Kaikkea kahvipöydässä maistelevat ja sitten kesken jättävät lapset
Kutsuin lapsiperheen kahville. Kahvipöytään tullessa lapsi valittaa, kun pöydässä ei ole omia lempikeksejä tai lemppari pillimehua. Sitten lautaselle otetaan montaa sorttia ja haukataan pala tai kaksi. Lopulta lautaselle jää näykitty kakkupala, pullasiivu, keksejä, puoliksi syöty tikkari ja pillimehu, josta on otettu pari hörppyä. Onko tällainen tavallistakin lasten kanssa nykyisin? Nimimerkillä omassa lapsuudessa sai valita yhtä tai kahta sorttia.
Kommentit (62)
Oliko lapsuudessasi pulaa ruuasta, kun sai valita yhden tai kaksi? Jos ei, niin luulenpa kyseessä olleen tapa, jolla teillä toimittiin, ja jossain toisessa perheessä oli erilaiset tavat, kuten nykyäänkin se menee noin. Ärsyttävää kasvatuksen puutetta kyllä kuvailemasi tilanne silti on. Olisin sanonut lapselle, ettei ole kohteliasta tuolla tavalla urputtaa kun ollaan vieraassa pöydässä.
Minua ärsyttää myös tämä. Ruoalla usein myös leikitään, jätskiannos sotketaan sulaneeksi velliksi ja sitten itketään, kun jäätelö on sulanut eikä sitä voi enää syödä.
On ihan hyvä, että lapsi maistelee kaikkea. Älä laita pöytään, jollet halua että niitä otetaan.
Nykyisin kaiken pitäisi mennä lasten ehdoilla. Pettymyksiä on vaikea sietää. Elämään kuuluu valintoja eikä aina saa sitä mitä haluaa. Kahvipöydässä musta on ok sanoa, että saat ottaa paria sorttia ja jos jaksaa, niin sitten voi ottaa lisää.
Yleensä lapsia neuvotaan, että kaikkea täytyy maistaa.
Ne on niitä lellittyjä ja huonosti kasvatettuja penskoja. Vanhempien tehtävä opettaa käyttäytymään kauniisti ruokapöydässä.
Olisiko se lapsi saanut mielestäsi syödä kaiken sen, mikä lautaselleen otti? Jos olisi, niin mitä väliä sillä on, menivätkö ne puolikkaat keksit pöydältä roskiin vai lapsen vatsaan? Kummassakin tapauksessa ne olivat pois sinulta.
Te, joista tuollainen kaiken maistelu ja lautaselle jättäminen on ok, millä perustelette sen? Voihan aikuinen antaa lautaseltaan maistettavaksi lusikallisen kakkua ja lapsi voi sen maistettua päättää, haluaako itsekin samaa? Turha laittaa isoa palaa, joka jää kuitenkin syömättä.
Kyllä lapselle pitää sallia, että voi maistaa eri asioita ja kaikesta ei tarvitse pitää eli ei ole pakko syödä loppuun. Mutta negatiivinen kommentointi tarjoiluista tai ruoalla pelleily ei ole sallittua ja jos haluaa maistaa, niin ensin otetaan vain vähän ja sen jälkeen vasta lisää, jos maistuu, niin ei mene hukkaan, jos syötävä ei ollutkaan mieleistä.
Minusta on jo paljon, jos lasta on muistettu jotenkin (kun aikuisille on varattu kahvia, on lapselle oma pillimehu). Kiittämätöntä, jos sitten maistetaan joka sorttia ja sitten heti sanotaan "ei oo nälkä, en syö enää" ja vartin päästä mangutaan karkkia.
Siis kamalaa, eivät siis syö herkkuja loppuun vastentahtoaan vain koska on pakko?
Olenko ainoa jonka mielestä tuo on vain positiivinen asia?
T: Lihava herkuttelija.
Niin tuttua ja todella ärsyttävää. Juhlien jälkeen kiva kippailla roskiin kerran haukattuja keksejä ja leivonnaisia.
Yleensä äidit ja isät syövät lasten jättämät jämät.
Te, jotka käskette laittamaan pöytään vähemmän tarjolle. Itse ajattelen, että tarjottavat ovat pääasiassa aikuisten makuun ja lapsille on lasten keksejä ja mehua. Toki lapsikin saa maistaa aikuisten herkkuja jos haluaa, mutta tuskin juustokakut ja rommileivokset useimmille lapsille uppoavat, jos tarjolla on kindermunia ja prinsessakeksejä.
Sanoisin, että ei lasta voi pakottaa herkkuja syömään. Toki vanhemmat voi rajoittaa ettei lapsi ihan kaikkea ota ja kokeile yhdesti, tai sitten tekee kuten itse teen: Syön itse sen mitä lapsi ei syö.
Vierailija kirjoitti:
Te, joista tuollainen kaiken maistelu ja lautaselle jättäminen on ok, millä perustelette sen? Voihan aikuinen antaa lautaseltaan maistettavaksi lusikallisen kakkua ja lapsi voi sen maistettua päättää, haluaako itsekin samaa? Turha laittaa isoa palaa, joka jää kuitenkin syömättä.
No kuka nyt yleensäkään leikkaa lapselle isoa kakkupalaa??
Kasvatuksen puutteesta tuo johtuu. Jokainen voi kotonaan kattaa pöytään sen seitsemän sorttia herkkuja ja antaa lapsensa haukata jokaisesta nokareen maistiaisiksi, mutta kyläpaikassa ei ole kohteliasta ensinnäkään hamstrata herkkuja lautaselleen ja jättää ne syömättä, saati kitistä tarjottavista. Meidän lapsilla oli samat säännöt kuin minun ja mieheni perheissä oli silloin kun me olimme lapsia. Kyläpaikassa otettiin max kahta lajia lautaselle pienet palat ja lisää sai sitten kun ne oli syöty. Jos ei maistunut, ei ollut pakko syödä, mutta ei sitten muitakaan herkkuja tippunut.
Tää on ihan käsittämätön ketju. :D
Olen sentään ajatellut että ne huonot kasvattajat poikkeuksia, mutta joko tämä ketju vetää niitä magneetin lailla luokseen tai sitten huonoja vanhempia on vain TOSI PALJON.
Siis ei ole ok, ei todellakaan ja ei ole liikaa vaadittu lapselta että joko syö valitsemansa herkut tai sitten jättää syömättä, mutta uusia ei tipu.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatuksen puutteesta tuo johtuu. Jokainen voi kotonaan kattaa pöytään sen seitsemän sorttia herkkuja ja antaa lapsensa haukata jokaisesta nokareen maistiaisiksi, mutta kyläpaikassa ei ole kohteliasta ensinnäkään hamstrata herkkuja lautaselleen ja jättää ne syömättä, saati kitistä tarjottavista. Meidän lapsilla oli samat säännöt kuin minun ja mieheni perheissä oli silloin kun me olimme lapsia. Kyläpaikassa otettiin max kahta lajia lautaselle pienet palat ja lisää sai sitten kun ne oli syöty. Jos ei maistunut, ei ollut pakko syödä, mutta ei sitten muitakaan herkkuja tippunut.
Ja näin on ongelma ratkaistu!
2 lajia lautaselle per napero, syö tai ole syömättä.
No syötäväksi varmaan tarkoitettu. Laita ensi kerralla yhtä tai kahta sorttia, vesikannu pöytään ja mehun voi kaataa lasiin. Jos et pidä tähteitä. Harvoin lapsi osaa säännöstellä mitä jaksaa syödä. Vanhempien tai heidän puuttuessa läsnä oleva aikuinen voi auttaa säännöstelystä..