Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pettäminen jättää syvät jäljet - miksi petetyksi tulemisesta ei saa puhua?
Jos tälläkin palstalla kertoo, että on tullut petetyksi, niin saa syyllistävä palautetta. Ajatellaan, että kumppani on pettänyt, koska suhde on ollut huono tms.
Miksi pettäjä ei ota vastuuta? On muitakin tapoja selvittää asioita, kuin pettää va valehdella.
Minulta ei heru empatiaa pettäjille. Ymmärtää voin, mutta en sympatisoida.
Kommentit (147)
Totuus nyt vaan on se, että on valitettavasti olemassa myös ihmisiä, jotka eivät vaan kykene suorasukaisesti puhumaan ja ero hankitaan sitten törkeimmällä tavalla. [/quote]
mutta turha sitä on jälkikäteen esittää välitävää, varsinkin sen exän läheisile, niinkuin minun exä
kaikkea hyvää ja rakkautta, toivon x kaikkea hyvää....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina oletetaan että parisuhteessa on jotain pielessä jos pettää? Meillä menee hyvin kaikin puolin mutta kun tilaisuus tuli niin petin. Kiinni en ole jäänyt, enkä meinaa tunnustaa. En koe myöskään huonoa omaatuntoa, se mitä toinen ei tiedä niin ei satuta.
Haahaa, ei kannata tunnustaa netissä edes anonyyminä töppäilyjään, nimittäin saan IPsi selvitettyä ja tiedän lopulta kuka olet. ;)
Vierailija kirjoitti:
No mutta miltä teistä pettäjistä tuntuisi jos jos se oma puolisi olisi myös pettänyt? Tuntuisiko se silloin ihan ok jutulta koska on itsekin tehnyt niin +-0 vai olisiko järkytys että toinen on yhtä "moraaliton ja ovela"?
Mä olen pettänyt mutta vasta kun oman liiton ongelmista oli puhuttu vuosia. Olimme käyneet asioita läpi rakentavasti ja olin kaikin tavoin kannustanut miestäni tekemään osuutensa ja yrittänyt itse sopeutua. Ei vaan onnistu. Ihana ja rakas mies mutta täysin sokea tuon asian suhteen.
Jos hän pettäisi minua nyt loukkasntuisin koska en ole saanut tilaisuutta korjata asiaa (mikä sitten olisikaan?) meidän kesken. Jos en pystyisi/haluaisi korjata niin ymmärtäisin hyvin hänen tarpeensa hakea lohtua muualta.
Vierailija kirjoitti:
MIKSI EI VOI VAIN EROTA?? Sanoa päin naamaa ettei enää rakasta. Kyllä mikä tahansa on pienempi paha kuulla kuin että tulee petetyksi., nöyryytetyksi.
Se voi olla, ettei ole koskaan rakastanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina oletetaan että parisuhteessa on jotain pielessä jos pettää? Meillä menee hyvin kaikin puolin mutta kun tilaisuus tuli niin petin. Kiinni en ole jäänyt, enkä meinaa tunnustaa. En koe myöskään huonoa omaatuntoa, se mitä toinen ei tiedä niin ei satuta.
Haahaa, ei kannata tunnustaa netissä edes anonyyminä töppäilyjään, nimittäin saan IPsi selvitettyä ja tiedän lopulta kuka olet. ;)
Näit IP-satuja sai kuulla tossa 2000- luvun alussa, mut en uskonu, et joku vielä 2019 niitä kertoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MIKSI EI VOI VAIN EROTA?? Sanoa päin naamaa ettei enää rakasta. Kyllä mikä tahansa on pienempi paha kuulla kuin että tulee petetyksi., nöyryytetyksi.
Samaa mieltä.Mun mies petti,viikko kosinnan jälkeen.Että näin.Yhdessä on vielä pakko roikkua,lasten tähden,muuten en tässä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta miltä teistä pettäjistä tuntuisi jos jos se oma puolisi olisi myös pettänyt? Tuntuisiko se silloin ihan ok jutulta koska on itsekin tehnyt niin +-0 vai olisiko järkytys että toinen on yhtä "moraaliton ja ovela"?
Mä olen pettänyt mutta vasta kun oman liiton ongelmista oli puhuttu vuosia. Olimme käyneet asioita läpi rakentavasti ja olin kaikin tavoin kannustanut miestäni tekemään osuutensa ja yrittänyt itse sopeutua. Ei vaan onnistu. Ihana ja rakas mies mutta täysin sokea tuon asian suhteen.
Jos hän pettäisi minua nyt loukkasntuisin koska en ole saanut tilaisuutta korjata asiaa (mikä sitten olisikaan?) meidän kesken. Jos en pystyisi/haluaisi korjata niin ymmärtäisin hyvin hänen tarpeensa hakea lohtua muualta.
Ratkesiko ne oman liiton ongelmat tuolla pettämisellä? Ihana ja rakas, mutta toinen mies oli ihanempi ja rakkaampi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kielletty puhumasta pettämisestä. Mistähän moinen ajatus.
Omalla kohdallani tulin petetyksi 7v kestäneen suhteen lopussa. Jälkikäteen ajatellen oli minullakin osuuteni suhteen ajautumisesta pieleen ja mies heikkoudessaan toimi kuten toimi. Olin ensimmäiset viikot epätoivoinen ja purin syädntäni läheisilleni. Kolmannen viikon jälkeen päätin, että nyt muutun takaisin omaksi iloiseksi minäksi. Kävin kosmetologilla, hotellimatkalla yksin, luin, liikuin ja muuta kivaa.
Toinen vaihtoehto olisi ollut jäädä vihaan ja katkeruuteen ja samalla nakertaa omaa hyvinvointiani.
Elettyä elämää ei saa takaisin, ei ihmisiä siitä, vaikka kuinka hangoittelisi. Joku tarina vain päättyi.
Edelleenkään elämäni ei ole yhdenkään muun kuin minun vastuullani ja pyrin tekemään siitä mahdollisimman hyvän.
Koskaan ei voi luottaa täysin toisiin ihmisiin, me muutumme, kasvamme, siedämme jotain ja jotain emme.
Katkeruus ja irtipäästämättömyys ei satuta ketään muuta kuin itseä. Miksi valita sellainen tie?
Vierailija kirjoitti:
MIKSI EI VOI VAIN EROTA?? Sanoa päin naamaa ettei enää rakasta. Kyllä mikä tahansa on pienempi paha kuulla kuin että tulee petetyksi., nöyryytetyksi.
Luulin olevani täydellinen vaimo.
Jos on elämää rakennettu, on rakennettu talo, on tehty pari lasta, on hyvä maine, koska pettäjä tekee sitä salassa matkustaessaan. Vaihtaa miespelikaverinsa naiseensa, pettävät uhdessä. Ei ollut helppoa, kärsin niin kauan, että lapset kasvoivat. Ja ihmettelin miksi en ihana vaakaihminen hänelle kelvannut. Olin vain piika ja seksiä sain kerran viikoissa, en heti osannut epäillä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se sinuun vaikuta millään tavalla, vaikka kumppanisi kävisi jotakin toista bylsimässä.
Se ei ole mitään sinulta pois.
Kyllä jätetyksi tuleminen on ihan yhtä kamalaa, vaikka kumppani ei olisikaan pettänyt. Sitä paitsi, useimmiten jättäjä on jo rakastunut toiseen, vaikka mitään ei olisi vielä tapahtunut. Ei siinä ole paljon väliä, onko seksiä jo harrastettu vai ei. Eri asia on, jos pettäminen on jatkunut jo kauan, mutta on oikeastaan yhtä paha, jos kumppani on ihan ilman pettämistä ajatellut eroa jo pitkän aikaa ja minä olen vain hölmönä luullut kaiken olevan kunnossa. Sellaisen jälkeen on vaikea luottaa keneenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän se sinuun vaikuta millään tavalla, vaikka kumppanisi kävisi jotakin toista bylsimässä.
Se ei ole mitään sinulta pois.
Voihan sitä kautta saada vaikka HI-viruksen.
Vierailija kirjoitti:
Totuus nyt vaan on se, että on valitettavasti olemassa myös ihmisiä, jotka eivät vaan kykene suorasukaisesti puhumaan ja ero hankitaan sitten törkeimmällä tavalla.
mutta turha sitä on jälkikäteen esittää välitävää, varsinkin sen exän läheisile, niinkuin minun exä
kaikkea hyvää ja rakkautta, toivon x kaikkea hyvää....
Kyllähän se suhteen päättyminen ja siihen johtaneet syyt ovat vain ja ainoastaan suhteen osapuolien asia. Ymmärrän jonkintasoisen keskustelutarpeen, mutta syiden ruotiminen ulkopuolisten kanssa on kyllä aika sairasta käytöstä ja varsinkin, jos päämääränä on luoda tietynlainen kuva erosta (ja syyllisistä) Siinä ei auta muu kuin palata tuohon mitä alussa sanoin, ei kuulu muille, eikä sillä on ole niin merkitystäkään mitä ajattelevat.
Omassa tapauksessani puolisoni exä itki perheelleen ja kavereille, kuinka (nykyinen) puolisoni lähti "toisen miehen matkaan". Perheelleen ei tullut maininneeksi pahoinpidelleensä avovaimonsa, no kavereilta tämä tieto ei säilynyt salassa. Kuten sanottua, ihan sama, mitä se niljake puhuu ja kenelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mutta miltä teistä pettäjistä tuntuisi jos jos se oma puolisi olisi myös pettänyt? Tuntuisiko se silloin ihan ok jutulta koska on itsekin tehnyt niin +-0 vai olisiko järkytys että toinen on yhtä "moraaliton ja ovela"?
Eipä se tunnu miltään. Voi kuunnella, keskustella ja ymmärtää. On eri asia päihteissään käydä panemassa kuin aloittaa pitkä suhde. Jos on pitkä suhde, niin sitten soronnoo, mutta jos nyt kerta niin mitäs tuosta. Ihmisellä on tiettyjä perustarpeita, eikä jonkun toisen kerran paneminen liity välttämättä parisuhteeseen tai puolisoon mitenkään.
Mulla on ihan erillinen elämä mun parisuhteesta, josta mieheni on kyllä tietoinen, mutta eipä se sille korvaansa lotkauta. Menen ja tulen miten mulle sopii, mutta sama tekee myös hän. Kotona vietetään sitten sitä parisuhde-elämää, en kestäisi, jos pitäisi mennä joka paikkaan kaksin ja tehdä kaikki yhdessä. Vapaaseen elämään kuuluu tiettyjä vapauksia ja se on ihan ok. Jos rakastuu, niin sitten on pidemmän keskustelun paikka.
Tunkki kirjoitti:
Niin se vaan on että monesti arvot joustaa kun tilalle tulee jotakin houkuttelevampaa.
Samoin on hyvän päivän tuttuja ja pidempiaikaisia ystäviä.
Se on kaikki koko elämä yhtä bisnestä, kun kauppaa käydään mielihalujen ja arvojen ja henkilösuhteiden ja muiden asioiden kesken.
Enpä jaksa alkaa moralisoimaan, varmaan itsekin tekisin jotakin helposti väärin jos vastapainoksi tulisi riittävästi hyötyä jostain muusta. Mutta ainakin on sitten ihan turha itkeä siitä etteikö itse olisi voinut valita, silloin kun tosiasiassa on voinut tehdä valintansa.
Mutta sitten on aina tilanteita joissa ei valinnanmahdollisuutta ole, eipä siinä kannata kauheasti moralisoida.
Myös äänestysvalinnoillaan pohjustaa tavallaan omaa tulevaisuuttaan, jos äänestää sellaisia porukoita jotka haluaa vaikka väkivalloin ryöstää naapurikansalaiset, sitten ei kannata itkeä ja ruikuttaa sitä, jos seuraavina vuosina alkaa nousemaan piikkilanka-aitoja kaikkialle.
Miksi vanhat rikkaat ja vanhat julkkismiehet eroavat 50v:n kynnyksellä ..ja ottavat FITNESSBABEN?
Entinen akka on kuitenkin kelvannut vuosikymmeniä..läskeineen, ryppyineen ja rilleineen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta miltä teistä pettäjistä tuntuisi jos jos se oma puolisi olisi myös pettänyt? Tuntuisiko se silloin ihan ok jutulta koska on itsekin tehnyt niin +-0 vai olisiko järkytys että toinen on yhtä "moraaliton ja ovela"?
Eipä se tunnu miltään. Voi kuunnella, keskustella ja ymmärtää. On eri asia päihteissään käydä panemassa kuin aloittaa pitkä suhde. Jos on pitkä suhde, niin sitten soronnoo, mutta jos nyt kerta niin mitäs tuosta. Ihmisellä on tiettyjä perustarpeita, eikä jonkun toisen kerran paneminen liity välttämättä parisuhteeseen tai puolisoon mitenkään.
Mulla on ihan erillinen elämä mun parisuhteesta, josta mieheni on kyllä tietoinen, mutta eipä se sille korvaansa lotkauta. Menen ja tulen miten mulle sopii, mutta sama tekee myös hän. Kotona vietetään sitten sitä parisuhde-elämää, en kestäisi, jos pitäisi mennä joka paikkaan kaksin ja tehdä kaikki yhdessä. Vapaaseen elämään kuuluu tiettyjä vapauksia ja se on ihan ok. Jos rakastuu, niin sitten on pidemmän keskustelun paikka.
Paneminen ei ole mikään perustarve. Eikä hyvässä parisuhteessa oleva ihminen unohda kumppaniaan päihteiden vaikutuksen alaisena. Ellei mene niin sekaisin, ettei tiedä missä on ja mitä vuotta eletään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta miltä teistä pettäjistä tuntuisi jos jos se oma puolisi olisi myös pettänyt? Tuntuisiko se silloin ihan ok jutulta koska on itsekin tehnyt niin +-0 vai olisiko järkytys että toinen on yhtä "moraaliton ja ovela"?
Eipä se tunnu miltään. Voi kuunnella, keskustella ja ymmärtää. On eri asia päihteissään käydä panemassa kuin aloittaa pitkä suhde. Jos on pitkä suhde, niin sitten soronnoo, mutta jos nyt kerta niin mitäs tuosta. Ihmisellä on tiettyjä perustarpeita, eikä jonkun toisen kerran paneminen liity välttämättä parisuhteeseen tai puolisoon mitenkään.
Mulla on ihan erillinen elämä mun parisuhteesta, josta mieheni on kyllä tietoinen, mutta eipä se sille korvaansa lotkauta. Menen ja tulen miten mulle sopii, mutta sama tekee myös hän. Kotona vietetään sitten sitä parisuhde-elämää, en kestäisi, jos pitäisi mennä joka paikkaan kaksin ja tehdä kaikki yhdessä. Vapaaseen elämään kuuluu tiettyjä vapauksia ja se on ihan ok. Jos rakastuu, niin sitten on pidemmän keskustelun paikka.
Paneminen ei ole mikään perustarve. Eikä hyvässä parisuhteessa oleva ihminen unohda kumppaniaan päihteiden vaikutuksen alaisena. Ellei mene niin sekaisin, ettei tiedä missä on ja mitä vuotta eletään.
Ensimmäisestä samaa mieltä. Toisesta en. Hyvässäkin parisuhteessa oleva voi unohtaa kumppanin vaikka selvinpäin.
Jatkuvasti täällä naiset tilittää, miten on ihastunut ja töissä sydän läpättää toiselle. Kun läpättää, on oma mies jossain mielen perukoilla. Riittävän unohduksissa. Siitä jos lähtee kiipeämään ihastuksen portaita, on ennenpitkää tilanteessa josta ei olisi omalle miehelle valmis kertomaan. Silloin kun ei sitä paljastaisi on se pettämistä. Vaikkei peittoa olisi heiluteltu. Kun on tarpeeksi salaillut, ei peiton heiluttaminenkaan tunnu enää kuin välttämättömältä seuraavalta askelmalta.
Huomion saaminen on perustarve ja se tuntuu monilla pettäjillä olevan tärkeämpi syy kuin pano. Kotona voi olla hyvä suhde tai huono suhde, mutta uusi huomio maistuu yleensä kaikille. Jotkut kyllä saavat riittävän annoksen sitä peukkuina somessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se sinuun vaikuta millään tavalla, vaikka kumppanisi kävisi jotakin toista bylsimässä.
Se ei ole mitään sinulta pois.Voihan sitä kautta saada vaikka HI-viruksen.
Tästä voit kiittää vain sitä herrasmiestä, joka meni aikoinaan apinaa lykkimään.
pettäjämies suutuu kun pikkuvaimo ei suostu olemaan nyrkin ja hellan välissä, meikkaa ja näkee kavereita
Alue: Aihe vapaa
On pitkiä parisuhteita, joissa tunteet kuolee, on pitkiä parisuhteita, joissa intohimokin voi loppua. Syitä varmasti löytyy miljoona, kun vaan keksii, mutta siinä tilanteessa kun on siihen omaan suhteeseensa tyytymätön istutaan alas sen puolison kanssa ja keskustellaan ihan kauniisti ja asiallisesti mikä mättää ja yhdessä mietitään onko asia korjattavissa. Toista syyllistämällä tätäkään ei voi tehdä.
Minun mieheni petti hyvin pitkässä liitossa. Ihastui niin tulenpalavasti uuteen naikkoseensa, että ei ollut edes mitään muuta vaihtoehtoa, kuin se, että minä jouduin lähtemään. En väitä, etteikö hän olisi mitä ilmeisimmin ollut omalta osaltaan tyytymätön, mutta minä en ole ajatustenlukija, enkä voinut tietää, mikä mättää. Tällaisessa tapauksessa ei sille petetylle anneta edes mahdollisuutta siihen, että voisi yhdessä koittaa sitä suhdetta parantaa.
Totuus oli meilläkin se, että vikaa molemmissa, niinkuin hyvin usein on. Kun kävimme läpi ihan käytännön järjestelyjä, niin ne saatiin hoidettua ihan asiallisesti ja hyvässä yhteishengessä, kunnes minä muutin pois. Sen jälkeen alkoi se paska tulla hänen puoleltaan minun niskaani melkomoisella ryöpytyksellä.
Se, että meilläkin pettänyt osapuoli mitä ilmeisemmin yritti paikata omaa huonoa omaatuntoaan toiminnastaan kaatamalla kaiken minun niskaani, on valitettavan yleistä. Ei minuakaan koko asiassa eniten loukannut se itse suhde vaan selkärangaton epärehellinen toiminta ja luottamuksen rikkominen. Totta ihmeessä ihminen on vapaa menemään, jos siltä tuntuu, mutta se tapa millä se tehdään, niin sen voi tehdä myös fiksusti.
Totuus nyt vaan on se, että on valitettavasti olemassa myös ihmisiä, jotka eivät vaan kykene suorasukaisesti puhumaan ja ero hankitaan sitten törkeimmällä tavalla.