Matematiikalle esitetään ylivaltaa yliopistojen valinnoissa, YLE

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää olko huolissanne! Ei sinne humanistiseen hae kuitenkaan ne mahdolliset menestyjät, joilla on se laudatur pitkässä matikassa.

Jaa, olen pitkästä matikasta ällän kirjoittanut humanisti. Työtön tietenkin. Lähtisin tästä ehkä opiskelemaan dippainssiksi, mutta kun en saa opiskella.

Kuka sinua kieltää opiskelemasta?

Penkkipunnerrus on aivan yhtä hyvä mittari.

Pakkoruotsittajia mukaillen: Pitkä matikka ei ole mistään pois. Ja jos ei opi pitkää matikkaa, niin ei opi mitään muutakaan.

Vierailija kirjoitti:

Luin kyllä pitkän matematiikan, mutta en ymmärtänyt siitä mitään. Kielistä, historiasta, psykologiasta, äidinkielestä ym. sain kaikista kympit. Nyt olen KTM ja VTM.

Ymmärrätkö vieläkään? Tajuatko mikä on derivaatta, tai mikä on mediaanin ja keskiarvon ero ja miksi asia on tärkeä? 

Mitkä muuten olivat pääaineesi noissa tutkinnoissasi?

Tuosta seuraa paljon lisää työpaikkoja matemaatikoille ja insinööreille valmennuskursseilla. Muistaakseni matematiikassa on edelleen yo-kirjoituksissa käytössä Gaussin käyrä, joten laudatureja voi tulla vain tietty määrä. Aika kamala ajatella, että sillä aukeaa ovi mille tahansa alalle eli lukiossa ei enää kannata lukea muita aineita kunnolla, niistä kun ei saa pisteitä.

Kas minä jo ehdin ajatella, että se olisi ollut meidän kaikkien rakastama ja suuresti pitämä pakkoruotsi. - oppianiesta kultaisin ja merkittävin, jota opiskelematta ei viime vuosimymmeninä ole voinut selvitä ainoastakaan Suomessa olevasta koulusta tai oppilaitoksesta. Sille kun on suotu ja annetu asema toistaiseksi ainoana pakolisena oppiaineena. - Itse toki olisin voinut aikanaan luulla ja kuvitella, että tuo oppiaine olisi ollut vaikka sitten "pakkosuomi" tai "pakkomatematiikka" mutta olin väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää olko huolissanne! Ei sinne humanistiseen hae kuitenkaan ne mahdolliset menestyjät, joilla on se laudatur pitkässä matikassa.

Jaa, olen pitkästä matikasta ällän kirjoittanut humanisti. Työtön tietenkin. Lähtisin tästä ehkä opiskelemaan dippainssiksi, mutta kun en saa opiskella.

Kuka sinua kieltää opiskelemasta?

Työkkäri kieltää työttömyysturvan lakkauttamisen uhalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei samantien pitkä fysiikka kaikille aloille?

Ei olisi ollenkaan huono idea, että ensimmäinen yliopistovuosi opiskeltaisiin matikkaa, fysiikkaa ja tietotekniikkaa kaikilla aloilla ja sitten vasta lähdettäisiin erikoistumaan

Kaikki eivät voi olla matemaattisesti lahjakkaita, mutta myöskään ne matemaattisesti lahjakkaat eivät ole välttämättä esim. kielellisesti lahjakkaita.

Päätetään siis, että ainakin kaikki matemaattisesti lahjakkaat saavat opiskelupaikan ja muut ovat sitten ”vähemmän arvokkaita” ja saavat jämät.

Voisitteko nyt vain jo myöntää, että uudistuksella haetaan sitä, että sukupuolijakauma korkeakouluissa pysyy suhteellisen samanlaisen kuin nytkin, sillä todistusvalinta suosisi monilla aloilla pelkästään tyttöjä, jos pitkä matikka ei olisi sekoittamassa pakkaa. Sanokaa mun sanoneen!

Mikähän mahtaa olla nykyään parhaiden arvosanojen sukupuolijakauma? En ihmettelisi, jos suurin osa matikasta ällän ja een saaneista olisi tyttöjä. Ensimmäisen vuoden matikoiden ym. pääasiallinen tavoite olisi kehittää ajattelun tasoa, jotta loppuopinnot sujuisivat mahdollisimman hyvin. Tunnen useita matemaattisesti taitavia miehiä ja naisia, jotka ovat lukeneet sivuaineena tai toisena tutkintona jotain ei-matemaattista ja he _kaikki_ ovat sanoneet sen olevan helppoa verrattuna matikan ja fyssan opintoihin

Vierailija kirjoitti:

Matikkaa on jotain 11 kurssia, historiaa pari? Tottakai matikkaa pitää painottaa enemmän, onhan siinä paljon enemmän opittavaakin ja lisäksi vaikeampaa asiaa.

Naurattaa muuten kaikki nuo terveystiedon kirjoittaja. Terveystieto kertoo ettei luoteta omiin kykyihin ja koitetaan varmanpäälle saada edes joku todistus, eli siis ei anna kovinkaan suuria odotuksia tulevaisuuden varalle. 

No jos hakee historiaa opiskelemaan niin kyllä hissalla ja rinnakkaisaineilla tarttis olla enemmän väliä kuin matikan arvosanalla. Äly hoi.

En jaksa lukea uutista, mutta olen samaa mieltä siitä, että matematiikan pitäisi saada suurin painoarvo yliopiston pääsykokeissa. Tuntuu, että on unohdettu, että mikä yliopisto oikeasti on. Yliopisto on laitos, jossa tehdään ja opetetaan tiedettä ja tutkimusta, joka on läheisessä yhteydessä matematiikkaan vähintään tilastomatematiikan puitteissa. Sisään tulee liikaa asioita ulkoa opettelevia ihmisiä, joilla ei ole mitään ymmärrystä asioihin ja ovat suoraan sanottuna erittäin tyhmiä. Matemaattisesti lahjakkaat ihmiset ovat harvemmin tällaisia. Suomen yliopistojen tasoa pitäisi nostaa viemällä sitä tieteellisempään suuntaan. Nykyisellään ensimmäiset kurssit ovat apukoulun tasoa ja osaamattomien päätä silitellään, kun pitäisi pitää tiukemmat sisäänpääsyrajat ja vähentää yliopistojen määrää. Suuren osan opiskelijoista voisi siirtää ammattikorkeakouluihin, koska heistä ei tule koskaan tieteen harjoittajia.

On myös täysin turhia linjoja, kuten opettajat, teologit, naistutkimus jne. Naistutkimusta ei tarvita lainkaan ja uskonnollinen hömpötys ei kuulu yliopistoon lainkaan. Uskontojen tutkimus on aika kapea ja tarpeeton ala ja se voitaisiin sisällyttää psykologiaan nimenomaan ilmiönä. Opettajat eivät tee mitään yliopistotasoisella tutkinnolla, koska he eivät tee tiedettä, vaan hoitavat lapsia. Aineopettajien pitää toki saada riittävä koulutus, mutta niitä voi tulla heistä, joista ei tule tutkijoita tai muita asiantuntijoita. 

Vierailija kirjoitti:

No jos pystyy oppimaan matikkaan ällän verosesti niin pystyy aika lailla kaikkeen yliopisto-opiskeluun eli ihan ymmärrettävää. Loppu on motivaatiosta ja viitsimisestä kiinni

Joo ite kans osaan viittä kieltä sen enempää opiskelematta kun oli toi pitkä matikka hallussa.

Tässä on lähdetty todennäköisesti siitä oletuksesta, että pojat ovat parempia matematiikassa, eli on yritetty löytää pojille kainalosauva ja tytöille kompastuskivi. 

Vierailija kirjoitti:

Miksei samantien pitkä fysiikka kaikille aloille?

Mulla oli lukion pitkästä fyssasta kymppi, ja reaalissa (minun aikaani oli sellainen) vastasin lähinnä fysiikan tehtäviin, mitä nyt muutamaan kemiankin, ja ällän siitä kirjoitin. Menin yliopistoon opiskelemaan fysiikkaa enkä tajunnut mitään. Koulufysiikka ei todellakaan onnistunut valmistamaan yliopisto-opintoihin sillä tavalla kuin olisi pitänyt. Ehdottomasti vaikein aine, jota olen yrittänyt opiskella. En tiedä, hyötyisikö joku tuleva ruotsinmaikka hädin tuskin läpi rämmityistä yliopiston fysiikan kursseista yhtään mitään. 

Matematiikka on kyllä yleissivistävämpää, ja perusymmärrystä tarvitaan yllättävän monella alalla. Exäni opiskeli kirjastoalalle, ja kyllä sielläkin yllättäen tulivat vastaan joukko-oppi ja vektorit ja trigonometria. tiedonhaun teorian yhteydessä. Ainoa vain että hänelle ei ollut koulussa opetettu joukko-oppia; yliopistossa kai ei tiedetty että se on poistettu koulujen opetussuunnitelmasta. Minä sitten apuopettajana paikkasin tämän aukon tietoissa.

Ehdotan, ettö yhdestäkään yliopistosta tai amk:sta ei voisi jatkosda valmistua, ellei ole suorittanut laajan matematiikan oppeihin perustuvaa virkamiesmatematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

On myös täysin turhia linjoja, kuten opettajat, teologit, naistutkimus jne. Naistutkimusta ei tarvita lainkaan ja uskonnollinen hömpötys ei kuulu yliopistoon lainkaan. Uskontojen tutkimus on aika kapea ja tarpeeton ala ja se voitaisiin sisällyttää psykologiaan nimenomaan ilmiönä.

OT, mutta sulla on nyt kyllä teologiasta väärä käsitys. Uskontoa voi ja pitääkin tarkastella muutenkin kuin psykologisena ilmiönä. Se on myös sosiologinen ilmiö, sillä on oma historiansa joka liittää sen yleisempään kulttuurihistoriaan. Uskontojen varhaishistorian tutkimisessa tarvitaan myös arkeologian ja kielitieteen menetelmiä.

Kun katsoo, minkä verran maailmassa nykyäänkin uskonnot motivoivat ihmisiä poliittiseen liikehdintään, ei todellakaan ole varaa sanoa, että uskontojen tutkimus olisi turhaa.

(Ja en ole teologi mutta kiinnostunut siitäkin aiheesta. Ja pitkästä matikasta kymppi ja ällä, jos se antaa väitteilleni jotain lisäpainoa :))

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähdetty todennäköisesti siitä oletuksesta, että pojat ovat parempia matematiikassa, eli on yritetty löytää pojille kainalosauva ja tytöille kompastuskivi. 

Se syy luki kyllä ihan siinä uutisessa. Matematiikassa pärjääminen korreloi vahviten menestymisen ja varmasti myös älykkyyden kanssa. Ei sekään ole toki sattumaa, että pojat ovat tyttöjä parempia matematiikassa. Se mikä älykkyydessä hävitään korvataan tunnollisuudella. Siksi naiset menestyvät koulussa poikia paremmin. Koulusta pitäisi tulla enemmän älyyn painottuvaa, eikä mitään pilkuntarkkaa viilaamista, jolla ei ole loppujen lopuksi yhtään mitään merkitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On myös täysin turhia linjoja, kuten opettajat, teologit, naistutkimus jne. Naistutkimusta ei tarvita lainkaan ja uskonnollinen hömpötys ei kuulu yliopistoon lainkaan. Uskontojen tutkimus on aika kapea ja tarpeeton ala ja se voitaisiin sisällyttää psykologiaan nimenomaan ilmiönä.

OT, mutta sulla on nyt kyllä teologiasta väärä käsitys. Uskontoa voi ja pitääkin tarkastella muutenkin kuin psykologisena ilmiönä. Se on myös sosiologinen ilmiö, sillä on oma historiansa joka liittää sen yleisempään kulttuurihistoriaan. Uskontojen varhaishistorian tutkimisessa tarvitaan myös arkeologian ja kielitieteen menetelmiä.

Kun katsoo, minkä verran maailmassa nykyäänkin uskonnot motivoivat ihmisiä poliittiseen liikehdintään, ei todellakaan ole varaa sanoa, että uskontojen tutkimus olisi turhaa.

(Ja en ole teologi mutta kiinnostunut siitäkin aiheesta. Ja pitkästä matikasta kymppi ja ällä, jos se antaa väitteilleni jotain lisäpainoa :))

Tottakai uskonnolla on merkitystä, mutta nämä tutkimukset voidaan sisällyttää muihin tieteen aloihin, kuten psykologiaan ja yhteiskuntatutkimukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähdetty todennäköisesti siitä oletuksesta, että pojat ovat parempia matematiikassa, eli on yritetty löytää pojille kainalosauva ja tytöille kompastuskivi. 

Mitään uutta ei ole koskaan kehitetty sillä, että osaa opetella asioita ulkoa. Sen sijaan hyvällä oivalluskyvyllä on kehitetty suurinpiirtein kaikki merkittävät keksinnöt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähdetty todennäköisesti siitä oletuksesta, että pojat ovat parempia matematiikassa, eli on yritetty löytää pojille kainalosauva ja tytöille kompastuskivi. 

Se syy luki kyllä ihan siinä uutisessa. Matematiikassa pärjääminen korreloi vahviten menestymisen ja varmasti myös älykkyyden kanssa. Ei sekään ole toki sattumaa, että pojat ovat tyttöjä parempia matematiikassa. Se mikä älykkyydessä hävitään korvataan tunnollisuudella. Siksi naiset menestyvät koulussa poikia paremmin. Koulusta pitäisi tulla enemmän älyyn painottuvaa, eikä mitään pilkuntarkkaa viilaamista, jolla ei ole loppujen lopuksi yhtään mitään merkitystä. 

Kaikkea pitää näköjään yrittää, etteivät tytöt vain pärjäisi. Pojilla on ihan samat mahdollisuudet opiskella tunnollisesti, mutta kun laiskottaa eikä huvita. Ei työelämässä mitään laiskimuksia tarvita, vaikka olisivat miten fiksuja.  Ei työnantaja tarvitse työntekijää, joka ei viitsi vaivautua eikä yrittää eikä ole tunnollinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikkaa on jotain 11 kurssia, historiaa pari? Tottakai matikkaa pitää painottaa enemmän, onhan siinä paljon enemmän opittavaakin ja lisäksi vaikeampaa asiaa.

Olen eri mieltä, matematiikka on helppoa. Ja historiaa pitäisi opettaa paljon enemmän. Historia opettaa yleissivistystä ja auttaa estämään vanhojen virheiden toistamista, jos sen oikein ymmärtää.

Opetetaanko jossain yliopistossa sitä oikeaa ymmärtämistä sitten? Ainakin mitä poliitikkoja seuraa (usein humanisteja jos pidemmälle koulutettuja) niin nuo menevät surutta ideologia kärjessä ja maailma taipukoot tukemaan ideologiaa, historiasta viis vaikka sitä olisi opiskeltukin.