Lue keskustelun säännöt.
Uusi mies (dippainssi) ei ymmärrä "nouseeko lentokone ilmaan liukuhihnalta?" -pulmaa
20.11.2017 |
Pulmassa siis lentokone on kiitotien päässä, mutta kiitotie onkin liukuhihna, joka pyörii renkaiden pyörimissuunnan nopeuden huomioiden vastakkaiseen suuntaan. Eli kun kone kiihdyttää, liukuhihna kiihdyttää.
Mies ilmeisesti kuvittelee, että lentokone kiihdyttää jotenkin renkaillaan, koska hän väittää, ettei kone nouse liukuhihnalta normaalisti ilmaan. Huvittaa tämä tilanne, koska olen itse TRADENOMI ja äijä on oikeasti 10 vuotta alansa hommia tehnyt dippainssi! :D Ei usko, vaikka miten yritän hänelle perustella, että kone kiihdyttää normaalisti vauhtiaan ja nousee ilmaan.
Miten saisin rautalangasta väännettyä asian?
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se nouse millään jos renkaat ei pyöri. Esim. tuossa on video jossa jarrut on kai päällä ja kone ei liikahda mihinkään vaikka moottoreita käytetään kovalla teholla.
Eli jos liukuhihna pyörii koko ajan yhtä nopeasti taaksepäin kuin lentokone eteenpäin niin kone pysyy paikallaan ja renkaat pyörii kovaa kyytiä mutta mitään muuta ei tapahdu.
Miksei ne renkaat pyörisi?
Kyllä ne pyörii ja lujaa, mutta kone ei liiku mihinkään koska hihna vetää koko ajan väärään suuntaan, moottorit vaan huutaa kaasu pohjassa mutta kone ei liikahda senttiäkään.
Ei se hihna mitään vedä, pyörät pyörii vapaasti laakereillaan. Joku häviävän pieni pyörimisvoima sieltä voi kitkan lisäksi välittyä, mutta niitä ei tarvi tässä huomioida kun Rolls Roycen turbofani puskee neljättäsataa kilonyyttonia perseestä.
Kiitos. Täällä on joku aivoillaankin ajatteleva. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se nouse millään jos renkaat ei pyöri. Esim. tuossa on video jossa jarrut on kai päällä ja kone ei liikahda mihinkään vaikka moottoreita käytetään kovalla teholla.
Eli jos liukuhihna pyörii koko ajan yhtä nopeasti taaksepäin kuin lentokone eteenpäin niin kone pysyy paikallaan ja renkaat pyörii kovaa kyytiä mutta mitään muuta ei tapahdu.
Miksei ne renkaat pyörisi?
Kyllä ne pyörii ja lujaa, mutta kone ei liiku mihinkään koska hihna vetää koko ajan väärään suuntaan, moottorit vaan huutaa kaasu pohjassa mutta kone ei liikahda senttiäkään.
Ei se hihna mitään vedä, pyörät pyörii vapaasti laakereillaan. Joku häviävän pieni pyörimisvoima sieltä voi kitkan lisäksi välittyä, mutta niitä ei tarvi tässä huomioida kun Rolls Roycen turbofani puskee neljättäsataa kilonyyttonia perseestä.
No miksi kone ei sitten nouse jos jarrut on päällä vaikka moottorit pyörisi täydellä teholla? Ihan samasta asiasta tässä on kysymys, jos renkaiden kautta vaikuttaa jarrujen sijaan yhtä suuri vastakkaiseen suuntaan vetävä voima niin ei se kone silloin hievahdakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se nouse millään jos renkaat ei pyöri. Esim. tuossa on video jossa jarrut on kai päällä ja kone ei liikahda mihinkään vaikka moottoreita käytetään kovalla teholla.
Eli jos liukuhihna pyörii koko ajan yhtä nopeasti taaksepäin kuin lentokone eteenpäin niin kone pysyy paikallaan ja renkaat pyörii kovaa kyytiä mutta mitään muuta ei tapahdu.
Miksei ne renkaat pyörisi?
Kyllä ne pyörii ja lujaa, mutta kone ei liiku mihinkään koska hihna vetää koko ajan väärään suuntaan, moottorit vaan huutaa kaasu pohjassa mutta kone ei liikahda senttiäkään.
Ei se hihna mitään vedä, pyörät pyörii vapaasti laakereillaan. Joku häviävän pieni pyörimisvoima sieltä voi kitkan lisäksi välittyä, mutta niitä ei tarvi tässä huomioida kun Rolls Roycen turbofani puskee neljättäsataa kilonyyttonia perseestä.
Vielä kerran hitaasti. Todellisuudessa se kone nousisi liukuhihnalta, koska renkaat eivät tuota liike-energiaa lentokoneelle. MUTTA tässä AP:n kompassa sanottiin, että renkaat pyörivät samaa vauhtia liukuhihnan kanssa, joten määritelmän mukaan lentokone ei silloin liiku, koska jos se liikkuisi, niin renkaat pyörisivät nopeammin kuin mikä on hihnan nopeus.
Tämä kysymys on siis kompa, eikä vastaa millään tavalla todellista tilannetta.
Niille ketkä eivät vielä ole ymmärtäneet:
Ap yritti tehdä toisen asteen meta-trollauksen ja asettaa tradenomi-heron naurunalaiseksi vaikka ensivaikutelma onkin että DI-villain olisi väärässä. Ap mokasi kuitenkin tehtäväasettelun ja siitä tuli itsensä kanssa ristiriitainen (kone ei voi kiihdyttää jos pyörä ja matto pyörii samaa vauhtia), jolloin homma ikäänkun lässähti. Perus-typerät mammat eivät kuitenkaan tajunneet tätä, joten päälaelleen käännetty tarina jäi silti elämään sen 13 sivun verran, vaikkakin eri tavalla kuin mitä ap oli ajatellut. Tradenomi-DI asetelma mureni, mutta tarina jäi elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se nouse millään jos renkaat ei pyöri. Esim. tuossa on video jossa jarrut on kai päällä ja kone ei liikahda mihinkään vaikka moottoreita käytetään kovalla teholla.
Eli jos liukuhihna pyörii koko ajan yhtä nopeasti taaksepäin kuin lentokone eteenpäin niin kone pysyy paikallaan ja renkaat pyörii kovaa kyytiä mutta mitään muuta ei tapahdu.
Miksei ne renkaat pyörisi?
Kyllä ne pyörii ja lujaa, mutta kone ei liiku mihinkään koska hihna vetää koko ajan väärään suuntaan, moottorit vaan huutaa kaasu pohjassa mutta kone ei liikahda senttiäkään.
Ei se hihna mitään vedä, pyörät pyörii vapaasti laakereillaan. Joku häviävän pieni pyörimisvoima sieltä voi kitkan lisäksi välittyä, mutta niitä ei tarvi tässä huomioida kun Rolls Roycen turbofani puskee neljättäsataa kilonyyttonia perseestä.
Vielä kerran hitaasti. Todellisuudessa se kone nousisi liukuhihnalta, koska renkaat eivät tuota liike-energiaa lentokoneelle. MUTTA tässä AP:n kompassa sanottiin, että renkaat pyörivät samaa vauhtia liukuhihnan kanssa, joten määritelmän mukaan lentokone ei silloin liiku, koska jos se liikkuisi, niin renkaat pyörisivät nopeammin kuin mikä on hihnan nopeus.
Tämä kysymys on siis kompa, eikä vastaa millään tavalla todellista tilannetta.
Kyllä minä sen tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se nouse millään jos renkaat ei pyöri. Esim. tuossa on video jossa jarrut on kai päällä ja kone ei liikahda mihinkään vaikka moottoreita käytetään kovalla teholla.
Eli jos liukuhihna pyörii koko ajan yhtä nopeasti taaksepäin kuin lentokone eteenpäin niin kone pysyy paikallaan ja renkaat pyörii kovaa kyytiä mutta mitään muuta ei tapahdu.
Miksei ne renkaat pyörisi?
Kyllä ne pyörii ja lujaa, mutta kone ei liiku mihinkään koska hihna vetää koko ajan väärään suuntaan, moottorit vaan huutaa kaasu pohjassa mutta kone ei liikahda senttiäkään.
Ei se hihna mitään vedä, pyörät pyörii vapaasti laakereillaan. Joku häviävän pieni pyörimisvoima sieltä voi kitkan lisäksi välittyä, mutta niitä ei tarvi tässä huomioida kun Rolls Roycen turbofani puskee neljättäsataa kilonyyttonia perseestä.
No miksi kone ei sitten nouse jos jarrut on päällä vaikka moottorit pyörisi täydellä teholla? Ihan samasta asiasta tässä on kysymys, jos renkaiden kautta vaikuttaa jarrujen sijaan yhtä suuri vastakkaiseen suuntaan vetävä voima niin ei se kone silloin hievahdakaan.
Koska jarrut nimensä mukaan jarruttaa. Vapaana pyörivä pyörä ei.
Lentokoneen siipi tarvitsee nosteen. Noste suntyy paine-erosta, kun ilma kulkee eri vauhtia siiven ylä ja alapinnalla. Lentokoneen siipi on muotoiltu niin. Lentokone nousee hihnalta, mutta silloin pitäisi olla iso tuulikone joka puhaltaa suhteessa liukuhihnan nopeuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lentokoneen siipi tarvitsee nosteen. Noste suntyy paine-erosta, kun ilma kulkee eri vauhtia siiven ylä ja alapinnalla. Lentokoneen siipi on muotoiltu niin. Lentokone nousee hihnalta, mutta silloin pitäisi olla iso tuulikone joka puhaltaa suhteessa liukuhihnan nopeuteen.
Lentokone nousee hihnalta jos pilotti avaa kaasun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lentokoneen siipi tarvitsee nosteen. Noste suntyy paine-erosta, kun ilma kulkee eri vauhtia siiven ylä ja alapinnalla. Lentokoneen siipi on muotoiltu niin. Lentokone nousee hihnalta, mutta silloin pitäisi olla iso tuulikone joka puhaltaa suhteessa liukuhihnan nopeuteen.
Lentokone nousee hihnalta jos pilotti avaa kaasun.
Ai kaasupullon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lentokoneen siipi tarvitsee nosteen. Noste suntyy paine-erosta, kun ilma kulkee eri vauhtia siiven ylä ja alapinnalla. Lentokoneen siipi on muotoiltu niin. Lentokone nousee hihnalta, mutta silloin pitäisi olla iso tuulikone joka puhaltaa suhteessa liukuhihnan nopeuteen.
Sitten kannattaisi pistää jokaisen kiitoradan päähän imevä potkuri joka nostaisi lentokoneet suoraan ilmaan niin ettei omia moottoreita tarvittaisi lainkaan. Melu vähenisi kun se kentän potkuri pyörisi ydinsähköllä.
Tämä täytyy tietysti ajatella yksinkertaisesti. Ajattelepa lentokonetta vaikkapa avaruuslennolle lähdössä olevana rakettine. Raketti nousee ilmaan suoraan ylöspäin, joten se ei tarvitse renkaita pysyäkseen pysyssä vaakatasossa,, eikä sen tarvitse liukua maata pitkin, joten kitkaa ei tarvitse vähentää millään apupyörillä. Milläs se raketti lähtee lentoon? Niissä on irroitettavat moottorit, jotka voit ajatella lentokoneen moottoreina. Avaruusalus siis saa räjähtävän lähtövoimansa noista moottoreista, ihan kuten lentokone lentokoneen moottoreista. Nyt voit ajatella lentokonetta kiitoradalla. Ajattele että se leijuu paikallaan, tarvitsematta renkaita mihinkään, valmiina lähtöön. Sitten moottorit käynnistetään, ja niistä lähtee suuri voima joka työntää lentokonetta eteenpäin, kuin avaruusalus joka olisi laukaistu. Näin pääset käsitykseen siitä, mikä on renkaiden rooli lentokoneen ilmaan nousussa. Ohjata konetta, mahdollistaa ohjaus sinne minne halutaan, sekä vähentää kitkaa vrt että kone makaisi maassa ilman renkaita, ja moottorit liikuttaisivat sitä siitä.
Nyt voit miettiä uudestaan sitä, mitä merkitystä renkailla on koneen ilmaannousussa, ja kuvitella koneen alle vaikka sen liukuhihnan. Moottorit kuljettavat konetta eteenpäin kiitoradalla, eivät renkaat. Renkaat ovat kuin kottikärryn rengas, se pyörii kun sitä pyöritetään, mutta ei liiku itse, vaan ottaa pyörimiseen vaadittavan energian moottoreista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vain merkonomi ja ymmärrän välittömästi ettei lentokoneen renkaiden vapaa pyöriminen liity mitenkään moottorien aiheuttamaan työntövoimaan, joten kone tietenkin nousee ilmaan.
Menee ehkä nipottamiseksi, mutta: Energiansäilymisperiaatteen mukaan osa liikkumiseen tuotetusta energiasta menee pyörien pyörimiseen. Kun renkaat pyörivät nopeammin, niin siihen menee isompi osa energiasta. Renkaiden osuus on vain niin häviävän pieni, ettei se oleellisesti vaikuta siihen nouseeko kone ilmaan. Eli vaikka renkaiden pyöriminen ei vaikuta työntövoimaan niin se vaikuttaa siihen kuinka iso osa työntövoiman tekemästä työstä kuluu koneen etenemisliikkeeseen ja kuinka iso osa renkaiden pyörimisliikkeeseen. Itse asiassa kaikki muutos vaatii energiaa. Jopa renkaista lähtevä kovempi ääni niiden pyöriessä kovempaa syö osan energiasta. Tuo osa vain on häviävän pieni.
Harrier nousee pystysuoraan vtol tekniikan avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lentokoneen siipi tarvitsee nosteen. Noste suntyy paine-erosta, kun ilma kulkee eri vauhtia siiven ylä ja alapinnalla. Lentokoneen siipi on muotoiltu niin. Lentokone nousee hihnalta, mutta silloin pitäisi olla iso tuulikone joka puhaltaa suhteessa liukuhihnan nopeuteen.
Itse asiassa tuo siiven muodon vaikutus ei ole järin merkittävä, vaikka ei yhdentekeväkään. Taitolentäjät pystyvät lentämään koneita väärinpäinkin. Oleellisempaa on siiven asento. Kun eteenpäin kulkevan koneen siiven alaosaan osuu ilmamolekyylejä, ne kimpoavat siitä alaviistoon. Tällöin voiman ja vastavoiman lain (Newtonin III laki) mukaisesti molekyylit aiheuttavat siipeen yhtä suuren, mutta vastakkaissuuntaisen voiman kuin siipi niihin. Ilmamolekyylit siis tönivät siipeä yläviistoon.
Lentokoneen lentäminen voidaan selittää Newtonin laeilla (katso vaikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Mekaniikan_peruslait) , jotka Newton julkaisi vuonna 1687. Lait käsitellään esimerkiksi lukion pakollisella fysiikan kurssilla, tosin suurella osalla opiskelijoista menevät pitkälti ohi - syystä tai toisesta.
Tuo siiven muodon vaikutus liittyy ns. Bernoullin lakiin, joka onkin jo vähän vaikeampi pala purtavaksi. Liittyy havaintoon, että siiven "kurvikkaammalla" yläpuolella ilma virtaa nopeammin ja tällöin sen siipeen kohdistama paine on pienempi kuin siiven suoremmalla alapuolella. Paine-erosta johtuu että siipeen kohdistuu suurempi voima alhaalta kuin ylhäältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lentokoneen siipi tarvitsee nosteen. Noste suntyy paine-erosta, kun ilma kulkee eri vauhtia siiven ylä ja alapinnalla. Lentokoneen siipi on muotoiltu niin. Lentokone nousee hihnalta, mutta silloin pitäisi olla iso tuulikone joka puhaltaa suhteessa liukuhihnan nopeuteen.
Itse asiassa tuo siiven muodon vaikutus ei ole järin merkittävä, vaikka ei yhdentekeväkään. Taitolentäjät pystyvät lentämään koneita väärinpäinkin. Oleellisempaa on siiven asento. Kun eteenpäin kulkevan koneen siiven alaosaan osuu ilmamolekyylejä, ne kimpoavat siitä alaviistoon. Tällöin voiman ja vastavoiman lain (Newtonin III laki) mukaisesti molekyylit aiheuttavat siipeen yhtä suuren, mutta vastakkaissuuntaisen voiman kuin siipi niihin. Ilmamolekyylit siis tönivät siipeä yläviistoon.
Lentokoneen lentäminen voidaan selittää Newtonin laeilla (katso vaikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Mekaniikan_peruslait) , jotka Newton julkaisi vuonna 1687. Lait käsitellään esimerkiksi lukion pakollisella fysiikan kurssilla, tosin suurella osalla opiskelijoista menevät pitkälti ohi - syystä tai toisesta.
Tuo siiven muodon vaikutus liittyy ns. Bernoullin lakiin, joka onkin jo vähän vaikeampi pala purtavaksi. Liittyy havaintoon, että siiven "kurvikkaammalla" yläpuolella ilma virtaa nopeammin ja tällöin sen siipeen kohdistama paine on pienempi kuin siiven suoremmalla alapuolella. Paine-erosta johtuu että siipeen kohdistuu suurempi voima alhaalta kuin ylhäältä.
Miksei siiven etureunaan törmäävät ilmamolekyylit kimpoa yhtä hyvin yläviistoon, työntäen siipeä alas?
Eiks tällaset asiat tule jo yläasteella fysiikassa? Nyt on 14 sivua intetty itsestäänselvyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Eiks tällaset asiat tule jo yläasteella fysiikassa? Nyt on 14 sivua intetty itsestäänselvyyttä.
Mikä se on sinun mielestä? Yläasteen fysiikka ei liity tähän kompakysymykseen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lentokoneen siipi tarvitsee nosteen. Noste suntyy paine-erosta, kun ilma kulkee eri vauhtia siiven ylä ja alapinnalla. Lentokoneen siipi on muotoiltu niin. Lentokone nousee hihnalta, mutta silloin pitäisi olla iso tuulikone joka puhaltaa suhteessa liukuhihnan nopeuteen.
Itse asiassa tuo siiven muodon vaikutus ei ole järin merkittävä, vaikka ei yhdentekeväkään. Taitolentäjät pystyvät lentämään koneita väärinpäinkin. Oleellisempaa on siiven asento. Kun eteenpäin kulkevan koneen siiven alaosaan osuu ilmamolekyylejä, ne kimpoavat siitä alaviistoon. Tällöin voiman ja vastavoiman lain (Newtonin III laki) mukaisesti molekyylit aiheuttavat siipeen yhtä suuren, mutta vastakkaissuuntaisen voiman kuin siipi niihin. Ilmamolekyylit siis tönivät siipeä yläviistoon.
Lentokoneen lentäminen voidaan selittää Newtonin laeilla (katso vaikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Mekaniikan_peruslait) , jotka Newton julkaisi vuonna 1687. Lait käsitellään esimerkiksi lukion pakollisella fysiikan kurssilla, tosin suurella osalla opiskelijoista menevät pitkälti ohi - syystä tai toisesta.
Tuo siiven muodon vaikutus liittyy ns. Bernoullin lakiin, joka onkin jo vähän vaikeampi pala purtavaksi. Liittyy havaintoon, että siiven "kurvikkaammalla" yläpuolella ilma virtaa nopeammin ja tällöin sen siipeen kohdistama paine on pienempi kuin siiven suoremmalla alapuolella. Paine-erosta johtuu että siipeen kohdistuu suurempi voima alhaalta kuin ylhäältä.
Miksei siiven etureunaan törmäävät ilmamolekyylit kimpoa yhtä hyvin yläviistoon, työntäen siipeä alas?
Jos kone (ja siten siipi) on sopivassa asennossa, niin juuri noin käykin. Lentäessä siivet on asennossa, jossa suurin osa törmäyksistä tönii siipeä ylös. Itse siipi on tietenkin yleensä kiinteä, mutta ohjaussiivekkeillä tilannetta saadaan säädettyä. Jos siivekkeitä nostetaan ylös käy juuri kuten sanoit, ilmamolekyylit törmäävät niihin yläpuolelta ja työntävät niitä alas ja koneen nokka nousee. Tällöin tosin ilmavirta osuu enemmän kiinteän siiven alapuolelle, jolloin siihen kohdistuu suurempi nostava voima. Jos siivekkeitä lasketaan alas niihin osuu ilmavirta alapuolelta ja voima työntää niitä ylös ja koneen nokka kääntyy alas.
Alas pääseminen ei muutenkaan ole ongelma, koska koneen paino vetää sitä alas. Siivet on profiililtaan sellaiset että niiden tarkoitus on tuottaa mahdollisimman hyvä nostovoima koneen ollessa oikeinpäin.
Sopivassa asennossa koneen voi saada pysymään ilmassa myös väärinpäin, mutta se on paljon vaikeampaa. Pitää muistaa että osansa on tietenkin potkureilla/turbiineillakin, mutta niiden pääasiallinen tehtävä on yleensä tuottaa eteenpäin kuljettava voima. Poikkeuksena tietenkin Harrierit, helikopterit, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks tällaset asiat tule jo yläasteella fysiikassa? Nyt on 14 sivua intetty itsestäänselvyyttä.
Mikä se on sinun mielestä? Yläasteen fysiikka ei liity tähän kompakysymykseen mitenkään.
No pitää ymmärtää mikä voima lentokonetta kuljettaa ja miten se liikkuu. Renkailla ei ole mitään merkitystä koneen liikesuuntaan, kun ne pyörii vapaasti.
Vahvaa trollausta. Tietenkin se kone liikkuisi!