Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Matematiikalle esitetään ylivaltaa yliopistojen valinnoissa, YLE

Vierailija
14.11.2017 |

https://yle.fi/uutiset/3-9931166

Pitkä matikka pääsykriteeriksi joka paikkaan ja reaaliaineiden listaaminen tärkeysjärjestykseen. Olihan tämä joku vitsi? ”Psykologia on arvokkaampi kuin yhteiskuntaoppi” Eikö näillä päättäjillä ole mitään parempaa tekemistä?

Kommentit (121)

Vierailija
41/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnea vaan tänä syksynä lukion aloittaneille, jotka joutuvat asiasta kärsimään eniten. Eivät voi valintoihin enää oikein vaikuttaa, kun mitään varmuutta "valintatyökalujen" lopullisuudesta ei ole, mutta ovat ekana ryhmänä joihin tätä humpuukia sovelletaan. Mielestäni aika epäreilua.

Vierailija
42/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ovatko kaikki suomalaiset putkiaivot kirjoittaneet tähän ketjuun? Vai onko joku piruparka tehtaillut yksin nämä kaikki viestit? Työttömällä insinöörillä kun on aikaa??

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pojat eivät ole tyttöjä parempia matematiikassa. Pojat vain valitsevat sen useammin, koska tytöt uskovat olevansa huonompia. Tätä asiaa on ihan tutkittu, ei tarvitse mutuilla.

Vierailija
44/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joillakin aloilla tarvitsee matikkaa ja toisilla ei. Matemaattis-looginen päättelyky taitaa olla lähinnä synnynnäistä ja toki sellaisesta lahjakkuudesta on hyötyä, mutta varsinaista ulkoa opeteltavaa matematiikkaa ei hirveästi tarvitse. 

Voisiko olla mahdollista, että tuossa on ajateltu yleistä elämässä 'menestymistä' jonkun tietyn kokoomuskaavan mukaan eikä ihmisten kirjavuutta? Jos joku on hyvä matematiikassa, voi päästä myös lääkäriksi opiskelemaan ja lääkärin palkka ei ole mikään huono, joten siitä vedetään johtopäätös, että matematiikka vaurastuttaa, vaikka oikeastaan se tenttien läpäiseminen ja ihan muun tiedon ulkoa opettelu vaurastuttaa sitten ammatissa. Tai joku voi päätyä vaikka yrittäjäksi tai keksiä muita bisneksiä ilman sen suurempaa koulutusta ihan vain sen takia, että päättelyky on hyvä ja on kunnianhimoinen. Ei se ihminen kuitenkaan tarvitse siihen lukion matikkaa, vaan hänellä on vain korkea ÄO ja mahdollisesti kova ja kunnianhimoinen arvomaailma. 

Jos iso palkka tai tulot eivät ole tärkeänä kannusteena, niin tiedon omaksumiseen tarvitaan myös paljon motivaatiota, joka tulee muualta kuin statuksen tavoittelusta. Millä perusteella matemaattisesti lahjakkaalla olisi erityisen hyvin motivaatiota vaikka teologian opiskeluun?

Mitä väliä on oikeastaan millään muilla arvosanoilla kuin niillä, jotka liittyvät suoraan oman alan opiskeluun? 

Vierailija
45/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kyllä pitkän matematiikan, mutta en ymmärtänyt siitä mitään. Kielistä, historiasta, psykologiasta, äidinkielestä ym. sain kaikista kympit. Nyt olen KTM ja VTM.

Ymmärrätkö vieläkään? Tajuatko mikä on derivaatta, tai mikä on mediaanin ja keskiarvon ero ja miksi asia on tärkeä? 

Mitkä muuten olivat pääaineesi noissa tutkinnoissasi?

Nuo mainitsemasi asiat opetetaan myös lyhyessä matikassa. Kauppakorkeassa et tee juuri mitään pitkällä matikalla.

Vierailija
46/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tällä halutaan miehille piilokiintiötä, niin yritys tulee epäonnistumaan. Fiksut tytöt jatkossa valitsevat pitkän matikan ja pärjäävät siinä(kin) vähintään yhtä hyvin kuin pojat. Suomessa tyttöjen osaaminen matikassa on peruskoulussa jo nyt poikia parempaa.

Jos tavoite on lisätä luma-osaajia, niin tämä voi hyvinkin onnistua.

Suunnitelman käyttöönottoon on varattava 3 vuoden siirtymäkausi, ettei kokonaisista ikäluokista tehdä väliinputoajia. Nyt lukion ekalla olevien tilanne on todella epäreilu, kun pelin sääntöjä muutetaan kesken kaiken.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kyllä pitkän matematiikan, mutta en ymmärtänyt siitä mitään. Kielistä, historiasta, psykologiasta, äidinkielestä ym. sain kaikista kympit. Nyt olen KTM ja VTM.

Ymmärrätkö vieläkään? Tajuatko mikä on derivaatta, tai mikä on mediaanin ja keskiarvon ero ja miksi asia on tärkeä? 

Mitkä muuten olivat pääaineesi noissa tutkinnoissasi?

Nuo mainitsemasi asiat opetetaan myös lyhyessä matikassa. Kauppakorkeassa et tee juuri mitään pitkällä matikalla.

Sen huomaa sekä valtiontaloudesta että siitä miten järjettömän lyhyellä jänteellä isojakin yrityksiä johdetaan. Pitäisiköhän siihen kouluun ruveta päästämään vain viisaita älykkäiden sijaan.

Vierailija
48/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älkää akat vinkuko, vaan opetelkaa sitä matematiikkaa. Minunkin lukiossani enemmistö pitkän matkematiikan lukijoista oli poikia ja tytöt pakenivat lyhyen matematiikan pariin.

Hyvin todennäköisesti näin käykin. Matikan ylipainottaminen on ollut strateginen valinta jolla on haluttu helpottaa poikien pääsyä jatko-opintoihin, koska tyttöjen pääsykoe/yo-tulokset ovat melkein kaikessa muussa niin ylivoimaiset. Mutta äkkiäkös ne loputkin tytöt sen ottaa sen matikan haltuun, jos jatko-opinnot on kyseessä. 

Sinänsä matikka kehittää loogisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja on universaalisti hyödyllinen aine joten en pane muutosta pahakseni. Mutta mitä sitten tehdään kun kaikki tytöt alkavat kirjoittaa pitkän matikan ja saavat siitäkin parempia arvosanoja kuin pojat?  Tytöt pärjää nyt jo PISA-testeissä paremmin sekä matikassa että fysiikassa kuin suomalaiset pojat, eikä lukion pitkä matikka ole mikään ylivoimainen kokonaisuus.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos tällä halutaan miehille piilokiintiötä, niin yritys tulee epäonnistumaan. Fiksut tytöt jatkossa valitsevat pitkän matikan ja pärjäävät siinä(kin) vähintään yhtä hyvin kuin pojat. Suomessa tyttöjen osaaminen matikassa on peruskoulussa jo nyt poikia parempaa.

Näin.

Vierailija
50/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni olen aivan tarpeeksi matemaattinen yliopistotutkintoon, sillä kirjoitin lyhyestä matematiikasta laudaturin lukematta ja opiskelin pitkän matikan surkealla keskiarvolla 6. Jos joku väittää, etten pärjää yliopistossa, koska kirjoitin ”vain” lyhyen matikan, voikin sitten perustella, pitäisikö tästä lähtien minun ja kaikkien niiden lyhytmatikkalaisten siirtää opiskelunsa AMK:n tai jopa ammattikoulun puolelle, sillä he tuskin menestyvät yliopistossa yhtä hyvin kuin pitkässä matematiikassa menestyneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähdetty todennäköisesti siitä oletuksesta, että pojat ovat parempia matematiikassa, eli on yritetty löytää pojille kainalosauva ja tytöille kompastuskivi. 

Se syy luki kyllä ihan siinä uutisessa. Matematiikassa pärjääminen korreloi vahviten menestymisen ja varmasti myös älykkyyden kanssa. Ei sekään ole toki sattumaa, että pojat ovat tyttöjä parempia matematiikassa. Se mikä älykkyydessä hävitään korvataan tunnollisuudella. Siksi naiset menestyvät koulussa poikia paremmin. Koulusta pitäisi tulla enemmän älyyn painottuvaa, eikä mitään pilkuntarkkaa viilaamista, jolla ei ole loppujen lopuksi yhtään mitään merkitystä. 

Kaikkea pitää näköjään yrittää, etteivät tytöt vain pärjäisi. Pojilla on ihan samat mahdollisuudet opiskella tunnollisesti, mutta kun laiskottaa eikä huvita. Ei työelämässä mitään laiskimuksia tarvita, vaikka olisivat miten fiksuja.  Ei työnantaja tarvitse työntekijää, joka ei viitsi vaivautua eikä yrittää eikä ole tunnollinen. 

Älykkäät ihmiset ajattelevat itsenäisesti, eivätkä ole auktoriteettiuskovaisia. Siten heillä ei ole motivaatiota tehdä asiaa, jonka kokevat tarpeettomana. Opiskellessa tehdään monia tarpeettomia asioita, mutta töissä niitä on vähemmän. Kun älykäs ihminen kiinnostuu jostain tarpeellisena pitämästään asiasta, niin hän on erittäin tehokas. Tunnollisuus on toki hyve, mutta sillä on merkitystä vasta sen jälkeen, kun henkilö on ensin oikeasti hyvä siinä mitä tekee.

On selvästi huomattu, että Suomessa on paljon korkeakoulutettuja, jotka ovat pelkkiä ulkoa opettelijoita, eikä tekijöitä. Siksi heitä makaa työttömänä, vaikka kunnon osaajista on pulaa. Ei tämä ole mikään ajojahti naisia kohtaan, vaan naiset vain ovat yliedustettuna näissä ulkoa opettelijoissa, joilla ei ole omaa harkintakykyä. 

Vierailija
52/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Terve vaan, nuoret lähtevät ulkomaille yliopistoon kahta hanakammin, jos ei opiskelupaikka Suomesta irtoa. Tällä uudistuksella oli juuri päinvastainen tarkoitus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää akat vinkuko, vaan opetelkaa sitä matematiikkaa. Minunkin lukiossani enemmistö pitkän matkematiikan lukijoista oli poikia ja tytöt pakenivat lyhyen matematiikan pariin.

Hyvin todennäköisesti näin käykin. Matikan ylipainottaminen on ollut strateginen valinta jolla on haluttu helpottaa poikien pääsyä jatko-opintoihin, koska tyttöjen pääsykoe/yo-tulokset ovat melkein kaikessa muussa niin ylivoimaiset. Mutta äkkiäkös ne loputkin tytöt sen ottaa sen matikan haltuun, jos jatko-opinnot on kyseessä. 

Sinänsä matikka kehittää loogisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja on universaalisti hyödyllinen aine joten en pane muutosta pahakseni. Mutta mitä sitten tehdään kun kaikki tytöt alkavat kirjoittaa pitkän matikan ja saavat siitäkin parempia arvosanoja kuin pojat?  Tytöt pärjää nyt jo PISA-testeissä paremmin sekä matikassa että fysiikassa kuin suomalaiset pojat, eikä lukion pitkä matikka ole mikään ylivoimainen kokonaisuus.  

Eihän asiassa ole mitään ongelmaa jos tytöt oppivat matematiikkaa ja loogista päättelyä. Sehän on toivottua. Ei tässä mitään poikien jatko-opintoja koiteta parantaa, vaan nostaa yliopisto-opiskelijoiden tasoa. 

Vierailija
54/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kielten maikka tekisi pitkällä matikalla?

Paljon enemmän kuin matemaatikko pakkoruotsilla

Eli esim. mitä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Terve vaan, nuoret lähtevät ulkomaille yliopistoon kahta hanakammin, jos ei opiskelupaikka Suomesta irtoa. Tällä uudistuksella oli juuri päinvastainen tarkoitus.

Jos ei matematiikkaan äly riitä, niin parempi lähteäkin. Tällä ei tarvita hömppäopiskelijoita, jotka kulkevat homomarsseissa ja kivittävät näyteikkunoita itsenäisyyspäivänä. 

Vierailija
56/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähdetty todennäköisesti siitä oletuksesta, että pojat ovat parempia matematiikassa, eli on yritetty löytää pojille kainalosauva ja tytöille kompastuskivi. 

No tämähän se. Onhan se kauheaa, kun reippaat kympin tytöt pyrkii perinteisille raha-aloille.

Oudosti ei ketään kiinnosta, ettei varhaiskasvatuksesta löydy miehiä. Eikö olisi kaikkien etu kun miehet olisivat kasvatustyössä mukana? Ai niin joo... Se vaatimaton palkkataso. Eipä kukaan kannusta miehiä sinne kun ei rahaa ole luvassa.

Vierailija
57/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa muuten kaikki nuo terveystiedon kirjoittaja. Terveystieto kertoo ettei luoteta omiin kykyihin ja koitetaan varmanpäälle saada edes joku todistus, eli siis ei anna kovinkaan suuria odotuksia tulevaisuuden varalle. 

Toi terveystieto on siitäkin huvittava että vaikka niin moni kuvittelee kirjoittavansa sen helppona nakkina, niin gaussin käyrä toimii senkin kohdalla. Vain 20% parasta voi saada siitä E:n tai L:n ja aina on se 5% jotka reputtaa.

Vierailija
58/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

just joo. kakaroiden matikkaosaaminen on laskussa, joten lisätään vielä elitismiä sulkemalla opintopolut kaikilta pudokkailta...

Vierailija
59/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähdetty todennäköisesti siitä oletuksesta, että pojat ovat parempia matematiikassa, eli on yritetty löytää pojille kainalosauva ja tytöille kompastuskivi. 

No tämähän se. Onhan se kauheaa, kun reippaat kympin tytöt pyrkii perinteisille raha-aloille.

Oudosti ei ketään kiinnosta, ettei varhaiskasvatuksesta löydy miehiä. Eikö olisi kaikkien etu kun miehet olisivat kasvatustyössä mukana? Ai niin joo... Se vaatimaton palkkataso. Eipä kukaan kannusta miehiä sinne kun ei rahaa ole luvassa.

Ketään ei haittaa jos osaava nainen pääsee hyväpalkkaiseen työhön. Ketä tämä muka haittaisi? Sen sijaan se haittaa kaikkia, että yliopistoon pääsee vatipäitä, joilla ei ole mitään lähtökohtia edistää tiedettä. Ei tämä ole mikään sukupuolikysymys, vaikka miesvihoissasi koitat siitä sellaista vääntää. 

Suomessa saa itse päättää mihin kouluttautuu. Ei täällä minusta erityisemmin kannusteta naisia tai miehiä mihinkään tiettyyn alaan, vaan tarjotaan tukea kaikkiin päätöksiin. Miehiä nyt ei vain satu kasvatustyö yleisesti kiinnostavan, eikä palkkakaan sinne motivoi, joten siksi siellä ei miehiä juurikaan ole. Taitaa naisvaltaisella alalla opiskelukin olla aika ikävää jos joutuu törmäämään feminismiin. 

Vierailija
60/121 |
14.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kielten maikka tekisi pitkällä matikalla?

Paljon enemmän kuin matemaatikko pakkoruotsilla

Eli esim. mitä?

Meillä ainakin pilkattiin kieli-ihmisiä ja sanottiin matemaattisesti rajoittuneiksi stereotypian mukaan. Saisi hyvin iskettyä jauhot suuhun, kun kielten maikka onkin vetänyt sivuaineen esim. matikasta. Enemmän kokonaisvaltaista osaamista ja vähemmän kielet vs. matikka -vastakkainajattelua

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan yksi