Millaistakohan olisi ollut asua keskiajan linnassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele kuukautisia. Kuinka niitäkin on hoidettu? Et varmasti haluaisi asua.

Hoidettu? Ihan kuin se olisi joku sairaus. :))

Niin.. keskiajalla osattiin parantaa ja hoitaa kuukautisia. ;)

Versaillesin linnassa, joka rakennettiin 1600-luvun alussa, haisi aivan kammottavalta, sillä siellä ei ollut vessoja.

Hienot herrat saattoivat ohimennen kuseksia huoneiden nurkkiin - daami käsipuolessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele kuukautisia. Kuinka niitäkin on hoidettu? Et varmasti haluaisi asua.

Hoidettu? Ihan kuin se olisi joku sairaus. :))

No ei ne ole :))))))):)))):)))):)))):))):)))

yl niihin tohon aikaan suhtauduttiin kuin sairauteen. Samaan tapaan kuin tietyissä kulttuureissa vielä tänäkin päivänä. Oli suositeltavaa eristäytyä muitten kanssa kanssakäymisestä. Samoin kuin tapahtui erisstäytymisjakso synnytyksen jälkeen, katsottiin että nainen oli hetken aikaa saastainen. Tämä uskomus oli tietenkin vauvan ja äidinkin parhaaksi, ettei vieraat tuoneet tauteja yms heille lapsivuodeaikana. Kuukautiset katsottiin samanlaiseksi eritysajaksi, naisenkiroukseksi.

Hajut oli voimakkaita. Varsinaisessa kylvyssä käytiin kerran/kaksi vuoteen. Uskottiin että peseytyminen oli haitallista ja altisti sairauksille. Hajusteillä peitettiin hien ja muun hajuja.

Verrattuna mihin?

Jos samaan aikaan köyhä kansa asui maakuopassa tai ahtaassa, maalattiaisessa savutuvassa, oli ero tietysti jonkinmoinen.

Nykyihminen ei suostuisi muuttamaan minkäänlaiseen keskiaikaisen asumisstandardien mukaiseen asuntoon, tuskin pitäisi sellaisessa eläimiäkään.

Elämistä kylmyydessä, vedossa, saastan keskellä, hämärässä, huonossa sisäilmassa, syöpäläisten keskellä, hirvittävissä hajuissa, kaikkinaisessa epämukavuudessa.

Korkeintaan linnanvoudin tai ylhäisönaisten kamarit olivat hiukan parempia tiloja, joissa oli huonekaluja, kunnon vuodevaatteita, turkiksia ja seinävaatteita estämässä vetoa.

Turvallisuuden tunne oli kuitenkin varmaan kohtalaisen hyvä.

"

Keskiajalla hygienia oli huono. Ihmiset vaihtoivat vaatteita ja peseytyivät harvoin. Vaikka kaupungeissa saattoi olla kylpylöitä, kylpemistä saatettiin pitää jopa epäterveellisenä. Keskiajan ihmiset eivät ymmärtäneet hygienian merkitystä terveydelle.

Pöytätavoissakin oli keskiajalla parannettavaa. Röyhtäily ja piereskely olivat pöydässä sallittua, ruokailuvälineitä ei ollut ja ruoka syötiin käsin. Keittoja oli tapana ryystää äänekkäästi. Jos jollakulla oli lusikka, sitä käytti useampi ruokailija. Alkoholia, varsinkin olutta, käytettiin runsaasti kaikkien säätyjen keskuudessa. Ruokapöydässä saatettiin myös sylkeä pöydän alle.

Viemäriverkostoa ei kaupungeissa ollut, ja ihmiset heittivät jätteitä, kuten ruoantähteitä, suoraan ikkunoista kaduille. Vain joissain aatelisten linnoissa ja luostareissa oli vessoja. Muualla tarpeet tehtiin suoraan luontoon, kaupungin kaduille tai esimerkiksi vesistöihin. Kaupungeissa löyhkäsi ja huonon hygienian vuoksi taudit levisivät nopeasti."

https://peda.net/lapinlahti/perusopetus/mjlk/alakoulu/luokat/5-6e/histo…

Oikein ihastuttavaa suorastaan siis, ettenkö sanoisi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä tulee sellainen mielikuva, että jossain rautakaudella saattoi asiat olla jotenkin paremmin, eli on ollut taantumusta?

Rautakautisten hautalöytöjen perusteella tiedetään, että ainakin ylimpään luokkaan kuuluneet miehet sekä naiset olivat keskipituudeltaan nykyihmisten mitoissa.

Se viittaa hyvään ravitsemukseen.

Varmaan ne hirsitalotkin olivat viihtyisämpiä, lämpimämpiä ja jopa siistimpiä (vaikka eläimet oleskelivatkin ainakin osittain samoissa tiloissa) kuin keskiaikaiset puolustuslinnat.

Savuisia, saastaisia, osaksi maalattiaisia mörskiä. Mädäntyvän hirren, ruuanjätteiden, savun ja elukoiden haju koko ajan nenässä. Savuraja oli lattiasta noin 50-70 cm korkeudella, eli sen yläpuolella kaikki oli aina lämmitettäessä savun peitossa. Huonekaluja ei ollut seinänvieruspenkkejä ja pöytiä lukuun ottamatta juurikaan. Lattialla usein olkia ja roskaa, joiden sekaan pikkulapset, vanhukset ja talvisin sisällä olevat eläimet tekivät tarpeensa.

Kuvat valoisista ja avarista hirsituvista ovat myöhemmiltä vuosisadoilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele kuukautisia. Kuinka niitäkin on hoidettu? Et varmasti haluaisi asua.

Hoidettu? Ihan kuin se olisi joku sairaus. :))

No ei ne ole :))))))):)))):)))):)))):))):)))

yl niihin tohon aikaan suhtauduttiin kuin sairauteen. Samaan tapaan kuin tietyissä kulttuureissa vielä tänäkin päivänä. Oli suositeltavaa eristäytyä muitten kanssa kanssakäymisestä. Samoin kuin tapahtui erisstäytymisjakso synnytyksen jälkeen, katsottiin että nainen oli hetken aikaa saastainen. Tämä uskomus oli tietenkin vauvan ja äidinkin parhaaksi, ettei vieraat tuoneet tauteja yms heille lapsivuodeaikana. Kuukautiset katsottiin samanlaiseksi eritysajaksi, naisenkiroukseksi.

Kuukautisten poisjäämistäkin (=raskautta) yritettiin hoitaa erilaisin yrtein ja rohdoksin.

Vielä runsaat sata vuotta sitten mainostettiin avpimesti lehdissä erilaisia patenttilääkkeitä, joilla kuukautiskierto saatiin "palautumaan normaaliksi".

Helpoiten voi tutustua keskiaikaiseen elämäntapaan linnoissa esimerkiksi googlaamalla sen ajan kuninkaalliset ja aatelisten nimiä. Saa vaikka mitä selville. paljon sairautta, kuolemaan ja kurjuutta, valtataistelut jatkuvia linnojen sisällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olot on olleet varmasti aika ankeet. Kosteeta, kylmää, sapuskana suurinpiirtein nauriita ja riistaa tai kalaa. Varmaan usealla hampaat hölskyi keripukin takia.

Mikä lie ollut naisten elinikä ennuste tuolloin? Monet kuolivat nuorina synnytykseen. Menkkoja eivät välttämättä saaneet niin usein kuin nykynaiset huonon ravitsemuksen vuoksi.

Olisin itse kuollut jo 12 -vuotiaana hengitystieinfektioon. Jos olisin selvinnyt, seurauksena olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä ollut reuma.

Joo. Ei kiitos keskiaikaa minulle. Ei edes kivoina kuteina ja pillipiipareiden ynnä luuttujen soittajien viihdyttämänä.

Luultavasti ylimpään säätyyn kuuluvat ovat pääosin selvinneet lipittämällä olutta ja viiniä päivät pääksytysten. Talonpojilla ja maaorjilla sitten vähän eri olot.

Juuri lääkkeiden takia maailmassa alkaakin olla jo liikaa ihmisiä. Onneksi on superbakteereja.

WORD

Pillun päreet olivat oikeasti käytössä! Istuttaessa laitettiin puun lastu eli päre jalkojen väliin eristeeksi ja vuotoja imemään.

Vierailija kirjoitti:

Pillun päreet olivat oikeasti käytössä! Istuttaessa laitettiin puun lastu eli päre jalkojen väliin eristeeksi ja vuotoja imemään.

Hpöhöpö.

Pillun päreillä tarkoitetaan alustoja joita käytetiin saunassa tms Suomessa. Ei Kukaan mitään puulaskuja muuten ns. housuissaan pitänyt, herranen aika..... 

Suojina käytettiin enemmänkin nahkasuikaleita jonka sisään laitettiin mahollisesti esimerkiksi sammalta yms imemään.

Ja varsinaisia alushousuja ei ees käytetti keskaikaan, niitä ei oltu keksitty. Ihan ns. ilkosillaan oltiin hameen/housujen alla.

"Vituke eli pillunpäre on pyllyn ja lauteiden väliin laitettava haapapäreinen hygieniasuoja.  Päreitä käytettiin ennen aikaan saunassa erityisesti naisten alapään suojana. Entisaikaan Pillunpäreet  tehtiin männystä vuolluista päreistä. Varakkaimmat isännät tosin laittoivat renkinsä kiskomaan päreet lempeämmästä haapapuusta. ”Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi”, oli tuttu arvio puun koosta." http://rykkeri.fi/tuotteet/perinnetuotteet/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele kuukautisia. Kuinka niitäkin on hoidettu? Et varmasti haluaisi asua.

Hoidettu? Ihan kuin se olisi joku sairaus. :))

Onneksi kuukautiset aika harvoin entisaikoina. Hoitaminen ei tarkoita sairautta vaan hygieniästä huolehtimista yms.

Vierailija kirjoitti:

Pillun päreet olivat oikeasti käytössä! Istuttaessa laitettiin puun lastu eli päre jalkojen väliin eristeeksi ja vuotoja imemään.

Jatkan vielä. Istuttaessa SAUNASSA tai laiturilla tai muualla peseytyessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä tulee sellainen mielikuva, että jossain rautakaudella saattoi asiat olla jotenkin paremmin, eli on ollut taantumusta?

Rautakautisten hautalöytöjen perusteella tiedetään, että ainakin ylimpään luokkaan kuuluneet miehet sekä naiset olivat keskipituudeltaan nykyihmisten mitoissa.

Se viittaa hyvään ravitsemukseen.

Varmaan ne hirsitalotkin olivat viihtyisämpiä, lämpimämpiä ja jopa siistimpiä (vaikka eläimet oleskelivatkin ainakin osittain samoissa tiloissa) kuin keskiaikaiset puolustuslinnat.

Savuisia, saastaisia, osaksi maalattiaisia mörskiä. Mädäntyvän hirren, ruuanjätteiden, savun ja elukoiden haju koko ajan nenässä. Savuraja oli lattiasta noin 50-70 cm korkeudella, eli sen yläpuolella kaikki oli aina lämmitettäessä savun peitossa. Huonekaluja ei ollut seinänvieruspenkkejä ja pöytiä lukuun ottamatta juurikaan. Lattialla usein olkia ja roskaa, joiden sekaan pikkulapset, vanhukset ja talvisin sisällä olevat eläimet tekivät tarpeensa.

Kuvat valoisista ja avarista hirsituvista ovat myöhemmiltä vuosisadoilta.

Totta. Mutta miten tämä oleellisesti eroaa keskiaikaisessa linnassa elämisestä?

Ei niitä saastaisia pahnoja lattioilta usein linnoissakaan poistettu. Samalla tavalla ruuantähteet ja ihmiseritteet, koirien ulosteet, rotat, hiiret, syöpäläiset niissä muhivat ja viihtyivät.

Kyllä ne avotakatkin sisään savuttivat sopivilla ilmoilla. Lämpöä eivät kuitenkaan luovuttaneet, paitsi aivan vieressä. Jolloin etupuolta poltti ja takapuolta palelsi.

En ole aivan varma, mutta luulen, että tuollaisista kiuaslämmitteisistä savutuvista siirryttiin jo varhain kaksitupa - käytäntöön eli silloin kun toista lämmitettiin, niin oleskeltiin siinä toisessa lämpimässä ja tuuletetussa tuvassa.

Nythän puhutaan kuitenkin yläluokkaisesta keskiaikaisesta asumisesta Pohjois-Euroopassa, linna vastaan hirsitalo.

Valitsisin ehdottomasti sen hirstalon.

Tai jos on mahdollisuus valita vanhempi ja eteläisempi vaihtoehto, niin valitsisin kreetalaisen palatsin. Niihin vesi tuli ja viemäritkin huuhtoutuivat sen veden mennessä.

Vierailija kirjoitti:

"

Keskiajalla hygienia oli huono. Ihmiset vaihtoivat vaatteita ja peseytyivät harvoin. Vaikka kaupungeissa saattoi olla kylpylöitä, kylpemistä saatettiin pitää jopa epäterveellisenä. Keskiajan ihmiset eivät ymmärtäneet hygienian merkitystä terveydelle.

Pöytätavoissakin oli keskiajalla parannettavaa. Röyhtäily ja piereskely olivat pöydässä sallittua, ruokailuvälineitä ei ollut ja ruoka syötiin käsin. Keittoja oli tapana ryystää äänekkäästi. Jos jollakulla oli lusikka, sitä käytti useampi ruokailija. Alkoholia, varsinkin olutta, käytettiin runsaasti kaikkien säätyjen keskuudessa. Ruokapöydässä saatettiin myös sylkeä pöydän alle.

Viemäriverkostoa ei kaupungeissa ollut, ja ihmiset heittivät jätteitä, kuten ruoantähteitä, suoraan ikkunoista kaduille. Vain joissain aatelisten linnoissa ja luostareissa oli vessoja. Muualla tarpeet tehtiin suoraan luontoon, kaupungin kaduille tai esimerkiksi vesistöihin. Kaupungeissa löyhkäsi ja huonon hygienian vuoksi taudit levisivät nopeasti."

https://peda.net/lapinlahti/perusopetus/mjlk/alakoulu/luokat/5-6e/histo…

Oikein ihastuttavaa suorastaan siis, ettenkö sanoisi!

No mutta kaupungin katuojissa rötköttäneet possut ja ulkona liikuskelevat koirat söivät ihmisulosteet nopsaan pois ja huolehtivat näin hygieniasta.

Kylmää, likaista, kosteaa, kuselle ja paskalle haisevaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele kuukautisia. Kuinka niitäkin on hoidettu? Et varmasti haluaisi asua.

Hoidettu? Ihan kuin se olisi joku sairaus. :))

Onneksi kuukautiset aika harvoin entisaikoina. Hoitaminen ei tarkoita sairautta vaan hygieniästä huolehtimista yms.

Oli tsoukilla heitety.

MYYTTI 1: Kaikki haisivat pahalle

FAKTA: Ihmiset eivät lemunneet keskiajalla kovin kauhealle. Suurin osa väestä panosti puhtauteen ja hygieniaan, mistä keskiaikainen ranskalainen sanontakin kertoo: ”Metsästäminen, lemmiskeleminen, peseytyminen, juominen – se on oikeaa elämää!”

Puhtaus oli itse asiassa niin arvostettua, että monissa kaupungeissa oli julkisia kylpylaitoksia, joissa asukkaat saattoivat käydä säännöllisesti peseytymässä. Jotkut kylpivät jopa päivittäin.

MYYTTI 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista

FAKTA: Toisin kuin yleisesti luullaan, keskiajalla ei eletty oikeudellisessa takapajulassa. Useimmat oikeusjutut hoidettiin melko reilusti, ja kuolemantuomiota pidettiin äärettömän kovana rangaistuksena, jonka sai vain murhasta, petoksesta tai tuhopoltosta.

Vasta keskiajan loppupuolella hallitsijat, kuten esimerkiksi Englannin Elisabet I, alkoivat käyttää kuolemantuomiota poliittisten ja uskonnollisten vastustajiensa eliminointiin.

MYYTTI 3: Keskiaika oli yhtä veristä sotaa

FAKTA: Keskiajalla nähtiin monta väkivaltaista sotaa ja konfliktia, mutta kuolonuhrien määrällä mitattuna ajanjakso ei pääse lähellekään 1900-lukua, jolloin Stalinin, Hitlerin ja Maon kaltaiset diktaattorit surmasivat miljoonia ihmisiä.

Espanjan inkvisitio on päässyt moniin kirjoihin ja elokuviin todisteeksi keskiajan julmuudesta, mutta useimmat nykyajan historioitsijat tietävät, ettei inkvisitio ollut yhtä raaka kuin maineensa.

Tilastot osoittavat, että inkvisitiossa käsiteltiin noin 45 000 oikeusjuttua, joista 826:ssa langetettiin kuolemantuomio. Siis 160 vuoden aikana!

MYYTTI 4: Köyhät nääntyivät nälkään

FAKTA: Keskiajan köyhät talonpojat saivat yleensä tuoretta puuroa ja leipää päivittäin. Tavallisesti ateria huuhdeltiin alas kotitekoisella oluella. Lisäksi monen ruokavalioon kuului kuivalihaa, juustoa sekä paikallisia vihanneksia ja hedelmiä.

Kana, ankka, hanhi ja kyyhkynen eivät myöskään olleet harvinaisuuksia talonpoikien ruokapöydässä, ja jotkut täydensivät ravintoaan omien mehiläisten tuottamalla hunajalla.

Historioitsijat ovat osoittaneet, että keskiajan alkupuolella talonpojat olivat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta ajanjakson loppua kohti liharuoat yleistyivät.

MYYTTI 5: Ihmiset olivat oppimattomia ja tyhmiä

FAKTA: Hollywoodin mukaan keskiajan Euroopan väestö oli oppimatonta ja taikauskoista. Historioitsijat kuitenkin kumoavat tämän käsityksen.

Todellisuudessa eri puolille Eurooppaa syntyi yliopistoja, ja keskiajalla tiede ja filosofia kukoistivat. Huomattava osa historian merkittävimmästä kirjallisuudesta, taiteesta ja musiikista syntyi keskiajalla.

Sellaiset merkkihenkilöt kuin Boëthius, Boccaccio, Petrarca, Giotto, Dante, Donatello ja Machiavelli elivät kaikki keskiajalla, ja heidän teräviä aivojaan ihaillaan edelleen.

Keskiaikaiset kirkot ja linnat eri puolilla Eurooppaa seisovat edelleen todisteina erinomaisesta käsityötaidosta.