Lue keskustelun säännöt.
En käsitä, miksi omakotitaloa pidetään jonain unelmien unelmana ja saavuttamisen arvoisena asiana?
10.11.2017 |
Minä nimenomaan haluan asua kerrostalossa, enkä omakotitalossa. Kerrostalossa asuminen on helppoa ja huoletonta. Ei tarvitse ikinä kolata lunta tai haravoida, ei kitkeä mitään tai korjata itse. Olen vastuussa vain siitä, mitä omien seinien sisällä tapahtuu.
Omakotitalo kuulostaa työleiriltä, vaikkei se sitä monelle ole. En pysty kuvittelemaan itseäni leikkaamassa ruohoa. En ole koskaan pitänyt pihalla istumisesta. Jos haluan istua auringossa, voin mennä täältä kerrostalosta meren rantaan istumaan.
Asun Helsingin keskustassa vanhassa jugend-kerrostalossa. Voi olla, että jossain Kontulan paperinohuiden seinien taloissa voisi tunnelmat olla erilaiset ja saattaisin paremman puutteessa haaveillakin omakotitalosta.
Miksi kerrostaloasuminen mielletään Suomessa jotenkin kakkosvaihtoehdoksi, jota kukaan ei _oikeasti_ halua?
Kommentit (86)
Mulle tämä oma talo on unelmien täyttymys. Itseasiassa jo toinen omalle perheelle rakennettu. Asuin 37 vuotta kerrostalossa tai rivarissa ja se kyllä riitti.
Uudessa talossa on hyvin vähän töitä, traktori siivoaa lumet ja itse kolaamme loput. Parina viimetalvena ei ole tarvinnut kertaakaan sitä tehdä. Puutarhanhoito on parasta psykoterapiaa. Remppoja ei tarvitse tehdä.
Kyllä mun mielestä on eriasia lähteä johonkin merenrannalle (tosin tästäkin vain 2km) muiden sekaan notkumaan kuin olla tässä omalla uima-altaalla ja terassilla vaikka nakuna:D Täällä palvelukin pelaa kun mies tekee drinksun tai keittää kahvit. Tonttiakin on 3000m2 joten naapuri ei ole ihan kyljessä kiinni. Stadiin pääsen 22 minuutissa.
ex-paljasjalkainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle tämä oma talo on unelmien täyttymys. Itseasiassa jo toinen omalle perheelle rakennettu. Asuin 37 vuotta kerrostalossa tai rivarissa ja se kyllä riitti.
Uudessa talossa on hyvin vähän töitä, traktori siivoaa lumet ja itse kolaamme loput. Parina viimetalvena ei ole tarvinnut kertaakaan sitä tehdä. Puutarhanhoito on parasta psykoterapiaa. Remppoja ei tarvitse tehdä.
Kyllä mun mielestä on eriasia lähteä johonkin merenrannalle (tosin tästäkin vain 2km) muiden sekaan notkumaan kuin olla tässä omalla uima-altaalla ja terassilla vaikka nakuna:D Täällä palvelukin pelaa kun mies tekee drinksun tai keittää kahvit. Tonttiakin on 3000m2 joten naapuri ei ole ihan kyljessä kiinni. Stadiin pääsen 22 minuutissa.
ex-paljasjalkainen
Ai Westendissä? Ja arvo oli kuinka monta miljoonaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet ei ymmärrä sitä, että heidän haaveensa ja unelmansa ei ole kaikkien unelma.
Itse kokisin ylipäätään asunnon omistamisen taakaksi. Autostakin sen verran vaivaa, että ajattelin siirtyä leasing autoon.Ai niin sekin vielä - suomalaisen on omistettava asunto ja asuntolaina on maksettava mahdollisimman äkkiä pois. Vuokralla asuvat on hulttioita. Unohdin tämän kokonaan..
ap
Vuokralla asuva haaskaa rahaa. Kuten korkoja maksavakin. Se nyt vaan on järkevämpää ostaa, jos pystyy.
No kaikkien ei tarvi ajatella aina sitä rahaa, jos riittää haaskattavaksi, niin miksi se olisi jotenkin järkevää sitoa itsensä asuntoon?
T. Leasing autoa harkitsevaMutta kun Suomessa on rikos ja synti, jos ei ole säästäväinen! Olit sitten rikas tai köyhä. Tämä on ahdasmielinen yhden totuuden maa.
Minä en huoli omistusasuntoa, koska muutan aika usein. Välillä ulkomaille, välillä muuten vaan vaihtelun halusta Helsingin sisällä. En omista enää edes sijoituskämppää, siitäkin on liikaa vaivaa.
T. Varakas, vuokralla asuva, autoton nainen Helsingin Ullanlinnasta
Mitä töitä teet, kun muutat noin usein?
Perintörahoilla puuhailee jotain, jota sitten ilmoittaa ammatikseen. Tunnen muutaman vastaavan.
On kerrostalossa puolensa. Aina voi soittaa huoltomiehen paikalle, jos on korjattavaa. Joku muu auraa lumet ja ajaa nurmikot. Remontissa taloyhtiö tulee kustannuksissa vastaan. Kerrostalo (ainakin ne, joissa itse asuin) on keskustassa, jossa ei omaa autoa tarvitse.
Itse pidän kuitenkin omakotitalon rauhasta. Ei tarvitse kuunnella naapureiden ääniä, ovien pauketta, hissin kolinaa, askelia pään päällä, piereskelyä, keskiyön suihkutteluja, känninaintimeteliä, tappeluita, vauvan parkua. Ei tarvitse ihmetellä, milloin on saunavuoro tai pyykkivuoro ja uskaltaako narulle jättää vaatteita. Ei tarvitse pelätä, mitä torakoita ja luteita naapurin puolelta tunkee omaan siistiin kotiin.
Kerrostalossa en koskaan mennyt pihaan ottamaan aurinkoa, laittamaan kukkamaita tai istuskelemaan pihakeinuun juomaan kahvikupillista. Olisihan sielläkin niin voinut tehdä. Omassa pihassa se on ihan normisettiä. Haravoidakin voi ihan sinä päivänä kun energiaa riittää (määrätyn talkoopäivän sijasta) tai jättää lehdet maahan, eikä kukaan vittuile asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhät itkee. "Minä HALUAN että kaikki lapseni antautuvat yhteen huoneeseen.. Minä HALUAN nukkua itse olkkarissa ja tapella yhdestä vessasta." joopajoo.
T. Okt asuja jolla lapsilla omat huoneet + peli ja tv aula ja vessa, erikseen vielä vierasvessa ja muutama vierashuone sekä kaikille omat vaatehuoneet.
Mikä siis sulla saa elämän noin kurjaksi :(
Ei minun elämäni ole kurjaa, vastasin vain aloitukseen. Toki on mukavampaa elää niin että on tilaa.
yleensä elämään tyytyväinen ihminen ei mollaa muita. Ellei sit oo joku persoonallisuushäiriö.
Nojaa, turha loukkaantua faktoista ;)
Sinun ”faktasi” ovat kaukana reaalimaailman faktoista.
Ajattelin ennen kuten ap. Nyt asun 10km päästä keskisuuren kaupungin keskustassa 200 neliön omakotitalossa. Rakastan takkatulta, tilaa, luontoa ja tätä hiljaisuutta omassa rauhassa.