En uskalla erota tylsästä suhteesta, koska pelkään, etten löydä enää ketään
Meillä on siis rauhallinen ja ihan ok kaverisuhde. Seksiä on nykyään harvoin, ja se on intohimotonta (miestä ei haluta usein, minä haluaisin useammin). Ei ikinä riidellä mistään, mutta ei oikein tehdäkään mitään hauskaa tai keskustella asioista. Muuten eroaisin ja etsisin parempaa, mutta pelkään älyttömästi yksin jäämistä. Olen mielummin ihan ok suhteessa kuin yksin, mutta toki mieluiten olisin hyvässä suhteessa. Vertaistukea tai kokemuksia (päädyitpä sitten eroon tai pysymään suhteessa)?
Kommentit (22)
Ei se yksin oleminen ole niin kamalaa, kaikkeen tottuu. Olin samanlaisessa tilanteessa, tosin ero tuli vasta kun löysin toisen. En ole ylpeä asiasta, mutta se sai tajuamaan ettei se suhde ollut minulle oikea. Juttu uuteen mieheen kaatui nopeasti, mutta selvisin ja opin olemaan myös yksin. Nyt tapailen ihanaa miestä :)
Monille miehille parisuhde tuntuu olevan kuin vanha huonekalu: kulunut ja mitäänsanomaton, mutta käyttökelpoinen.
He eivät odota, anna, eivätkä tee mitään, jotta olisi parempaa. Ei ilmeisesti kiinnosta.
He suorastaan työntävät naista hankkimaan rakastajan. Jonain päivänä on avioerohakemus pöydällä.
Sitten voidaan valittaa, että ei taas kelvannut
tavallinen kunnon mies.