Joo o, lastensuojelu kävi tänään koska ekaluokkalaisesta oli tehty lasu koulun puolesta

Lasusta loukkaantuminen kertoo vain siitä, että huono omatunto kalvaa taustalla eli pelko siitä että on oikeasti jäänyt kiinni jostain väärästä. Jos tietää toimineensa oikein, ei ole syytä ylireagoida. 

Vierailija kirjoitti:

Lasusta loukkaantuminen kertoo vain siitä, että huono omatunto kalvaa taustalla eli pelko siitä että on oikeasti jäänyt kiinni jostain väärästä. Jos tietää toimineensa oikein, ei ole syytä ylireagoida. 

Tai sitten kaikki on hyvin, mutta pelko kotirauhanhäirinnästä ja ihmisarvon sekä itsemäärämisoikeuden menestyksestä aiheuttaa ahdistusta. Myös pelko lapsen menetyksestä koska mitään todisteitahan lastensuojelu ei tarvitse, päätökset tehdään mututuntumalla parin ihmisen voimin. Niitä sitten joskus muutetaan tai todetaan perusteettomiksi jos löytyy hyvä asianajaja ja riittävästi voimia taisteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasusta loukkaantuminen kertoo vain siitä, että huono omatunto kalvaa taustalla eli pelko siitä että on oikeasti jäänyt kiinni jostain väärästä. Jos tietää toimineensa oikein, ei ole syytä ylireagoida. 

Tai sitten kaikki on hyvin, mutta pelko kotirauhanhäirinnästä ja ihmisarvon sekä itsemäärämisoikeuden menestyksestä aiheuttaa ahdistusta. Myös pelko lapsen menetyksestä koska mitään todisteitahan lastensuojelu ei tarvitse, päätökset tehdään mututuntumalla parin ihmisen voimin. Niitä sitten joskus muutetaan tai todetaan perusteettomiksi jos löytyy hyvä asianajaja ja riittävästi voimia taisteluun.

Juurikin näin. Ihmettelen aina todella suuresti tätä suomalaisten naiivia uskoa viranomaisiin. Sitä ihmettelen, miten ihmiset pitää tällaista kontrollivaltiota normaalina. Tämähän on jo nyt ihan väärillä urilla. Voi vain kuvitella mitä on tulossa, kun kaikki tällainen on suomalaisille ihan ok.

Paljon nähneenä, en ikinä luota keneenkään viranomaiseen tässä maassa.

Vierailija kirjoitti:

Mua rupesi oikein naurattamaan tuo alkoholin takia tehty lasu. Meistä niitä voisi tehdä useita, ei tosin asuta Suomessa ja täällä on aivan normaalia että lapset ovat mukana illanvietoissa. Eilenkin oltiin klo 22 jälkeen perheen kesken syömässä (ja juomassa) ja lapset siinä samalla mukana. Kukaan ei katso kieroon. On teillä siellä Suomessa ongelmat. :D

Suomessa on sairas kulttuuri. Lähden heti kun voin muualle. En käytä alkoholia, mutta alkohollstien maa, jossa ylireagoidaan kaikkeen alkoholin käyttöön. Niin kapeakatseista, kuvastaa hyvin suomalaista mielenlaatua.

Olen ex lesta, alkoholi oli syntiä. En siis ota senkään takia, että siitä tulee kummallinen syyllisyys, enkä myös sen takia, että lapsi nyt ei vahingossakaan missään yhteydessä mainitse vaikka siellä opettajan, jumalasta seuraavan, seurassa, että äiti otti lasin viiniä joulupöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Joku taisi mainita, että kunnolliset vanhemmat eivät turhasta lastensuojeluilmoituksesta vedä hernettä nenään. En olisi asiasta ihan varma. Muistan omalta kohdaltani, kun olin aikoinani nuori äiti, vasta saanut esikoiseni. Huomasin tytön häpykummun päällä tumman läiskän ja näytin sitä neuvolassa. Neuvolan täti katsoi läiskää ja sitten minua ja sanoi, että läiskä näyttää ihan mustelmalta. Muistan vieläkin sen ilmeen, millä tämä nainen katsoi minua ja sen pahastumisen tunteen, joka minussa nousi sanattoman syytöksen vuoksi.

Meistä ei kuitenkaan tehty lastensuojeluilmoitusta ja läiskästä otettiin myöhemmin koepala. Paljastui, että lapsella oli mastosytoosi, eli sairaus, josta en ollut koskaan kuullutkaan.

Ei teistä olisi voitukaan tehdä, kun lasu ilmoitus tehdään vain lapsesta.

Otsikon 2 ensimmäistä "sanaa" jo paljastavat, että lasu oli aiheellinen.

Off topic:

Miksi pienehkön lapsen tukka pitää pestä joka toinen päivä? Kerta viikkoon riittää, jos ei nyt pää pipon alla märkänä reuhdo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen terveydenhuollon ammattihenkilö ja jos lapsi kertois mulle että äiti ei vastaa puhelimeen kun ottaa aikuisten juomaa, niin mulla olisi velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus! Toki ensin olisin yhteydessä kotiin mutta riippumatta kodin vastauksesta se velvollisuus olisi edelleen olemassa, koska kuinkahan moni alkkisvanhempi myöntää että joo, tulee otettua aikuisten juomaa ja jätettyä lapsen keskenään. Voit antaa opelle palautetta lähinnä siitä että olisit toivonut ilmoitusta myös kotiin, mutta opella on velvollisuus tehdä lasu tuossa tapauksessa jos huolta on noussut _yhtään_. Että ihan turha loukkaantua.

No eikö pitäisi kysyä myös lapselta, että kenen kanssa olit kun yritit soittaa äidille...?

Mitä sillä on väliä? Vanhempi juo, se tässä on se ongelma.

siis mitä ihmettä, eikö nykyään vanhempi saa ottaa alkoholia vaikka lapsi olisi hoidossa?!

kyllä vaan mun porukat monesti kävivät viihteellä ja munkin seurassa toinen saatto ottaa pari ja ei mitään lasua ikinä tullu.

Vierailija kirjoitti:

Hyvähän se  on kun huolehditaan. Ole iloinen että lapsellasi on välittävä opettaja. 

Sen huolen vois ensin osoittaa suoraan vanhemmille. Mikä muuten on ihan normaali toimintatapa koulussa. Ensin jutellaan huoltajien kanssa ja vasta sitten lasu jos edelleen jää lapsesta huoli. Näin ainakin meidän koulussa on ohjeistus. Lasu on ensisijainen vain niissä tapauksissa jossa lapsi on välittömässä vaarassa. Esim. epäillään pahoinpitelyä tms. vakavaa. Likaiset vaatteet ja kerran puhelimeen vastaamattomuus voidaan ekana käsitellä vanhempien kanssa. Ei tarvita välitöntä lasua.

Sekin on huolenpitoa, että lastensuojelua ei sekoiteta joka asiaan. Heillä kun on muutenkin töitä tarpeeksi.

Hiukset nousee pystyyn kun ajattelee, miten monta lasua olisi voitu tehdä mun veljenpojista...Pojat oli varsinaisia riiviöitä ja matkivat kaikkea kuulemaansa ja rallattivat kaupoissa ym jotain Kummeleiden kaljanjuontilauluja jne. Poikien äiti on absolutisti ja isä joi viikonloppuna saunan päälle olutta, mutta sekin ajoittui yleensä niin, että pojat oli siinä pikkuhiljaa menossa nukkumaan.  Nuo pojat on nyt jo 14v 21v ja ilman isompia murheita ovat kasvaneet. 

He asuvat maalla ja siellä poikkeuksetta opettaja oppii tuntemaan vanhemmat hyvin ja opettajakin parhaassa tapauksessa samalla kylällä kasvanut, niin siellä kaikki tietävät kyllä toistensa asiat. Jonkinlainen etu tämäkin on verrattuna isoihin kaupunkilaiskouluihin, joissa opet ei koskaan kunnolla pysty tutustumaan lasten vanhempiin. 

Ap:n tapaus sitten laittaa todella ihmettelemään, missä tilanteessa tuollainen keskustelu on käyty lapsen ja open välillä, että on puhuttu äidin illanvietosta ja aikuisten juomasta? Ja miksi ihmeessä ope ei kysynyt jatkokysymystä, että kenen kanssa lapsi oli kotona kun yritti äidille soittaa?

Jos tarina menee niinkuin ap sen kertoi, on lasu kyllä ollut ylireagointia. 

Parempi se on, että käyvät tarkistamassa kuin että jättävät tarkistamatta ja silloin oikeasti sellainen tapaus voisi jäädä näkemättä, joka oikeasti tarvitsisi apua.

Ei opettaja tee ilmoitusta lapsen likaisista vaatteista. Hän puhuu asiasta vanhempien kanssa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Lasu ei puutu vanhempien viihteellä käymiseen, väärin tehtyyn makaronilaatikkoon, ei tule hakemaan lapsia väärin päin puetun myssyn takia eikä kyttää kenenkään ikkunan takana. Jos lasu on lapsen elämässä mukana on ihan oikeat ja vakavat asiat kyseessä.

Just tätä kyttäämistä tää elämä on. Ihan kuin meillä vanhemmilla ei saisi olla mitää oikeuksia,me ei saada juoda,ei,vaikka lapset ois hoidossa,me ei saada ottaa sauna kaljaa,lapset pitää pukea niin kuin muoti lehdessä.. vanhemmat ei saa tehä mitää,pitää vaa pelätä kuka takertuu ja mihin ja sit tehään lasu..Ihan on mahotonta tää elämä..ei näitä kukaan semmonen vanhempi usko josta ei oo tehty lasuu..mäkin vielä vuos sitten aattelin että kyllä lasut tehää vaan niistä joilla hätä..olin niin väärässä..

Vierailija kirjoitti:

Lasusta loukkaantuminen kertoo vain siitä, että huono omatunto kalvaa taustalla eli pelko siitä että on oikeasti jäänyt kiinni jostain väärästä. Jos tietää toimineensa oikein, ei ole syytä ylireagoida. 

Kovat on vaatimukset, kun aiheettomasta lasusta ei saa edes loukkaantua. Voin kokemuksesta sanoa, että kyllä se aiheeton lasu saa aikaan monenlaisia tunteita. Mikä on ihan inhimillistä. Pitää olla todella kovahermoinen jos ei yhtään mitään tunne, kun sossut tulee yllärikäynnille nimettömän netti-ilmoituksen takia. Oot ihan hoomoilanen, että mitä tässä tapahtuu. Mut hei, pitää olla kiitollinen sille pilailijalle jonka mielestä oli hauskaa kirjaston koneella tekaista luokkakaverista lasu. Ei saa suuttua. 

Vierailija kirjoitti:

Kysy opelta että tuliko tehtyä oikeasta lapsesta? Kysy lapselta myös mitä kummaa puhuu (valehtelee) koulussa ja miksi?

Onko kokematon opettaja, joka on hätävarjeluna tehnyt ilmoituksen? Ja onko tosiaan oikeasta lapsesta se ilmoitus tehty?

Aiheellinen opettajan tekemä Lasu: Isä lähti  2-luokkalaisen tytön kanssa kylpylään keskellä viikkoa pariksi päiväksi. Lapsi kulki taksilla kouluun, ja kertoi opettajalle asuvansa isän kanssa kylpylässä ja joutuvansa hakemaan koulutarvikkeet kotoa taksilla. Eli isä ryyppäsi tämän aikaa.. Aiempi liki vauvasta saakka toteutunut lastensuojeluhistoria sekä useat oppilashuollon palaverit tätä ennen.

Isän mielestä tämä oli okei, koska lapsellakin oli ollut kivaa..

Ja just toi kotikäynti on ratkaiseva tekijä..jos näytät että oot loukkaantunut niin sossu kirjaa että perhe tarvii apua,esim perhe työntekijän kotiin..vaikka sulla ei ole aikaa tämmöselle..kiva työpäivän jälkeen ottaa tuntematon akka kotiin ku kertoo kuinka kannattaa leipoa lasten kaa tai sit pitää tehä aarre karttaa..pari kertaa meillä kävi ja sit soitin sossuu ja sanoin että mä en haluu enää sitä..ei kerta kaikkiaan täs oo mitää järkeä..loppu se..Mä oon ite leipuri niin kyllä mä osaan lapsia ottaa mukaan keittiöön ja leipoo mutta nää tapahtuu Vloppuna..arkena haluun olla vaan..tehä ruokaa,pestä pyykkiä..normi asioita..

Vierailija kirjoitti:

Tämä huoli -sana on kyllä melkoinen. Se oikeuttaa, velvoittaa, antaa syyn käytännössä ihan mihin vain. Vaikka kiusantekoon tai vähintäänkin hätävarjelun liioitteluun. Olen työni kautta seurannut sivusta, kuinka paljon ilmoituksia tehtaillaan. Lähes puolet työllistää sosiaaliväkeä aiheetta, jopa perättömästi tehtyjä ilmoituksia on yhä enemmän. Moni ei ymmärrä, että ilmoitus on kyllä helpoin maailmassa tehdä, mutta mitä se aiheuttaa perheelle! Nyt puhun perheistä, jotka eivät ole näitä ilmoja ansainneet. Stressi ja ahdistus on kova, kestää pitkään ennenkuin edes pääsee selvittämään asiaa sosiaalitoimistoon. Että edes tulee kuulluksi. Sinä aikana asiat kasvaa mielessä, pelko siitä, että mitä jos oikeus ei toteudukaan, jne. Tosi hyvin asiat perheessä, tasapainossa kaikki, jopa esimerkillisesti. Sitten joku tekee lasun. Tulee leima, joka ei lähde. Ei, niitä merkintöjä ei saa koskaan kokonaan pois, vaikka olis täysin perätön ja kiusalla tehty. Tässä on valtava epäkohta! Hädänalaisia perheitä on autettava, mutta perättömiä ilmoituksia on vältettävä aivan ehdottomasti. Sosiaalipuoli ruuhkautuu ja oikeat avuntarpeessa olevat lapset ja nuoret eivät saa apua ajoissa. Että nyt suitsitte niitä huolianne, kustannukset ovat jo pilvissä muutenkin. Esim. opettajan on tavattava ensin vanhemmat, joista mielii tehdä lasua. Ei sitä voi kevyesti heittää, kuten wilmaviestiä konsanaan. Lasu on järeä toimenpide, joka voi vaikuttaa väärään osoitteeseen mennessään pitkään ja tuhoisasti. Eli aiheuttaa ongelmia, vaikkei niitä alunperin edes ollut. Sana huoli on kärsinyt järkyttävän suuren inflaation, ja sen suojissa saa nyt tehdä pahaa ihan rauhassa - ilman, että ilmoittajan nimi edes tulee esiin. Kuinkas siinä teet sitten kunnianloukkauksesta tai perättömästä ilmiannosta rikosilmoitusta, et mitenkään. Herätkää!

Tämä.

Meistä tehtiin ilmoitus teinin juttujen vuoksi. Paikalla piti käydä, mutta aika meni 2,5 kuukauden päähän, koska näitä kiireettömiä on niin kauheasti. Lain mukaan asia pitää selvittää 3 kk kuluessa.

Vaikka tiesin, että meillä on kaikki ihan hyvin ja teininkin kanssa asiaa ehdittii puimaan monta kertaa, niin odotus oli inhottavaa. Monta yötä valvoin ja kehitin kärpäsestä härkästä. Yön pimeinä tunteina lapset oli mielessä huostaanotettuina jne.

Meidän(kin) tapaus oli 15 keskustelulla selvä ja sillä, mitä poika oli uhmassaan jutellut, oli kuitenkin periaatteessa peruste tehdä lasu: "jos mä haluun pelata koko yön niin kyllä mä pystyn. Ei vanhemmat käy tarkastamassa. Mut en mä silti pelaa". Joo. En käy tarkastamassa pitkin yötä, koska nukun ja kun poika kuitenkin poikkeuksetta on koulussa ajoissa ja jaksaa hoitaa koulun ja harrastaa, niin oletan ettei keskellä yötä nouse pelaamaan.

Kuitenkin tästä oli lasu tehty. Ei tietenkään ollut aihetta jatkoon, mutta kaiversi sielussa ja ikuisesti on omassa mielessä inhottava leima. Kun on kaikki tehty lasten hyvä edellä siitä päivästä kun eka raskaustesti näytti plussaa. Mutta koitettu osata myös antaa vapautta ja vastuuta iän mukaisesti. Poika tässä oli siis 15 v. ja keskimmäisemme.

Vierailija kirjoitti:

Tämä huoli -sana on kyllä melkoinen. Se oikeuttaa, velvoittaa, antaa syyn käytännössä ihan mihin vain. Vaikka kiusantekoon tai vähintäänkin hätävarjelun liioitteluun. Olen työni kautta seurannut sivusta, kuinka paljon ilmoituksia tehtaillaan. Lähes puolet työllistää sosiaaliväkeä aiheetta, jopa perättömästi tehtyjä ilmoituksia on yhä enemmän. Moni ei ymmärrä, että ilmoitus on kyllä helpoin maailmassa tehdä, mutta mitä se aiheuttaa perheelle! Nyt puhun perheistä, jotka eivät ole näitä ilmoja ansainneet. Stressi ja ahdistus on kova, kestää pitkään ennenkuin edes pääsee selvittämään asiaa sosiaalitoimistoon. Että edes tulee kuulluksi. Sinä aikana asiat kasvaa mielessä, pelko siitä, että mitä jos oikeus ei toteudukaan, jne. Tosi hyvin asiat perheessä, tasapainossa kaikki, jopa esimerkillisesti. Sitten joku tekee lasun. Tulee leima, joka ei lähde. Ei, niitä merkintöjä ei saa koskaan kokonaan pois, vaikka olis täysin perätön ja kiusalla tehty. Tässä on valtava epäkohta! Hädänalaisia perheitä on autettava, mutta perättömiä ilmoituksia on vältettävä aivan ehdottomasti. Sosiaalipuoli ruuhkautuu ja oikeat avuntarpeessa olevat lapset ja nuoret eivät saa apua ajoissa. Että nyt suitsitte niitä huolianne, kustannukset ovat jo pilvissä muutenkin. Esim. opettajan on tavattava ensin vanhemmat, joista mielii tehdä lasua. Ei sitä voi kevyesti heittää, kuten wilmaviestiä konsanaan. Lasu on järeä toimenpide, joka voi vaikuttaa väärään osoitteeseen mennessään pitkään ja tuhoisasti. Eli aiheuttaa ongelmia, vaikkei niitä alunperin edes ollut. Sana huoli on kärsinyt järkyttävän suuren inflaation, ja sen suojissa saa nyt tehdä pahaa ihan rauhassa - ilman, että ilmoittajan nimi edes tulee esiin. Kuinkas siinä teet sitten kunnianloukkauksesta tai perättömästä ilmiannosta rikosilmoitusta, et mitenkään. Herätkää!

Tämä.

Meistä tehtiin ilmoitus teinin juttujen vuoksi. Paikalla piti käydä, mutta aika meni 2,5 kuukauden päähän, koska näitä kiireettömiä on niin kauheasti. Lain mukaan asia pitää selvittää 3 kk kuluessa.

Vaikka tiesin, että meillä on kaikki ihan hyvin ja teininkin kanssa asiaa ehdittii puimaan monta kertaa, niin odotus oli inhottavaa. Monta yötä valvoin ja kehitin kärpäsestä härkästä. Yön pimeinä tunteina lapset oli mielessä huostaanotettuina jne.

Meidän(kin) tapaus oli 15 keskustelulla selvä ja sillä, mitä poika oli uhmassaan jutellut, oli kuitenkin periaatteessa peruste tehdä lasu: "jos mä haluun pelata koko yön niin kyllä mä pystyn. Ei vanhemmat käy tarkastamassa. Mut en mä silti pelaa". Joo. En käy tarkastamassa pitkin yötä, koska nukun ja kun poika kuitenkin poikkeuksetta on koulussa ajoissa ja jaksaa hoitaa koulun ja harrastaa, niin oletan ettei keskellä yötä nouse pelaamaan.

Kuitenkin tästä oli lasu tehty. Ei tietenkään ollut aihetta jatkoon, mutta kaiversi sielussa ja ikuisesti on omassa mielessä inhottava leima. Kun on kaikki tehty lasten hyvä edellä siitä päivästä kun eka raskaustesti näytti plussaa. Mutta koitettu osata myös antaa vapautta ja vastuuta iän mukaisesti. Poika tässä oli siis 15 v. ja keskimmäisemme.

Tunnistan ap:n, kulkee usein päihtyneenä koulun alueella, etsimässä lastaan. Siis kesken koulupäivän, lapsi useita päiviä likaisissa vaatteissa ja itsekin ilman pesua. Syö koulussa useita annoksia selvästi nälkäänsä, kertoo ettei kotona ole aina ruokaa.

Äiti n. 40 bile-äiti, hermostuu kaikesta, uhkailee muita oppilaita ja opettajia. Kulkee välillä koulun käytävillä uhkaillen ja marttyyriä esittäen. Kaikki ovat äitiä vastaan.

Lapsensa on äidin takia joutunut kiusatuksi. Nukkanut kertomansa mukaan öitä halkoliiterissä, kun äiti on lähtenyt viihteelle.

Toivoisin lapselleen paremman tulevaisuuden.