Miten kehdataan väittää, että suomalainen koulujärjestelmä on enemmän tyttöjä varten??
Minusta tuo väite on samantasoinen kuin esimerkiksi tilanteessa, jossa kouluruoka olisi lähes ruoaksi kelpaamatonta ja pojat eivät ottaisi ollenkaan, mutta tytöt suostuisivat syömään jotain. Voidaanko silloin väittää, että ko ruoka on tytöille sopiva/ tytöille suunniteltu jne ?
Suomalainen koulujärjestelmä on monilta osin nykyään huonotasoinen erilaisten heikennysten vuoksi ja pysyy pystyssä lähinnä siksi, että jotkut opettajat siellä vielä jaksaa yrittää. Se, että tytöt menestyvät paremmin ei liity siihen, että paska on kehitelty heitä varten vaan takana on aika paljon isommat rakenteelliset syyt.
Syy-seuraus -suhteiden ymmärrys on jotenkin ihan pielessä. Minua loukkaa tyttöjen puolesta, että heidän kykynsä selvitä paremmilla arvosanoilla huonossa järjestelmässä tulkitaan niin, että heille tämä sopii.
Ugh, sainpa sanottua.
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin muutama vuosi sitten peruskoulun lopettaneena poikana voin sanoa, että hyvin koulussa pärjäävät pojat ovat vieroksuttuja ja saavat lähes viikottain kuulla ihmeellistä kommentointia kouluosaamisestaan.
Kuka vieroksuu, ketkä kommentoivat?
Huonosti ja keskitasoisesti koulussa pärjäävät pojat.
Ja tämä on tyttöjen ja/tai koulujärjestelmän vika, koska...?
Siis ei ole. Pojat eivät uskalla pärjätä koulussa, koska pojat haveksuvat hyvin pärjääviä poikia. Peiliin katsomisen paikka?
No eihän tuo voi se oikeas syy olla, koska 10-15 vuotta sitten Suomen pojat olivat maailman parhaita. Meinaatko, että silloin teinipojat olivat koulutus- ja enne kaikkea lukumyönteisempiä kuin nykyään? Hikareille hurrattiin ja nörtit olivat kova sana?
Ei kai hikareille ole hurrattu vuosikymmeniin, mutta kenties keskivertopoikien itsetunto oli lujempaa tekoa aiemmin? Mitä poikien itsetunnolle on tapahtunut, jos rupusakin mielipiteille annetaan nykyän noin suuri paino?
No en mä kyllä lähtisi tuolle väittämälle keksimään selityksiä ennen kuin se on osoitettu todeksi tai edes uskottavasti perusteltu, että muutos poikien pärjäämisessä johtuu jostain muutoksesta itsetunnossa. Ennemmin pitäisi lähteä tarkastelemaan niitä asioita, jotka ovat ihan oikeasti muuttuneet. Tässä oli tutkimuksen paikka, mutta ketä mahtaisi kiinnostaa tutkia? Ei sukupuolentutkimuksen laitoksen tutkijoita ainakaan, koska tässä altavastaajana on väärä sukupuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa näkyy ymmärtämättömyys siitä, mitä oppiminen on ja miten se tapahtuu. Hyvin kansanomainen käsitys on, että kun on kunnon kuri, lapset kuuntelevat ja ovat hiljaa, siis oppivat. Oppiminen ei vain tapahdu pelkästään kuuntelemalla, vaan tekemällä. Tämä ymmärretään nyt paremmin kuin ennen. Tekemällä ja keskustelemalla ajatuksistaan ja kokemuksistaan hyvässä ohjauksessa oppii myös. Ja se on tärkeä osa pedagogiikkaa. Älkää unohtako sitä. Pelkkä kuri ei olevratkaisu ongelmaan. Älkää olko yksinkertaisia. Erityisesti pojat tarvitsevat toiminnallista opetusta, tekemällä oppimista ja on ihan tutkimuksiakin, jotka osoittavat, että pedagogiikka, joka perustuu jatkuvaan kuuntelemiseen ja kynä-paperitehtäviin sopii paremmin tytöille. Tuo sopii on tässä kuitenkin harhaajohtava termi, ei se sovi tytöillekään. Ihan samalla tavalla tytöt tarvitsevat oppiakseen toimintaa ja vuorovaikutusta, mutta jostakin syystä tyttöjen on helpompi menestyä ko. opetuksessa. Ja se, että väitetään, että nykyinen koulu sopii tytöille paremmin, johtuu ihan tästä, että katsotaan, että pedagogiikka on vielä aika pitkälle jatkuvaa penkissä istumista ja kuuntelemista, sen sijaan, että se pitäisi kytekytyä todellisen elämän asioihin, olla konkreettista ja toiminnallista ja siten paremmin motivoivaa.
Osittain huuhaata. Sitten koittaa päivä, kun pitää oikeasti istua se pari tuntia putkeen vähintään penkissä ja lukea. Satoja sivuja. Ei kovin toiminnallista?
Ymmärtämättömyys ja tiedon puute heijastuu tässäkin kommentissa. Kyllä se aikuisenkin oppiminenkin edelyttää toiminnallisuutta, kokemuksia, kokemusten reflektointia, ajatusten jakamista. Niin oppii parhaiten. Vai väitötkö itse oppivasi paremmin lukemalla pelkästä kirjasta teoriaa kuin tekemällä ja kokeilemalla asioita niiden oikeissa ympäristöissä? Ladten kohdalla se on vielkin tärkeämpää. Vielä runsaat yläpeukut oli saanut tuo kommentti. Miten voitte olla näin pihalla? Ei ehkä mulle oikea foorumi tämä keskustella tästä asiasta. Liian isot erot tiedoissa.
Miten itse voit olla niin pihalla, että kuvittelet kaikkien asioiden olevan opittavissa vain reflektoimalla, tekemällä ja kokeilemalla? Etkö ole koskaan opiskellut mitään muuta kuin äärimmäisen käytännönläheisiä juttuja?
Kuka hyvänsä vähänkään teoreettisempaa tietopohjaa kaipaavia aloja opiskellut tietäisi, että käsitteistön hallinta on tiedonhallinnan ja sitä myötä myös uuden oppimisen, luomisen ja soveltamisen perusta. Ja käsitteisötöä ei oikein voi leikkien ja laulaen oppia - tai ehkä voi, mutta en mene takuuseen moisen opiskelutavan tehokkuudesta. Kyllä se on raakaa, vahvoja istumalihaksia kysyvää pänttäämistä, tämän tietänee jokainen jotain muutakin kuin autonrassaamista opiskellut.
Älä ole typerä ja mustavalkoinen. Odotas, kun otan tuon rautalangan tuosta... no niin. Tietenkin tarvitaan tietoa, mutta osaaminen edellyttää sen tiedon ymmärtämistä ja soveltamisen taitoa, joka taas edellyttää pohdintaa ja toimintaa. En jaksa. Pitäkää tunkkinne. T. Tohtori.
Pojista on tullut laiskoja ja poikien annetaan olla laiskempia kuin tyttöjen. Tytöiltä odotetaan ahkeruutta ja esimerkiksi auttamista kotitöissä ”äidin apuna”.
Enää ei ole sellaisia ”miesten töitäkään”, mitä isät tekisivät poikiensa kanssa.
Laiskistuminen heijastuu koko linjan myös koulutyöhön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa näkyy ymmärtämättömyys siitä, mitä oppiminen on ja miten se tapahtuu. Hyvin kansanomainen käsitys on, että kun on kunnon kuri, lapset kuuntelevat ja ovat hiljaa, siis oppivat. Oppiminen ei vain tapahdu pelkästään kuuntelemalla, vaan tekemällä. Tämä ymmärretään nyt paremmin kuin ennen. Tekemällä ja keskustelemalla ajatuksistaan ja kokemuksistaan hyvässä ohjauksessa oppii myös. Ja se on tärkeä osa pedagogiikkaa. Älkää unohtako sitä. Pelkkä kuri ei olevratkaisu ongelmaan. Älkää olko yksinkertaisia. Erityisesti pojat tarvitsevat toiminnallista opetusta, tekemällä oppimista ja on ihan tutkimuksiakin, jotka osoittavat, että pedagogiikka, joka perustuu jatkuvaan kuuntelemiseen ja kynä-paperitehtäviin sopii paremmin tytöille. Tuo sopii on tässä kuitenkin harhaajohtava termi, ei se sovi tytöillekään. Ihan samalla tavalla tytöt tarvitsevat oppiakseen toimintaa ja vuorovaikutusta, mutta jostakin syystä tyttöjen on helpompi menestyä ko. opetuksessa. Ja se, että väitetään, että nykyinen koulu sopii tytöille paremmin, johtuu ihan tästä, että katsotaan, että pedagogiikka on vielä aika pitkälle jatkuvaa penkissä istumista ja kuuntelemista, sen sijaan, että se pitäisi kytekytyä todellisen elämän asioihin, olla konkreettista ja toiminnallista ja siten paremmin motivoivaa.
Osittain huuhaata. Sitten koittaa päivä, kun pitää oikeasti istua se pari tuntia putkeen vähintään penkissä ja lukea. Satoja sivuja. Ei kovin toiminnallista?
Ymmärtämättömyys ja tiedon puute heijastuu tässäkin kommentissa. Kyllä se aikuisenkin oppiminenkin edelyttää toiminnallisuutta, kokemuksia, kokemusten reflektointia, ajatusten jakamista. Niin oppii parhaiten. Vai väitötkö itse oppivasi paremmin lukemalla pelkästä kirjasta teoriaa kuin tekemällä ja kokeilemalla asioita niiden oikeissa ympäristöissä? Ladten kohdalla se on vielkin tärkeämpää. Vielä runsaat yläpeukut oli saanut tuo kommentti. Miten voitte olla näin pihalla? Ei ehkä mulle oikea foorumi tämä keskustella tästä asiasta. Liian isot erot tiedoissa.
Miten itse voit olla niin pihalla, että kuvittelet kaikkien asioiden olevan opittavissa vain reflektoimalla, tekemällä ja kokeilemalla? Etkö ole koskaan opiskellut mitään muuta kuin äärimmäisen käytännönläheisiä juttuja?
Kuka hyvänsä vähänkään teoreettisempaa tietopohjaa kaipaavia aloja opiskellut tietäisi, että käsitteistön hallinta on tiedonhallinnan ja sitä myötä myös uuden oppimisen, luomisen ja soveltamisen perusta. Ja käsitteisötöä ei oikein voi leikkien ja laulaen oppia - tai ehkä voi, mutta en mene takuuseen moisen opiskelutavan tehokkuudesta. Kyllä se on raakaa, vahvoja istumalihaksia kysyvää pänttäämistä, tämän tietänee jokainen jotain muutakin kuin autonrassaamista opiskellut.
Älä ole typerä ja mustavalkoinen. Odotas, kun otan tuon rautalangan tuosta... no niin. Tietenkin tarvitaan tietoa, mutta osaaminen edellyttää sen tiedon ymmärtämistä ja soveltamisen taitoa, joka taas edellyttää pohdintaa ja toimintaa. En jaksa. Pitäkää tunkkinne. T. Tohtori.
Tohtori, joka ei ole koskaan päntännyt mitään? Kiinnostaisi tietää, miten hankit sen tiedon, jota osaaminen edellyttää: Kuinka alasi käsitteistö ui tajuntaasi ja jäi sinne käytettävissä olevaksi apparaatistoksi? Kuinka alasi aiempi tutkimus tuli osaksi tietopohjaasi? Toiminnallisesti ja eläytyen vai? Teet miljoonaomaisuuden, kun laitat metodisi julkiseen jakoon! Sitä odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös. Koulujärjestelmähän on miesten pojille luoma. Eipä ennen ollut paljon toiminnallisuuden kautta oppimista tms mitä nyt ehdotetaan pojille. Se oli persus penkissä ja turpa kiinni tai tulee turpaan. Ulkolukua, pikkutarkkuutta edellyttäviä käsialaharjoituksia koukeroineen, rukoilua, liikkumattomuutta, selkä suorana toljottamista jne.
En tiedä miten se saadaankin tyttöjen ja naisten viaksi, että tytöt pärjäävät ja ovat aina pärjänneet paremmin koulussa poikia paremmin, oli systeemi mikä tahansa.
Nyt oikein etsimällä yritetään etsiä opiskelumetodia, joka olisi pojille helppo ja tytöille hankala, jotta poikien huonompi pärjääminen niin lukemisessa, laskemisessa, reaaliaineissa, käytöksessä kuin vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidoissakin saataisiin jotenkin piilotettua.
Ei vaan tunnu löytyvän opiskelutapaa, jossa tytöt eivät pärjäisi paremmin...
Koulujärjestelmä on naisten luoma.
Koko opetushallitus on täynnä naisia (miehiä ei juuri ollenkaan). Opetushallitus loi nykyisenkin opetussuunnitelman yhdessä Setan ja naisunionin kanssa.
Miehiä siellä ei ollut yhtään.
Opetushallituksen pääjohtajat
Kari Pitkänen (vs.) 1.4.1991–30.4.1991
Vilho Hirvi 1.5.1991–31.12.1994
Rauno Jarnila (ma.) 1.1.1995–31.3.1995
Jukka Sarjala 1.4.1995–31.12.2002
Heli Kuusi (ma.) 1.1.2003–28.2.2003
Kirsi Lindroos 1.3.2003–31.12.2007
Timo Lankinen 1.1.2008–31.12.2011
Aulis Pitkälä 1.1.2012– 15.10.2016
Olli-Pekka Heinonen 15.10.2016 – 14.10.2021.
Helin ja Kirsin syytä t. Nim. Eeva haukkasi omenasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös. Koulujärjestelmähän on miesten pojille luoma. Eipä ennen ollut paljon toiminnallisuuden kautta oppimista tms mitä nyt ehdotetaan pojille. Se oli persus penkissä ja turpa kiinni tai tulee turpaan. Ulkolukua, pikkutarkkuutta edellyttäviä käsialaharjoituksia koukeroineen, rukoilua, liikkumattomuutta, selkä suorana toljottamista jne.
En tiedä miten se saadaankin tyttöjen ja naisten viaksi, että tytöt pärjäävät ja ovat aina pärjänneet paremmin koulussa poikia paremmin, oli systeemi mikä tahansa.
Nyt oikein etsimällä yritetään etsiä opiskelumetodia, joka olisi pojille helppo ja tytöille hankala, jotta poikien huonompi pärjääminen niin lukemisessa, laskemisessa, reaaliaineissa, käytöksessä kuin vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidoissakin saataisiin jotenkin piilotettua.
Ei vaan tunnu löytyvän opiskelutapaa, jossa tytöt eivät pärjäisi paremmin...
Koulujärjestelmä on naisten luoma.
Koko opetushallitus on täynnä naisia (miehiä ei juuri ollenkaan). Opetushallitus loi nykyisenkin opetussuunnitelman yhdessä Setan ja naisunionin kanssa.
Miehiä siellä ei ollut yhtään.
Opetushallituksen pääjohtajat
Kari Pitkänen (vs.) 1.4.1991–30.4.1991
Vilho Hirvi 1.5.1991–31.12.1994
Rauno Jarnila (ma.) 1.1.1995–31.3.1995
Jukka Sarjala 1.4.1995–31.12.2002
Heli Kuusi (ma.) 1.1.2003–28.2.2003
Kirsi Lindroos 1.3.2003–31.12.2007
Timo Lankinen 1.1.2008–31.12.2011
Aulis Pitkälä 1.1.2012– 15.10.2016
Olli-Pekka Heinonen 15.10.2016 – 14.10.2021.Helin ja Kirsin syytä t. Nim. Eeva haukkasi omenasta
Tuskinpa pääjohtaja niitä käytännön muutoksia suunnittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös. Koulujärjestelmähän on miesten pojille luoma. Eipä ennen ollut paljon toiminnallisuuden kautta oppimista tms mitä nyt ehdotetaan pojille. Se oli persus penkissä ja turpa kiinni tai tulee turpaan. Ulkolukua, pikkutarkkuutta edellyttäviä käsialaharjoituksia koukeroineen, rukoilua, liikkumattomuutta, selkä suorana toljottamista jne.
En tiedä miten se saadaankin tyttöjen ja naisten viaksi, että tytöt pärjäävät ja ovat aina pärjänneet paremmin koulussa poikia paremmin, oli systeemi mikä tahansa.
Nyt oikein etsimällä yritetään etsiä opiskelumetodia, joka olisi pojille helppo ja tytöille hankala, jotta poikien huonompi pärjääminen niin lukemisessa, laskemisessa, reaaliaineissa, käytöksessä kuin vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidoissakin saataisiin jotenkin piilotettua.
Ei vaan tunnu löytyvän opiskelutapaa, jossa tytöt eivät pärjäisi paremmin...
Koulujärjestelmä on naisten luoma.
Koko opetushallitus on täynnä naisia (miehiä ei juuri ollenkaan). Opetushallitus loi nykyisenkin opetussuunnitelman yhdessä Setan ja naisunionin kanssa.
Miehiä siellä ei ollut yhtään.
Opetushallituksen pääjohtajat
Kari Pitkänen (vs.) 1.4.1991–30.4.1991
Vilho Hirvi 1.5.1991–31.12.1994
Rauno Jarnila (ma.) 1.1.1995–31.3.1995
Jukka Sarjala 1.4.1995–31.12.2002
Heli Kuusi (ma.) 1.1.2003–28.2.2003
Kirsi Lindroos 1.3.2003–31.12.2007
Timo Lankinen 1.1.2008–31.12.2011
Aulis Pitkälä 1.1.2012– 15.10.2016
Olli-Pekka Heinonen 15.10.2016 – 14.10.2021.Helin ja Kirsin syytä t. Nim. Eeva haukkasi omenasta
Tuskinpa pääjohtaja niitä käytännön muutoksia suunnittelee.
Koristeenako se siellä istuu ja vetää hirmuista palkkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös. Koulujärjestelmähän on miesten pojille luoma. Eipä ennen ollut paljon toiminnallisuuden kautta oppimista tms mitä nyt ehdotetaan pojille. Se oli persus penkissä ja turpa kiinni tai tulee turpaan. Ulkolukua, pikkutarkkuutta edellyttäviä käsialaharjoituksia koukeroineen, rukoilua, liikkumattomuutta, selkä suorana toljottamista jne.
En tiedä miten se saadaankin tyttöjen ja naisten viaksi, että tytöt pärjäävät ja ovat aina pärjänneet paremmin koulussa poikia paremmin, oli systeemi mikä tahansa.
Nyt oikein etsimällä yritetään etsiä opiskelumetodia, joka olisi pojille helppo ja tytöille hankala, jotta poikien huonompi pärjääminen niin lukemisessa, laskemisessa, reaaliaineissa, käytöksessä kuin vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidoissakin saataisiin jotenkin piilotettua.
Ei vaan tunnu löytyvän opiskelutapaa, jossa tytöt eivät pärjäisi paremmin...
Koulujärjestelmä on naisten luoma.
Koko opetushallitus on täynnä naisia (miehiä ei juuri ollenkaan). Opetushallitus loi nykyisenkin opetussuunnitelman yhdessä Setan ja naisunionin kanssa.
Miehiä siellä ei ollut yhtään.
Opetushallituksen pääjohtajat
Kari Pitkänen (vs.) 1.4.1991–30.4.1991
Vilho Hirvi 1.5.1991–31.12.1994
Rauno Jarnila (ma.) 1.1.1995–31.3.1995
Jukka Sarjala 1.4.1995–31.12.2002
Heli Kuusi (ma.) 1.1.2003–28.2.2003
Kirsi Lindroos 1.3.2003–31.12.2007
Timo Lankinen 1.1.2008–31.12.2011
Aulis Pitkälä 1.1.2012– 15.10.2016
Olli-Pekka Heinonen 15.10.2016 – 14.10.2021.Helin ja Kirsin syytä t. Nim. Eeva haukkasi omenasta
Tuskinpa pääjohtaja niitä käytännön muutoksia suunnittelee.
Koristeenako se siellä istuu ja vetää hirmuista palkkaa?
Jos muutos olisi positiivinen, se olisi miespääjohtajan ansiota. Koska muutos on negatiivinen, vika on jossain muualla. Jos naisia olisi ollut pääjohtajana, negatiivinen muutos olisi tietinkin ollut hänen vikansa.
Miten tyhmä naisen pitää olla, kun ei tuota tajua? Tämähän on ihan sitä logiikkaa, joka opitaan uliopistossa leikkien ja laulellen tyystin ilman tyläsää pänttäämistä.
Vierailija kirjoitti:
koulussa pärjäävät pojat ovat vieroksuttuja ja saavat lähes viikottain kuulla ihmeellistä kommentointia kouluosaamisestaan. Ei ihme ettei pojat pärjää koulussa, kun monet tasosi sosiaalisessa hierarkiassa laskee lähes poikkeuksetta automaattisesti, jos olet hyvä koulussa.
Jep, en ihmittele sitä ollenkaan, että murrosiän aiheuttama taantuma on pojilla suurempi kuin tytöillä.
Ihan loogista päättelyä,mutta...
Mihin alakaappiin murrosiässä taantuneet, vieroksutut tytöt sitten on sullottu?
Täysin sama kohtelu - hyljeksintä ja kiusaaminen - on myös tytöillä. Pärjäävätkö tytöt muka ihan oikeasti kouluissa paremmin kuin pojat?
Siinä tapauksessa minä ja oma tyttäreni olemmekin olleet aina poikia...
No kyllä mä voin ADHD-tyttönä ( eli hyvin "poikamaisena" käytökseltäni) sanoa, että todellakin koulumaailma suosii niitä IHMISIÄ, jotka sopeutuvat sääntöihin, eivät kyseenalaista, puurtavat kiltisti niin kuin opettaja käskee ja ovat hiljaa. Näitä IHMISIä löytyy luontaisesti paljon enemmän tytöistä kuin pojista.
Mutta sitten taas kaikki se, millä itse olen (työ)elämässäni menestynyt käytännössä omasta luokastanikin parhaiten on sitä "poikamaista" asiaa, eli rohkeus, innovatiivisuus, kyseenalaistaminen, oman polun kulkeminen.
Ja sama on nähtävissä aina vaan edelleen. Eli kyllä koulumaailma edelleen on tehty tosi vahvasti tietyntyyppisiä oppilaita suosien, ja sekin näkyy ja tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mä voin ADHD-tyttönä ( eli hyvin "poikamaisena" käytökseltäni) sanoa, että todellakin koulumaailma suosii niitä IHMISIÄ, jotka sopeutuvat sääntöihin, eivät kyseenalaista, puurtavat kiltisti niin kuin opettaja käskee ja ovat hiljaa. Näitä IHMISIä löytyy luontaisesti paljon enemmän tytöistä kuin pojista.
Mutta sitten taas kaikki se, millä itse olen (työ)elämässäni menestynyt käytännössä omasta luokastanikin parhaiten on sitä "poikamaista" asiaa, eli rohkeus, innovatiivisuus, kyseenalaistaminen, oman polun kulkeminen.
Ja sama on nähtävissä aina vaan edelleen. Eli kyllä koulumaailma edelleen on tehty tosi vahvasti tietyntyyppisiä oppilaita suosien, ja sekin näkyy ja tuntuu.
80-luvulla koulussa palkittiin ja arvostettiin kuvaamaasi hiljaista puurtamista, mutta kaikki kouluun tuon jälkeen tehdyt muutokset ovat menneet toiseen suuntaan. Nyt hiljaisesta ja kuuliaisesta puurtamisesta on lähes kokonaan jo luovuttu, luokissa puuhaillaan kaikenlaista aktiviiteettia, on ryhmätöitä, projekteja, ilmiöitä yms. missä pitäisi rohkeuden, innovatiivisuuden, kyseenalaistamisen ja oman polun kulkemisen tuoda etuja näille "poika-tyyppisille" oppijoille. Oppimistuloksissa tämä ei näy, vaan päin vastoin poikien tulokset sukeltavat.
Ihmetyttää myös useiden keskustelijoiden kapeakatseinen näkemys siitä, ettei koulussa hiljaiseen työhön kykenevä tyttö voisi olla myös rohkea ja innovatiivinen ja että koulumenestys muka korreloisi negatiivisesti myöhemmän työmenestyksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös. Koulujärjestelmähän on miesten pojille luoma. Eipä ennen ollut paljon toiminnallisuuden kautta oppimista tms mitä nyt ehdotetaan pojille. Se oli persus penkissä ja turpa kiinni tai tulee turpaan. Ulkolukua, pikkutarkkuutta edellyttäviä käsialaharjoituksia koukeroineen, rukoilua, liikkumattomuutta, selkä suorana toljottamista jne.
En tiedä miten se saadaankin tyttöjen ja naisten viaksi, että tytöt pärjäävät ja ovat aina pärjänneet paremmin koulussa poikia paremmin, oli systeemi mikä tahansa.
Nyt oikein etsimällä yritetään etsiä opiskelumetodia, joka olisi pojille helppo ja tytöille hankala, jotta poikien huonompi pärjääminen niin lukemisessa, laskemisessa, reaaliaineissa, käytöksessä kuin vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidoissakin saataisiin jotenkin piilotettua.
Ei vaan tunnu löytyvän opiskelutapaa, jossa tytöt eivät pärjäisi paremmin...
Koulujärjestelmä on naisten luoma.
Koko opetushallitus on täynnä naisia (miehiä ei juuri ollenkaan). Opetushallitus loi nykyisenkin opetussuunnitelman yhdessä Setan ja naisunionin kanssa.
Miehiä siellä ei ollut yhtään.
Opetushallituksen pääjohtajat
Kari Pitkänen (vs.) 1.4.1991–30.4.1991
Vilho Hirvi 1.5.1991–31.12.1994
Rauno Jarnila (ma.) 1.1.1995–31.3.1995
Jukka Sarjala 1.4.1995–31.12.2002
Heli Kuusi (ma.) 1.1.2003–28.2.2003
Kirsi Lindroos 1.3.2003–31.12.2007
Timo Lankinen 1.1.2008–31.12.2011
Aulis Pitkälä 1.1.2012– 15.10.2016
Olli-Pekka Heinonen 15.10.2016 – 14.10.2021.
Pomo ei niitä asioita päätä. Tätä maata johtaa viranomaiset ja virkailijat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
koulussa pärjäävät pojat ovat vieroksuttuja ja saavat lähes viikottain kuulla ihmeellistä kommentointia kouluosaamisestaan. Ei ihme ettei pojat pärjää koulussa, kun monet tasosi sosiaalisessa hierarkiassa laskee lähes poikkeuksetta automaattisesti, jos olet hyvä koulussa.
Jep, en ihmittele sitä ollenkaan, että murrosiän aiheuttama taantuma on pojilla suurempi kuin tytöillä.
Ihan loogista päättelyä,mutta...
Mihin alakaappiin murrosiässä taantuneet, vieroksutut tytöt sitten on sullottu?
Täysin sama kohtelu - hyljeksintä ja kiusaaminen - on myös tytöillä. Pärjäävätkö tytöt muka ihan oikeasti kouluissa paremmin kuin pojat?Siinä tapauksessa minä ja oma tyttäreni olemmekin olleet aina poikia...
Tytöt pärjää huomatatvasti paremmin koulussa kuin pojat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös. Koulujärjestelmähän on miesten pojille luoma. Eipä ennen ollut paljon toiminnallisuuden kautta oppimista tms mitä nyt ehdotetaan pojille. Se oli persus penkissä ja turpa kiinni tai tulee turpaan. Ulkolukua, pikkutarkkuutta edellyttäviä käsialaharjoituksia koukeroineen, rukoilua, liikkumattomuutta, selkä suorana toljottamista jne.
En tiedä miten se saadaankin tyttöjen ja naisten viaksi, että tytöt pärjäävät ja ovat aina pärjänneet paremmin koulussa poikia paremmin, oli systeemi mikä tahansa.
Nyt oikein etsimällä yritetään etsiä opiskelumetodia, joka olisi pojille helppo ja tytöille hankala, jotta poikien huonompi pärjääminen niin lukemisessa, laskemisessa, reaaliaineissa, käytöksessä kuin vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidoissakin saataisiin jotenkin piilotettua.
Ei vaan tunnu löytyvän opiskelutapaa, jossa tytöt eivät pärjäisi paremmin...
Koulujärjestelmä on naisten luoma.
Koko opetushallitus on täynnä naisia (miehiä ei juuri ollenkaan). Opetushallitus loi nykyisenkin opetussuunnitelman yhdessä Setan ja naisunionin kanssa.
Miehiä siellä ei ollut yhtään.
Opetushallituksen pääjohtajat
Kari Pitkänen (vs.) 1.4.1991–30.4.1991
Vilho Hirvi 1.5.1991–31.12.1994
Rauno Jarnila (ma.) 1.1.1995–31.3.1995
Jukka Sarjala 1.4.1995–31.12.2002
Heli Kuusi (ma.) 1.1.2003–28.2.2003
Kirsi Lindroos 1.3.2003–31.12.2007
Timo Lankinen 1.1.2008–31.12.2011
Aulis Pitkälä 1.1.2012– 15.10.2016
Olli-Pekka Heinonen 15.10.2016 – 14.10.2021.Helin ja Kirsin syytä t. Nim. Eeva haukkasi omenasta
Tuskinpa pääjohtaja niitä käytännön muutoksia suunnittelee.
Koristeenako se siellä istuu ja vetää hirmuista palkkaa?
Jos muutos olisi positiivinen, se olisi miespääjohtajan ansiota. Koska muutos on negatiivinen, vika on jossain muualla. Jos naisia olisi ollut pääjohtajana, negatiivinen muutos olisi tietinkin ollut hänen vikansa.
Miten tyhmä naisen pitää olla, kun ei tuota tajua? Tämähän on ihan sitä logiikkaa, joka opitaan uliopistossa leikkien ja laulellen tyystin ilman tyläsää pänttäämistä.
Pääjohtaja tekee mitä hänelle sanotaan.
Ei pääjohtaja sitä ole keksinyt että opetussuunnitelmaan laatii Seta ja naisunioni. Se määräys tuli ihan muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mä voin ADHD-tyttönä ( eli hyvin "poikamaisena" käytökseltäni) sanoa, että todellakin koulumaailma suosii niitä IHMISIÄ, jotka sopeutuvat sääntöihin, eivät kyseenalaista, puurtavat kiltisti niin kuin opettaja käskee ja ovat hiljaa. Näitä IHMISIä löytyy luontaisesti paljon enemmän tytöistä kuin pojista.
Mutta sitten taas kaikki se, millä itse olen (työ)elämässäni menestynyt käytännössä omasta luokastanikin parhaiten on sitä "poikamaista" asiaa, eli rohkeus, innovatiivisuus, kyseenalaistaminen, oman polun kulkeminen.
Ja sama on nähtävissä aina vaan edelleen. Eli kyllä koulumaailma edelleen on tehty tosi vahvasti tietyntyyppisiä oppilaita suosien, ja sekin näkyy ja tuntuu.
80-luvulla koulussa palkittiin ja arvostettiin kuvaamaasi hiljaista puurtamista, mutta kaikki kouluun tuon jälkeen tehdyt muutokset ovat menneet toiseen suuntaan. Nyt hiljaisesta ja kuuliaisesta puurtamisesta on lähes kokonaan jo luovuttu, luokissa puuhaillaan kaikenlaista aktiviiteettia, on ryhmätöitä, projekteja, ilmiöitä yms. missä pitäisi rohkeuden, innovatiivisuuden, kyseenalaistamisen ja oman polun kulkemisen tuoda etuja näille "poika-tyyppisille" oppijoille. Oppimistuloksissa tämä ei näy, vaan päin vastoin poikien tulokset sukeltavat.
Ihmetyttää myös useiden keskustelijoiden kapeakatseinen näkemys siitä, ettei koulussa hiljaiseen työhön kykenevä tyttö voisi olla myös rohkea ja innovatiivinen ja että koulumenestys muka korreloisi negatiivisesti myöhemmän työmenestyksen kanssa.
Jotkut ryhmätyöt ja projektit ovat juuri naisten alaa ei miesten.
Poikia ei todellakaan kiinnosta tehdä mitään ryhmätöitä yhtään kenenkään kanssa. Vielä vähemmän esitellä niitä töitä yhtään kenellekkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikia pitää kannustaa ja ohjata tajuamaan opiskelun hyödyllisyydestä Paneudutaan nyt vuorostaan poikien ongelmiin.
Yksilötasolta tuokin lähtee nopeiten käyntiin, joten jo tänään jokaisen isän pitää kiinnittää huomiota oman pojan koulunkäyntiin.
Miksi asia olisi juuri isän vastuulla?
Mietin ihan samaa. Ehkä ongelma onkin siinä että äidit kuvittelee että poikien kasvatus kuuluu isille?
Miksi oman lapsen kasvatuksen ei katsota kuuluvan isälle? Miksi poikien(kin) kasvatusvastuu lykätään yhä vaan äitien harteille, ja sitten itketään sitä, että äidit pilaavat pojat ja miehen malli puuttuu ja blaablaa.
Poikien koulukielteisyys ja lukemattomuus on sukupolvien mittaista mallioppimista. Käsi ylös naiset, kuinka monen mies lukee kirjoja? Kuinka monen isä, veli? Mistä se poika saa lukevan miehen mallin, jos kukaan hänen tuntemansa mies ei lue?
Ei kukaan sanonut, etteikö MYÖS isällä olisi kasvatusvastuu, mutta miksi se olisi VAIN isällä, kuten tuo "jo tänään jokaisen isän pitää kiinnittää huomiota oman pojan koulunkäyntiin" antaa ymmärtää?
Missä ihmeessä tällaista väitetään? Jokaikisessä jutussa jonka olen aiheesta lukenut mainitaan, että yksi ongelma on se, että opettajat ovat suurimmaksi osaksi naisia. Pojat ilmeisesti eivät saa tarpeeksi miehistä kannustusta oppimiseen. Emme kuitenkaan voi pakottaa miehiä opettajiksi. Olisiko se liikaa pyydetty, että miehet jaksaisivat paneutua edes oman jälkikasvunsa koulunkäyntiin? Vai alkavatko naiset liikaa kuvitella, että lasten kasvatus on miesten hommaa?
Eihän isillä edes ole mitään oikeuksia tässä maassa. Äidit yrittävät tehdä kaikkensa jotta isät ei saa ollakaan lapsiensa kanssa.
Jos haluat isille enemmän velvollosuuksia niin mene vaatimaan että isyyslaki muutetaan järkeväksi.
Vierailija kirjoitti:
Opettajista isompi osa on naisia, se on totta, mutta eivät ne miehet mitenkään puutu sieltä koululaitoksista. Ihan samalla tavalla 80-luvulla ala-asteellani oli 15 naisopettajaa ja kolme miesopettajaa. Yläasteella sitten vähän tasaisemmin, miesopeja taisi olla 50 opettajasta 15, rehtori tietysti mies.
Nyt oman lapseni koulussa (alakoulu) on viisi miesopettajaa ja 10 naisopettajaa. Yläkoulussa esikoisella on 11 miesopettajaa ja naisopettajia sitten noin 30.
Oma äitini mietti oppikoulunsa opettajia ja myönsi, että niitä miehiä ei silloin 60-luvullakaan ollut joka sormelle, aika lailla samoja tuloksia kuin nyt.
En usko, että ongelma ratkeaisi sillä, että miehiä olisi koulussa enemmän. Totta, ehkä se voi jotain yksittäistä yksinhuoltajaäidin lasta motivoida mutta lapsillani on aina ollut miehiä opettajina, tällä hetkellä toisen luokanopettaja on mies ja toisen luokanvalvoja on mies. Ja luokalla on näitä heikkoja poikia, jotka eivät pärjää ja muutama heikko tyttökin. Johtuuko se nyt sitten siitä, että ympärillä on liikaa miehiä?
Nykyään miesopettajia on huomattavasti vähemmän kuin 80-luvulla ja niitä häviää koko ajan.
Minä kun kävin 90-luvulla peruskoulun ei minulla ollut yhtäkään miesopettajaa luokanvalvojana ja ainoastaan muutama miesopettaja edes. Siis koko peruskoulun aikana.
Minun pikkusisarukseni (joka on paljon minua nuorempi) on koulussa jossa ei ole yhtäkään miesopettajaa.
Hänen tarhassa ei ollut yhtäkään miestä, ei esikoulussa eikä koulussa ole ollut (peruskoulun vika luokka menossa).
Vaikkakin ryhmätöitä ja muita soveltavia tehtäviä on nykyään paljon eivät ne vaikuta pätkäkään arvosanoihin. Se että lisätään muutamat ryhmätyöt ei poikien arvosanoja nosta vaan arvosanat pohjautuvat kuitenkin koemenestyksen päälle ja hyvä niin. Palstalla tuntuu olevan hirvittävän erikoisia käsityksiä siitä normaalista yläkoululaisen/lukiolaisen normaalista koulupäivästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytöt on sitkeämmin ja ylisuorittavat. Siksi resurssit loppuvat kun astutaan työelämään. Paukut on käytetty ulkolukuun yms.
Jotenkin yliväsynyttä defenssimantraa tuo miesten hokema siitä, että tytöt pärjäävät ulkoluvulla ja pojat sitten ”ymmärtävät” ja ”osaavat oikeasti”. Jos pojat kerran ovat niin eteviä, miksei se missään näy?
Ei tietenkään näy koulussa koska sitä ei mitata koulussa. Mutta näkyy sitten työelämässä kun naisen euro onkin vain 80 senttiä.
Ei kai hikareille ole hurrattu vuosikymmeniin, mutta kenties keskivertopoikien itsetunto oli lujempaa tekoa aiemmin? Mitä poikien itsetunnolle on tapahtunut, jos rupusakin mielipiteille annetaan nykyän noin suuri paino?