Lue keskustelun säännöt.
Pitävätkö ihmiset tosiaan sairaanhoitajia ja AMK-insinöörejä samantasoisina koulutukseltaan?
24.11.2017 |
Tuli mieleen kun ystäväporukassa juteltiin miten niin monessa pariskunnassa mies on insinööri ja nainen sairaanhoitaja. Joku sanoi, että voi johtua siitä että ovat samantasoisia koulutukseltaan. Eihän ihmiset oikeasti ajattele noin? Toki voivat teknisesti olla saman tason koulutuksia, mutta onhan se nyt selvää että insinöörin koulutus ja työt ovat paljon haastavampia kuin sairaanhoitajien.
Kommentit (66)
On siinä nyt vähän eroa missä se sh on. Leikkurissa, teholla tai ensiavussa onkin vastuullinen työ, mutta sitten taas jossain psykiatrian osastolla jaellaan lääkkeitä ja katotaan potilaiden kanssa telkkaa.
Helpommin sh:ksi pääsee opiskelemaan kun insinööriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmat on AMK-tutkintoja, mutta onhan insinöörin tutkinto huomattavasti vaativampi kuin sairaanhoitajan. Vähän samahan se on maisteritason tutkinnoissa. Joku DI:n tutkinto on oikeasti vaativa kun taas joku KTM tai humanisti-FM on helppoja tutkintoja.
Olen itse DI ja uskallan väittää sen olevan helpoimpia maisteritason tutkintoja. Ehkä KTM kamppailee samassa sarjassa. Mutta verrattuna vaikka matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin niin DI-opinnot ovat lähinnä leikkiä.
Eli ei ole mitään väliä kuinka vaikea koulutus oli. Et saa työelämässä lisäpointseja siitä että sulla oli vaikeaa. Mitä osaat tehdä on tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat on AMK-tutkintoja, mutta onhan insinöörin tutkinto huomattavasti vaativampi kuin sairaanhoitajan. Vähän samahan se on maisteritason tutkinnoissa. Joku DI:n tutkinto on oikeasti vaativa kun taas joku KTM tai humanisti-FM on helppoja tutkintoja.
Olen itse DI ja uskallan väittää sen olevan helpoimpia maisteritason tutkintoja. Ehkä KTM kamppailee samassa sarjassa. Mutta verrattuna vaikka matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin niin DI-opinnot ovat lähinnä leikkiä.
DI koulutuksen taso on kuulemma Suomessa suht vaatimaton. On pudonneet vaatimukset siitä mitä se vielä muutama vuosikymmen sitten oli ja muut maat ovat menneet ohi. Suomalainen sh sen sijaannon kv. vertailussa erittäin osaava verrattuna moneen muuhun maahan.
Täällä eräs, joka on täydentänyt aikuisiällä opistotutkintonsa toisen alan amk-tutkintoon. Opistoinsinöörin koulutus oli paljon vaativampi. Eiköhän jotan kerro se, että monesta aineesta pääsin nippa nappa läpi opistoaikana. Amk:ssa sain kiitettäviä vaikka millä mitalla. Parhaimmillaan, tai oikeastaan pahimmillaan, sai vitosen väsäämällä jonkun raportin aiheesta X ja kävi tentissä, missä nyt riitti kun osaa vähän laskea. Laskutkin olivat äärimmäisen helppoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat on AMK-tutkintoja, mutta onhan insinöörin tutkinto huomattavasti vaativampi kuin sairaanhoitajan. Vähän samahan se on maisteritason tutkinnoissa. Joku DI:n tutkinto on oikeasti vaativa kun taas joku KTM tai humanisti-FM on helppoja tutkintoja.
Olen itse DI ja uskallan väittää sen olevan helpoimpia maisteritason tutkintoja. Ehkä KTM kamppailee samassa sarjassa. Mutta verrattuna vaikka matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin niin DI-opinnot ovat lähinnä leikkiä.
DI koulutuksen taso on kuulemma Suomessa suht vaatimaton. On pudonneet vaatimukset siitä mitä se vielä muutama vuosikymmen sitten oli ja muut maat ovat menneet ohi. Suomalainen sh sen sijaannon kv. vertailussa erittäin osaava verrattuna moneen muuhun maahan.
DI-kuolutusta on jouduttu lisäämään kun työvoimaa on tarvittu lisää ja samalla on tasokin laskenut. SH-puolella on osittain sama tilanne ja sielläkin voi kymmenen vuoden päästä olla heikompi taso kun uusia sairaanhoitajia on tarvittu jatkuvasti lisää ja sen takia jouduttu rimaa alentamaan koulutuksessa että siitä pääsisi kaikki läpi.
Riippuu arvostuksesta kussakin massa, joka näkyy myös palkkauksessa. Jenkeissä se on sama, mutta Sh:t saa enemmän lisiä kuin insinöörit keskimäärin.
2,7t on kai Sh:n peruspalkka tällä hetkellä. Ja lisineen ilman öitä joku 3,3te, joka ei ole huono palkka, mutta silti 300e jäljessä Ruotsin tasoa (jossa asiat mutenkin organisoitu paremmin), ja pohjoismaista tasoa kaikilla mittareilla, ja EU-tasolla keskipalkkavertailuissa EU-tason alapäässä.
Monessa maassa alhainen palkka on se ongelma, miksi hoitajia ei ole riittävästi. Pohjoismaat, Ruotsi ja Norja, joiden kielikin on melko sama, on mahdollisesti listalla, ja enkkumaat, jos hakee suhteellisesti Suomessa alipalkatulle alalle.
Koulutus on ilmainen täällä, ja jos ei olisi, niin menetykset tulisi jenkkilän palkalla takaisin jossain kahdeksassa vuodessa, ja loppu on voittoa. Suomessakin menettää rahaa kun opiskelee.
Monessa maassa maisteria jo arvostetaan enemmän kuin Suomessa, vaikka Sh:en arvostus olisi sama. Suomessa Sh:n alkupalkka ei ole huono moneen muuhun maahan EU:ssa verrattuna.
Insinöörin palkat nousee vasta aikaa myöten, ja miten paljon parempi keskipalkka sitten on, niin se riippuu niinku suuntauksista molemmissa. Tilastollisesti bruttoero keskipalkoissa voi olla tonnin verran.
Rakennuksille mahdollisesti (riippuu suuntauksesta) amiksen kautta ja sitten AMK, jos pääsee, on helpoimmasta päästä insinöörialalla ja töitäkin pitäisi löytyä (tekee hakuja niin näkee, mitä milläkin suuntauksella on tarjolla, ja sitten on esim. insinööriliiton tilastot).
Rakennusammatti on miesystävällinen (naisiakin olen nähnyt ja oletan AMK-tason), kun taas hoitajan ammatti on naisystävällinen (sukupuoliasiat hoidettaessa asiakkaita, ja joissain maissa mieshoitajia palkataan vain pienessä kiintiössä tai ei ollenkaan, juuri siitä syystä). Luvut on noin vastakkaiset miesten ja naisten määrissä.
Kiinteistöalalla on myös insinöörin koulutuksella hommia mm. noin samalla suuntauksella, esim. isännöinnissä, ja ehkä logistiikan (jota myös tradenomian - erilaisia - ja ehkä jonkin muun inssialan kautta).
Luonnontieteet ja matikka on se kynnys, joilla voi yrittää myös lääkäriksi ja hammaslääkäriksi (ulkomailla on lisämahiksia). Jos ei omaa luonnontiede- ja matikkapäätä, niin se riippuu, jos luulee pääsevänsä (ei mahdotonta) ja duunissa niitä ei niin tarvittaisi.
Insinööriksi ei useilla aloilla ole erityisen vaikea päästä, vaikka voikin myös jäädä vajaaksi pisteissä ja ei pääse, mutta ala ei ole vaikeimmasta päästä yleisesti päästä opiskelemaan - se ei kiinnosta ihmisiä muualla päin EU:ta senkään vertaa (100t vajaus Saksassa).
Intiassa suurin osa insinööreistä taas lienee työttöminä (siitä sitten saksaa opiskelemaan, siivoamisen ohessa), kun niitä koulutetaan liikaa, kun taas jenkeissä vallitsee yleensä tasapaino ja vain pehmoaloille koulutetaan liikaa (nähtävästi 2x liikaa).
Sairaanhoitajan arvo puolustusvoimissa ja sodan aikana on tietääkseni lääkintämies (miehistöä), riippumatta sotilasarvosta, kun taas lääkäri on joku kapteeni, kuten merikapteenina (AMK) siviilissä toimivien (ei vaikea päästä opiskelemaan ja voi pohjustaa amiksella. Työssä on kuitenkin paljon vaatimuksia). Jenkeissä sairaanhoitajankin arvo puolustusvoimissa on upseeri (aliluutnantti tai ylempi).
Mittaustekniikkaa voi opiskella myös amiksessa, ja jokunen avoin paikka niille näyttää olevan ehkä säännöllisestikin. Rakennusalan töissä liikutaan eri työpaikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä just valmiin inssin työtaidot on aika apparitasoa. 10 v kokemusta, niin voidaan laittaa oikeasti vaativuutta tehtäviin. Siihen asti täytyy ylläpitää illusiota siitä, että teetettävät työt olisivat vaativia.
No esim suunnittelupuolella kolmen vuoden kokemuksella pääsee suunnittelemaan oikeasti vaativampia kohteita . Toki osa insseistä hoitelee tehtäviä, joihin ennen riitti teknikko tai piirtäjä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu arvostuksesta kussakin massa, joka näkyy myös palkkauksessa. Jenkeissä se on sama, mutta Sh:t saa enemmän lisiä kuin insinöörit keskimäärin.
2,7t on kai Sh:n peruspalkka tällä hetkellä. Ja lisineen ilman öitä joku 3,3te, joka ei ole huono palkka, mutta silti 300e jäljessä Ruotsin tasoa (jossa asiat mutenkin organisoitu paremmin), ja pohjoismaista tasoa kaikilla mittareilla, ja EU-tasolla keskipalkkavertailuissa EU-tason alapäässä.
Monessa maassa alhainen palkka on se ongelma, miksi hoitajia ei ole riittävästi. Pohjoismaat, Ruotsi ja Norja, joiden kielikin on melko sama, on mahdollisesti listalla, ja enkkumaat, jos hakee suhteellisesti Suomessa alipalkatulle alalle.
Koulutus on ilmainen täällä, ja jos ei olisi, niin menetykset tulisi jenkkilän palkalla takaisin jossain kahdeksassa vuodessa, ja loppu on voittoa. Suomessakin menettää rahaa kun opiskelee.
Monessa maassa maisteria jo arvostetaan enemmän kuin Suomessa, vaikka Sh:en arvostus olisi sama. Suomessa Sh:n alkupalkka ei ole huono moneen muuhun maahan EU:ssa verrattuna.
Insinöörin palkat nousee vasta aikaa myöten, ja miten paljon parempi keskipalkka sitten on, niin se riippuu niinku suuntauksista molemmissa. Tilastollisesti bruttoero keskipalkoissa voi olla tonnin verran.
Rakennuksille mahdollisesti (riippuu suuntauksesta) amiksen kautta ja sitten AMK, jos pääsee, on helpoimmasta päästä insinöörialalla ja töitäkin pitäisi löytyä (tekee hakuja niin näkee, mitä milläkin suuntauksella on tarjolla, ja sitten on esim. insinööriliiton tilastot).
Rakennusammatti on miesystävällinen (naisiakin olen nähnyt ja oletan AMK-tason), kun taas hoitajan ammatti on naisystävällinen (sukupuoliasiat hoidettaessa asiakkaita, ja joissain maissa mieshoitajia palkataan vain pienessä kiintiössä tai ei ollenkaan, juuri siitä syystä). Luvut on noin vastakkaiset miesten ja naisten määrissä.
Kiinteistöalalla on myös insinöörin koulutuksella hommia mm. noin samalla suuntauksella, esim. isännöinnissä, ja ehkä logistiikan (jota myös tradenomian - erilaisia - ja ehkä jonkin muun inssialan kautta).
Luonnontieteet ja matikka on se kynnys, joilla voi yrittää myös lääkäriksi ja hammaslääkäriksi (ulkomailla on lisämahiksia). Jos ei omaa luonnontiede- ja matikkapäätä, niin se riippuu, jos luulee pääsevänsä (ei mahdotonta) ja duunissa niitä ei niin tarvittaisi.
Insinööriksi ei useilla aloilla ole erityisen vaikea päästä, vaikka voikin myös jäädä vajaaksi pisteissä ja ei pääse, mutta ala ei ole vaikeimmasta päästä yleisesti päästä opiskelemaan - se ei kiinnosta ihmisiä muualla päin EU:ta senkään vertaa (100t vajaus Saksassa).
Intiassa suurin osa insinööreistä taas lienee työttöminä (siitä sitten saksaa opiskelemaan, siivoamisen ohessa), kun niitä koulutetaan liikaa, kun taas jenkeissä vallitsee yleensä tasapaino ja vain pehmoaloille koulutetaan liikaa (nähtävästi 2x liikaa).
Sairaanhoitajan arvo puolustusvoimissa ja sodan aikana on tietääkseni lääkintämies (miehistöä), riippumatta sotilasarvosta, kun taas lääkäri on joku kapteeni, kuten merikapteenina (AMK) siviilissä toimivien (ei vaikea päästä opiskelemaan ja voi pohjustaa amiksella. Työssä on kuitenkin paljon vaatimuksia). Jenkeissä sairaanhoitajankin arvo puolustusvoimissa on upseeri (aliluutnantti tai ylempi).
Mittaustekniikkaa voi opiskella myös amiksessa, ja jokunen avoin paikka niille näyttää olevan ehkä säännöllisestikin. Rakennusalan töissä liikutaan eri työpaikoilla.
Mitä missä maissa harvemmat opiskelee oikeasti maisterin tutkintoon asti . Useimmat jättää sen siihen 3 vuotta ja Bachelor tutkintoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovat samanarvoisia koulutuksia.
Työtehtävinä sairaanhoitajan ammatti on vastuullisempi, koska liittyy vakavimmillaan ihmishenkien pelastamiseen.
T. Valtiotieteiden maisteri
Nykylääketiedettä ei olisi olemassa ilman teknologiaa, eikä teknologiaa olisi ilman insinööriosaamista. Suomalainen kulttuuri on tyypillinen humanistinen lässytyskulttuuri. Ketään ihmistä ei voitaisi edes pelastaa, jos ei olisi nykyteknologiaa.
verenpaineen mittaaminen onnistuu insinööreiltä keskimäärin yhtä hyvin kuin sairaanhoitajilta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat samanarvoisia koulutuksia.
Työtehtävinä sairaanhoitajan ammatti on vastuullisempi, koska liittyy vakavimmillaan ihmishenkien pelastamiseen.
T. Valtiotieteiden maisteriEntäs insinööri joka suunnittelee sillan? Eikö siinä ole vastuuta? Tai insinööri joka suunnittelee ohjelmiston, jolla kaikki leikkaussalin elektroniikkalaitteet toimivat.
Sitä paitsi eikö tuo sairaanhoitajan homma ole enemmänkin sitä että kuunnellaan mitä lääkäri käskee tekemään ja sitten tehdään se, eikä itse mitään vastuullisia päätöksiä tarvitse tehdä.
Sairaanhoitajan työ on kaukana tuosta. Riippuu tietysti, missä työskentelee mutta vaikkapa ensiavussa todellakin tarvitsee tehdä vastuullisia päätösiä, ihan jo hoidon kiireellisyyden luokittelusta alkaen.
Tosiaan riippuu ihan osastosta ,millaisia tehtäviä tulee eteen. Jollain riittää, että osaa jakaa buranaa ohjeen mukaan ja vaihtaa laastareita. Palkkaus pitäisikin porrastaa tehtävien vaativuuden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
verenpaineen mittaaminen onnistuu insinööreiltä keskimäärin yhtä hyvin kuin sairaanhoitajilta
Niin, jonkunhan on vain pitänyt keksiä verenpainemittari. Ketähän sen muuten keksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen insinööri ja puolisoni on sairaanhoitaja. Mielestäni on saman tasoinen koulutus ja työ.
Vierailija kirjoitti:
Ketä kiinnostaa jonkun wt-porukan pariutumiset?
Lättys kii
Vierailija kirjoitti:
Olen insinööri ja puolisoni on sairaanhoitaja. Mielestäni on saman tasoinen koulutus ja työ.
Eikä ole. Insinöörikoulutus on vaativampi, koska siellä joutuu lukemaan korkeampaa matematiikkaa ja yliopistofysiikkaa. Sitä paitsi, on aivan järjetöntä kielenkäyttöä Suomessa, että DI on usein vain insinööri naisten puhekielessä. DI ei ole insinööri.
Etpä taida olla kovinkaan perillä nykyisestä sairaanhoitajien koulutustasosta ja opiskelun vaativuudesta. Suomessa se on erittäin korkea.
Tyypillistä naisvaltaisen alan aliarvioimista tuntematta opiskelujen sisältöä.
Vierailija kirjoitti:
No, sh on suorittavan tason työtä, josta lähes kuka tahansa selviytyisi. Se, että koulutukseen lisätään sana KORKEAKOULU, ei tee koulutuksen sisällöstä yhtään parempaa.
0/5
Vierailija kirjoitti:
Etpä taida olla kovinkaan perillä nykyisestä sairaanhoitajien koulutustasosta ja opiskelun vaativuudesta. Suomessa se on erittäin korkea.
Tyypillistä naisvaltaisen alan aliarvioimista tuntematta opiskelujen sisältöä.
Matematiikka on paljon vaativampaa kuin mikään muu pehmopulinapohjainen juttu, ja siksi meillä on lukiossa lyhyt ja pitkä matematiikka erikseen, lyhyt tyhmemmille ja pitkä fiksummille.
Juuri näin. Kautta aikain kaikki opiskelijabileet on järjestetty niin, että hoitsut ja inssit bilettävät samoissa bileissä ja paikoissa. Tiedä sitten, onko vieläkin noin mutta tapana on ollut varata biletystilat sairaanhoitajaopiskelijoille ja insinööriopiskelijoille samoihin kekkereihin. Moni kaveri on kertonut viettäneensä pikkujoulut ym. opiskeluaikana tällä kombolla.