Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreni (9-luokalla) on huolissaan kun pitäisi jo alkaa tehdä uravalintoja tulevaisuuden suhteen. Ei tiedä mitä haluaisi tehdä "isona"
Mikä avuksi, meillä on ihan terävä likka, tosin hyvin ujo ja herkkä, varmaan lukioon ns. ostamaan lisää aikaa ja kerryrrämään yleissivistystä? Mitä vaihtoehtoja tulee mieleen?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
No en minä ainakaan lukiota käydessäni vanhemmilta tarvinnut mitään apua, apua saa kyllä esim. koululta, kavereilta ja netistä.
No juu, onhan se näinkin. Tosin meillä ei edes lähipiirissä ketään "koulutettua" että on se kyllä vieras maailma ja varmaan tytärkin on siellä vähän "yksin?"
ap
Meidän koko perhe ja suku on amisduunareita. Ihan hyvin sovin lukioon enkä ollut lainkaan ulkopuolinen sen vuoksi.
Juu, totta varmasti. Mutta toki vähän pelottavaa omasta mielestä. Kun on tottunut tähän omaan asemaan, niin ei tiedä mitä siellä muurin takana on, ja se tietysti pelottaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
No en minä ainakaan lukiota käydessäni vanhemmilta tarvinnut mitään apua, apua saa kyllä esim. koululta, kavereilta ja netistä.
No juu, onhan se näinkin. Tosin meillä ei edes lähipiirissä ketään "koulutettua" että on se kyllä vieras maailma ja varmaan tytärkin on siellä vähän "yksin?"
ap
Miten se siellä olisi vähän "yksin"? Ihan samalla tavalla peruskoulunsa päättävät sen lukion aloittaa, ei kai siellä nyt vanhempien ja sukulaisten koulutuksia kysellä ja sen mukaan aleta lajittelemaan porukkaa eri ryhmiin.
Tuolla tavalla nimenomaan luokkayhteiskunta kehittyy, jos lapsi ei "voi" kouluttautua korkeammalle kuin vanhempansa.
Nimenomaan. Hyvä ystäväni kävi ns. eliittilukion ja hänen vanhempansa olivat pakolaisina Suomeen tulleita vailla kunnon koulutusta. Hyvin sopi kirjavaan opiskelijajoukkoon ja viihtyi loistavasti :)
Antropoligiassa puhutaan "liminaalitilasta". Hyvä käsite kuvaamaan niitä ongelmia, mitä tämä aiheuttaa. Kannattaa googlettaa.
Vierailija kirjoitti:
No voi nyt v#ttu, jos tuon ikäisenä täytyisi tietää mitä haluaa ehdottomasti tehdä loppuelämänsä ajan. Siinä voi tulla MONTA muuttujaa matkan varrella, mm. ihan fyysiset ominaisuudet voivat estää montakin alavalintaa. Enkä tarkoita vartalon muotoja vaan aivan muita seikkoja. Kokemusta on. Sitä paitsi omat haaveenikin ovat muuttuneet vuosien saatossa sata kertaa. Nyt taidan vihdoin tietää mikä minusta tulee VARMASTI. Ja ikää on yli 20 vuotta.
Nykyään on pakko tietää heti lukion alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi nyt v#ttu, jos tuon ikäisenä täytyisi tietää mitä haluaa ehdottomasti tehdä loppuelämänsä ajan. Siinä voi tulla MONTA muuttujaa matkan varrella, mm. ihan fyysiset ominaisuudet voivat estää montakin alavalintaa. Enkä tarkoita vartalon muotoja vaan aivan muita seikkoja. Kokemusta on. Sitä paitsi omat haaveenikin ovat muuttuneet vuosien saatossa sata kertaa. Nyt taidan vihdoin tietää mikä minusta tulee VARMASTI. Ja ikää on yli 20 vuotta.
Äläs ny, mä mietin itse vielä välillä, pitäisikö opiskella vielä yksi (hieman eri alan) tutkinto. Ja ikää on yli 40 v.
Tämä on harvoja asioita, joissa voi sanoa, että se on tätä nykyaikaa. Ei nykyään ole ihmeellistä, jos vanhemmatkin ihmiset opiskelevat. Omat vanhempani ovat olleet lukemattomat kerrat niiiiiiin huolissaan tulevaisuudestani, eivätkä tunnu ymmärtävän että en minä vielä ole rappiolla. Tarvitsin vain vähän haahuilua sinne tänne, jotta unelmani selkenivät. Nyt en usko, että tavoitteeni tulee tästä enää muuttumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi nyt v#ttu, jos tuon ikäisenä täytyisi tietää mitä haluaa ehdottomasti tehdä loppuelämänsä ajan. Siinä voi tulla MONTA muuttujaa matkan varrella, mm. ihan fyysiset ominaisuudet voivat estää montakin alavalintaa. Enkä tarkoita vartalon muotoja vaan aivan muita seikkoja. Kokemusta on. Sitä paitsi omat haaveenikin ovat muuttuneet vuosien saatossa sata kertaa. Nyt taidan vihdoin tietää mikä minusta tulee VARMASTI. Ja ikää on yli 20 vuotta.
Äläs ny, mä mietin itse vielä välillä, pitäisikö opiskella vielä yksi (hieman eri alan) tutkinto. Ja ikää on yli 40 v.
Tämä on harvoja asioita, joissa voi sanoa, että se on tätä nykyaikaa. Ei nykyään ole ihmeellistä, jos vanhemmatkin ihmiset opiskelevat. Omat vanhempani ovat olleet lukemattomat kerrat niiiiiiin huolissaan tulevaisuudestani, eivätkä tunnu ymmärtävän että en minä vielä ole rappiolla. Tarvitsin vain vähän haahuilua sinne tänne, jotta unelmani selkenivät. Nyt en usko, että tavoitteeni tulee tästä enää muuttumaan.
T. Se jolle vastasit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näkee että itselläsi taisi jäädä opiskelu aikanaan kesken...
Hups, tämä oli siis suunnattu tuolle #4 kommentille, ei ap:lle.
-sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi nyt v#ttu, jos tuon ikäisenä täytyisi tietää mitä haluaa ehdottomasti tehdä loppuelämänsä ajan. Siinä voi tulla MONTA muuttujaa matkan varrella, mm. ihan fyysiset ominaisuudet voivat estää montakin alavalintaa. Enkä tarkoita vartalon muotoja vaan aivan muita seikkoja. Kokemusta on. Sitä paitsi omat haaveenikin ovat muuttuneet vuosien saatossa sata kertaa. Nyt taidan vihdoin tietää mikä minusta tulee VARMASTI. Ja ikää on yli 20 vuotta.
Äläs ny, mä mietin itse vielä välillä, pitäisikö opiskella vielä yksi (hieman eri alan) tutkinto. Ja ikää on yli 40 v.
Tämä on harvoja asioita, joissa voi sanoa, että se on tätä nykyaikaa. Ei nykyään ole ihmeellistä, jos vanhemmatkin ihmiset opiskelevat. Omat vanhempani ovat olleet lukemattomat kerrat niiiiiiin huolissaan tulevaisuudestani, eivätkä tunnu ymmärtävän että en minä vielä ole rappiolla. Tarvitsin vain vähän haahuilua sinne tänne, jotta unelmani selkenivät. Nyt en usko, että tavoitteeni tulee tästä enää muuttumaan.
Juu, mutta ei se helppoa ole: jos on amispohjalla, niin ensin pitää käydä aikuislukio, ja sitten yliopistoon, jos meinaa vaikka johonkin semmoiseen ammattiin, jossa vaaditaan tuo maisterin tutkinto. Siinä vierähtää helposti 10 vuotta tai ylikin jos ei pääsekkään ensimmäisillä yrittämillä sinne yliopistoon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
No en minä ainakaan lukiota käydessäni vanhemmilta tarvinnut mitään apua, apua saa kyllä esim. koululta, kavereilta ja netistä.
No juu, onhan se näinkin. Tosin meillä ei edes lähipiirissä ketään "koulutettua" että on se kyllä vieras maailma ja varmaan tytärkin on siellä vähän "yksin?"
ap
Meidän koko perhe ja suku on amisduunareita. Ihan hyvin sovin lukioon enkä ollut lainkaan ulkopuolinen sen vuoksi.
Juu, totta varmasti. Mutta toki vähän pelottavaa omasta mielestä. Kun on tottunut tähän omaan asemaan, niin ei tiedä mitä siellä muurin takana on, ja se tietysti pelottaa.
ap
Sinun tyttäresi sinne lukioon on menossa, et sinä. Pelkää sinä vain ihan rauhassa ja näe muureja siellä, missä niitä ei ole, mutta älä niin hölmö ole, että tartutat asenteesi tyttäreesi.
Voi mitä provoilua. Kovin virheetöntä kieltä ja pilkutkin ihan kohdallaan tuolla ap:lla, joka väittää olevansa lukiota käymätön siivooja. Noin hyvällä osaamisella olisi jo omassa nuoruudessa päässyt lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
No en minä ainakaan lukiota käydessäni vanhemmilta tarvinnut mitään apua, apua saa kyllä esim. koululta, kavereilta ja netistä.
No juu, onhan se näinkin. Tosin meillä ei edes lähipiirissä ketään "koulutettua" että on se kyllä vieras maailma ja varmaan tytärkin on siellä vähän "yksin?"
ap
Meidän koko perhe ja suku on amisduunareita. Ihan hyvin sovin lukioon enkä ollut lainkaan ulkopuolinen sen vuoksi.
Juu, totta varmasti. Mutta toki vähän pelottavaa omasta mielestä. Kun on tottunut tähän omaan asemaan, niin ei tiedä mitä siellä muurin takana on, ja se tietysti pelottaa.
ap
Sinun tyttäresi sinne lukioon on menossa, et sinä. Pelkää sinä vain ihan rauhassa ja näe muureja siellä, missä niitä ei ole, mutta älä niin hölmö ole, että tartutat asenteesi tyttäreesi.
Vaikka miten ongelma kuulostaa naurettavalta, niin se on tosi. Me asutaan alle 50 000 ihmisen kaupungissa, syödään makkaraa ja perunaa, ei käydä kirjastossa tai taidenäyttelyissä. Perinteinen elämä. Tytär on tottunut tähän ja ei tuon ikäinen vielä muusta tiedä. Olisihan se hienoa että likasta tulisi sivistynyt ja niin edelleen, nyt jo haluaa jättää makkarat syömättä ja on mukana tässä vegaanijutussa, mutta enhan se pelottavaa päästää tyttö itselle täysin vieraaseen "paikkaan". Tavallisia äidin ajatuksia. Toki tyttö päättää lopulta itse.
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä provoilua. Kovin virheetöntä kieltä ja pilkutkin ihan kohdallaan tuolla ap:lla, joka väittää olevansa lukiota käymätön siivooja. Noin hyvällä osaamisella olisi jo omassa nuoruudessa päässyt lukioon.
Minun oli pakko mennä töihin tuohon aikaan kun tarjottiin siivoojan paikkaa (perheyritys, oman isän perustama) ja näin opiskelu jäi. Osaan käyttää pistettä ja pilkkua kuitenkin? Ei vaikeaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
No en minä ainakaan lukiota käydessäni vanhemmilta tarvinnut mitään apua, apua saa kyllä esim. koululta, kavereilta ja netistä.
No juu, onhan se näinkin. Tosin meillä ei edes lähipiirissä ketään "koulutettua" että on se kyllä vieras maailma ja varmaan tytärkin on siellä vähän "yksin?"
ap
Meidän koko perhe ja suku on amisduunareita. Ihan hyvin sovin lukioon enkä ollut lainkaan ulkopuolinen sen vuoksi.
Juu, totta varmasti. Mutta toki vähän pelottavaa omasta mielestä. Kun on tottunut tähän omaan asemaan, niin ei tiedä mitä siellä muurin takana on, ja se tietysti pelottaa.
ap
Sinun tyttäresi sinne lukioon on menossa, et sinä. Pelkää sinä vain ihan rauhassa ja näe muureja siellä, missä niitä ei ole, mutta älä niin hölmö ole, että tartutat asenteesi tyttäreesi.
Vaikka miten ongelma kuulostaa naurettavalta, niin se on tosi. Me asutaan alle 50 000 ihmisen kaupungissa, syödään makkaraa ja perunaa, ei käydä kirjastossa tai taidenäyttelyissä. Perinteinen elämä. Tytär on tottunut tähän ja ei tuon ikäinen vielä muusta tiedä. Olisihan se hienoa että likasta tulisi sivistynyt ja niin edelleen, nyt jo haluaa jättää makkarat syömättä ja on mukana tässä vegaanijutussa, mutta enhan se pelottavaa päästää tyttö itselle täysin vieraaseen "paikkaan". Tavallisia äidin ajatuksia. Toki tyttö päättää lopulta itse.
ap ˆ
Mun vanhemmat oli korkeakoulutettuja keskiluokkasia, enkä mä oo ikinä viihtynyt missään taidennäyttelyissä enkä kulttuuririennoissa eikä me sellasissa käytykään. Kirjasto kyllä tuli tutuksi. Ihan tavallista ruokaa meillä syötiin ja muutenkin oltiin täys tavallisia tallukoita. Menin sitte lukioon kun en muutakaan keksinyt. Nyt it-alan hommissa (korkeakoulutus alla) ja tosi tyytyväinen. Tällä alalla on nyt hyvät näkymät, toivottavasti vielä useamman vuoden näin. Kannusta tytärtäsi lukioon ja ottamaan pitkät matikat ja fysiikat jos on kerta älliä. Teknisillä valinnoilla ei sulje mitään mahdollisuuksia (lääkäri, dippainssi jne) pois, ja voi silti lopulta mennä vaikka taidehistoriaa lukemaan tai lukion jälkeen amikseen, jos siltä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin lukio, sitten yliopisto tai amk. Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa teknologia, automatisaatio ja robotiikka vie leijonanosan noista duunarin ammateista ja maahanmuuttajat tekevät halvalla ne vähät duunit, joita jäljelle jää. Kun koulutus on vielä ilmaista, niin kannusta ehdottomasti tyttöä opiskelemaan.
Parhaiten pärjää kun tajuaa ettei se oo maailmanloppu vaikka valitsis väärin. Näin meillä oli opot aina ettei paineita. Jos ei tiedä yhtään, on esimerkiksi valma hyvä valinta kanssa! Pääset vuodeks kokeilee amisaloja ja jos sieltä ei löydy mieluisaa, niin lukioon pääsee. (:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
No en minä ainakaan lukiota käydessäni vanhemmilta tarvinnut mitään apua, apua saa kyllä esim. koululta, kavereilta ja netistä.
No juu, onhan se näinkin. Tosin meillä ei edes lähipiirissä ketään "koulutettua" että on se kyllä vieras maailma ja varmaan tytärkin on siellä vähän "yksin?"
ap
Jollei viimein tässä kohtaa tunnistanut ketjua porvoolaiseksi, niin hahhah! Samanlaista saastaa on syötetty täällä vuosikymmeniä. Ei tällasia möllejä ole Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
No en minä ainakaan lukiota käydessäni vanhemmilta tarvinnut mitään apua, apua saa kyllä esim. koululta, kavereilta ja netistä.
No juu, onhan se näinkin. Tosin meillä ei edes lähipiirissä ketään "koulutettua" että on se kyllä vieras maailma ja varmaan tytärkin on siellä vähän "yksin?"
ap
Jollei viimein tässä kohtaa tunnistanut ketjua porvoolaiseksi, niin hahhah! Samanlaista saastaa on syötetty täällä vuosikymmeniä. Ei tällasia möllejä ole Suomessa.
Suomi on erilainen täällä kehä kolmosen ulkopuolella. Voisit myös itse avartaa maailmaasi.
ap
Ihan sama mitä vanhemmat ovat anna hänelle mahdollisuus edetä yhteiskunnasa. Lukioon vain ja sen jälkeen onkin paljon viisaampi ja voi pyrkiä johonkin mikä miellyttää. Lukio on nuorelle hyvää aikaa ajatella mitä aikoo tehdä, niin minä tein aikoinani ja niin ovat lapseni tehneet.
Mun suvussa ei ole kukaan kouluttautunut toista astetta pidemmälle. Itse opiskelen nyt lääkiksessä. Ehkä asiat on menneet vähän sujuvammin kurssikavereillani, joiden vanhemmat ovat lääkäreitä tai edes akateemisia, mutta ei mullakaan mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ole ollut. Vanhempani ovat aina kannustaneet pyrkimään suuntaan, joka itsestäni oikealta tuntuu.
Nimenomaan. Hyvä ystäväni kävi ns. eliittilukion ja hänen vanhempansa olivat pakolaisina Suomeen tulleita vailla kunnon koulutusta. Hyvin sopi kirjavaan opiskelijajoukkoon ja viihtyi loistavasti :)