Millaistakohan olisi ollut asua keskiajan linnassa?
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ladies first.
Tottakai. Siltä ajaltahan tuo koko sanontakin on peräisin.
Harva kai arvaa mikä siinä oli ajatuksena mukana, eli mistä se sanonta johtui... .
Ei kai sitä arvata tarvitse. 6. luokan historiassa käydään läpi keskiaikaa ja ainakin käyttämässäni kirjasarjassa opetetaan, mistä tulee käytäntö naiset ensin..
Voisiko joku kertoa mistä se tulee? En muista että minun aikana olisi ollut 6. luokan kirjoissa tätä. Tai sitten en muista kun aikaa on niin paljon tuosta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ladies first.
Tottakai. Siltä ajaltahan tuo koko sanontakin on peräisin.
Harva kai arvaa mikä siinä oli ajatuksena mukana, eli mistä se sanonta johtui... .
Ei kai sitä arvata tarvitse. 6. luokan historiassa käydään läpi keskiaikaa ja ainakin käyttämässäni kirjasarjassa opetetaan, mistä tulee käytäntö naiset ensin..
Kun arvoton omaisuus eli nainen kulkee ensin, se suojelee parempiaan ottamalla salamurhaajan puukon kätevästi vastaan
Voisiko joku kertoa mistä se tulee? En muista että minun aikana olisi ollut 6. luokan kirjoissa tätä. Tai sitten en muista kun aikaa on niin paljon tuosta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MYYTTI 1: Kaikki haisivat pahalle
FAKTA: Ihmiset eivät lemunneet keskiajalla kovin kauhealle. Suurin osa väestä panosti puhtauteen ja hygieniaan, mistä keskiaikainen ranskalainen sanontakin kertoo: ”Metsästäminen, lemmiskeleminen, peseytyminen, juominen – se on oikeaa elämää!”
Puhtaus oli itse asiassa niin arvostettua, että monissa kaupungeissa oli julkisia kylpylaitoksia, joissa asukkaat saattoivat käydä säännöllisesti peseytymässä. Jotkut kylpivät jopa päivittäin.
MYYTTI 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista
FAKTA: Toisin kuin yleisesti luullaan, keskiajalla ei eletty oikeudellisessa takapajulassa. Useimmat oikeusjutut hoidettiin melko reilusti, ja kuolemantuomiota pidettiin äärettömän kovana rangaistuksena, jonka sai vain murhasta, petoksesta tai tuhopoltosta.
Vasta keskiajan loppupuolella hallitsijat, kuten esimerkiksi Englannin Elisabet I, alkoivat käyttää kuolemantuomiota poliittisten ja uskonnollisten vastustajiensa eliminointiin.
MYYTTI 3: Keskiaika oli yhtä veristä sotaa
FAKTA: Keskiajalla nähtiin monta väkivaltaista sotaa ja konfliktia, mutta kuolonuhrien määrällä mitattuna ajanjakso ei pääse lähellekään 1900-lukua, jolloin Stalinin, Hitlerin ja Maon kaltaiset diktaattorit surmasivat miljoonia ihmisiä.
Espanjan inkvisitio on päässyt moniin kirjoihin ja elokuviin todisteeksi keskiajan julmuudesta, mutta useimmat nykyajan historioitsijat tietävät, ettei inkvisitio ollut yhtä raaka kuin maineensa.
Tilastot osoittavat, että inkvisitiossa käsiteltiin noin 45 000 oikeusjuttua, joista 826:ssa langetettiin kuolemantuomio. Siis 160 vuoden aikana!
MYYTTI 4: Köyhät nääntyivät nälkään
FAKTA: Keskiajan köyhät talonpojat saivat yleensä tuoretta puuroa ja leipää päivittäin. Tavallisesti ateria huuhdeltiin alas kotitekoisella oluella. Lisäksi monen ruokavalioon kuului kuivalihaa, juustoa sekä paikallisia vihanneksia ja hedelmiä.
Kana, ankka, hanhi ja kyyhkynen eivät myöskään olleet harvinaisuuksia talonpoikien ruokapöydässä, ja jotkut täydensivät ravintoaan omien mehiläisten tuottamalla hunajalla.
Historioitsijat ovat osoittaneet, että keskiajan alkupuolella talonpojat olivat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta ajanjakson loppua kohti liharuoat yleistyivät.
MYYTTI 5: Ihmiset olivat oppimattomia ja tyhmiä
FAKTA: Hollywoodin mukaan keskiajan Euroopan väestö oli oppimatonta ja taikauskoista. Historioitsijat kuitenkin kumoavat tämän käsityksen.
Todellisuudessa eri puolille Eurooppaa syntyi yliopistoja, ja keskiajalla tiede ja filosofia kukoistivat. Huomattava osa historian merkittävimmästä kirjallisuudesta, taiteesta ja musiikista syntyi keskiajalla.
Sellaiset merkkihenkilöt kuin Boëthius, Boccaccio, Petrarca, Giotto, Dante, Donatello ja Machiavelli elivät kaikki keskiajalla, ja heidän teräviä aivojaan ihaillaan edelleen.
Keskiaikaiset kirkot ja linnat eri puolilla Eurooppaa seisovat edelleen todisteina erinomaisesta käsityötaidosta.
Myytti 1: Kaikki haisivat pahalle.
Pitää paikkansa. 99,99% ihmisistä eli huonommin kuin eläimet nykyisin. Asumukset olivat hirvittäviä, hygienia tavallisen kansan ulottumattomissa - eikä sitä osattu edes kaivata. Harva omisti enempää kuin yhden täydellisen vaatekerran, köyhät ja lapset kulkivat useimmiten rääsyissä ja puutteellisissa vaatteissa. Jos vaatteet pesi, täytyi siis olla vähissä vaatteissa kunnes ne kuivuivat. Kaikki paikat kuhisivat syöpäläisiä, jotka levittivät tauteja. Eläimet ja ihmiset asuivat saman katon alla - muutkin kuin koirat ja kissat. Linnanvoutien perheillä oli sänkyjä, tavalliset ihmiset makasivat lattialle levitetyillä pahnoilla. Myöhemmiltä vuosisadoilta on useita tarinoita tapauksista, jolloin ns. paremman väen edustajien oli pakko yöpyä kansanasumuksissa. Tällöin pirtin pöytä tehtiin heidän yösijakseen, ja jokaisen pöydänjalan ympärille tehtiin jäniksentaljainen sidos (jos oli), jotta syöpäläiset eivät pääsisi lattiaa pitkin heidän kimppuunsa.
Myytti 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista. No, miten sen nyt ottaa. Esimerkkinä kuningas Kristofferin maanlain suomennoksesta:
"Paras Kalu eli Tauara quin miehen Taloin Tarpeis on, se on henen laillisesti naitu Emändäns, Ioka sen warastapi häneldä, hän on corkein ia pahin waras, [..] Ios hän sen cansa käsitetän tuorelda työldä, nijn pitä hänen käreiän wietämän, Duomittaman ia ylöshirtettämän, ylitze caickia warkaita"
Ylipäätään kaikki varkaat, jotka varastavat yli ½ markan edestä omaisuutta, tuomitetaan hirtettäväksi. Jos varastaa enintään ½ markan ja vähintään 3 äyrin edestä, joutuu menettämään selkänahkansa (piestään, kunnes selkänahka on verellä) ja molemmat korvansa.
"Hyliä mies laillisesti otetun Emännäns ia kihla hänellens toisen Emännän laillisesti, makapi ia pitä sen, nijn kauuan quin se toinen Eläpi [..] ia waimo samalla muoto, ios hän sen tekis. Miehen pitä leikattaman, ia waimon~ Eläuänä mahan kaiuettaman"
Eli laillisesti vihitystä aviopuolisosta eroaminen ja uuden ottaminen - mies teilataan, nainen kaivetaan maahan elävältä.
"Jos miehelle tai ilkeys tapahduis, että hän makais eläimmen eli iongun iäriettömän luondocappalen cansa [..]. Nijn kihlacunnan pämiehen tule duomita hänen Eläuänä mahan kaiuetta, sen saman Eläimmen cansa eli tulesa poldetta, ei mahda ne maan päälle elä."
Tämä tuskin tulkintoja tarvitsee.
Markkoja ei ollut keskiajalla
Vierailija kirjoitti:
Niin ihanaa!
Silkkimekossa kirmaisin kiharat hulmuten ja kruunu päässä keikkuen linnan käytäviä. Hoviherrat hymyilisivät ystävällisesti ja kumartaisivat ohittaessani heidät. Kaksi ritaria kilvoittelee minusta. En ole vielä varma kummalle suostun, toisella on ihana hymykuoppa ja toisella taas pohkeet kuin saksanhirvellä. Ihanaa!
Illan tummentuessa kokoontuisimme saliin seitsenhaaraisten kynttilöiden valoon syömään juhlavaa ateriaa. Villisikaa, peuraa ja kaikkea herkullista lisuketta. Illan ilojen jälkeen olisi ihana painautua katossängyn pehmeänlämpimiin vällyihin nukkumaan hovineidon harjattua hellästi hiukseni.
Tai sitten olisit takkutukkainen likainen piika likaisessa repaleisessa mekossa jalassa tuohivirsut mutta kesällä kulkisit paljain jaloin ja viettäisit päiväsi pessen pyykkiä, lakaisisit lattioita, tyhjennät yöastioita, ruokkisit sikoja ym. Peseytyisit korkeintaan kerran kuukaudessa talvella ja wc asiat hoidat linnan avotunkiolla.
Vierailija kirjoitti:
Saatettiin nukkua monta ihmistä alasti samassa sängyssä yhden ja saman peiton alla, oli lämpimämpää sillä tavoin.
No nyt alkoi minuakin keski-aikainen asuminen kiinnostaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MYYTTI 1: Kaikki haisivat pahalle
FAKTA: Ihmiset eivät lemunneet keskiajalla kovin kauhealle. Suurin osa väestä panosti puhtauteen ja hygieniaan, mistä keskiaikainen ranskalainen sanontakin kertoo: ”Metsästäminen, lemmiskeleminen, peseytyminen, juominen – se on oikeaa elämää!”
Puhtaus oli itse asiassa niin arvostettua, että monissa kaupungeissa oli julkisia kylpylaitoksia, joissa asukkaat saattoivat käydä säännöllisesti peseytymässä. Jotkut kylpivät jopa päivittäin.
MYYTTI 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista
FAKTA: Toisin kuin yleisesti luullaan, keskiajalla ei eletty oikeudellisessa takapajulassa. Useimmat oikeusjutut hoidettiin melko reilusti, ja kuolemantuomiota pidettiin äärettömän kovana rangaistuksena, jonka sai vain murhasta, petoksesta tai tuhopoltosta.
Vasta keskiajan loppupuolella hallitsijat, kuten esimerkiksi Englannin Elisabet I, alkoivat käyttää kuolemantuomiota poliittisten ja uskonnollisten vastustajiensa eliminointiin.
MYYTTI 3: Keskiaika oli yhtä veristä sotaa
FAKTA: Keskiajalla nähtiin monta väkivaltaista sotaa ja konfliktia, mutta kuolonuhrien määrällä mitattuna ajanjakso ei pääse lähellekään 1900-lukua, jolloin Stalinin, Hitlerin ja Maon kaltaiset diktaattorit surmasivat miljoonia ihmisiä.
Espanjan inkvisitio on päässyt moniin kirjoihin ja elokuviin todisteeksi keskiajan julmuudesta, mutta useimmat nykyajan historioitsijat tietävät, ettei inkvisitio ollut yhtä raaka kuin maineensa.
Tilastot osoittavat, että inkvisitiossa käsiteltiin noin 45 000 oikeusjuttua, joista 826:ssa langetettiin kuolemantuomio. Siis 160 vuoden aikana!
MYYTTI 4: Köyhät nääntyivät nälkään
FAKTA: Keskiajan köyhät talonpojat saivat yleensä tuoretta puuroa ja leipää päivittäin. Tavallisesti ateria huuhdeltiin alas kotitekoisella oluella. Lisäksi monen ruokavalioon kuului kuivalihaa, juustoa sekä paikallisia vihanneksia ja hedelmiä.
Kana, ankka, hanhi ja kyyhkynen eivät myöskään olleet harvinaisuuksia talonpoikien ruokapöydässä, ja jotkut täydensivät ravintoaan omien mehiläisten tuottamalla hunajalla.
Historioitsijat ovat osoittaneet, että keskiajan alkupuolella talonpojat olivat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta ajanjakson loppua kohti liharuoat yleistyivät.
MYYTTI 5: Ihmiset olivat oppimattomia ja tyhmiä
FAKTA: Hollywoodin mukaan keskiajan Euroopan väestö oli oppimatonta ja taikauskoista. Historioitsijat kuitenkin kumoavat tämän käsityksen.
Todellisuudessa eri puolille Eurooppaa syntyi yliopistoja, ja keskiajalla tiede ja filosofia kukoistivat. Huomattava osa historian merkittävimmästä kirjallisuudesta, taiteesta ja musiikista syntyi keskiajalla.
Sellaiset merkkihenkilöt kuin Boëthius, Boccaccio, Petrarca, Giotto, Dante, Donatello ja Machiavelli elivät kaikki keskiajalla, ja heidän teräviä aivojaan ihaillaan edelleen.
Keskiaikaiset kirkot ja linnat eri puolilla Eurooppaa seisovat edelleen todisteina erinomaisesta käsityötaidosta.
Myytti 1: Kaikki haisivat pahalle.
Pitää paikkansa. 99,99% ihmisistä eli huonommin kuin eläimet nykyisin. Asumukset olivat hirvittäviä, hygienia tavallisen kansan ulottumattomissa - eikä sitä osattu edes kaivata. Harva omisti enempää kuin yhden täydellisen vaatekerran, köyhät ja lapset kulkivat useimmiten rääsyissä ja puutteellisissa vaatteissa. Jos vaatteet pesi, täytyi siis olla vähissä vaatteissa kunnes ne kuivuivat. Kaikki paikat kuhisivat syöpäläisiä, jotka levittivät tauteja. Eläimet ja ihmiset asuivat saman katon alla - muutkin kuin koirat ja kissat. Linnanvoutien perheillä oli sänkyjä, tavalliset ihmiset makasivat lattialle levitetyillä pahnoilla. Myöhemmiltä vuosisadoilta on useita tarinoita tapauksista, jolloin ns. paremman väen edustajien oli pakko yöpyä kansanasumuksissa. Tällöin pirtin pöytä tehtiin heidän yösijakseen, ja jokaisen pöydänjalan ympärille tehtiin jäniksentaljainen sidos (jos oli), jotta syöpäläiset eivät pääsisi lattiaa pitkin heidän kimppuunsa.
Myytti 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista. No, miten sen nyt ottaa. Esimerkkinä kuningas Kristofferin maanlain suomennoksesta:
"Paras Kalu eli Tauara quin miehen Taloin Tarpeis on, se on henen laillisesti naitu Emändäns, Ioka sen warastapi häneldä, hän on corkein ia pahin waras, [..] Ios hän sen cansa käsitetän tuorelda työldä, nijn pitä hänen käreiän wietämän, Duomittaman ia ylöshirtettämän, ylitze caickia warkaita"
Ylipäätään kaikki varkaat, jotka varastavat yli ½ markan edestä omaisuutta, tuomitetaan hirtettäväksi. Jos varastaa enintään ½ markan ja vähintään 3 äyrin edestä, joutuu menettämään selkänahkansa (piestään, kunnes selkänahka on verellä) ja molemmat korvansa.
"Hyliä mies laillisesti otetun Emännäns ia kihla hänellens toisen Emännän laillisesti, makapi ia pitä sen, nijn kauuan quin se toinen Eläpi [..] ia waimo samalla muoto, ios hän sen tekis. Miehen pitä leikattaman, ia waimon~ Eläuänä mahan kaiuettaman"
Eli laillisesti vihitystä aviopuolisosta eroaminen ja uuden ottaminen - mies teilataan, nainen kaivetaan maahan elävältä.
"Jos miehelle tai ilkeys tapahduis, että hän makais eläimmen eli iongun iäriettömän luondocappalen cansa [..]. Nijn kihlacunnan pämiehen tule duomita hänen Eläuänä mahan kaiuetta, sen saman Eläimmen cansa eli tulesa poldetta, ei mahda ne maan päälle elä."
Tämä tuskin tulkintoja tarvitsee.
Markkoja ei ollut keskiajalla
Markka oli käytössä keskiajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MYYTTI 1: Kaikki haisivat pahalle
FAKTA: Ihmiset eivät lemunneet keskiajalla kovin kauhealle. Suurin osa väestä panosti puhtauteen ja hygieniaan, mistä keskiaikainen ranskalainen sanontakin kertoo: ”Metsästäminen, lemmiskeleminen, peseytyminen, juominen – se on oikeaa elämää!”
Puhtaus oli itse asiassa niin arvostettua, että monissa kaupungeissa oli julkisia kylpylaitoksia, joissa asukkaat saattoivat käydä säännöllisesti peseytymässä. Jotkut kylpivät jopa päivittäin.
MYYTTI 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista
FAKTA: Toisin kuin yleisesti luullaan, keskiajalla ei eletty oikeudellisessa takapajulassa. Useimmat oikeusjutut hoidettiin melko reilusti, ja kuolemantuomiota pidettiin äärettömän kovana rangaistuksena, jonka sai vain murhasta, petoksesta tai tuhopoltosta.
Vasta keskiajan loppupuolella hallitsijat, kuten esimerkiksi Englannin Elisabet I, alkoivat käyttää kuolemantuomiota poliittisten ja uskonnollisten vastustajiensa eliminointiin.
MYYTTI 3: Keskiaika oli yhtä veristä sotaa
FAKTA: Keskiajalla nähtiin monta väkivaltaista sotaa ja konfliktia, mutta kuolonuhrien määrällä mitattuna ajanjakso ei pääse lähellekään 1900-lukua, jolloin Stalinin, Hitlerin ja Maon kaltaiset diktaattorit surmasivat miljoonia ihmisiä.
Espanjan inkvisitio on päässyt moniin kirjoihin ja elokuviin todisteeksi keskiajan julmuudesta, mutta useimmat nykyajan historioitsijat tietävät, ettei inkvisitio ollut yhtä raaka kuin maineensa.
Tilastot osoittavat, että inkvisitiossa käsiteltiin noin 45 000 oikeusjuttua, joista 826:ssa langetettiin kuolemantuomio. Siis 160 vuoden aikana!
MYYTTI 4: Köyhät nääntyivät nälkään
FAKTA: Keskiajan köyhät talonpojat saivat yleensä tuoretta puuroa ja leipää päivittäin. Tavallisesti ateria huuhdeltiin alas kotitekoisella oluella. Lisäksi monen ruokavalioon kuului kuivalihaa, juustoa sekä paikallisia vihanneksia ja hedelmiä.
Kana, ankka, hanhi ja kyyhkynen eivät myöskään olleet harvinaisuuksia talonpoikien ruokapöydässä, ja jotkut täydensivät ravintoaan omien mehiläisten tuottamalla hunajalla.
Historioitsijat ovat osoittaneet, että keskiajan alkupuolella talonpojat olivat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta ajanjakson loppua kohti liharuoat yleistyivät.
MYYTTI 5: Ihmiset olivat oppimattomia ja tyhmiä
FAKTA: Hollywoodin mukaan keskiajan Euroopan väestö oli oppimatonta ja taikauskoista. Historioitsijat kuitenkin kumoavat tämän käsityksen.
Todellisuudessa eri puolille Eurooppaa syntyi yliopistoja, ja keskiajalla tiede ja filosofia kukoistivat. Huomattava osa historian merkittävimmästä kirjallisuudesta, taiteesta ja musiikista syntyi keskiajalla.
Sellaiset merkkihenkilöt kuin Boëthius, Boccaccio, Petrarca, Giotto, Dante, Donatello ja Machiavelli elivät kaikki keskiajalla, ja heidän teräviä aivojaan ihaillaan edelleen.
Keskiaikaiset kirkot ja linnat eri puolilla Eurooppaa seisovat edelleen todisteina erinomaisesta käsityötaidosta.
Myytti 1: Kaikki haisivat pahalle.
Pitää paikkansa. 99,99% ihmisistä eli huonommin kuin eläimet nykyisin. Asumukset olivat hirvittäviä, hygienia tavallisen kansan ulottumattomissa - eikä sitä osattu edes kaivata. Harva omisti enempää kuin yhden täydellisen vaatekerran, köyhät ja lapset kulkivat useimmiten rääsyissä ja puutteellisissa vaatteissa. Jos vaatteet pesi, täytyi siis olla vähissä vaatteissa kunnes ne kuivuivat. Kaikki paikat kuhisivat syöpäläisiä, jotka levittivät tauteja. Eläimet ja ihmiset asuivat saman katon alla - muutkin kuin koirat ja kissat. Linnanvoutien perheillä oli sänkyjä, tavalliset ihmiset makasivat lattialle levitetyillä pahnoilla. Myöhemmiltä vuosisadoilta on useita tarinoita tapauksista, jolloin ns. paremman väen edustajien oli pakko yöpyä kansanasumuksissa. Tällöin pirtin pöytä tehtiin heidän yösijakseen, ja jokaisen pöydänjalan ympärille tehtiin jäniksentaljainen sidos (jos oli), jotta syöpäläiset eivät pääsisi lattiaa pitkin heidän kimppuunsa.
Myytti 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista. No, miten sen nyt ottaa. Esimerkkinä kuningas Kristofferin maanlain suomennoksesta:
"Paras Kalu eli Tauara quin miehen Taloin Tarpeis on, se on henen laillisesti naitu Emändäns, Ioka sen warastapi häneldä, hän on corkein ia pahin waras, [..] Ios hän sen cansa käsitetän tuorelda työldä, nijn pitä hänen käreiän wietämän, Duomittaman ia ylöshirtettämän, ylitze caickia warkaita"
Ylipäätään kaikki varkaat, jotka varastavat yli ½ markan edestä omaisuutta, tuomitetaan hirtettäväksi. Jos varastaa enintään ½ markan ja vähintään 3 äyrin edestä, joutuu menettämään selkänahkansa (piestään, kunnes selkänahka on verellä) ja molemmat korvansa.
"Hyliä mies laillisesti otetun Emännäns ia kihla hänellens toisen Emännän laillisesti, makapi ia pitä sen, nijn kauuan quin se toinen Eläpi [..] ia waimo samalla muoto, ios hän sen tekis. Miehen pitä leikattaman, ia waimon~ Eläuänä mahan kaiuettaman"
Eli laillisesti vihitystä aviopuolisosta eroaminen ja uuden ottaminen - mies teilataan, nainen kaivetaan maahan elävältä.
"Jos miehelle tai ilkeys tapahduis, että hän makais eläimmen eli iongun iäriettömän luondocappalen cansa [..]. Nijn kihlacunnan pämiehen tule duomita hänen Eläuänä mahan kaiuetta, sen saman Eläimmen cansa eli tulesa poldetta, ei mahda ne maan päälle elä."
Tämä tuskin tulkintoja tarvitsee.
Markkoja ei ollut keskiajalla
Markka oli käytössä keskiajalla.
Oliko Suomi edes Suomi? Joku rupla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MYYTTI 1: Kaikki haisivat pahalle
FAKTA: Ihmiset eivät lemunneet keskiajalla kovin kauhealle. Suurin osa väestä panosti puhtauteen ja hygieniaan, mistä keskiaikainen ranskalainen sanontakin kertoo: ”Metsästäminen, lemmiskeleminen, peseytyminen, juominen – se on oikeaa elämää!”
Puhtaus oli itse asiassa niin arvostettua, että monissa kaupungeissa oli julkisia kylpylaitoksia, joissa asukkaat saattoivat käydä säännöllisesti peseytymässä. Jotkut kylpivät jopa päivittäin.
MYYTTI 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista
FAKTA: Toisin kuin yleisesti luullaan, keskiajalla ei eletty oikeudellisessa takapajulassa. Useimmat oikeusjutut hoidettiin melko reilusti, ja kuolemantuomiota pidettiin äärettömän kovana rangaistuksena, jonka sai vain murhasta, petoksesta tai tuhopoltosta.
Vasta keskiajan loppupuolella hallitsijat, kuten esimerkiksi Englannin Elisabet I, alkoivat käyttää kuolemantuomiota poliittisten ja uskonnollisten vastustajiensa eliminointiin.
MYYTTI 3: Keskiaika oli yhtä veristä sotaa
FAKTA: Keskiajalla nähtiin monta väkivaltaista sotaa ja konfliktia, mutta kuolonuhrien määrällä mitattuna ajanjakso ei pääse lähellekään 1900-lukua, jolloin Stalinin, Hitlerin ja Maon kaltaiset diktaattorit surmasivat miljoonia ihmisiä.
Espanjan inkvisitio on päässyt moniin kirjoihin ja elokuviin todisteeksi keskiajan julmuudesta, mutta useimmat nykyajan historioitsijat tietävät, ettei inkvisitio ollut yhtä raaka kuin maineensa.
Tilastot osoittavat, että inkvisitiossa käsiteltiin noin 45 000 oikeusjuttua, joista 826:ssa langetettiin kuolemantuomio. Siis 160 vuoden aikana!
MYYTTI 4: Köyhät nääntyivät nälkään
FAKTA: Keskiajan köyhät talonpojat saivat yleensä tuoretta puuroa ja leipää päivittäin. Tavallisesti ateria huuhdeltiin alas kotitekoisella oluella. Lisäksi monen ruokavalioon kuului kuivalihaa, juustoa sekä paikallisia vihanneksia ja hedelmiä.
Kana, ankka, hanhi ja kyyhkynen eivät myöskään olleet harvinaisuuksia talonpoikien ruokapöydässä, ja jotkut täydensivät ravintoaan omien mehiläisten tuottamalla hunajalla.
Historioitsijat ovat osoittaneet, että keskiajan alkupuolella talonpojat olivat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta ajanjakson loppua kohti liharuoat yleistyivät.
MYYTTI 5: Ihmiset olivat oppimattomia ja tyhmiä
FAKTA: Hollywoodin mukaan keskiajan Euroopan väestö oli oppimatonta ja taikauskoista. Historioitsijat kuitenkin kumoavat tämän käsityksen.
Todellisuudessa eri puolille Eurooppaa syntyi yliopistoja, ja keskiajalla tiede ja filosofia kukoistivat. Huomattava osa historian merkittävimmästä kirjallisuudesta, taiteesta ja musiikista syntyi keskiajalla.
Sellaiset merkkihenkilöt kuin Boëthius, Boccaccio, Petrarca, Giotto, Dante, Donatello ja Machiavelli elivät kaikki keskiajalla, ja heidän teräviä aivojaan ihaillaan edelleen.
Keskiaikaiset kirkot ja linnat eri puolilla Eurooppaa seisovat edelleen todisteina erinomaisesta käsityötaidosta.
Myytti 1: Kaikki haisivat pahalle.
Pitää paikkansa. 99,99% ihmisistä eli huonommin kuin eläimet nykyisin. Asumukset olivat hirvittäviä, hygienia tavallisen kansan ulottumattomissa - eikä sitä osattu edes kaivata. Harva omisti enempää kuin yhden täydellisen vaatekerran, köyhät ja lapset kulkivat useimmiten rääsyissä ja puutteellisissa vaatteissa. Jos vaatteet pesi, täytyi siis olla vähissä vaatteissa kunnes ne kuivuivat. Kaikki paikat kuhisivat syöpäläisiä, jotka levittivät tauteja. Eläimet ja ihmiset asuivat saman katon alla - muutkin kuin koirat ja kissat. Linnanvoutien perheillä oli sänkyjä, tavalliset ihmiset makasivat lattialle levitetyillä pahnoilla. Myöhemmiltä vuosisadoilta on useita tarinoita tapauksista, jolloin ns. paremman väen edustajien oli pakko yöpyä kansanasumuksissa. Tällöin pirtin pöytä tehtiin heidän yösijakseen, ja jokaisen pöydänjalan ympärille tehtiin jäniksentaljainen sidos (jos oli), jotta syöpäläiset eivät pääsisi lattiaa pitkin heidän kimppuunsa.
Myytti 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista. No, miten sen nyt ottaa. Esimerkkinä kuningas Kristofferin maanlain suomennoksesta:
"Paras Kalu eli Tauara quin miehen Taloin Tarpeis on, se on henen laillisesti naitu Emändäns, Ioka sen warastapi häneldä, hän on corkein ia pahin waras, [..] Ios hän sen cansa käsitetän tuorelda työldä, nijn pitä hänen käreiän wietämän, Duomittaman ia ylöshirtettämän, ylitze caickia warkaita"
Ylipäätään kaikki varkaat, jotka varastavat yli ½ markan edestä omaisuutta, tuomitetaan hirtettäväksi. Jos varastaa enintään ½ markan ja vähintään 3 äyrin edestä, joutuu menettämään selkänahkansa (piestään, kunnes selkänahka on verellä) ja molemmat korvansa.
"Hyliä mies laillisesti otetun Emännäns ia kihla hänellens toisen Emännän laillisesti, makapi ia pitä sen, nijn kauuan quin se toinen Eläpi [..] ia waimo samalla muoto, ios hän sen tekis. Miehen pitä leikattaman, ia waimon~ Eläuänä mahan kaiuettaman"
Eli laillisesti vihitystä aviopuolisosta eroaminen ja uuden ottaminen - mies teilataan, nainen kaivetaan maahan elävältä.
"Jos miehelle tai ilkeys tapahduis, että hän makais eläimmen eli iongun iäriettömän luondocappalen cansa [..]. Nijn kihlacunnan pämiehen tule duomita hänen Eläuänä mahan kaiuetta, sen saman Eläimmen cansa eli tulesa poldetta, ei mahda ne maan päälle elä."
Tämä tuskin tulkintoja tarvitsee.
Markkoja ei ollut keskiajalla
Markka oli käytössä keskiajalla.
Oliko Suomi edes Suomi? Joku rupla.
Tuskin edes tiedät milloin oli keskiaika. Sekoitat sen autonomian aikaan?
Jos nyt viitsisit tutustua vähän historiaan.
Markka (vanha painomitta) oli käytössä Ruotsissa ja Itämaassa ("Suomi").
Rupla oli tietty osa hopeatangosta ja käytössä Venäjällä.
Kummallista, että te kakarat ette osaa tai viitsi ottaa asioista selvää, vaikka se on niin helppoa nykyisin.
T. Ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatettiin nukkua monta ihmistä alasti samassa sängyssä yhden ja saman peiton alla, oli lämpimämpää sillä tavoin.
No nyt alkoi minuakin keski-aikainen asuminen kiinnostaa...
Seksuaalisuus keskiajalla oli aika karua. Ylhäiset naiset olivat vartioituja ja yksiavioisia. Piikalikkoja sen sijaan panivat kuka kerkesi eikä heillä ollut siihen juurikaan sanomista. Ihmiset eivät myöskään aristelleet seksuaalisuuttaan, siinä samassa pedissä saattoi tapahtua vieressä raiskaus ja nukkua pikkulapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MYYTTI 1: Kaikki haisivat pahalle
FAKTA: Ihmiset eivät lemunneet keskiajalla kovin kauhealle. Suurin osa väestä panosti puhtauteen ja hygieniaan, mistä keskiaikainen ranskalainen sanontakin kertoo: ”Metsästäminen, lemmiskeleminen, peseytyminen, juominen – se on oikeaa elämää!”
Puhtaus oli itse asiassa niin arvostettua, että monissa kaupungeissa oli julkisia kylpylaitoksia, joissa asukkaat saattoivat käydä säännöllisesti peseytymässä. Jotkut kylpivät jopa päivittäin.
MYYTTI 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista
FAKTA: Toisin kuin yleisesti luullaan, keskiajalla ei eletty oikeudellisessa takapajulassa. Useimmat oikeusjutut hoidettiin melko reilusti, ja kuolemantuomiota pidettiin äärettömän kovana rangaistuksena, jonka sai vain murhasta, petoksesta tai tuhopoltosta.
Vasta keskiajan loppupuolella hallitsijat, kuten esimerkiksi Englannin Elisabet I, alkoivat käyttää kuolemantuomiota poliittisten ja uskonnollisten vastustajiensa eliminointiin.
MYYTTI 3: Keskiaika oli yhtä veristä sotaa
FAKTA: Keskiajalla nähtiin monta väkivaltaista sotaa ja konfliktia, mutta kuolonuhrien määrällä mitattuna ajanjakso ei pääse lähellekään 1900-lukua, jolloin Stalinin, Hitlerin ja Maon kaltaiset diktaattorit surmasivat miljoonia ihmisiä.
Espanjan inkvisitio on päässyt moniin kirjoihin ja elokuviin todisteeksi keskiajan julmuudesta, mutta useimmat nykyajan historioitsijat tietävät, ettei inkvisitio ollut yhtä raaka kuin maineensa.
Tilastot osoittavat, että inkvisitiossa käsiteltiin noin 45 000 oikeusjuttua, joista 826:ssa langetettiin kuolemantuomio. Siis 160 vuoden aikana!
MYYTTI 4: Köyhät nääntyivät nälkään
FAKTA: Keskiajan köyhät talonpojat saivat yleensä tuoretta puuroa ja leipää päivittäin. Tavallisesti ateria huuhdeltiin alas kotitekoisella oluella. Lisäksi monen ruokavalioon kuului kuivalihaa, juustoa sekä paikallisia vihanneksia ja hedelmiä.
Kana, ankka, hanhi ja kyyhkynen eivät myöskään olleet harvinaisuuksia talonpoikien ruokapöydässä, ja jotkut täydensivät ravintoaan omien mehiläisten tuottamalla hunajalla.
Historioitsijat ovat osoittaneet, että keskiajan alkupuolella talonpojat olivat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta ajanjakson loppua kohti liharuoat yleistyivät.
MYYTTI 5: Ihmiset olivat oppimattomia ja tyhmiä
FAKTA: Hollywoodin mukaan keskiajan Euroopan väestö oli oppimatonta ja taikauskoista. Historioitsijat kuitenkin kumoavat tämän käsityksen.
Todellisuudessa eri puolille Eurooppaa syntyi yliopistoja, ja keskiajalla tiede ja filosofia kukoistivat. Huomattava osa historian merkittävimmästä kirjallisuudesta, taiteesta ja musiikista syntyi keskiajalla.
Sellaiset merkkihenkilöt kuin Boëthius, Boccaccio, Petrarca, Giotto, Dante, Donatello ja Machiavelli elivät kaikki keskiajalla, ja heidän teräviä aivojaan ihaillaan edelleen.
Keskiaikaiset kirkot ja linnat eri puolilla Eurooppaa seisovat edelleen todisteina erinomaisesta käsityötaidosta.
Myytti 1: Kaikki haisivat pahalle.
Pitää paikkansa. 99,99% ihmisistä eli huonommin kuin eläimet nykyisin. Asumukset olivat hirvittäviä, hygienia tavallisen kansan ulottumattomissa - eikä sitä osattu edes kaivata. Harva omisti enempää kuin yhden täydellisen vaatekerran, köyhät ja lapset kulkivat useimmiten rääsyissä ja puutteellisissa vaatteissa. Jos vaatteet pesi, täytyi siis olla vähissä vaatteissa kunnes ne kuivuivat. Kaikki paikat kuhisivat syöpäläisiä, jotka levittivät tauteja. Eläimet ja ihmiset asuivat saman katon alla - muutkin kuin koirat ja kissat. Linnanvoutien perheillä oli sänkyjä, tavalliset ihmiset makasivat lattialle levitetyillä pahnoilla. Myöhemmiltä vuosisadoilta on useita tarinoita tapauksista, jolloin ns. paremman väen edustajien oli pakko yöpyä kansanasumuksissa. Tällöin pirtin pöytä tehtiin heidän yösijakseen, ja jokaisen pöydänjalan ympärille tehtiin jäniksentaljainen sidos (jos oli), jotta syöpäläiset eivät pääsisi lattiaa pitkin heidän kimppuunsa.
Myytti 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista. No, miten sen nyt ottaa. Esimerkkinä kuningas Kristofferin maanlain suomennoksesta:
"Paras Kalu eli Tauara quin miehen Taloin Tarpeis on, se on henen laillisesti naitu Emändäns, Ioka sen warastapi häneldä, hän on corkein ia pahin waras, [..] Ios hän sen cansa käsitetän tuorelda työldä, nijn pitä hänen käreiän wietämän, Duomittaman ia ylöshirtettämän, ylitze caickia warkaita"
Ylipäätään kaikki varkaat, jotka varastavat yli ½ markan edestä omaisuutta, tuomitetaan hirtettäväksi. Jos varastaa enintään ½ markan ja vähintään 3 äyrin edestä, joutuu menettämään selkänahkansa (piestään, kunnes selkänahka on verellä) ja molemmat korvansa.
"Hyliä mies laillisesti otetun Emännäns ia kihla hänellens toisen Emännän laillisesti, makapi ia pitä sen, nijn kauuan quin se toinen Eläpi [..] ia waimo samalla muoto, ios hän sen tekis. Miehen pitä leikattaman, ia waimon~ Eläuänä mahan kaiuettaman"
Eli laillisesti vihitystä aviopuolisosta eroaminen ja uuden ottaminen - mies teilataan, nainen kaivetaan maahan elävältä.
"Jos miehelle tai ilkeys tapahduis, että hän makais eläimmen eli iongun iäriettömän luondocappalen cansa [..]. Nijn kihlacunnan pämiehen tule duomita hänen Eläuänä mahan kaiuetta, sen saman Eläimmen cansa eli tulesa poldetta, ei mahda ne maan päälle elä."
Tämä tuskin tulkintoja tarvitsee.
Markkoja ei ollut keskiajalla
Markka oli käytössä keskiajalla.
Oliko Suomi edes Suomi? Joku rupla.
Tuskin edes tiedät milloin oli keskiaika. Sekoitat sen autonomian aikaan?
Jos nyt viitsisit tutustua vähän historiaan.Markka (vanha painomitta) oli käytössä Ruotsissa ja Itämaassa ("Suomi").
Rupla oli tietty osa hopeatangosta ja käytössä Venäjällä.Kummallista, että te kakarat ette osaa tai viitsi ottaa asioista selvää, vaikka se on niin helppoa nykyisin.
T. Ope
Nimittelyäkö opetat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskivertosuomalaisella on paljon paremmat elinolot kuin keskiajan kuninkaalla.
Perustele
On lämmintä, suihkut pelaa ja on telkkarit ja tietokoneet. Kaikenlaiset viihdykkeet köyhilläkin. On ravintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatettiin nukkua monta ihmistä alasti samassa sängyssä yhden ja saman peiton alla, oli lämpimämpää sillä tavoin.
No nyt alkoi minuakin keski-aikainen asuminen kiinnostaa...
Seksuaalisuus keskiajalla oli aika karua. Ylhäiset naiset olivat vartioituja ja yksiavioisia. Piikalikkoja sen sijaan panivat kuka kerkesi eikä heillä ollut siihen juurikaan sanomista. Ihmiset eivät myöskään aristelleet seksuaalisuuttaan, siinä samassa pedissä saattoi tapahtua vieressä raiskaus ja nukkua pikkulapsia.
Ei ollut ehkäisyä vaan lapsia tuli kun tuli. Naisella ei kertakaikkiaan ollut mitään asemaa ja oikeuksia ellei hän ollut ylhäinen nainen.
En voisi asua sellaisessa päivääkään...siellä haisisi hirveälle ja olisi kylmää ja likaista...
Ne ketkä ei hirveästi tiedä keskiajasta niin ne ajattelee että kuninkaallisilla/aatelisilla olisi todella hyvät oltavat...totuus on että ei niilläkään sen paremmat oltavat olekkaan kun vaikka köyhillä...
Olisi kiva nähdä se elämä, mutta veikkaan että ei siellä nykyimmeinen niin hyvin pärjäisi.
Antiikin aikana asuttiin siististi viihtyisissä taloissa ja linnoissa. Roomalaiset rakensi niihin jopa lattialämmityksiä. Oli juokseva vesi, viemäröinti ja ihmiset kävi kylpylöissä peseytymässä.
Mihin tämä kaikki muka katosi keskiajalle tultaessa. Miksi Eurooppa vajosi alennustilaan?
Haju, joka on sekoitus virtsaa, hajuvettä ja hikeä, joskus kruunattuna hienoisella ulosteen lemulla. Meille opetettiin historian tunnilla, että esimerkiksi Versaillesin linnassa - linna sekin - ei ollut vessoja vaan ihmiset kävivät pask*lla jossain tyhjässä huoneessa. Huoneen "täytyttyä" siirryttiin seuraavaan huoneeseen - huoneita nimittäin piisasi.
En haluaisi kokeilla elämistä Turun linnssa. Sen sijaan Hohenzollernin linna sopisi "tyyliini" paremmin!
Vierailija kirjoitti:
Haju, joka on sekoitus virtsaa, hajuvettä ja hikeä, joskus kruunattuna hienoisella ulosteen lemulla. Meille opetettiin historian tunnilla, että esimerkiksi Versaillesin linnassa - linna sekin - ei ollut vessoja vaan ihmiset kävivät pask*lla jossain tyhjässä huoneessa. Huoneen "täytyttyä" siirryttiin seuraavaan huoneeseen - huoneita nimittäin piisasi.
En haluaisi kokeilla elämistä Turun linnssa. Sen sijaan Hohenzollernin linna sopisi "tyyliini" paremmin!
Miksikäs ei? Turun linnahan on oikeastaan ihan viihtyisä ja paljon hienompi sisältä kuin muistinkaan. Sehän on nimenomaan asuinlinnaksi muutettu joskus aikoinaan, eikä siitä olisi mitään hyötyä sotahommissa.
Kylmää ja kosteaa.
Vanhoissa maalauksissakin näkee kun kuningattarillakin paksut samettimekot ja kaulukset korviin saakka,
siä sai olla kunnolla vaatetta päällä.
Täällä pohjolassa viä kamalampaa. Ruotsin kuningatar aneli monta vuotta kuninkaalta että saisi muuttaa siitä silloisesta valtavasta kuninkaanlinnasta(joka paloi ja tuhoutui myöhemmin)
pois lastensa kanssa johonkin pienempään kartanoon.
Lopulta kuningas oli tähän myöntynyt.
Olosuhteet oli talvella karmeat siä ruotsin talvessa, valtavassa linnassa, linnoituksessa. Vaikka ulkoapäin jättimäinen linna olikin todella vaikuttava näky.
MYYTTI 4: Köyhät nääntyivät nälkään.
Eivät aina, mutta valitettavan usein. Varsinkin lopputalvesta köyhien ravitsemuksen taso oli heikko. Varattomat ihmiset joutuivat lähes säännöllisesti turvautumaan viljan loppuessa erilaisiin hätäravintoaineisiin.
"Keskiajan köyhät talonpojat saivat yleensä tuoretta puuroa ja leipää päivittäin. Tavallisesti ateria huuhdeltiin alas kotitekoisella oluella. Lisäksi monen ruokavalioon kuului kuivalihaa, juustoa sekä paikallisia vihanneksia ja hedelmiä.
Kana, ankka, hanhi ja kyyhkynen eivät myöskään olleet harvinaisuuksia talonpoikien ruokapöydässä, ja jotkut täydensivät ravintoaan omien mehiläisten tuottamalla hunajalla."
Tämä on voinut pitää paikkansa osassa Länsi- tai Etelä-Eurooppaa, mutta ei Suomen alueella.
Täällä ei tunnettu - kenties Turun rannikkoseutua lukuun ottamatta - kanojen, ankkojen ja hanhien pitoa. Villihanhia tietenkin metsästettiin jos voitiin, samoin kuin muitakin lintuja. Mehiläisiä ei pidetty yleisesti. Päivittäin ei juotu olutta, vaan halpaa rapakaljaa, olut oli pitojuoma sekä tarkoitettu herrojen ja sotamiesten ravitsemiseen linnoissa.
Lihaa, juustoa ja vihanneksia toki syötiin. Liha oli useimmiten nautaa, lammasta tai villieläinten lihaa, rannikkoseudulla "herkuteltiin" esimerkiksi hylkeenlihalla. Lihaa ei tietenkään syöty joka päivä, vaan korkeintaan kerran viikossa tai juhlapäivinä. Sama koski juustoja. Eväsruokina matkalla tai raskaissa töissä saattoi olla leivän lisäksi mukana pieni pala lihaa ja siivu juustoa, lähinnä särpimeksi. Paikallinen vihannes oli käytännössä naurista, lanttua tai kaalia, joita toki syötiin runsaasti.
Talonpojan päivittäinen ruoka on koostunut todennäköisesti leivästä (huonompana aikana enemmän tai vähemmän pettu- tai olkileivästä), puurosta, kuivatusta tai suolatusta kalasta, nauriista ja kenties kaalista ja pavuista. Kyytipojaksi rapakaljaa tai joskus piimää, vain pikkulapset ja herrat saivat tuoretta maitoa.
Juhlaruoka saattoi olla esimerkiksi tukeva papu- tai hernerokka jonka seassa oli suolalihaa, lisänä parempaa leipää (esim. rieskaa), haudutettua naurista, suolakalaa ja juhlaolutta. Hyvin harvoin saatettiin syödä paistettua lihaa ja joitakin erityisiä herkkuja, kuten juustoja. Tällaiset juhlat olivat niitä suurimpia, lähinnä häät, joulu ja pääsiäinen.