Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreni (9-luokalla) on huolissaan kun pitäisi jo alkaa tehdä uravalintoja tulevaisuuden suhteen. Ei tiedä mitä haluaisi tehdä "isona"
Mikä avuksi, meillä on ihan terävä likka, tosin hyvin ujo ja herkkä, varmaan lukioon ns. ostamaan lisää aikaa ja kerryrrämään yleissivistystä? Mitä vaihtoehtoja tulee mieleen?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
No en minä ainakaan lukiota käydessäni vanhemmilta tarvinnut mitään apua, apua saa kyllä esim. koululta, kavereilta ja netistä.
No juu, onhan se näinkin. Tosin meillä ei edes lähipiirissä ketään "koulutettua" että on se kyllä vieras maailma ja varmaan tytärkin on siellä vähän "yksin?"
ap
Miten niin yksin? Eikö hänellä ole nyt yläasteella kavereita, jotka jatkavat myös lukioon? Mulla oli ihan samat kaverit yläasteella ja lukiossa, tietty poikkeuksena he, jotka eivät jatkaneet lukioon. Isä oli duunari ja äiti kotirouva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä avuksi, meillä on ihan terävä likka, tosin hyvin ujo ja herkkä, varmaan lukioon ns. ostamaan lisää aikaa ja kerryrrämään yleissivistystä? Mitä vaihtoehtoja tulee mieleen?
Luen vähän niinkuin Piru Raamattua, mutta en mitenkään pahantahtoisesti.
Oletko varma, että tyttärenne on "hyvin ujo ja herkkä"? Mitä tarkoitat sillä, miten se ilmenee? Onko ujous ja herkkyys sinusta joku vamma tai este jollekin asialle?
Tunnut potevan jonkinnäköistä sosiaalista alemmuudentiunnetta teidän vanhempien koulutuksen ja ammattien takia. Siihenhän ei ole mitään syytä, eikä se vaikuta tyttärenne tulevaisuuteen sitä eikä tätä ellette te anna sen vaikuttaa. Se on siis teistä kiinni. Muista, että elämme Suomessa, emme maassa, jossa lapsen koulutus on sukupuolesta tai vanhempien varallisuudesta kiinni.
Tyttö on itsenäistymässä, irtautumassa kotoa. Ehdotan lukiota ja toivotan kaikkea hyvää. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
No en minä ainakaan lukiota käydessäni vanhemmilta tarvinnut mitään apua, apua saa kyllä esim. koululta, kavereilta ja netistä.
No juu, onhan se näinkin. Tosin meillä ei edes lähipiirissä ketään "koulutettua" että on se kyllä vieras maailma ja varmaan tytärkin on siellä vähän "yksin?"
ap
Jos nyt ei mihinkään eliittilukioon ole menossa, niin ei varmasti ole yksin. Olen itse lukiossa ja muissa lukioissa olevista kavereistani 3 on sellaisia, etteivät heidän vanhempansa ole käyneet lukiota. Lukiossa on opo, kaverit ja opettajat auttamassa, kyllä ne tulevaisuuden suunnitelmat siitä selkenevät viimeistään poissulkemismenetelmällä kursseja valitessa.
Vierailija kirjoitti:
Paitsi, että lukio ei sitä lisäaikaa pahemmin anna, ei ainakaan 3v kuten moni luulee.
Jo ekan vuoden syksyllä olisi hyvä valita kurssitarj aineita jotka todnäk kirjoittaa ja joiden pohjalta hakee opintoihin lukion jälkeen. Ja lukion 2-luokan alkaessa kys valinnat on viim tehtävä.T. Ressussa ekalla olevan äiti.
Kunhan valitsee pitkän matematiikan ja fysiikasta kaikki valtakunnalliset kurssit, saa kaksi vuotta lisäaikaa. Kaiken muun valinnaisen voi tarvittaessa opiskella itse kolmantena vuonna tai lukion jälkeen. Voi toki vaatia itsenäistä opiskelua, mutta ei ole mitenkään mahdotonta.
Lukion kävin minäkin, sitten muutin miehen perään ja opiskelin kokiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistään kielitaidoista ainakaan ei ole haittaa myöhemmin, opiskelee vaikka ranskan, saksan ja espanjan, englannin ja ruotsin lisäksi.
Nuorena sanat jää paremmin mieleen. Ettei tarvi sitten keski-ikäisenä jankata jollain kansalaisopiston alkeiskurssilla. Suomen kieli on niin pienellä alueella, sillä on iso merkitys että osaa muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No voi nyt v#ttu, jos tuon ikäisenä täytyisi tietää mitä haluaa ehdottomasti tehdä loppuelämänsä ajan. Siinä voi tulla MONTA muuttujaa matkan varrella, mm. ihan fyysiset ominaisuudet voivat estää montakin alavalintaa. Enkä tarkoita vartalon muotoja vaan aivan muita seikkoja. Kokemusta on. Sitä paitsi omat haaveenikin ovat muuttuneet vuosien saatossa sata kertaa. Nyt taidan vihdoin tietää mikä minusta tulee VARMASTI. Ja ikää on yli 20 vuotta.
Itse tiesin pikkulapsesta asti mitä halusin tehdä. Sitten kun valinnan aika alkoi tulla oikeasti eteen niin panikoin, koska sain fyysisen vaivan joka, no, ei täysin estänyt kyseiselle alalle lähtöä mutta vaikeutti siinä pärjäämistä ihan liikaa. Nuorille pitäisi esitellä paljon vaihtoehtoja, ettei se yhden suunnitelman kaatuminen vaikuta maailmanlopulta.
Harmillista, että moni tässä ketjussa näyttää olevan ylpeä siitä etteivät käy museoissa. Museot kuuluvat meille kaikille, niissä esitellään meidän yhteistä menneisyyttä, nykyisyyttä ja ajatuksia tulevaisuudesta. Museot eivät ole pelottavia tai elitistisiä paikkoja: samanlaisia ihmisiä siellä on töissä kuin muuallakin. Monessa kaupungissa, isossa ja pienessä, museot ovat keskeisellä paikalla, joten niihin sisälle käveleminen on helppoa (museoissa on myös ramppeja ja hissit jos on liikkumisongelmia). Monessa museossa on myös ilmaispäiviä, joten pääsymaksun ei pitäisi muodostua esteeksi. Tervetuloa museoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukioon, pitkä matikka, paljon fysiikkaa ja kemiaa myös. Noilla on tie auki opiskelemaan ihan minne vaan.
Vierailija kirjoitti:
Mistään kielitaidoista ainakaan ei ole haittaa myöhemmin, opiskelee vaikka ranskan, saksan ja espanjan, englannin ja ruotsin lisäksi.
Nuorena sanat jää paremmin mieleen. Ettei tarvi sitten keski-ikäisenä jankata jollain kansalaisopiston alkeiskurssilla. Suomen kieli on niin pienellä alueella, sillä on iso merkitys että osaa muitakin.
Kielet on raskaita opetella, ihan turhaa kuormittaa opiskella noin paljon kieliä jos ei tiedä niitä varmasti tarvitsevansa. Sitten ne kuitenkin unohtuu jos ei puhu sanaakaan kymmeneen vuoteen opiskelujen päätyttyä ja se on ihan sama vaikka ei olisi opiskellut ollenkaan.
Kannattaa opetella hyvä englanti ja panostaa siihen, sillä pärjää joka paikassa ja sitä puhutaan ja käytetään paljon niin ei pääse unohtumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sosiaalinen status on tärkeämpää kuin hengittäminen ja paskalla käynti, niin lukioon vaan. Lukio on aivan liian yliarvostettua höpö höpöä. Se on semmoisille lukutoukille ja nörteille tarkotettu paikka. Ja tokihan lukion käyneille on tärkeää saada se valkoinen lakki, se kun on jumaluuden symboli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
Mun vanhemmat oli talkkareita. Menin lukioon, opinnoissa en tarvinnut vanhempien apua. Minusta tuli lääkäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti lukioon. Apuja lukiojuttuihin saa lukion opettajilta ja myös kavereilta. Itse olen akateeminen ja mies maanviljelijä ja hyvin ollaan pystytty nuorta auttamaan, paitsi pitkässä matikassa ja fy/ke:ssä ollut aika paljon omillaan. Tosin juuri kavereiden avulla ovat pohtineet hankalia koulujuttuja. Nyt abi ja ensi keväänä päässee Teknilliseen yliopistoon.
Joten tsemppiä ja lukioon vaan. Sieltä ne ovet aukeavat.
"Lukioon vaan, sieltä ne ovet aukeavat" "Lukioon! Saa jalan oven väliin!" "Lukioon tietenkin. Mahdollisuudet aukevat" Lukio. Niin elämä hymyilee!" "Lukio. Ja olet paras! "Lukioon meneminen pitäisi olla itsestään selvää. Saa uran huipulta!"
Tottakai lukioon, jos haluat että lapsi tuhlaa 3vuotta hukkaan :)
Lukio ja siellä pitkä matematiikka, fykebi, kieliä
Vierailija kirjoitti:
Lukio ja siellä pitkä matematiikka, fykebi, kieliä
kaikki kurssit fykebi.
Vierailija kirjoitti:
No voi nyt v#ttu, jos tuon ikäisenä täytyisi tietää mitä haluaa ehdottomasti tehdä loppuelämänsä ajan. Siinä voi tulla MONTA muuttujaa matkan varrella, mm. ihan fyysiset ominaisuudet voivat estää montakin alavalintaa. Enkä tarkoita vartalon muotoja vaan aivan muita seikkoja. Kokemusta on. Sitä paitsi omat haaveenikin ovat muuttuneet vuosien saatossa sata kertaa. Nyt taidan vihdoin tietää mikä minusta tulee VARMASTI. Ja ikää on yli 20 vuotta.
No mutta sitähän poliitikot ovat nimenomaan ajamassa, että entistä nuorempana pitäisi pystyä tietämään, mitä haluaa loppuelämänsä tehdä. Tästähän kertovat mm. suunnitelmat poistaa pääsykokeet ja suunnitelmat vaikeuttaa alanvaihtoa merkittävästi. Eli tuolloin pitäisi jo yläasteella tietää, mihin lukioon hakee ja mitä aikoo lukiossa opiskella ja kirjoittaa, että pääsisi lukion jälkeen haluaamansa opiskelupaikkaan.
Politiikot ovat ilmeisesti tosissaan tuomassa eteläkorealaisen koulutusvalintahelvetin Suomeen. Jos tuo toteutuu, niin varmaan mukana tulevat myös samoissa määrin mielenterveysongelmat ja tuohon liittyen itsemurhat, mitä Etelä-Koreassa on. Näinkö Suomi ajatellaan saada nousuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lukio ole hyvä suunta. Ajan ostamisen lisäksi ovia aukeaa laajemmalle. :)
Näin varmasti. Tosin itselle ja miehelle tuo on vieras maailma kun olen itse siivooja ja mies ajaa taksia, niin en tiedä osaammeko auttaa tytärtä noissa asioissa sitten :(
Älä ap sure, tyttö hoitaa itse koulunsa, tärkeää on että kerrotte hänelle että kyllä se hyvin menee ja hän pystyy siihen. Rohkaise häntä uskaltamaan.
Olen itse duunarikodista, äiti leipomotyöntekijä ja isä asentaja. Muistan miten pelkäsin mennä lukioon ja ottaa pitkää matikkaa, vaikka olin aina saanut matikasta hyviä numeroita. Äiti piti minulle lempeän puhuttelun, "kuka sinne sitten menee josset sinä".
Kirjoitin hyvin, olen nykyään DI ja vastuullisessa työssä. Sinunkin tyttösi pärjää kun uskotte että hän pärjää.
En jaksa lukea koko ketjua, mutta jos kerran koulu menee hyvin, niin vastaus on yksinkertainen: lukio ja siellä pitkä metematiikka ja fysiikasta myös valinnaiset kurssit. Näin kaikki jakomahdollisuudet lukion jälkeen ovat auki. Kaikesta muusta lukiossa opetettavasta pystyy opiskelemaan lukion oppimäärän halutessaan kahdessa kuukaudessa jälkikäteen ja täydentämään ylioppilastutkintoa, jos huomaakin jälkikäteen, että haluaakin opiskella alaa x, jonka sisäänpääsyssä vaaditaan aineen y ylioppilastutkintoa.
Ja älkää nyt ihmeessä rajoittako lapsen tulevaisuutta siksi, että olette itse duunareita. Tunnen useita sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita, jotka ovat menestyneet yliopistossa ja sen jälkeen työelämässä hyvin.