Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Matematiikalle esitetään ylivaltaa yliopistojen valinnoissa, YLE

Vierailija
14.11.2017 |

https://yle.fi/uutiset/3-9931166

Pitkä matikka pääsykriteeriksi joka paikkaan ja reaaliaineiden listaaminen tärkeysjärjestykseen. Olihan tämä joku vitsi? ”Psykologia on arvokkaampi kuin yhteiskuntaoppi” Eikö näillä päättäjillä ole mitään parempaa tekemistä?

Kommentit (121)

Vierailija
61/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikkaa on jotain 11 kurssia, historiaa pari? Tottakai matikkaa pitää painottaa enemmän, onhan siinä paljon enemmän opittavaakin ja lisäksi vaikeampaa asiaa.

Olen eri mieltä, matematiikka on helppoa. Ja historiaa pitäisi opettaa paljon enemmän. Historia opettaa yleissivistystä ja auttaa estämään vanhojen virheiden toistamista, jos sen oikein ymmärtää.

Opetetaanko jossain yliopistossa sitä oikeaa ymmärtämistä sitten? Ainakin mitä poliitikkoja seuraa (usein humanisteja jos pidemmälle koulutettuja) niin nuo menevät surutta ideologia kärjessä ja maailma taipukoot tukemaan ideologiaa, historiasta viis vaikka sitä olisi opiskeltukin.

Mistä oot saanu päähäs että poliitikot ois lähinnä humanisteja?

Vierailija
62/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää akat vinkuko, vaan opetelkaa sitä matematiikkaa. Minunkin lukiossani enemmistö pitkän matkematiikan lukijoista oli poikia ja tytöt pakenivat lyhyen matematiikan pariin.

Hyvin todennäköisesti näin käykin. Matikan ylipainottaminen on ollut strateginen valinta jolla on haluttu helpottaa poikien pääsyä jatko-opintoihin, koska tyttöjen pääsykoe/yo-tulokset ovat melkein kaikessa muussa niin ylivoimaiset. Mutta äkkiäkös ne loputkin tytöt sen ottaa sen matikan haltuun, jos jatko-opinnot on kyseessä. 

Sinänsä matikka kehittää loogisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja on universaalisti hyödyllinen aine joten en pane muutosta pahakseni. Mutta mitä sitten tehdään kun kaikki tytöt alkavat kirjoittaa pitkän matikan ja saavat siitäkin parempia arvosanoja kuin pojat?  Tytöt pärjää nyt jo PISA-testeissä paremmin sekä matikassa että fysiikassa kuin suomalaiset pojat, eikä lukion pitkä matikka ole mikään ylivoimainen kokonaisuus.  

Eihän asiassa ole mitään ongelmaa jos tytöt oppivat matematiikkaa ja loogista päättelyä. Sehän on toivottua. Ei tässä mitään poikien jatko-opintoja koiteta parantaa, vaan nostaa yliopisto-opiskelijoiden tasoa. 

Mun tietääkseni ministeriö on nimenomaan kipuillut sen kanssa miten turvataan myös poikien pääsy yliopistoihin. Ovat ihan avoimesti sen myöntäneetkin. Lääketieteellisen opidkelijavalinnassa tehtiin asiasta viime vuonna ihan laskelmiakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varma merkki yhteiskunnan lopullisesta rappiosta.

Vierailija
64/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kielten maikka tekisi pitkällä matikalla?

Paljon enemmän kuin matemaatikko pakkoruotsilla

Eli esim. mitä?

Meillä ainakin pilkattiin kieli-ihmisiä ja sanottiin matemaattisesti rajoittuneiksi stereotypian mukaan. Saisi hyvin iskettyä jauhot suuhun, kun kielten maikka onkin vetänyt sivuaineen esim. matikasta. Enemmän kokonaisvaltaista osaamista ja vähemmän kielet vs. matikka -vastakkainajattelua

Joo eli opiskelenpa sivuaineen verran oppiainetta, joka ei auta viransaamisessa, että voin jollekin teinille "hyvin iskettyä jauhot suuhun" jollain random oppitunnilla? mulla olis niille ihan oikeaakin asiaa ja opetettavaa, etenkin niille kielellisesti vähemmän lahjakkaille.

Vierailija
65/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terve vaan, nuoret lähtevät ulkomaille yliopistoon kahta hanakammin, jos ei opiskelupaikka Suomesta irtoa. Tällä uudistuksella oli juuri päinvastainen tarkoitus.

Jos ei matematiikkaan äly riitä, niin parempi lähteäkin. Tällä ei tarvita hömppäopiskelijoita, jotka kulkevat homomarsseissa ja kivittävät näyteikkunoita itsenäisyyspäivänä. 

Kummasti sitä vaan jatkuvasti itketään mm. valtiovallan taholta, kun nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja jäävät sille tielle. Lopettakaa valitus ulkomaille karkaavista nuorista ja antakaa nuorten äänestää jaloillaan sopiva opiskelupaikka.

Kaikki ulkomaille lähtevät eivät muuten ole käsiä matematiikassa.

Vierailija
66/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitkän matematiikan opiskelijat päätyy joko opiskelemaan matematiikkaa, fysiikkaa, lääketiedettä, oikikseen , kauppatieteelliseen, psykologiaa, valtiotiedettä ja tietenkin tekniikkaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää akat vinkuko, vaan opetelkaa sitä matematiikkaa. Minunkin lukiossani enemmistö pitkän matkematiikan lukijoista oli poikia ja tytöt pakenivat lyhyen matematiikan pariin.

Hyvin todennäköisesti näin käykin. Matikan ylipainottaminen on ollut strateginen valinta jolla on haluttu helpottaa poikien pääsyä jatko-opintoihin, koska tyttöjen pääsykoe/yo-tulokset ovat melkein kaikessa muussa niin ylivoimaiset. Mutta äkkiäkös ne loputkin tytöt sen ottaa sen matikan haltuun, jos jatko-opinnot on kyseessä. 

Sinänsä matikka kehittää loogisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja on universaalisti hyödyllinen aine joten en pane muutosta pahakseni. Mutta mitä sitten tehdään kun kaikki tytöt alkavat kirjoittaa pitkän matikan ja saavat siitäkin parempia arvosanoja kuin pojat?  Tytöt pärjää nyt jo PISA-testeissä paremmin sekä matikassa että fysiikassa kuin suomalaiset pojat, eikä lukion pitkä matikka ole mikään ylivoimainen kokonaisuus.  

Eihän asiassa ole mitään ongelmaa jos tytöt oppivat matematiikkaa ja loogista päättelyä. Sehän on toivottua. Ei tässä mitään poikien jatko-opintoja koiteta parantaa, vaan nostaa yliopisto-opiskelijoiden tasoa. 

Mun tietääkseni ministeriö on nimenomaan kipuillut sen kanssa miten turvataan myös poikien pääsy yliopistoihin. Ovat ihan avoimesti sen myöntäneetkin. Lääketieteellisen opidkelijavalinnassa tehtiin asiasta viime vuonna ihan laskelmiakin.

Ja tuo on aivan törkeää syrjintää naisia kohtaan. Mitä sillä on väliä, että 70% lääkäreistä on naisia. Miksi se on mukamas ongelma?

Vierailija
68/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei samantien pitkä fysiikka kaikille aloille?

Ei olisi ollenkaan huono idea, että ensimmäinen yliopistovuosi opiskeltaisiin matikkaa, fysiikkaa ja tietotekniikkaa kaikilla aloilla ja sitten vasta lähdettäisiin erikoistumaan

Kaikki eivät voi olla matemaattisesti lahjakkaita, mutta myöskään ne matemaattisesti lahjakkaat eivät ole välttämättä esim. kielellisesti lahjakkaita.

Päätetään siis, että ainakin kaikki matemaattisesti lahjakkaat saavat opiskelupaikan ja muut ovat sitten ”vähemmän arvokkaita” ja saavat jämät.

Voisitteko nyt vain jo myöntää, että uudistuksella haetaan sitä, että sukupuolijakauma korkeakouluissa pysyy suhteellisen samanlaisen kuin nytkin, sillä todistusvalinta suosisi monilla aloilla pelkästään tyttöjä, jos pitkä matikka ei olisi sekoittamassa pakkaa. Sanokaa mun sanoneen!

  hyvä jutt6u pojille koska tytöt olisi 80 pros enemmistönä jos pelkän todistuksen perusteella. Lisäisin vielä fysiikan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

just joo. kakaroiden matikkaosaaminen on laskussa, joten lisätään vielä elitismiä sulkemalla opintopolut kaikilta pudokkailta...

ihan yhtä paljon pudokkaita tulee olemaan jatkossa, vain eri perusteilla.

Vierailija
70/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tollanen uudistus suosisi poikia, joten on satavarmaa, että sitä ei tule. Next. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kielten maikka tekisi pitkällä matikalla?

Paljon enemmän kuin matemaatikko pakkoruotsilla

Eli esim. mitä?

Meillä ainakin pilkattiin kieli-ihmisiä ja sanottiin matemaattisesti rajoittuneiksi stereotypian mukaan. Saisi hyvin iskettyä jauhot suuhun, kun kielten maikka onkin vetänyt sivuaineen esim. matikasta. Enemmän kokonaisvaltaista osaamista ja vähemmän kielet vs. matikka -vastakkainajattelua

Joo eli opiskelenpa sivuaineen verran oppiainetta, joka ei auta viransaamisessa, että voin jollekin teinille "hyvin iskettyä jauhot suuhun" jollain random oppitunnilla? mulla olis niille ihan oikeaakin asiaa ja opetettavaa, etenkin niille kielellisesti vähemmän lahjakkaille.

Eikö lukiossa nimenomaan toitoteta, että opiskellaan elämää eikä esim. viransaamista varten. Matikan opiskelu kehittää ajattelua ja kehittynyt ajattelu auttaa elämässä

Vierailija
72/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kielten maikka tekisi pitkällä matikalla?

Paljon enemmän kuin matemaatikko pakkoruotsilla

Eli esim. mitä?

Meillä ainakin pilkattiin kieli-ihmisiä ja sanottiin matemaattisesti rajoittuneiksi stereotypian mukaan. Saisi hyvin iskettyä jauhot suuhun, kun kielten maikka onkin vetänyt sivuaineen esim. matikasta. Enemmän kokonaisvaltaista osaamista ja vähemmän kielet vs. matikka -vastakkainajattelua

En viiti sanoa miten meillä pilkattiin näitä matikkatyyppejä, jotka feilas englannin ja ruotsin kursseilla. (Eivät osanneet muita kieliä tietenkään...)

Ei kaikkia kiinnosta samat asiat, ja hyvä niin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukiossa kannattaa valita jos mahdollista niin pitkä matikka, fyke. Muutamia kieliä. 

Vierailija
74/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kielten maikka tekisi pitkällä matikalla?

Paljon enemmän kuin matemaatikko pakkoruotsilla

Eli esim. mitä?

Meillä ainakin pilkattiin kieli-ihmisiä ja sanottiin matemaattisesti rajoittuneiksi stereotypian mukaan. Saisi hyvin iskettyä jauhot suuhun, kun kielten maikka onkin vetänyt sivuaineen esim. matikasta. Enemmän kokonaisvaltaista osaamista ja vähemmän kielet vs. matikka -vastakkainajattelua

Joo eli opiskelenpa sivuaineen verran oppiainetta, joka ei auta viransaamisessa, että voin jollekin teinille "hyvin iskettyä jauhot suuhun" jollain random oppitunnilla? mulla olis niille ihan oikeaakin asiaa ja opetettavaa, etenkin niille kielellisesti vähemmän lahjakkaille.

Eikö lukiossa nimenomaan toitoteta, että opiskellaan elämää eikä esim. viransaamista varten. Matikan opiskelu kehittää ajattelua ja kehittynyt ajattelu auttaa elämässä

"kielten maikka onkin vetänyt sivuaineen esim. matikasta" viittasit kai yliopisto-opintoihin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ja tuo on aivan törkeää syrjintää naisia kohtaan. Mitä sillä on väliä, että 70% lääkäreistä on naisia. Miksi se on mukamas ongelma?

Psykiatrien kohdalla ongelma on ilmiselvä. Nyt jo ollaan tilanteessa, jossa mies ei millään pääse miespuolisen psykiatrin puheille. Lisäksi lienee varmaa. että lääketiede naisistuessaan suosii naisia  vuosi vuodelta enemmän. Jo nyt mieheille tyypillisiä sairauksia tutkitaan vähemmän kuin naisille tyypillisiä. Miten käy, kun lähes kaikki tutkijat ovat naisia?

Vierailija
76/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Psykologia? Millä perusteilla?

-terveisin sain lukion psykologiasta ainoana aineena seiskan, nykyään oikeustieteen yo. Ei kiinnosta lukea, miten olemassa olevaa käytöstä voidaan luokitella ja ymmärtää ja manipuloida.

Vierailija
77/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähdetty todennäköisesti siitä oletuksesta, että pojat ovat parempia matematiikassa, eli on yritetty löytää pojille kainalosauva ja tytöille kompastuskivi. 

No tämähän se. Onhan se kauheaa, kun reippaat kympin tytöt pyrkii perinteisille raha-aloille.

Oudosti ei ketään kiinnosta, ettei varhaiskasvatuksesta löydy miehiä. Eikö olisi kaikkien etu kun miehet olisivat kasvatustyössä mukana? Ai niin joo... Se vaatimaton palkkataso. Eipä kukaan kannusta miehiä sinne kun ei rahaa ole luvassa.

Ketään ei haittaa jos osaava nainen pääsee hyväpalkkaiseen työhön. Ketä tämä muka haittaisi? Sen sijaan se haittaa kaikkia, että yliopistoon pääsee vatipäitä, joilla ei ole mitään lähtökohtia edistää tiedettä. Ei tämä ole mikään sukupuolikysymys, vaikka miesvihoissasi koitat siitä sellaista vääntää. 

Suomessa saa itse päättää mihin kouluttautuu. Ei täällä minusta erityisemmin kannusteta naisia tai miehiä mihinkään tiettyyn alaan, vaan tarjotaan tukea kaikkiin päätöksiin. Miehiä nyt ei vain satu kasvatustyö yleisesti kiinnostavan, eikä palkkakaan sinne motivoi, joten siksi siellä ei miehiä juurikaan ole. Taitaa naisvaltaisella alalla opiskelukin olla aika ikävää jos joutuu törmäämään feminismiin. 

Jos naisvihaltasi ehdit, niin lue noita artikkeleita, joissa koetaan ongelmaksi kun lääkiksessä yms. on "liikaa" naisia. Pääsykoe on kaikille sama, ei siellä kysytä sukupuolta. Parhaat pääsee sisään ja suurin osa niistä on naisia. Ja tämä nyt setämiehiä niin harmittaa.

Vierailija
78/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pitkän matematiikan opiskelijat päätyy joko opiskelemaan matematiikkaa, fysiikkaa, lääketiedettä, oikikseen , kauppatieteelliseen, psykologiaa, valtiotiedettä ja tietenkin tekniikkaa. 

Aika iso osa noille aloille päätyvistä kirjoittaa jo nykyisellään pitkän matikan. Itsellä pohjalla oikis, ja yllättävän iso osa oli kirjoittanut pitkän matikan. Ainoana kriteerinä matikka ei tietenkään ole riittävä useimmille aloille.

Vierailija
79/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei pitäisi liikaa antaa painoarvoa 16-vuotiaana tehdyille valinnoille. Pitkä matematiikka kun valitaan jo silloin. Pitkällä matematiikalla on jo ennestään suuri painoarvo pääsykokeissa.

Itse vasta lukion jälkeen keksin hakea opiskelemaan kansantaloustiedettä. Lukiossa keskityin reaaliaineisiin enkä kuvitellut koskaan tarvitsevani matematiikkaa mihinkään. Ehti tuota onneksi yliopistossa lukea matematiikkaa ja tilastotiedettä ihan tarpeeksi.

Vierailija
80/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kielten maikka tekisi pitkällä matikalla?

Paljon enemmän kuin matemaatikko pakkoruotsilla

Eli esim. mitä?

Meillä ainakin pilkattiin kieli-ihmisiä ja sanottiin matemaattisesti rajoittuneiksi stereotypian mukaan. Saisi hyvin iskettyä jauhot suuhun, kun kielten maikka onkin vetänyt sivuaineen esim. matikasta. Enemmän kokonaisvaltaista osaamista ja vähemmän kielet vs. matikka -vastakkainajattelua

Joo eli opiskelenpa sivuaineen verran oppiainetta, joka ei auta viransaamisessa, että voin jollekin teinille "hyvin iskettyä jauhot suuhun" jollain random oppitunnilla? mulla olis niille ihan oikeaakin asiaa ja opetettavaa, etenkin niille kielellisesti vähemmän lahjakkaille.

Eikö lukiossa nimenomaan toitoteta, että opiskellaan elämää eikä esim. viransaamista varten. Matikan opiskelu kehittää ajattelua ja kehittynyt ajattelu auttaa elämässä

"kielten maikka onkin vetänyt sivuaineen esim. matikasta" viittasit kai yliopisto-opintoihin?

Joo mutta eikö sama ajattelu jatku yliopistossa? Toivottavasti ainakin. Itelläni noin 40% opinnoista liittyy suoraan työllistymiseen, 20% on siinä rajoilla ja loput on puhtaasti mun itseni takia

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän yksi