Lue keskustelun säännöt.
Mistä viimeksi löysit uuden ystävän aikuisiällä?
Kerro mistä sinä aikuinen löysit viimeksi uuden ystävän? Onko sinulla jokin tietty paikka mistä niitä aina tarttuu mukaan? :)
Kommentit (428)
Viimeisimmät ovat löytyneet uudesta työpaikasta, harrastuksen parista ja koiraa ulkoiluttaessa toisesta koiranulkoiluttajasta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikoilta, harrastuksista, vapaaehtoishommista, naapurista. Kun lapset oli pieniä ja muutettiin toiselle paikkakunnalle laitoin neuvolan ilmoitustaululle lapun että etsin äitikävelyseuraa.
Se vaatii sitä että avoimesti höpöttelee asioista ja sopii vaikka kävelyreissun tuttavuuden kanssa.
Osasta on jäänyt pysyvämpiä ystävyyksiä ja osa on hiipunut pois.
Töistähän noita luontevasti löytyy. Varmaan harrastusten kautta myös, jos on jokin ryhmäharrastus. Itselläni ei ole. Olen ystävystynyt läheisesti myös mieheni siskon kanssa.
Lapsen koulukaverin äidistä. Lapset eivät ole edes samassa koulussa enää mutta me äidit ollaan edelleen ystäviä.
Töistä. Ystävyys kehittyi vuosien aikana vähitellen. Siinä välissä löytyi toinen Saarenmaan metsistä syömässä villisikarosvopaistia.
(Vmaista kirjoittaa tänne kännykällä mitään, kun ikkuna on pieni ja kaikenmaailman kuvakkeita ja kehyksiä ruutu täysi ja näppäimistö vie puolet ruudusta. Ilmeisesti ylimääräisiä härpäkkeitä ei saa poiskaan )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni kolmekymmentä vuotta vanhemmasta naapurinrouvasta on tullut hyvä ystävä. Ollaan lähennetty erityisesti nyt koronaikana.
Opiskelu- ja työkuvioissa olen aikuisena ystävystynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä myös olen yksinäinen. Tuntuu, ettei minusta pidetä. Toisaalta itsekin mietin, kuka lähiympyröistäni olisi sellainen, kenen kanssa haluaisin viettää aikaani. Samanhenkistä,ei vain ole.
Harrastuksen parista sekä töistä on löytynyt muutamia ihania sydänystäviä vielä ns. näin aikuisiällä. 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mistään. Olen todella huono ystävystymään. Työ-ja harrastuskavereita kyllä on, mutta ei läheisiä ystäviä, joitten kanssa muuten viettää aikaa.
Luulin että sain 1v poikamme kautta sydänystävän naapurin rouvasta, jolla on samanikäinen poika.
Haavekuvat romuttuivat aika nopsaan, kun keväällä meidän lapsi ei kertaakaan kelvannut heille leikkimään, vaan olimme koko pitkän koronakevään yksin. Edes yksi aamukahvi ei onnistunut.
Keväällä piti useita naapuruston pihajuhlia, joihin kutsui kavereitaan, paitsi meitä, me olimme samaan aikaan 500m päässä yksin.
Kesällä teki matkoja kaikkien muiden kavereidensa kanssa. Ja sometti niistä maanisesti. Meidän mistään päivityksistä ei tykännyt.
Syksyllä kopioi kotimme sisustuksen.
Oikein osoitti että haistakaa te pitkä.
Emme ole enää ystäviä hänen käytöksensä takia, vaikka lapset samassa perhepäivähoidossa…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattikorkeesta 10v sitten. Nykyisin asun pk-seudulla, joten täällä kehekään tutustuminen 5v kokemuksella on lähellä 0%
TE- toimistosta. Kyselee jatkuvasti kuulumisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulin että sain 1v poikamme kautta sydänystävän naapurin rouvasta, jolla on samanikäinen poika.
Haavekuvat romuttuivat aika nopsaan, kun keväällä meidän lapsi ei kertaakaan kelvannut heille leikkimään, vaan olimme koko pitkän koronakevään yksin. Edes yksi aamukahvi ei onnistunut.
Keväällä piti useita naapuruston pihajuhlia, joihin kutsui kavereitaan, paitsi meitä, me olimme samaan aikaan 500m päässä yksin.
Kesällä teki matkoja kaikkien muiden kavereidensa kanssa. Ja sometti niistä maanisesti. Meidän mistään päivityksistä ei tykännyt.
Syksyllä kopioi kotimme sisustuksen.
Oikein osoitti että haistakaa te pitkä.
Emme ole enää ystäviä hänen käytöksensä takia, vaikka lapset samassa perhepäivähoidossa…
Tämä kuulostaa toksiselta, ja superkateelliselta ihmiseltä. On kateellinen sinulle. Esittäjä
Vierailija kirjoitti:
En mistään. Olen todella huono ystävystymään. Työ-ja harrastuskavereita kyllä on, mutta ei läheisiä ystäviä, joitten kanssa muuten viettää aikaa.
Sama täälläkin. En kyllä jaksaisi mitään säännöllistä yhteydenpitoakaan. En halua henkilökohtaisia asioita puhua eikä kiinnosta kenenkään muidenkaan. Seuraan paljon telkasta ajankohtais ohjelmia ja on muutama harrastus jotka vievät paljon aikaa. Omissa asioissa on ihan tarpeeksi. Puolison kanssa vietetään paljon aikaa yhdessä. Ei ole tarvetta läheisille ystäville. Jos olisi eri elämäntilanne niin voisi olla tarvetta.
Työpaikalta löysin ystävän.
Tuli korona, yt.t. Multa loppui tylt, loppui yhteydenpito. Ei ollutkaan ystävö.
Töistä. Työstä lähdin pois, mutta jäi pari ystävää sieltä.
En missään nimessä halua löytää, ainakaan naispuolisia.
Olen 40+ nainen ja kärsin yksinäisyydestä vaikka ihana perhe onkin. Muuttojen takia ystävät ovat jääneet ( tavataan harvoin), mutta monesti elämäni varrella olen kokenut että naispuolinen ystävä tuo elämään iloa ja mielekkäitä keskusteluja. Ilman ystäviä elämä menee helposti arkiseksi oravanpyöräksi.
Itsellä olisi annettavaa mielestäni, olen empaattinen, valoisa, juttelevainen lukutoukka. Mutta mistä ystävä? Naapuruston kolmekymppiset pikkulapsiperheet kaveeraa keskenään. Harrastusryhmässä ei ketään potentiaalista, painelevat kiireisinä tiehensä. Netissä tapasin yhden, paljastui oudoksi torjuvaksi viivasuuksi. Lapset jo teinejä, heidän kauttaan oli helppo tavata ihmisiä aikoinaan toisella paikkakunnalla.
Hevosharrastuksesta kautta olen löytänyt monta kaveria, myös uudelta asuinpaikkakunnalta.