Miten helpottaa oman lapsen pahaa mieltä, kun miehen lapsilla yli tonnin puhelimet ja hänellä halpa perusmalli
Oma lapsi 13v eli iässä jolloin olisi tärkeää omistaa sellaiset tavarat "kun kaikilla muillakin" Itse olen pienipalkkaisessa työssä ja varaa mihinkään tonnin puhelimiin ei ole. Käyttää oman pienen kuukausirahansa karkkeihin ja meikkeihin, joskus säästää johonkin vaatteeseen eli tuosta summasta ei jää millään säästöön puhelinta varten.
Miehellä taas ei ole rahasta pulaa ja sen näkee. Lapsillaan on kaikki uusimmat hilavitkuttimet. Toki oma lapsenikin jonkin verran hyötyy mm. pelikoneista ja muista joita saa käyttää, mutta puhelin on eri asia kun se on kuitenkin niin henkilökohtainen.
Jotain vinkkejä lieventää lapsen pahaa oloa/harmistusta?
Kommentit (248)
Eipä siihen oikein mikään auta, kateutta on hankalaa järjellä poistaa.
Eikö miehesi voi tai halua avustaa edes vähän, jotta sinunkin lapsesi saisi hienomman puhelimen? Ei hänellä tietenkään velvollisuutta siihen ole, mutta usein kuitenkin perheissä toista autetaan.
Asutteko kaikki yhdessä perheenä? Oletko uusissa naimisissa? Jos näin, niin olisi reilua jos mies jotenkin auttaisi sinunkin lasta. Kuka teillä hoitaa kodin ja teetkö jotain miehen lasten hyväksi? Näistä elintasoasioista olisi tosin ollut hyvä keskustella jo ennen yhteen menoa, että ei syntyisi tällaisia tilanteita.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen isä?
Lapsen isä ei ole ollut ikinä kuvioissa. Elatusmaksuilla ei paljon juhlita.
Ap
Jos samaa taloutta ootte, niin sama elintaso kaikille!
Ei miehellä ole mitään velvollisuutta ostaa tonnin puhelinta lapselle, joka ei ole oma. Ihme ajatusmaailma.
Miehen tulisi ymmärtää tilanne minkä muodostaa perheeseen eli ostaa tai edes avustaa osittain se kallis puhelin tai ostaa omilleen halvemmat.
Itse pitäisin puheen miehelle jotta ymmärtäisi mistä kyse.
Meillä on myös liitto, jossa mies on selkeästi hyvätuloinen minuun verrattuna. Toisaalta minulla on ollut jo tavatessamme enemmän omaisuutta, esimerkiksi tämä asunto on minun ja velaton.
Olemme heti keskustelleet sen, että lasten välillä ei saa olla kohtuutonta taloudellista eriarvoisuutta. Joo, jollan voi olla kalliimpi harrastus ja elämäntilanteesta johtuen enemmän, mutta perustason on oltava tasapuolinen. Joko niin, että mennään sen mukaan, mitä itse pystyn maksamaan tai sitten mies avustaa.
(Lasteni isä on pienituloinen)
Hyvin on toiminut, kun heti alussa näin on sovittu.
Olisi oikein mainiota opettaa lapselle, ettei kaikkea vain voi saada. Toisilla on myös omat lentokoneet, eikä niihin ole kaikilla varaa. Teini-ikäisen pitäisi tämä kyllä ymmärtää.
Paha mieli poistaa. Huh. Kyllä pitää oppia käsittelemään pettymyksiä.
Todettakoot vielä, että niissä tonnin puhelimissa on hirvittävä määrä sellaisia ominaisuuksia, mitä teini-ikäinen ei tosiaan tarvitse, tuskimpa kovin moni aikuinenkaan tarvitsisi.
Meillä vähän samaa ongelmaa. Meidän perheen sisällä on sama elintaso, mutta miehen lasten äiti ostelee kaikkea. On uudet iphonet ja kaikki vaatteet superdryta tai makiaa. Ei siihen voi vaikuttaa.
Lapset ovat jo teinejä ja ymmärtävät kyllä, että en minä voi vaikuttaa asiaan. Tietty heitä hieman harmittaa.
Olen kyllä alkanut ostamaan lapsilleni enemmän ja kalliimpaa. En nyt tonnin iphonea, mutta en ole enää niin tarkka. Ennen oli tarkat summat, millä sai valita, niin olen nostanut summia.
Viimeistään sitten, kun isän kultamussukka hajottaa sen tonnin luurin niin voit vain miettiä, että jos se olisi sinun lapsesi ollut, jolle mies olisi puhelimen kustantanut.
Vierailija kirjoitti:
Tonnin puhelin. Lapsella.
No niinpä 🙄
Mikäs siinä jos haluaa tuhlata järjettömät määrät rahaa niinkin nopeasti kuluvaan ja arvonsa menettävään tavaraan kuin puhelin, mutta itse en kyllä viitsi. 😂 Oma puhelin taitaa olla 250€ arvoinen (sekin jo vähän kallis) ja edellinen oli n. 150€. Rahaa kyllä olisi ostaa kalliskin, mutta en vain näe siinä mitään järkeä.
Tonnin puhelin nuorella on ihan kohtuutonta. Kyllä parin-kolmensadan hintaluokassa saa jo ihan hyviä puhelimia.
Mutta ongelmaasi liittyen, ei sitä harmitusta sinänsä voi poistaa. Sen kanssa voi oppia elämään, mutta kateus pitkällä tähtäimellä katkeroittaa. Siksi kyllä teidän pitäisi saada elintasoa yhtenäistettyä lasten välillä.
Puhupas lapsen kanssa. Tärkeää on asiat joista puhuu, ei se millainen puhelin on.
Lohdutat sitä lasta, että se tonnin puhelin on turha egonjatke. Pyydä miettimään, jos se kallis luuri vaikka tipahtaa kädestä vahingossa ja hajoaa, kuinka sitten ottais päähän.
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole mitään velvollisuutta ostaa tonnin puhelinta lapselle, joka ei ole oma. Ihme ajatusmaailma.
Itse asiassa jos äiti on uusissa naimisissa, niin elarusvelvollisuus syntyy silloin ja on tasa-arvoista ostaa kaikille halutut/saman arvoiset puhelimet.
Vierailija kirjoitti:
Eipä siihen oikein mikään auta, kateutta on hankalaa järjellä poistaa.
Eikö miehesi voi tai halua avustaa edes vähän, jotta sinunkin lapsesi saisi hienomman puhelimen? Ei hänellä tietenkään velvollisuutta siihen ole, mutta usein kuitenkin perheissä toista autetaan.
Ensin puhelin, sitten läpäri... ajokortti....auto... asunto.... testamenttiin mukaan... missä menee raja?
Lapsen isä?