Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi vaan lihoo ja lihoo
17.11.2017 |
En enää voi vahtia yläasteelle siirtynyttä tytärtäni. Lihoo koko ajan lisää ja lisää. Urheiluharrastuksia on ja lisäksi ulkoillaan kaikki yhdessä koiran kanssa. Lapsi kulkee kouluun ja kavereille kävellen tai pyörällä. Pituus on nyt 155cm ja paino 65kg. Itse painan saman verran mutta olen 10cm pidempi. Ollaan käyty jo ravitsmusterapeutilla korkean kolesterolin takia. Kotona syödään ihan tavallista ruokaa, kukaan muu ei meistä ole ylipainoinen. Eväät on loppu, en enää tiedä mitä tehdä. Syö salaa, juuri jäi kiinni siitä, että oli syönyt suklaakalenterinsa, jonka mummu antoi alkuviikosta. Tämä on niin hankala asia ratkaista, kun kieltää en voi kaikkea, enkä vahtia koko aikaa. Mitä hemmettiä tässä pitäisi tehdä?
Kommentit (191)
Itselleni kävi noin esimurrosiässä. Tuli vaan ihan järkyttävä pohjaton nälkä. Näin jälkeenpäin ajatellen se johtui sekä psyykkisistä että fyysisistä syistä. Ei mulla mitään isoja ongelmia tai traumoja ollut, mutta kyllähän murrosikä on raskasta aikaa monella tavoin. Minä keksin syömällä lohduttautumisen sen sijaan kun esim. veljeni kapinoimalla purki angstejaan. Uskon myös että hormonitoiminta jotenkin teki sen että halusi syödä enemmän.
Lihoin niin nopeasti, että mulle tuli 13-14 vuotiaana kunnon raskausarvet tisseihin, takapuoleen ja alavatsalle. Paino korkeimmillaankaan ei ollut kovin hirveä: lihoin 47 kilosta 67 kiloon (olen 161 cm pitkä) mutta tosiaan se paino tuli noin vuodessa. Sitten nousi enää hitaasti, kunnes 16-vuotiaana alkoi nälkä ja lohtusyöppötarve itsestään tasaantua ja painon nousu loppui. Sitten kun muutin itsenäisesti asumaan aloin laihtua kun ei vaan ollut opiskelijana edes rahaa ostaa mitään mässyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarpeeksi monta tapausta on nähty, mihin hoitamaton syömisen oireilu johtaa. Pysyvä syömishäiriö muodossa tai toisessa loppuiän mukana. Nekin jotka räpiköivät itsensä kuiville, kantavat sitä taakkaa mukana aina. Salasyöminen on oire jostakin. Lisäksi teineillä on joskus pohjaton makeannälkä. Sitä vain pitää rajoittaa.
Yleisempi kuvio on, että nuorella on esim. hormonaalisista tai teiniangstint akia tavallista enemmän nälkä, ja tästä alkaa ikävä kierre joka johtuu juuri rajoittamismentaliteetista. Enemmän syöminen ja painonnousu hävettää esim. koska on nähnyt perheen äidin laihduttelevan ja arvostavan hoikkuutta, tai perheessä puhutaan paljon ylipainon vaaroista tai terveellisestä ruoasta. Tällainen johtaa helposti salaa syömiseen, koska nuori tietää että vanhemmat ei tykkää julki herkkujen syömisestä vaikka itsellä tekeekin mieli. t
Salaa syöminen taas helposti muuttuu ahmimistyyliseksi, koska silloin harvoin kun pääsee salaa vetämään jotain herkkua, pitää vetää kunnolla. Voihan olla että äidin kalorihaukan silmien alta ei taas pitkään aikaan pääse. Yleensä juuri nämä kaikki rajoittavat asenteet on se, millä esim. normaalista teini-iän suuremman ruokahalun kaudesta ja ikään kuuluvasta pyöristymisestä (osa varsinkin tytöistä kehittyy naisiksi niin että pyöristyy yleisesti ensin) tulee elämää isompia syömisongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että olet löytänyt tasapainon! Iso peukku!
Tai sitten teillä ei ole esim. verensokeriin liittyviä (usein perinnöllisiä) ongelmia, jolloin herkkujenkin syöntiä on helppo kontrolloida. Minäkin luulin olevani armoton sokerihiiri. Karkkia meni pussi kerralla, enkä mitenkään saanut itseäni kuriin. Ruuaksi söin sitä täälläkin mainostettua "terveellistä" kotiruokaa (sisälsi perunaa, pastaa, riisiä, leipää...). Painoa kertyi tasaisesti. Nyt on puoli vuotta menty VHH:lla ja mitään makeanhimoa ei ole. Istun helposti kahvihuoneessa karkkikipon vieressä, enkä ota yhtään. Olen siis hyvin konkreettisesti huomannut sen, että kun verensokeri on tasaisen matala ei tule mitään herkkuhimoja. Itse uskon, että nämä verensokerijutut selittää sitä miksi toisten on helppo olla syömättä makeaa ja toisille se on ihann mahdottoman vaikeaa. Tieteellisestä näytöstä en tiedä mitään :).
Viimeisimmän virallisen ravitsemussuosituksen mukaan kevyttä työtä tekevä nainen tarvii 5 annosta viljatuotteita/perunaa vuorokaudessa. Sen saa kun keittää aamulla kaurapuuron 45 grammasta kaurahiutaleita, syö lounaalla soppaa, jossa on yhden keskikokoisen perunan verran perunaa, ottaa kahvitauolla kasviksilla päällystetyn eväsleivän, syö päivällisellä desin perunamuusia lihapullien kera ja keittää iltapalaksi samanlaisen kaurapuuron kuin aamullakin tai syö vaikka juustolla ja kasviksilla päällystetyn voileivän.
En ymmärrä minkä suosituksen mukaan hiilihydraatteja saa muka syödä äärettömästi jos tuo suositus on tarkoitettu terveelle nuorelle ja keski-ikäiselle kevyttä työtä ja vähän liikkuvalle naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että olet löytänyt tasapainon! Iso peukku!
Tai sitten teillä ei ole esim. verensokeriin liittyviä (usein perinnöllisiä) ongelmia, jolloin herkkujenkin syöntiä on helppo kontrolloida. Minäkin luulin olevani armoton sokerihiiri. Karkkia meni pussi kerralla, enkä mitenkään saanut itseäni kuriin. Ruuaksi söin sitä täälläkin mainostettua "terveellistä" kotiruokaa (sisälsi perunaa, pastaa, riisiä, leipää...). Painoa kertyi tasaisesti. Nyt on puoli vuotta menty VHH:lla ja mitään makeanhimoa ei ole. Istun helposti kahvihuoneessa karkkikipon vieressä, enkä ota yhtään. Olen siis hyvin konkreettisesti huomannut sen, että kun verensokeri on tasaisen matala ei tule mitään herkkuhimoja. Itse uskon, että nämä verensokerijutut selittää sitä miksi toisten on helppo olla syömättä makeaa ja toisille se on ihann mahdottoman vaikeaa. Tieteellisestä näytöstä en tiedä mitään :).
Viimeisimmän virallisen ravitsemussuosituksen mukaan kevyttä työtä tekevä nainen tarvii 5 annosta viljatuotteita/perunaa vuorokaudessa. Sen saa kun keittää aamulla kaurapuuron 45 grammasta kaurahiutaleita, syö lounaalla soppaa, jossa on yhden keskikokoisen perunan verran perunaa, ottaa kahvitauolla kasviksilla päällystetyn eväsleivän, syö päivällisellä desin perunamuusia lihapullien kera ja keittää iltapalaksi samanlaisen kaurapuuron kuin aamullakin tai syö vaikka juustolla ja kasviksilla päällystetyn voileivän.
En ymmärrä minkä suosituksen mukaan hiilihydraatteja saa muka syödä äärettömästi jos tuo suositus on tarkoitettu terveelle nuorelle ja keski-ikäiselle kevyttä työtä ja vähän liikkuvalle naiselle.
Ei tietenkää saa syödä äärettömästi. Mutta jos verensokeri reagoi voimakkaasti hiilareihin, niin joka kerta kun se tulee alas iskee makeanhimo. Monilla on vaikeuksia vastustaa tätä himoa. Lisäksi tuo sun ruokamäärä on ihan naurettavan pieni. Annos keittoa, jossa on yksi peruna (tiedätkö muuten, että yhdessä perunassa on 4-5 sokeripalan verran sokeria?) pitää nälkää oikeasti ehkä vartin . Mielummin syön ison lautasellisen vaikka kukkakaalijuustokeittoa, jonka jälkeen verensokeri ei nouse ja nälkä pysyy poissa monta tuntia. Ei tarvi olla koko ajan napostelemassa. Kaurapuurossa hiilaria on 60% eli tuo sun 45 g sisältää 10 sokeripalan verran sokeria. Jos paino pysyy hallinnassa ja olo on hyvä, voit tietenkin syödä noin, mutta jos on ongelmia, niin kyllä kannattaa miettiä mitä suuhunsa laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Teet kärpäsestä härkäsen, tyttösi painoindeksi on 27,10. Normaalipainon raja on 25.
Tyttö urheilee joten voi olla myös lihasmassaa.
Ei pidä verrata itseesi, vartalotyyppejä on erilaisia. Älä sairastuta nuorta.
Olen samaa mieltä. Lapsi on juuri herkässä iässä ja kohta kasvaa pituutta kovasti. Näin oma lapseni teki tuossa iässä. Kasvoi 15 cm pituutta ja hulmahti aivan toisenlaiseksi ja hoikistui ja naisellistui. Älä missään tapauksessa huomauttele häntä erikseen syömisestä ja hanki terveellisisä naposteltavia illoiksi niin ei tarvitse syödä suklaata. Pikkuporkkanoita yms naposteltavia. Voit tehdä valmiin annoksen hänelle huoneeseensa eri hedelmistä ja kasviksista ja marjoista jos sinulla on niitä pakkasessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teet kärpäsestä härkäsen, tyttösi painoindeksi on 27,10. Normaalipainon raja on 25.
Tyttö urheilee joten voi olla myös lihasmassaa.
Ei pidä verrata itseesi, vartalotyyppejä on erilaisia. Älä sairastuta nuorta.
Olen samaa mieltä. Lapsi on juuri herkässä iässä ja kohta kasvaa pituutta kovasti. Näin oma lapseni teki tuossa iässä. Kasvoi 15 cm pituutta ja hulmahti aivan toisenlaiseksi ja hoikistui ja naisellistui. Älä missään tapauksessa huomauttele häntä erikseen syömisestä ja hanki terveellisisä naposteltavia illoiksi niin ei tarvitse syödä suklaata. Pikkuporkkanoita yms naposteltavia. Voit tehdä valmiin annoksen hänelle huoneeseensa eri hedelmistä ja kasviksista ja marjoista jos sinulla on niitä pakkasessa.
Mitä järkeä on yleensäkään napostella, oli se naposteltava sitten porkkanaa tai suklaata? Ei suun tarvitse kaiken aikaa käydä.
Ylä-aste ikäisellä tytöllä on kyllä kasvupyrähdys todennäköisesti ollut jo. Pituuskasvuun ei enää uppoa ravintoaineita, joten ne menevät lihomiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin masentunut ja kotona ongelmia, vaikka äidin mielestä kaikki oli aina hyvin ruokavaliota myöten. Säästin synttärirahat ja kaikki pennoset siihen että sain ostettua karkkia. Jaoin jokaiselle viikolle tietyn määrän rahaa, jottei tarvinnut pitkää aikaa olla ilman. Mulla oli pieni sininen kassi karkkipussia varten, siitä tuli itsessään lohtu, ne päivät kun sain laittaa sen reppuun, olivat iloisia. Ahmin karkit kotimatkalla sinisestä kassistani, sekin oli kivaa, ei ollut nälkä kotiin tullessa ja matka kului mukavasti. Kotona söin samaan tyyliin paahtoleipää eli vähintään puoli pakettia kerrallaan voilla, ja herkkuja joita kaapista löytyi. Nopeista kaloreista tulee onnellinen olo, se on kuin käpertymistä lämpimään syliin, jota ei koskaan ollut tarjolla. Nyt olen sairaalloisen lihava aikuinen, ollut aina.
Jumaliste mitä paskaa! Ei urheilevan lapsen tai nuoren hiilareita tarvitse kytätä. Ruokavalio vaikuttaa ihan normaalilta teilläkin, pastaa/riisiä, kanaa/raejuustoa ja kasviksia ja juureksia. Ihan normaalia ruokaa, jolla tasan kukaan ei liho, jos ei ole muita ongelmia. Onko teillä suvussa kolesterolia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antakaa jo olla. Jokainen on millainen on. Jotkut laihat on rumia kasvoiltaan.
Alue: Aihe vapaa
Hienoa, että olet löytänyt tasapainon! Iso peukku!
[/quote]
Tai sitten teillä ei ole esim. verensokeriin liittyviä (usein perinnöllisiä) ongelmia, jolloin herkkujenkin syöntiä on helppo kontrolloida. Minäkin luulin olevani armoton sokerihiiri. Karkkia meni pussi kerralla, enkä mitenkään saanut itseäni kuriin. Ruuaksi söin sitä täälläkin mainostettua "terveellistä" kotiruokaa (sisälsi perunaa, pastaa, riisiä, leipää...). Painoa kertyi tasaisesti. Nyt on puoli vuotta menty VHH:lla ja mitään makeanhimoa ei ole. Istun helposti kahvihuoneessa karkkikipon vieressä, enkä ota yhtään. Olen siis hyvin konkreettisesti huomannut sen, että kun verensokeri on tasaisen matala ei tule mitään herkkuhimoja. Itse uskon, että nämä verensokerijutut selittää sitä miksi toisten on helppo olla syömättä makeaa ja toisille se on ihann mahdottoman vaikeaa. Tieteellisestä näytöstä en tiedä mitään :). [/quote]