Miten helpottaa oman lapsen pahaa mieltä, kun miehen lapsilla yli tonnin puhelimet ja hänellä halpa perusmalli

Otat tietenkin miehen lapsilta puhelimet pois, koska perheessä kaikilla tasa-arvo. Ilmoitat myös miehen lapsien äidille, että hänellä ei ole lupaa ostaa lapsilleen mitä tahansa, koska sinun lapsellesi tulee paha mieli. Asia on näin ratkaistu.

Kyllä on sisälukutaito useimmilla hukassa!

Ei tässä ole kyse onko järkeä ostaa teinille kallis puhelin vaan siitä, että samassa perheessä on todella suuri elintasoero lasten kesken.

Kyseinen elintasoero ei ole tervettä ja on täysin epäkypsien vanhempien syytä. Uusperhettä ei pidä perustaa ennen kuin on tarkkaan harkittu asiat lasten kannalta.

ihminen joka ostaa yli tuhannen euron puhelimen, on tyhmä, ei sitä voi muulla sanalla kuvailla. kuka maksaa kännykästä, vai miksi noita laitteita enää kutsutaan, yli tonnin. vain idiootti. eli ihminen joka ostaa sellaisen, vain erottuakseen "köyhistä". ei se tonnin puhelin ole sen kestävämpi tai hienompi kuin muutkaan, kyse on vain että pitää näyttää että on ostettu kallis puhelin, kun oletetaan että kaikki ihmiset seuraa silmä kovana jotain hemmetin iPhonejen hintoja ja tietää sen nähdessään, että OOOOH, TOI ON SE YLI TONNIN LAATTA. Minulle ne näyttää kaikki samalta, en erota tonnin laattaa satasen laatasta. typeriä vampaimia kaikki tyyni.

ja se jos mikä kertoo minusta hyvin miten heikko tollanen ihminen on, miten sen sanoisi, "nuori sielu". Ei ole vielä oppinut elämän tärkeitä asioita, vaan onni ja päteminen löytyy turhanpäiväisestä krääsästä ja krääsän hinnasta.

 

Vierailija kirjoitti:

Tonnin puhelin. Lapsella.

Jouluksi olisi saatava vähän parempi (kalliimpi), että jaksaisi odotella ensi vuoden uutuusmalleja, jonka voi sitten hajottaa "vahingossa", kun syksyllähän olisi noloa alottaa koulu joku vanha luuri repussa.

Jos olette perhe ja asutte miehen kanssa samaa taloutta niin silloin hankinnoista keskustellaan yhdessä.

On ne rahat miehen tai sinun niin isoja hankintoja ei tehdä keskustelematta tai syntyy juurikin tuollainen kuvio.

Pitää olla valmis jakamaan ja antamaan omastaan, on se sitten aikaa, rahaa, vaivaa tai mitä ikinä elämään tarvitaan kun muutetaan yhteen. Kaikki yhtä arvokasta.Muistan ajan kun työmarkkinatuki oli vielä puolison tuloista kiinni. Opiskelin tuolloin ja sain aikuisopiskelijana työmarkkinatukea, missä oli tauko. Muutin silloisen miehen kanssa, joten minulta lähti toki yksinhuoltajakorotukset, asumistuki (talo oli miehen oma) ja samoin menetin työmarkkinatuen. Eli Sain ehkä 600€/kk. Talo oli tyhjä kun siihen muutimme ja täytin koko talon eli kaikki irtaimisto oli minun. Olin valmis jakamaan kaiken. Oma lapseni tarvitsi kengät ja tuo äijä ei voinut 10 euroa minulle antaa.Olimme keskustelleet talousasiat ennen yhteen muuttamista ja ne oli sovittu toisin kun tiesimme, että menetän joksikin aikaa tuloni. Rahoillani ostin ruuat eikä miehen maku ollut halpa. Lain mukaankin hän olisi ollut elatusvelvollinen minua kohtaan, sillä nimenomaan hänen tulojen vuoksi en saanut itse mitään. Jos olisin mennyt sosiaalitoimistoon olisi miehen tulot laskettu mukaan ja ne olisi nauranut minut pihalle. Kärsin silti pahasti puutetta lasten kanssa. Hän laski, että hän maksaa taloaan ja auton kulut. Autolla en ajanut/hyötynyt eikä talosta ollut milliäkään minun. Talon lämmityskulut maksoimme puoliksi. En käsittänyt, että mihin kaikkeen minun olisi pitänyt niin pienillä rahoilla riittää, mutta selväksi tuli etten riittänyt, vaikka opiskeluun liittyvän työjaksonkin aikana hoidin koko talon siisteyden, aina kaikkien pyykit ym, sekä pihatyöt! Käytännössä tein tontista kauniin pihan ja istutin nurmikon ja kun talo oli siivottu ja piha siisti niin äijä jäi kiinni pettämisestä, joten keräsin kamani ja lähdin. Hyvää hyvyyttäni jätin huonekaluja ukolle todella paljon sillä muutin melko pieneen asuntoon kiireessä. Tämä nillitti vielä fiskarsien saksista kuinka ne on hänen kun niitä pakkasin. Ne oli minun (tiesin paremmin kun talosta huolen pidin yksin), mutta jätin ne hänelle ja ajattelin, että pitäköön sakset, en ole omaisuudessa kiinni, kuten hän.Olin juuri saanut töitäkin kys. paikkakunnalta ja muuton vuoksi menetin sen. Silti mikään ei voittanut sitä tunnetta kun sai oman kodin takaisin ja ruokaa tarpeeksi.

Tämä siis ääripään yhtenä esimerkkinä ja havahduttamaan sitä tosiasiaa, että yhdessä kun asutaan niin mikä siinä on niin vaikeaa, ettäkö kaikkia kohdeltais samoin? Olkoon sitten omia tai ei niin mitä opetat omille lapsillesi jos heille ostaisit hienouksia ja toisen lapset katselisi vierestä??? Voiko niistä hienouksista edes iloita aidosti tuolloin?

Eri asia on sitten kiinteä omaisuus, osakkeet ja sen sellaiset, että ne menee omille kun itsestä aika jättää, mutta nekin on hätävaraa koko perheelle jos jostain syystä talous kaatuisi. Vai miten teillä ap menisi, jos yhtäkkiä olisitte kummatkin tulottomia?

Mikään taho kun ei auta niin kauan kun on omaisuutta kiinni ellei se ole kohtuullinen asunto missä sillä hetkellä asuu. Eli jos yhteiskunta olettaa, että tuolloin toinen kaivaa pääomastaan kaikille kunnes tilanne paranee niin mitä sitten muut odottavat? Sinä ja miehesi? Että te menette katuojaan ja hän rahoittaa elonsa tarpeellisen verran omaisuudellaan? Eikö teitä naisia pelota olla tuollaisessa suhteessa? Itse en enää ikinä luottaisi enkä enää kenenkään rahan ahneen saidan kanssa yhteen menisi! Sellaisilla on vieläpä tapana moittia naista siipeilijäksi/kiipijäksi.

Jokaiselle miehelle

Älä ikinä elätä toisen siittämiä räkänokkia

Se on sääntö

148 lisää vielä, että en siis kannata ostamaan KELLEKÄÄN LAPSELLE tonnin luuria kuitenkaan. En jaksaisi päivääkään tuollaisen tyhjäpään kanssa miltä ap:n mies kirjoituksen mukaan vaikuttaa.

Että sua ap ihan rakastaa?

Minä sain ekan älykännykän joskus 25-vuotiaana, kun olin äidin kanssa kaupungilla ja satuin näkemään tajouksessa 56€ maksavan puhelimen. En ollut aiemmin edes pyytänyt älypuhelinta. Uuden, aiempaa isomman, puhelimen sain äidiltä viime kesänä pyytämättä. Maksoi n. 100€. Ihan hulluja nykyään nuo tonnin puhelimet ihan pienilläkin lapsilla.

anon kirjoitti:

Jokaiselle miehelle

Älä ikinä elätä toisen siittämiä räkänokkia

Se on sääntö

anon kirjoitti:

Jokaiselle miehelle

Älä ikinä elätä toisen siittämiä räkänokkia

Se on sääntö

Tää on niiin kulunu. Silloin ei edes muuteta yhteen naisen kanssa kenellä on lapsia. Niin helppoa! Mitä siellä nillität.

Ja jos päätät muuttaa niin tutkailepa lakia. Mitä siellä sanotaan puolison elatuksesta? Jopa puolison elatusmaksuista eron tullen? Omaisuuden tasoituksesta?

Lasten elatuksen hoitaa heidän vanhemmat, etävanhemman maksaessa yleensä elatusmaksua. Ja kuka sanoo toisen lapsia räkänokaksi on itse juustopehva.

Phyi!

Puhelimet on alkua. Epätasa-arvo lisääntyy ajan myötä. Elin uusperheessä ja uusi mieheni kuoli. Kun perinnönjako alkoi, paljastui, että miehen lapset perivät isänsä ja minun lapseni eivät saaneet mitään. Vein asian oikeuteen ja päätös ei muuttunut. 

Omat lapseni panivat välit poikki miehen lapsiin tämän jälkeen. Olisi ollut inhimillistä, että miehen lapset olisivat luopuneet puolet perinnöstään minun lasteni hyväksi, koska samassa perheessä sama elintaso.

Tässä ei ole kysymys siitä minkä hintainen puhelin on, kuten jotkut jankkaavat, vaan eri elintasoista. Nyksä ei sille mahda mitään jos vakavarainen eksä esimerkiksi ostaa lapsilleen tonnin luurit. Nyksä ottaa toisen työn tai säästää, jos haluaa omalle lapselleen samanlaisen luurin. Muuten eletään eri elintasoa ja siihen on sopeuduttava. Ikinä en uusperhettä perustaisi persaukisen kanssa, enkä kyllä muutenkaan, niistä ei koskaan mitään hyvää seuraa.

pff.. lapsille vanhat 10e nokiat. Ihan turhaa kulutusta, rahat laitetaan pörssiin ei höpökulutukseen

Vierailija kirjoitti:

Minä sain ekan älykännykän joskus 25-vuotiaana, kun olin äidin kanssa kaupungilla ja satuin näkemään tajouksessa 56€ maksavan puhelimen. En ollut aiemmin edes pyytänyt älypuhelinta. Uuden, aiempaa isomman, puhelimen sain äidiltä viime kesänä pyytämättä. Maksoi n. 100€. Ihan hulluja nykyään nuo tonnin puhelimet ihan pienilläkin lapsilla.[/quote

Sait äidiltä - sinähän olet reippaasti täysikäinen ja pyydät vielä äitiä ostamaan puhelimen?

Vierailija kirjoitti:

Tonnin puhelin. Lapsella.

Miehen lapSILLA on kalliit puhelimet, naisella on yksi lapsi mutta senkin puhelimeen pitäisi olla raha isäpuolen lompakosta? Ööh, AP:n olisi kannattanut miettiä ennen kuin lisääntyy tai vaihtoehtoisesti tehdä palkkaukselleen jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei miehellä ole mitään velvollisuutta ostaa tonnin puhelinta lapselle, joka ei ole oma. Ihme ajatusmaailma.

Itse asiassa jos äiti on uusissa naimisissa, niin elarusvelvollisuus syntyy silloin ja on tasa-arvoista ostaa kaikille halutut/saman arvoiset puhelimet.

Miten elatus ja tasa-arvoisuus tai tonnin puhelin liittyy yhteen?

Kerroit jo aloituksessasi, että lapsesi hyötyy monin tavoin uuden miehesi varallisuudesta. Todennäköisesti asutte myös mukavammin ja elämässänne on paljon kivoja asioita, joita sinulla ja lapsellasi ei olisi, jos asuisitte kahdestaan.  Muistuta lasta tästä asiasta ja kerro, että ihan kaikkia mielitekoja ei voi kustantaa jonkun toisen lompakosta. 

Siis tonnin puhelimet lapsilla. Ihan järjetöntä. Itse olen erittäin hyvin toimeentuleva ja puhelimeni maksoi 350 euroa. 

Vierailija kirjoitti:

Puhelimet on alkua. Epätasa-arvo lisääntyy ajan myötä. Elin uusperheessä ja uusi mieheni kuoli. Kun perinnönjako alkoi, paljastui, että miehen lapset perivät isänsä ja minun lapseni eivät saaneet mitään. Vein asian oikeuteen ja päätös ei muuttunut. 

Omat lapseni panivat välit poikki miehen lapsiin tämän jälkeen. Olisi ollut inhimillistä, että miehen lapset olisivat luopuneet puolet perinnöstään minun lasteni hyväksi, koska samassa perheessä sama elintaso.

Ahneita olette. Sinun lapsillesi ei kuulu latin latia miehen jättämästä perinnöstä.

Jos ei keksi muuta, voi kertoa totuuden.

Sanot tyttärellesi, että teillä asuu kaksi perhettä. Toinen on rikas ja toinen ei.

Nojaa, tonnin puhelimet lapsilla on kyllä ihan naurettavaa, mutta jos unohdetaan ne niin en kyllä perustaisi "perhettä" miehen kanssa kenestä on ihan ok että osa lapsista saa enemmän kuin muut, ei perheessä voi olla montaa eri elintasoa.