Millaistakohan olisi ollut asua keskiajan linnassa?

Keskiajan naiselle vaarallisinta oli raskaus, koska se johti synntykseen, johon moni nainen kuoli verenvuotojen ja tulehdusten vuoksi. Hygieniaa ei tunnettu, anatomia ymmärrettiin väärin. Käytettiin likaisia välineitä synnytyksen aikana, ei ymmärretty, miten lapsi on naisen sisässä. Aatelisnaisen keskeisin tehtävä oli tulla raskaaksi niin pian kuin mahdollista synnytyksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Niin ihanaa!

Silkkimekossa kirmaisin kiharat hulmuten ja kruunu päässä keikkuen linnan käytäviä. Hoviherrat hymyilisivät ystävällisesti ja kumartaisivat ohittaessani heidät. Kaksi ritaria kilvoittelee minusta. En ole vielä varma kummalle suostun, toisella on ihana hymykuoppa ja toisella taas pohkeet kuin saksanhirvellä. Ihanaa!

Illan tummentuessa kokoontuisimme saliin seitsenhaaraisten kynttilöiden valoon syömään juhlavaa ateriaa. Villisikaa, peuraa ja kaikkea herkullista lisuketta. Illan ilojen jälkeen olisi ihana painautua katossängyn pehmeänlämpimiin vällyihin nukkumaan hovineidon harjattua hellästi hiukseni. 

Ihanaa fantasiaa!! Prinsessat naitettiin poliittisin ja taloudellisin syin parhaalle suvulle. Rikkaus ja rakkaus eivät kuuluneet yhteen. Rakkaus oli politiikkaa. Prinsessan tärkein tehtävä oli mennä naimisiin hänelle määrätylle miehelle. Usein avioliitot sovittiin sukujen kesken kun vihittävät olivat vielä lapsia. Avioitumisikä oli paljon alempi kuin nykyään. Nykyään ei voisi ajatellakaan avioliittoa niin nuorelle tytölle. Avioliitossa prinsessan tärkein tehtävä oli tuottaa lapsia. Lapsia kuoli paljon, joten lapsia tehtiin paljon. Raskaus oli prinsessan elämässä vaarallisinta, koska naisten yleinen kuolinsyy oli synnytys,

Prinsessa ei kirmannut linnassa vapaasti, eikä tavannut ritareita. Prinsessat pidetiin tiukasti kamareissaan naisten ympäröimänä. Siveys ja neitsyys olivat nuoren prinsessan paras ja ainoa valtti avioliittomarkkinoilla. Suku ei antanut naisen pilata mainettaan, jottei sovittu avioliitto kumoutunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vetää joka paikasta, mutta siksi kai sitä olikin taljoja pitkin lattiaa ja seiniä ja sänkyjä yms huonekaluja ja palvelusväkeä pitämässä tusinoittain 3 metrisiä avotakkoja punaisina lämmöstä.

Suurin osa linnojen asukkaista oli juurikin sitä palvelusväkeä. Kannattanee miettiä, millaiset olot niillä oli.

Saatettiin nukkua monta ihmistä alasti samassa sängyssä yhden ja saman peiton alla, oli lämpimämpää sillä tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Tottahan toki. Siltikään en usko, että Suomessa paljoa talvisin kylvettiin. Kaivot ja järvet jäässä niin luulisi että helpommalla ja halvemmalla pääsi kun ei kylpenyt ollenkaan. Varmasti just jossain Briteissä tms kylvettiin talvisinkin missä oli oikeasti rikkaita aatelisia.

Mites toi sauna?

Se on kyllä aika vanha keksintö.

Savupirtit olivat saunoja. Niissä oli kiukaat. Pirtti merkitsee sananakin saunaa.

Varmasti suomalaiset saunoivat ainakin pari kertaa viikossa, kesällä kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaisin ja suurina kirkollisina pyhinä.

Siinä kyllä olet oikeassa, että veden kanssa ei kyllä saunassa lotrattu ihan niin kuin nykyisin.

Onhan Seitsemässä veljessäkin maininta, että kullekin miehelle sai riittää kiulullinen vettä.

Vaikka kyllä suomalaiset ovat aina osanneet avantoja tehdä. Kivikautisia jäätuuria on löytynyt.

Talvella oli myös helppoa sulattaa lumesta vettä. Lumihangessa kieriskely on nykyisinkin suosittua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä tulee sellainen mielikuva, että jossain rautakaudella saattoi asiat olla jotenkin paremmin, eli on ollut taantumusta?

Rautakautisten hautalöytöjen perusteella tiedetään, että ainakin ylimpään luokkaan kuuluneet miehet sekä naiset olivat keskipituudeltaan nykyihmisten mitoissa.

Se viittaa hyvään ravitsemukseen.

Varmaan ne hirsitalotkin olivat viihtyisämpiä, lämpimämpiä ja jopa siistimpiä (vaikka eläimet oleskelivatkin ainakin osittain samoissa tiloissa) kuin keskiaikaiset puolustuslinnat.

Savuisia, saastaisia, osaksi maalattiaisia mörskiä. Mädäntyvän hirren, ruuanjätteiden, savun ja elukoiden haju koko ajan nenässä. Savuraja oli lattiasta noin 50-70 cm korkeudella, eli sen yläpuolella kaikki oli aina lämmitettäessä savun peitossa. Huonekaluja ei ollut seinänvieruspenkkejä ja pöytiä lukuun ottamatta juurikaan. Lattialla usein olkia ja roskaa, joiden sekaan pikkulapset, vanhukset ja talvisin sisällä olevat eläimet tekivät tarpeensa.

Kuvat valoisista ja avarista hirsituvista ovat myöhemmiltä vuosisadoilta.

Totta. Mutta miten tämä oleellisesti eroaa keskiaikaisessa linnassa elämisestä?

Ei niitä saastaisia pahnoja lattioilta usein linnoissakaan poistettu. Samalla tavalla ruuantähteet ja ihmiseritteet, koirien ulosteet, rotat, hiiret, syöpäläiset niissä muhivat ja viihtyivät.

Kyllä ne avotakatkin sisään savuttivat sopivilla ilmoilla. Lämpöä eivät kuitenkaan luovuttaneet, paitsi aivan vieressä. Jolloin etupuolta poltti ja takapuolta palelsi.

En ole aivan varma, mutta luulen, että tuollaisista kiuaslämmitteisistä savutuvista siirryttiin jo varhain kaksitupa - käytäntöön eli silloin kun toista lämmitettiin, niin oleskeltiin siinä toisessa lämpimässä ja tuuletetussa tuvassa.

Nythän puhutaan kuitenkin yläluokkaisesta keskiaikaisesta asumisesta Pohjois-Euroopassa, linna vastaan hirsitalo.

Valitsisin ehdottomasti sen hirstalon.

Tai jos on mahdollisuus valita vanhempi ja eteläisempi vaihtoehto, niin valitsisin kreetalaisen palatsin. Niihin vesi tuli ja viemäritkin huuhtoutuivat sen veden mennessä.

Paritupia alettiin rakentelemaan Länsi-Suomessa tavallisiin kansanasumuksiin oletettavasti 1500-luvulla. Ne yleistyivät vasta myöhemmin, ja köyhäthän eivät sellaista itselleen saaneet rakennetuksi, hyvä jos parin-kolmenkymmenen neliön ikkunattoman savupirtin. Vielä 1700-luvulla oli talonpoikaistaloissa Länsi-Suomessakin tavanomaista, että asuttiin talvi siinä yhdessä ja samassa pirtissä. Jokainen voi Finnasta etsiä 1900-luvun alun kuvia Itä-Suomen savutölleistä ja päätellä siitä, miten hehkeissä oloissa vuosisatoja aiemmin ihmiset elivät. Ahtaus, pimeys ja tolkuton kuumuus olivat talvisaikaan savupirteissä tavallisia paremminkinvoivissa talonpoikaistaloissa. Lämpö oli tietenkin ihanaa, jos sitä vertasi kivilinnojen kylmyyteen. Hajutkin olivat kyllä tosin epäilemättä sen mukaisia, mutta eihän niistä piitattu. Iso ongelma oli suuri lämpötilaero kuumaksi paahdetun savutuvan ja todella kylmän pakkasilman välillä. Tämä aiheutti todennäköisesti jopa suoranaisia kuolemantapauksia. Ihmiselämä ei ainakaan talvisin kyllä juuri eronnut sikolätistä käytännössä millään lailla, otettiinhan harvinaisdt possutkin tarpeen vaatiessa sisään talvella.

Kunnollinen ihmiselämä alkoikin vasta keväällä, kun väki pääsi muuttamaan aittoihin, jotka usein olivatkin siistejä ja viihtyisiä. Talvisaika kuluikin enemmän tai vähemmän silmät ummessa, ryypätessä, pimeässä pirtissä kähmimisessä, nälkää nähdessä ja kevättä odotellessa. Päivittäiset talviaskareet ennätti hyvin tehdä lyhyen päivän aikana. Varsinkin marras-joulu-tammikuut lienevät olleet tällaista ajantappoa.

"Vasta keskiajan loppupuolella hallitsijat, kuten esimerkiksi Englannin Elisabet I..."

Ei Elisabetin aikaa kutsuta enää keskiajaksi, ei edes keskiajan lopuksi.

Vierailija kirjoitti:

Naisen asema oli kyllä kamala. -- mm. Utrio on kirjoittanut hienoja teoksia tuon ajan maailmasta.

Minä luin "Eevan tyttäriä" vähän aikaa sitten ja oli kieltämättä karmivia ne jutut kapaloiduista lapsista yms.

Vierailija kirjoitti:

Ajattele kuukautisia. Kuinka niitäkin on hoidettu? Et varmasti haluaisi asua.

En luenut ketjua eli en tiedä onko joku maininnut mutta käytettiin sellaisia todella pitkiä ylöspäin leveneviä saappaita joihin veri valui. Eww :(

Vierailija kirjoitti:

"Vasta keskiajan loppupuolella hallitsijat, kuten esimerkiksi Englannin Elisabet I..."

Ei Elisabetin aikaa kutsuta enää keskiajaksi, ei edes keskiajan lopuksi.

Kyllä muuten kutsutaan!

Ainakin vaarallista, kylmää, epämukavaa ja pahanhajuista.

Vierailija kirjoitti:

MYYTTI 1: Kaikki haisivat pahalle

FAKTA: Ihmiset eivät lemunneet keskiajalla kovin kauhealle. Suurin osa väestä panosti puhtauteen ja hygieniaan, mistä keskiaikainen ranskalainen sanontakin kertoo: ”Metsästäminen, lemmiskeleminen, peseytyminen, juominen – se on oikeaa elämää!”

Puhtaus oli itse asiassa niin arvostettua, että monissa kaupungeissa oli julkisia kylpylaitoksia, joissa asukkaat saattoivat käydä säännöllisesti peseytymässä. Jotkut kylpivät jopa päivittäin.

MYYTTI 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista

FAKTA: Toisin kuin yleisesti luullaan, keskiajalla ei eletty oikeudellisessa takapajulassa. Useimmat oikeusjutut hoidettiin melko reilusti, ja kuolemantuomiota pidettiin äärettömän kovana rangaistuksena, jonka sai vain murhasta, petoksesta tai tuhopoltosta.

Vasta keskiajan loppupuolella hallitsijat, kuten esimerkiksi Englannin Elisabet I, alkoivat käyttää kuolemantuomiota poliittisten ja uskonnollisten vastustajiensa eliminointiin.

MYYTTI 3: Keskiaika oli yhtä veristä sotaa

FAKTA: Keskiajalla nähtiin monta väkivaltaista sotaa ja konfliktia, mutta kuolonuhrien määrällä mitattuna ajanjakso ei pääse lähellekään 1900-lukua, jolloin Stalinin, Hitlerin ja Maon kaltaiset diktaattorit surmasivat miljoonia ihmisiä.

Espanjan inkvisitio on päässyt moniin kirjoihin ja elokuviin todisteeksi keskiajan julmuudesta, mutta useimmat nykyajan historioitsijat tietävät, ettei inkvisitio ollut yhtä raaka kuin maineensa.

Tilastot osoittavat, että inkvisitiossa käsiteltiin noin 45 000 oikeusjuttua, joista 826:ssa langetettiin kuolemantuomio. Siis 160 vuoden aikana!

MYYTTI 4: Köyhät nääntyivät nälkään

FAKTA: Keskiajan köyhät talonpojat saivat yleensä tuoretta puuroa ja leipää päivittäin. Tavallisesti ateria huuhdeltiin alas kotitekoisella oluella. Lisäksi monen ruokavalioon kuului kuivalihaa, juustoa sekä paikallisia vihanneksia ja hedelmiä.

Kana, ankka, hanhi ja kyyhkynen eivät myöskään olleet harvinaisuuksia talonpoikien ruokapöydässä, ja jotkut täydensivät ravintoaan omien mehiläisten tuottamalla hunajalla.

Historioitsijat ovat osoittaneet, että keskiajan alkupuolella talonpojat olivat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta ajanjakson loppua kohti liharuoat yleistyivät.

MYYTTI 5: Ihmiset olivat oppimattomia ja tyhmiä

FAKTA: Hollywoodin mukaan keskiajan Euroopan väestö oli oppimatonta ja taikauskoista. Historioitsijat kuitenkin kumoavat tämän käsityksen.

Todellisuudessa eri puolille Eurooppaa syntyi yliopistoja, ja keskiajalla tiede ja filosofia kukoistivat. Huomattava osa historian merkittävimmästä kirjallisuudesta, taiteesta ja musiikista syntyi keskiajalla.

Sellaiset merkkihenkilöt kuin Boëthius, Boccaccio, Petrarca, Giotto, Dante, Donatello ja Machiavelli elivät kaikki keskiajalla, ja heidän teräviä aivojaan ihaillaan edelleen.

Keskiaikaiset kirkot ja linnat eri puolilla Eurooppaa seisovat edelleen todisteina erinomaisesta käsityötaidosta.

Myytti 1: Kaikki haisivat pahalle.

Pitää paikkansa. 99,99% ihmisistä eli huonommin kuin eläimet nykyisin. Asumukset olivat hirvittäviä, hygienia tavallisen kansan ulottumattomissa - eikä sitä osattu edes kaivata. Harva omisti enempää kuin yhden täydellisen vaatekerran, köyhät ja lapset kulkivat useimmiten rääsyissä ja puutteellisissa vaatteissa. Jos vaatteet pesi, täytyi siis olla vähissä vaatteissa kunnes ne kuivuivat. Kaikki paikat kuhisivat syöpäläisiä, jotka levittivät tauteja. Eläimet ja ihmiset asuivat saman katon alla - muutkin kuin koirat ja kissat. Linnanvoutien perheillä oli sänkyjä, tavalliset ihmiset makasivat lattialle levitetyillä pahnoilla. Myöhemmiltä vuosisadoilta on useita tarinoita tapauksista, jolloin ns. paremman väen edustajien oli pakko yöpyä kansanasumuksissa. Tällöin pirtin pöytä tehtiin heidän yösijakseen, ja jokaisen pöydänjalan ympärille tehtiin jäniksentaljainen sidos (jos oli), jotta syöpäläiset eivät pääsisi lattiaa pitkin heidän kimppuunsa.

Myytti 2: Ihmisiä teloitettiin mitättömistä asioista. No, miten sen nyt ottaa. Esimerkkinä kuningas Kristofferin maanlain suomennoksesta:

"Paras Kalu eli Tauara quin miehen Taloin Tarpeis on, se on henen laillisesti naitu Emändäns, Ioka sen warastapi häneldä, hän on corkein ia pahin waras, [..] Ios hän sen cansa käsitetän tuorelda työldä, nijn pitä hänen käreiän wietämän, Duomittaman ia ylöshirtettämän, ylitze caickia warkaita"

Ylipäätään kaikki varkaat, jotka varastavat yli ½ markan edestä omaisuutta, tuomitetaan hirtettäväksi. Jos varastaa enintään ½ markan ja vähintään 3 äyrin edestä, joutuu menettämään selkänahkansa (piestään, kunnes selkänahka on verellä) ja molemmat korvansa.

"Hyliä mies laillisesti otetun Emännäns ia kihla hänellens toisen Emännän laillisesti, makapi ia pitä sen, nijn kauuan quin se toinen Eläpi [..] ia waimo samalla muoto, ios hän sen tekis. Miehen pitä leikattaman, ia waimon~ Eläuänä mahan kaiuettaman"

Eli laillisesti vihitystä aviopuolisosta eroaminen ja uuden ottaminen - mies teilataan, nainen kaivetaan maahan elävältä.

"Jos miehelle tai ilkeys tapahduis, että hän makais eläimmen eli iongun iäriettömän luondocappalen cansa [..]. Nijn kihlacunnan pämiehen tule duomita hänen Eläuänä mahan kaiuetta, sen saman Eläimmen cansa eli tulesa poldetta, ei mahda ne maan päälle elä."

Tämä tuskin tulkintoja tarvitsee.

MYYTTI 3: Keskiaika oli yhtä veristä sotaa.

Ei tietenkään yhtä isoa, veristä mylläkkää - vaan iso sarja kahakoita, ryöstöretkiä, ristiretkiä, kapinointeja, vallankaappauksia, rettelöitä, sotaretkiä, tuhopolttoja. Esimerkiksi nyky-Suomen alueella keskiaika alkaa konflikteista (Varsinais) Suomen alueen asukkaiden ja svealaisten välillä. Eri vuosisatoina svealaiset tekivät tänne useita ristiretkiä. Ruotsalaisten (svealaisten) kolonisaatio rannikoillle aiheutti uusia konflikteja. Taisteluja käytiin myös mm. hämäläisten ja suomalaisten, hämäläisten ja karjalaisten, karjalaisten ja suomalaisten, karjalaisten ja svealaisten, ja hämäläisten ja svealaisten välillä. 1100-1200-luvuilla tanskalaiset tekivät Suomeen kaksi ristiretkeä. 1100-1200-luvuilta on tiedossa sotaretkiä lähes joka vuosikymmenelle. Osana Ruotsin muotoutuvaa kuningaskuntaa nyky-Suomen alue joutui sotiin mm. 1450-luvulla ja 1501-1512 tanskalaisten tehdessä maahan hyökkäyksiä. Lähes jatkuvia konflikteja ja sotia käytiin myös Novgorodin/Moskovan valtakuntia vastaan, lukuisia sotaretkiä 1100-1300-luvuilla ja mm. Vanha viha v. 1495-97. Rahvaankapinoista on tietoa ainakin v. 1237 Hämeen kapinasta kristinuskoa vastaan, ja 1438, jolloin Ylä-Satakunnassa David-niminen talonpoika keräsi ympärilleen suuren joukon miehiä ja nousi verokapinaan. Lisäksi nyky-Suomen alueelle ovat keskiajalla tehneet sota- ja hävitysretkiä lisäksi ainakin liettualaiset, saksalaiset ja vitaaliveljiksi kutsutut merirosvot.

Tässä ei vielä mainittu paikallisemmista pienkahakoinneista erilaisten mahtimiesten ja sukujen välillä - niitäkin tietysti oli, mutta lähteitä on säilynyt varsin vähän.

Kylmää, savuista ja paskaista. Suomessa on maaseudulla asuttu tuhansia vuosia sata kertaa puhtaammin kuin missään keskiajan linnassa asuttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vetää joka paikasta, mutta siksi kai sitä olikin taljoja pitkin lattiaa ja seiniä ja sänkyjä yms huonekaluja ja palvelusväkeä pitämässä tusinoittain 3 metrisiä avotakkoja punaisina lämmöstä.

Siinä 1700 luvusta eteenpäin ne tosin purettiin koska olivat tosiaankin suht karmeita paikkoja asua.

Nykyään onkin enää vain tommoset uusromanttiset feikkilinnat jäljellä, ja nekin rakennettu 1800 jälkeen.

Missä Suomessa olisi uusromanttinen feikkilinna vuodelta n. 1800?

Eikai missään. Baijerissa sen sijaan on tommonen Neuschwansteinin linna...

Ja millähän perusteilla Neuschwanstein olisi "uusromanttinen feikkilinna"?

On muuten maailmalla vielä paljon keskiaikaisia (ja vanhempiakin) linnoja.

Suomessakin.

Ne hajut jotka on moneen kertaan mainittu olisivat ihan varmasti nykyihmisen nenään kuvottavia.

Mutta kaikkeen tottuu ja koska tuolloin yleinen hygieniataso oli mitä oli olivat hajutkin normaaleja, ei niitä varmaan kukaan silloin kauhistellut.

Vierailija kirjoitti:

Kylmää, savuista ja paskaista. Suomessa on maaseudulla asuttu tuhansia vuosia sata kertaa puhtaammin kuin missään keskiajan linnassa asuttiin.

Jaa-a.

Tämä kuva on eräästä viimeisistä savupirteistä, 1940-luvulta. Aikakaudelta, jolloin kaikkialla jo ymmärrettiin hygienian merkitys, eikä esimerkiksi kotieläimiä pidetty enää sisällä savupirteissä. Lattiahan on kovin siisti, ihmisten vaatteet varsin hyviä, niitä on paljon, jopa roikkumassa naulakossa, joten 1900-luku on vahvasti kuvassa mukana.

https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK5596:9.KO.126#image

Tuohon tunnelmaan kun lisättäisiin yleinen siivoamattomuus, kotieläimiä, kasa pahnoja lattialle, huonommat vaatteet, valaisin pois katosta sekä piimäpytty tuvan nurkkaan haisemaan, päästäisiin ehkä edes osittain entisten vuosisatojen tunnelmiin.

Tällainen on sitten esimerkki savupirtistä ulkoa nähtynä:

https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK978:13

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattele kuukautisia. Kuinka niitäkin on hoidettu? Et varmasti haluaisi asua.

En luenut ketjua eli en tiedä onko joku maininnut mutta käytettiin sellaisia todella pitkiä ylöspäin leveneviä saappaita joihin veri valui. Eww :(

Ai, naiset vai?

No ei todellakaan käyttäneet.

Puuvilla/pellavaisia rättejä omilla "vöillään" oli käytössä.

Rikkaat käyttivät parempia materiaaleja.

" generally concludes that aside from using rags or other absorbent materials on occasion (hence the term “on the rag”), many medieval European women simply bled into their clothes."

Linnat olivat tajuttoman kylmiä talvisin ja ainoastaan vallasväki käytti linnan wc:tä. Työläiset menivät pihanperälle.

Turun linnassa on edelleen näkyvillä latriini ja silloin jätteet menivät suoraan mereen. Nyt maa on niin paljon noussut, että asiaa ei voi kuin kuvitella.

Keskiajalla ihmiset nukkuivat puoli-istualteen koska kuviteltiin, että jos makaa niin paha henki pääsee sisään. Näin kerrottiin Turunlinnan kierrossa.

Vain sairaat makasivat. Ja tietysti vallasväki.

http://stores.renstore.com/history-and-traditions/sleep-in-the-middle-a…

Mistään hinnasta en olisi asunut tarvisin linnassa...puiset talotkin olivat hirrestä tehtynä parempia asumuksia. Keskiajalla niissä oli pienen pienet räppänät, joten olivat pimeitä. Mutta tulisija lämmitti. Maalattia oli tietysti kylmä, ennenkuin älyttiin tehdä välipohja puusta.

Naisille mahtavaa aikaa, koska joka puolella oli jännämiehiä, jotka ottivat naisia miten lystäsivät. Naiset nauttivat tästä, vaikka eivät sitä myönnä. Lukekaa tutkimuksia jos ette usko. 

Vierailija kirjoitti:

Naisille mahtavaa aikaa, koska joka puolella oli jännämiehiä, jotka ottivat naisia miten lystäsivät. Naiset nauttivat tästä, vaikka eivät sitä myönnä. Lukekaa tutkimuksia jos ette usko. 

Ei naisia ihan noin vain otettu. Naiset olivat aina jonkun miehen omia, ja jos otti vieraan naisen väkisin, sai hyvällä syyllä odottaa naisen aviomiehen / isän / veljen kirvestä otsaansa.

Karjalan naisrauha julistettiin 1316, todennäköisesti näihin asioihin liittyneiden koston kierteiden katkaisemiseksi ja katkeruuden vähentämiseksi.

Mies oli tietysti lailliseen avioliittoon vihittynä oikeutettu ottamaan naisensa aina halutessaan, mikäli uskonnolliset säännökset ja tavat eivät rajoittaneet seksuaalista kanssakäymistä jonakin tiettynä päivänä tai hetkenä.

Varmasti aika ankeaa olisi joutua asumaan johonkin keskiaikaiseen linnaan varsinkin jos olisi tottunut nykyajan mukavuuksiin, kuten sähköön, juoksevaan veteen, kunnolliseen sisävessaan, suihkuun, kunnolliseen lämmitykseen, sähkövaloihin jne.