Lapsi vaan lihoo ja lihoo

Vierailija kirjoitti:

Eihän teini ole edes kovin pahasti ylipainoinen! Todennäköisesti tuolla kohkaamisella ja "hoitamisella" teette ongelmasta vaan paljon pahemman! Mikäli olisitte antaneet vain olla, nuoren paino olisi todennäköisesti normalisoitunut itsekseen pituuskasvun myötä. Nyt olette kovaa vauhtia tekemässä tytöstä pahasti syömishäiriöisen.

Suosittelisin ap:ta ja muita noin typerästi toimivia vanhempia katsomaan Jenny+-ohjelman jaksot Yle Areenasta. Siinä moni ylipainoinen nainen kertoo lapsena ja nuorena saamansa laihdutuspainostuksen olevan syynä heidän ylipainoonsa. Moni heistä on katkera tästä, koska he uskoisivat laihtuneensa normaalipainoon, mikäli heidän painoonsa EI OLISI PUUTUTTU.

Joten LOPETTAKAA välittömästi tuo tytön painoon ja syömisiin huomion kiinnittäminen. Tehkää ruokaa normaalisti ja kohdelkaa häntä kuten muitakin perheenjäseniä. ÄLKÄÄ kommentoiko hänen painoaan tai syömistään mitenkään, älkääkä painostako liikuntaan laihtumismielessä. Tällä toimintatavalla saatte varmasti parhaat mahdolliset tulokset toivoen, ettei jo aikaisempi toimintanne ole pilanneet tytön suhtautumista ruokaan lopullisesti.

Älä unohda sitä kolesterolia. Se jo kertoo, että kyse on paljon isommista ongelmista kuin painon kertymisestä ennen kasvupyrähdystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alat miettiä ruokapuolta.  Mitä se "ihan tavallinen kotiruoka" sisältää?  Jokuhan siinä mättää, jos lapsi vetää salaa ylimääräistä.

Ensisijaisesti tuossa on epäilemättä kyse jostain henkisestä ongelmasta ja lihominen ja salasyöminen on vain oireilua ja seuraus jostain muusta, kenties vakavammasta.

Älä nyt vedä sitä henkistä mukaan kun et tiedä toisen terveystietoja. Jos on esim. saanut paljon antibiootteja lapsena on suoliston mikrobiomi niin huonossa kunnossa että lihoo ihan normaalilla syömisellä.

Se lapsihan syö salaa, ahmii joulukalenterinkin tyhjäksi. Viittaa vahvasti syömishäiriön suuntaan, ja mitä nopeammin siihen puututaan, sitä parempi.

No voi jee teidän kanssa. Olin itseki vielä yläkoulussa pikkuisen "pullea" ja lihoin.. voi olla ihan helposti vielä lapsen pyöreyttä.

Amiksessa kuitenkin laihduin normaaliin mittoihin ja kasvoin vielä pituuttakin.

Sairastutat oman lapsesi vielä. Surullista.

Ap, ilmeisesti hoikkuus on todella tärkeä arvo sinulle. Lapsesi syö suruunsa koska hän kokee että ei ole hyväksytty omana itsenään. Piste. Ap, mieti, miten nöet lapsesi? Miten kuvailet häntä työkaverillesi? Häpeätkö lastasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alat miettiä ruokapuolta.  Mitä se "ihan tavallinen kotiruoka" sisältää?  Jokuhan siinä mättää, jos lapsi vetää salaa ylimääräistä.

Ensisijaisesti tuossa on epäilemättä kyse jostain henkisestä ongelmasta ja lihominen ja salasyöminen on vain oireilua ja seuraus jostain muusta, kenties vakavammasta.

Älä nyt vedä sitä henkistä mukaan kun et tiedä toisen terveystietoja. Jos on esim. saanut paljon antibiootteja lapsena on suoliston mikrobiomi niin huonossa kunnossa että lihoo ihan normaalilla syömisellä.

Se lapsihan syö salaa, ahmii joulukalenterinkin tyhjäksi. Viittaa vahvasti syömishäiriön suuntaan, ja mitä nopeammin siihen puututaan, sitä parempi.

Eikö nyt ENSIN voisi käydä läpi näitä ei-syömishäiriövaihtoehtoja, käytännössä siis ruokavaliomuutoksia, ja jos syöpöttely jatkuu, mietitään sitten näitä psyykkisiä syitä. Siihen voi olla ihan fyysinen syy, että lapsi vetää kaksin käsin suklaata, kun sitä on tarjolla. Ja voit varmaan arvata, miksi lapsi tekee sen salaa. Esim. yksi ystäväni, siis aikuinen, tervejärkinen ihminen (ei kehittymässä oleva nuori) potee sellaista ongelmaa, että saatuaan leipää ei vaan voi lopettaa syömistä. Hänellä toimii hiilarien rajoittaminen, eikä se tarkoita mitään voi-orgioita tai tiriseviä pekonivuoria pitkin päivää vaan ihan maltillista toimintaa. Miksi ei voisi kokeilla? Oikeasti siinäkin on riskinsä, että nuorta aletaan pitää psyykkisesti jotenkin häiriintyneenä, jos hän ei sitä ole. Itsetunto on aika lujilla muutenkin. Sitten jos mikään ruokavaliomuutos ei auta ja syömishäiriö tuntuu mahdolliselta, niin sitten tietenkin aletaan aktiivisesti tutkia sitä vaihtoehtoa.

Minä hyväksyn lapseni juuri sellaisena kuin hän on. Kouluterkkarin puolelta on tullut painostusta vuosikausia. Tietysti tämä kolesteroliarvo säikähdytti meidät kaikki, lääkäri oli todella huolissaan.

Meillä on terveellistä ruokaa.

Aamuisin puuro, marjoja, maitoa. Vaihtoehtoisesti maustamatonta jugurttia/rahkaa, marjoja ja näistä smoothie. Joskus jotain karjalanpiirakkaa ja juustoa, vaikka mökillä tms reissussa.

Lounasruoka koulussa.

Koulun jälkeen maustamaton viili,hedelmiä tai itsetehtyä mysliä maidon kanssa.

Ennen treenejä/päivällinen. Esimerkiksi tällä viikolla on ollut jauhelihaa tomaattikastikkeessa ja gluteenitonta pastaa, kanan file, riisiä ja vihanneksia. Lähes aina on salaattia ruoan kanssa, syödään myös paljon keittoja,vaikka ihan jauhelihakeitto, kalakeitto jne.

Illalla maustamatonta viiliä, jugurttia tai smoothieta. Syön itse lasten kanssa samaa ruokaa. Koulun jälkeen en ole vahtimassa. Olen yksinhuoltaja ja aika tiukassa rahatilanteessa, mutta ruoasta en tingi. La on karkkipäivä, meillä kaikilla.

Ja olen tosi huolissani. Olen monta vuotta sanonut mummeille yms, että ei kanna tytön eteen herkkuja, koska syö kyllä, jos niitä tuputetaan. Ap

Kuulostaa siltä, että syö ehkä pahaan oloonsa. Ehkä alkava syömishäiriö. Mainitsit, että muilla kavereilla jo poikakaverit ja hänellä ei. Tämäkin saattaa entisestään lisätä hänen pahaa oloaan ja tunnetta siitä ettei kelpaa, sitten ongelma vain pahenee. Ole ihmeessä yhteydessä terkkaan, mitä pikemmin asiaan puututaan sen parempi. Muista kuitenkin olla hellä, älä tuomitseva sillä aiheuttaa tytölle häpeää ja saattaa pahentaa ongelmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alat miettiä ruokapuolta.  Mitä se "ihan tavallinen kotiruoka" sisältää?  Jokuhan siinä mättää, jos lapsi vetää salaa ylimääräistä.

Ensisijaisesti tuossa on epäilemättä kyse jostain henkisestä ongelmasta ja lihominen ja salasyöminen on vain oireilua ja seuraus jostain muusta, kenties vakavammasta.

Älä nyt vedä sitä henkistä mukaan kun et tiedä toisen terveystietoja. Jos on esim. saanut paljon antibiootteja lapsena on suoliston mikrobiomi niin huonossa kunnossa että lihoo ihan normaalilla syömisellä.

Se lapsihan syö salaa, ahmii joulukalenterinkin tyhjäksi. Viittaa vahvasti syömishäiriön suuntaan, ja mitä nopeammin siihen puututaan, sitä parempi.

Eikö nyt ENSIN voisi käydä läpi näitä ei-syömishäiriövaihtoehtoja, käytännössä siis ruokavaliomuutoksia, ja jos syöpöttely jatkuu, mietitään sitten näitä psyykkisiä syitä. Siihen voi olla ihan fyysinen syy, että lapsi vetää kaksin käsin suklaata, kun sitä on tarjolla. Ja voit varmaan arvata, miksi lapsi tekee sen salaa. Esim. yksi ystäväni, siis aikuinen, tervejärkinen ihminen (ei kehittymässä oleva nuori) potee sellaista ongelmaa, että saatuaan leipää ei vaan voi lopettaa syömistä. Hänellä toimii hiilarien rajoittaminen, eikä se tarkoita mitään voi-orgioita tai tiriseviä pekonivuoria pitkin päivää vaan ihan maltillista toimintaa. Miksi ei voisi kokeilla? Oikeasti siinäkin on riskinsä, että nuorta aletaan pitää psyykkisesti jotenkin häiriintyneenä, jos hän ei sitä ole. Itsetunto on aika lujilla muutenkin. Sitten jos mikään ruokavaliomuutos ei auta ja syömishäiriö tuntuu mahdolliselta, niin sitten tietenkin aletaan aktiivisesti tutkia sitä vaihtoehtoa.

Vaikutat siltä, että sulla on tosi negatiivinen ja vittumainen asenne syömishäiriöitä kohtaan. On tosi surullista mutta totta, että syömishäiriöt on todella yleisiä nykyään ja niitä on paljon paljon enemmän kuin joku anoreksia ja bulimia. Jos tyttö syö hyvin ja terveellisesti noin pääosin, kuulostaa ahmiminen juurikin psyykkiseltä. Mitä muutoksia jo valmiiksi terveelliseen ruokavalioon voi tehdä, jos tyttö kuitenkin ahmii salaa vanhempiensa selän takana? Kuulostaa ikävä kyllä siltä, että taustalla on jotakin psyykkistä ja siihen tulee puuttua, mitä pikemmin sen parempi. 

Minä veisin kaikella rakkaudella tyttäreni terapeutin juttusille. Ruokariippuvuus on hankala ja monimutkainen juttu, takana voi olla muutakin ongelmaa johon olisi ehkä apua saatavilla.

Avominnen kautta pääsee silloin tällöin kuuntelemaan ilmaisia ja laadukkaita luentoja ruokariippuvuusesta. Parasta on kuitenkin se, ettette nolaa vaan päätätte yhdessä miten edetään ja seisotte tytön rinnalla.

Omat vanhempani nolasivat ja haukkuivat, ja se vain sai entistä enemmän syömään salaa. Oma äiti joi salaa. Edelleenkin tykkään syödä yksin ja nyt 28-vuotiaana aion hakeutua ammattiavun pariin.

Juttele lapselle. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen on tärkeää. Kuulostaa nimittäin minulta lapsena/nuorena, olen kärsinyt ahmimisesta ihan alakouluikäisestä asti. Söin pahaan olooni, olin tosi epävarma ja kärsin kovasta itseluottamuspulasta, kiusaamistakin oli vähän. Vanhempien syyllistävä asenne (esim. koulumenestyksen suhteen, vertaaminen "kilttimpään" isosiskooni) ei auttanut. Kerran äiti löysi suklaakätköni ja torui minua moisen suklaamäärän ostamisesta/säilyttämisestä. En ollut aikonut tehdä niin, mutta syyllisyydentunnoissani söin ne kaikki suunnilleen kerralla.

Puhu siis hänelle. Kysy mitä kuuluu ihan oikeasti. Jos et saa mitään irti, ota yhteyttä terkkariin ja hoida lapselle apua.

Usein ajatellaan että ihminen kasvaa kun hän syö, mutta on myös ehdottoman totta että ihminen syö kun hän kasvaa! Miettikää esimerkiksi vauvoja, usein 8kk-10kk ikäisinä syövät enemmän kuin 1,5-vuotiaina.

Jos teini on nyt 10cm lyhyempi kuin sinä, niin lopullinen pituus ei ole vielä saavutettu. Keho varautuu kasvuun, ja sillä teinillä on yksinkertaisesti NÄLKÄ!

Huonot veriarvot kertovat siitä, ettei tarvittavia kaloreita ole ollut saatavana terveellisistä lähteistä, ja teini syö vääriä asioita. Nyt lisää täyttävyyttä ja ravinto-aineita siihen kotiruokaan, ja tarpeeksi terveellisiä välipaloja. Painonnousu ei haittaa, se tasoittuu pois, mutta huonot veriarvot ovat ongelma.

Itse olin hetkellisesti ylipainoinen ikävuosina 14-15, ja normaalipainoinen lukiossa. Ihan normaalia on, anna teinin syödä!

Luin äsken tuon Ap:n kuvauksen tyypillisestä ruokavaliosta, ja mielestäni kasvavalle urheilevalle teinille voisi lisätä proteiinia. Munakas aamulla tai illalla esimerkiksi?

Lapsella on psyykkinen ongelma. Anoreksian vastakohta ikäänkuin. Ei anoreksiakaan parane sillä, että kotiin ostetaan vain ravinne- ja energiapitoista ruokaa.

Ap:n lapsi putää saada asiantuntevaan terapiaan.

Mulla on ollut ahmimishäiriö pienestä asti. Olisin tarvinnut siihen ammattiapua jo varhain.

Kaikki syömishäiriöt eivät aiheuta oksentelua ja laihuutta.

Ootte ihan hukassa noiden ruokaohjeidenne kanssa. Ongelma on täysin psyykkinen. Se ei korjaannu ilman ammattiapua. Ei lapsen ongelma ole perheen ruokatavat. Ja muuthan on normaaipainoisia.

Vierailija kirjoitti:

Teet kärpäsestä härkäsen, tyttösi painoindeksi on 27,10. Normaalipainon raja on 25.

Tyttö urheilee joten voi olla myös lihasmassaa.

Ei pidä verrata itseesi, vartalotyyppejä on erilaisia. Älä sairastuta nuorta.

Kaverin kanssa ollaan yhtä pitkiä ja mä painan 10 kg enemmän ja vaatekoko on ihan eri, mutta molemmat ollaan hoikkia, mä oon roteva kun taas kaveri on hyvin siro ruumiinrakenteeltaan.

Vaikka mä painaisin 40kg, (eli oisin 20kg alipainoinen) ei mulle mahtuisi kaverin vaatteet koska mulla on lantio ja hartiat niin leveät kaveriin verrattuna.

Juu joskus mun on vaikeaa löytää sopivia vaatteita, muuten sopiva koko puristaa hartioista tai jos sopii hartioista niin on hihat ja helma ylipitkät. Samoin housut, jos ne on sopivat lantiosta niin ne on liian suuret vyötäröltä ja niin edelleen

Anna olla.

Jos hänellä on valtava energiantarve niin siinä voi olla syy, ehkä hänestä tulee pitkä tai muodokas tai on jokin muu syy.

Älä ainakaan jahtaa ja komenna. Se on ihan turhaa.

Tyttö ei tykkää kananmunasta, mutta laittaa kyllä puuroon raejuustoa jne. En ihan oikeasti usko, että vika olisi meidän perusruokavaliossa. Lapsi syö salaa, sen tiedän näiden vuosien jälkeen. Se harmittaa ja hävettää, meitä molempia. Ensi viikolla mennään verikokeisiin. En halua tehdä syömisestä isoa numeroa ja alkaa tämän enempää kyttäämään,joten tyttö syö samaa kuin minä ja siskonsa. Herkuttelua silloin tällöin en aio kieltää, uskon että siitä tulee vielä lisää ongelmia. Enkä voi meiltä himasta kaikkea poistaa kaapeista.

Voi kun täällä voisi laittaa yksityisviestiä. Haluaisin jutella tuon tytön kanssa joka laittoi heti ketjun alkuun viestiä. Toivoisin saavani tietää, että mitä tekisin toisin. Ap

Kilpirauhasen vajaatoiminta!! Nostaa hoitamattomana kol.arvoja.

Yäk. Kuulostaa kamalan läskiltä.

Meillä toimi shokkihoito. Ostin yhdelle viikonlopulle kassikaupalla herkkuja ja yllytin lapsen syömään. Vein koko ajan huoneeseen lisää ja lisää. Jossain vaiheessa tuli huono olo ja minä kannoin limua ja sanoin että sitä kun juo niin helpottaa. Ja sitten tuli oksennus. Eipä syö paljoa herkkuja nykyisin.

Ei tuon ikäinen tyttö yleensä enää kasva kuin muutaman sentin. Pojat voivat kasvaa vielä myöhemminkin runsaasti. Omat liikasyömiseni alkoi 14-vuotiaana elämänmuutosten vuoksi. Pienikin asia voi saada 13-14-vuotiaan pois raiteiltaan varsinkin, jos ei ole oikein yhteyttä keneenkään. Millainen suhde sinulla on lapseesi? En halua syyllistää, suhde voi olla vaikea luoda jos sitä ei synny itsestään eikä vanhempi välttämättä edes tajua puuttuvaa suhdetta lapseensa.