Matematiikalle esitetään ylivaltaa yliopistojen valinnoissa, YLE
https://yle.fi/uutiset/3-9931166
Pitkä matikka pääsykriteeriksi joka paikkaan ja reaaliaineiden listaaminen tärkeysjärjestykseen. Olihan tämä joku vitsi? ”Psykologia on arvokkaampi kuin yhteiskuntaoppi” Eikö näillä päättäjillä ole mitään parempaa tekemistä?
Kommentit (121)
Samantien vain kortistoon tai suurtalouskokeiksi sellaiset yliopistoon hinkuvat, jotka eivät ole menestyneet pitkässä matikassa.
Mitä kielten maikka tekisi pitkällä matikalla?
No jos pystyy oppimaan matikkaan ällän verosesti niin pystyy aika lailla kaikkeen yliopisto-opiskeluun eli ihan ymmärrettävää. Loppu on motivaatiosta ja viitsimisestä kiinni
Yhteiskuntatieteilijöiden kyllä olisikin syytä ymmärtää matematiikkaa. Ajatellaan nyt vaikka Stubbia ja Kataista.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kielten maikka tekisi pitkällä matikalla?
Paljon enemmän kuin matemaatikko pakkoruotsilla
Älkää olko huolissanne! Ei sinne humanistiseen hae kuitenkaan ne mahdolliset menestyjät, joilla on se laudatur pitkässä matikassa.
Älkää akat vinkuko, vaan opetelkaa sitä matematiikkaa. Minunkin lukiossani enemmistö pitkän matkematiikan lukijoista oli poikia ja tytöt pakenivat lyhyen matematiikan pariin.
Luin kyllä pitkän matematiikan, mutta en ymmärtänyt siitä mitään. Kielistä, historiasta, psykologiasta, äidinkielestä ym. sain kaikista kympit. Nyt olen KTM ja VTM.
Hohhoijaa. Sitten kun sitä matematiikkaa osattaisiin vielä opettaa, niillekkin oppilaille jotka eivät ole matemaattisesti lahjakkaita jo alkujaan.
Matikkaa on jotain 11 kurssia, historiaa pari? Tottakai matikkaa pitää painottaa enemmän, onhan siinä paljon enemmän opittavaakin ja lisäksi vaikeampaa asiaa.
Naurattaa muuten kaikki nuo terveystiedon kirjoittaja. Terveystieto kertoo ettei luoteta omiin kykyihin ja koitetaan varmanpäälle saada edes joku todistus, eli siis ei anna kovinkaan suuria odotuksia tulevaisuuden varalle.
Ihan terve suunta. Nousisi korkeakoulutettujen (ei koske amk:ta) keskiarvo ÄO:sta taas sinne 90:n yläpuolelle, jopa yli 110:n. Nykyään muutama nero on poikkeus, "joka vahvistaa poisluettuna säännön matalasta äo:sta ja pyrkyryydestä ylentää, esim lukemalla muttei soveltamalla".
Miksei samantien pitkä fysiikka kaikille aloille?
Miten tuo historian arvokkuus biologiaan nähden on laskettu? Laskettu kaikkien kirjojen sanat yhteensä ja mitä enemmän ulkolukua sen arvokkaampi?
Vierailija kirjoitti:
Miksei samantien pitkä fysiikka kaikille aloille?
Ei olisi ollenkaan huono idea, että ensimmäinen yliopistovuosi opiskeltaisiin matikkaa, fysiikkaa ja tietotekniikkaa kaikilla aloilla ja sitten vasta lähdettäisiin erikoistumaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei samantien pitkä fysiikka kaikille aloille?
Ei olisi ollenkaan huono idea, että ensimmäinen yliopistovuosi opiskeltaisiin matikkaa, fysiikkaa ja tietotekniikkaa kaikilla aloilla ja sitten vasta lähdettäisiin erikoistumaan
Kaikki eivät voi olla matemaattisesti lahjakkaita, mutta myöskään ne matemaattisesti lahjakkaat eivät ole välttämättä esim. kielellisesti lahjakkaita.
Päätetään siis, että ainakin kaikki matemaattisesti lahjakkaat saavat opiskelupaikan ja muut ovat sitten ”vähemmän arvokkaita” ja saavat jämät.
Voisitteko nyt vain jo myöntää, että uudistuksella haetaan sitä, että sukupuolijakauma korkeakouluissa pysyy suhteellisen samanlaisen kuin nytkin, sillä todistusvalinta suosisi monilla aloilla pelkästään tyttöjä, jos pitkä matikka ei olisi sekoittamassa pakkaa. Sanokaa mun sanoneen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei samantien pitkä fysiikka kaikille aloille?
Ei olisi ollenkaan huono idea, että ensimmäinen yliopistovuosi opiskeltaisiin matikkaa, fysiikkaa ja tietotekniikkaa kaikilla aloilla ja sitten vasta lähdettäisiin erikoistumaan
Kaikki eivät voi olla matemaattisesti lahjakkaita, mutta myöskään ne matemaattisesti lahjakkaat eivät ole välttämättä esim. kielellisesti lahjakkaita.
Päätetään siis, että ainakin kaikki matemaattisesti lahjakkaat saavat opiskelupaikan ja muut ovat sitten ”vähemmän arvokkaita” ja saavat jämät.
Voisitteko nyt vain jo myöntää, että uudistuksella haetaan sitä, että sukupuolijakauma korkeakouluissa pysyy suhteellisen samanlaisen kuin nytkin, sillä todistusvalinta suosisi monilla aloilla pelkästään tyttöjä, jos pitkä matikka ei olisi sekoittamassa pakkaa. Sanokaa mun sanoneen!
Tuohan on vain hyvä asia. Edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nyt naiset ovat yliedustettuina yliopistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Matikkaa on jotain 11 kurssia, historiaa pari? Tottakai matikkaa pitää painottaa enemmän, onhan siinä paljon enemmän opittavaakin ja lisäksi vaikeampaa asiaa.
Olen eri mieltä, matematiikka on helppoa. Ja historiaa pitäisi opettaa paljon enemmän. Historia opettaa yleissivistystä ja auttaa estämään vanhojen virheiden toistamista, jos sen oikein ymmärtää.
Ja tunnetusti meille opetetaan jo alaluokilta asti, että pojat ovat matemaattisesti lahjakkaita. Voisiko siinä olla syy, että päättäjien mielestä matematiikalla pitää olla painoarvoa-Muuten yliopistot naisistuvat.
PS. ei ole kyetty osoittamaan, että naiset olisivat matemaattisesti lahjattomampia, se on pelkkä kulttuurinen oletus.
Vierailija kirjoitti:
Älkää olko huolissanne! Ei sinne humanistiseen hae kuitenkaan ne mahdolliset menestyjät, joilla on se laudatur pitkässä matikassa.
Jaa, olen pitkästä matikasta ällän kirjoittanut humanisti. Työtön tietenkin. Lähtisin tästä ehkä opiskelemaan dippainssiksi, mutta kun en saa opiskella.
Voidaan samalla poistaa koko lyhyt matikka, koska sehän vain ennustaa huonoa menestystä koulutuksessa.