Päiväkoti kuormittaa, milloin tästäkin tuli tämmöistä :-/
Puuh... Meillä on vasta kaksi lapsista päivähoidossa ja nyt jo ihan mitta täynnä tämän syksyn jälkeen. Oli tämä nyt jo keväällä tätä, mutta koko ajan vain tahti kiihtyy.
Tuntuu ettei yhtenäkään päivänä uskalla ihan vain viedä lapsia hoitoon kun aina karhutaan jotain tai pitää olla jotain spesiaalia tarviketta mukana. Onko hoitoaikalappua? Onko lomalappua? Onko lupalappua? Onko sitä kyselyä? Joko palautitte sen toisen kyselyn, siihen punaiseen postilaatikkoon? Ne lasten toivekyselyt siihen keltaiseen boxiin sitten! Ensi viikolla on sitten viimeinen päivä palauttaa lupalappu, että saako lapsen maalattu kädenjälki näkyä yhteisessä Suomi100 taideteoksessa kaupungintalolla. Ja laittaisitteko nimen siihen vasu aikatauluun, mikä aika sopii. Muistakaa valokuvauslappu! Ja jos vielä laitatte montako osallistuu Suomi100-juhlaan, se lappu on siinä ovessa (niiden miljoonan muun kaavakkeen vieressä rivin jatkeena).
Tällä viikolla pitää muistaa molemmille eri päivinä jumppavaatteet. Ja toiselle lisäksi luistimet+kypärä. Torstaina valokuvaus, eli jotain siistiä päälle. Toinen tarvitsee ison kiven mukaan huomenna ja toinen torstaina lasipurkin ja yksinäisen sukan (?!). Isänpäiväkahvit myös perjantaina, vaativat osansa aikataulujen järjestelyistä.
Ensi viikollekin on jo pyyntönä toiselle roskapussi jotain retkeä varten ja toiselle vuorostaan luistimet. Herra ties mitä muuta tässä vielä ehtii ennen ensi viikkoa.
Ihan olisi riittävästi arjessa muistettavaa ja pyöritettävää ilman päiväkodin säätämistäkin. Jonkun toiveen joskus ymmärtää, mutta helvetti kun joka päivä jotain muistettavaa, hyvän hoidon kannalta kuitenkin aika turhaa. Riittäisi vähempikin ja ne saamarin lupalaput voisi hoitaa vaikka kerralla syksyllä, lupa kaikkeen vaan. Tuskin siellä mitään asiatonta puuhaa lapsille teettävät.
En halua olla se paska huonomuistinen mutsi, jonka lapsi kärsii päiväkodin hoitajien huokailusta "että ai sulla ei nyt ole, taaskaan", kun äiti ei ruuhkavuosina muista roskapussia, sukkaa, purkkia, kiveä, luistimia, valokuvausta, jumppavaatteita, kuriksia, varahanskoja... Yritän saada lapset edes asianmukaisissa ja säähän sopivissa puhtaissa vaatteissa hoitoon ja itseni ajoissa töihin, siinäkin jo näillä keleillä riittävästi hommaa.
Nuorin on perhepäivähoidossa. Se jos mikä on luksusta <3. Lapsi viedään ja hoitaja ottaa ovella vastaan. Kaikki tarvittava löytyy sieltä ja tunnelma on viedessä rauhallinen. Voi kun päiväkodinkin arki saataisiin rauhalliseksi ja leikki ja hyvä perushoito pääasiaan. Säästyisi ne lomakepaperit vaikka lennokkien tekoon.
Kommentit (423)
Meillä on kylläkin Suonessa ollut jo 6 vuotta vain varhaiskasvatuksen opettajia, eikä kukaan ole tuona aikana ollut LTO, joka oli lyhenne lastentarhanopettajasta. Ei meillä ole enää lastentarhojakaan, vaan päiväkoteja, joissa annetaan varhaiskasvatusta. Miksi ihmisillä on tarve teeskennellä olevansa jotain muuta kuin on. Joku ns. Lto tulee ketjuun kertomaan ja porukka on ihan innoissaan, että noin se on. Tämä on vähän sama keissi kuin muutama vuosi sitten oli ns. lääkäri, joka oli psykologian erikoislääkäri. Sellaista ei ole olemassakaan, eikä tulekaan. Ihmiset palstalla uskoivat hänen juttujaan ja tykkäyksiä sateli. Joku selitti että psykologia ja psykiatria ovat sama asia, toinen työskentelee ennaltaehkäisevällä puolella, toinen hoitaa sairaita. Jestas sentään! Jos alkaa väittää jotain, faktoja voi googlata.
Vierailija kirjoitti:
Voi sinua! Minulla on 3 lasta, joista vanhin jo täysi-ikäinen. Muistan hyvin nuo vuodet, kun koko ajan oli jokin kysely. Kotoa piti tuoda maitopurkkia hoitoon tai lisää vaippoja ja toisella saattoi olla metsäretki maanantaisin, kumisaappaat ja pienet eväät kotoa mukaan ja vanhempainilta ke klo 18 yms.
Muistan kun menin ekan kerran vanhempainiltaan, ja olin ainoa äiti, joka oli ilmoittanut, että lapset tarvitsevat hoitoa vanhempainillan aikana. Mieheni oli iltavuorossa töissä. Siellä oli jotkin MLL:n tai 4H:n tyttöset valmiina leikkimään minun lasten kanssa, jotka oli silloin 1 v. ja juuri täyttänyt 3 v. Nuorempi oli ollut syyskuun alusta päivähoidossa ja vanhempi puolisen vuotta, pois lukien kesäloma, eli käytännössä oli ollut kesän jälkeen vasta reilun kuukauden. Lapset huusivat koko ajan: äiti, äiti, ja pienempi itki. Olin niin häpeissäni, kun oli pakko poistua kesken. Ajattelin, etten osaa tätäkään, kaikki muut ovat saaneet hoitajan kot
Minulla on kolme lasta ja voi luoja kuinka helpottunut olin pelkästään siitä, kun nuorin meni seiskalle. Meidän perheessä tilanne rauhoittui silloin, mutta tämä on varmasti koulukohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse lto ja vihaan näitä saamarin lappuja joita pitää karhuta vanhemmilta. Pitäisi olla vähintään exel mukana, että edes muistaisi ketkä on tuonu minkäkin lipun. Mua ärsyttää myös vanhenpana tää ajatus, että jatkuvasti osallistutaan vanhempia siihen ja tähän koulun ja päiväkodin puolelta. Meillä on neljä lasta, ja tahdon vapaa ajan viettää niiden kanssa kotona ja tehdä omia juttuja, enkä todellakaan haluaisi juosta jokaisessa vanhempainillassa ja kakkumyyjäisessä istumassa. Puhumattakaan jostain avoimista päivistä: jos meinaan osallistua,joudun tuhlaamaan vapaapäivän siihen, että kiertelen muutaman tunnin koulussa katselemassa tuntemattomien lasten piirustuksia. Mielummin veisin omat lapset vaikka uimahalliin, tai kylpylään, ja rentoutuisin niiden kanssa siellä.
Mikä olet? Lto? Enpä usko. Päiväkodeissa on jo pitkään ollut varhaiskasvatuksen opettajia.&n
No mä oon ollu töissä alalla jo 25 vuotta, vanhat tavat istuu tiukassa. Nimet tulee ja menee, opettajaksi yleensä itseni esittelen. Ärsyttää mua muuten tää nimillä veivaaminenkin, ihan kuin jossain komiteassa ei olisi parempaa tekemistä kun pohtia millä nimellä ketäkin kutsutaan. Sitten veivataan kelpoisuuksia ja koulutusohjelmia ja kaikenmaailman kaupunkikohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Tosi asiassa meidän työssä on keskiössä se pieni ihminen, joka tarvitsee aitoa lämpöä,hellyyttä, läsnäoloa ja aikaa ihmetellä kuralätäkköä. Ja hemmetin pitkää pinnaa. Siihen ei jokainen pysty. Varsinkin nykyään huomaa että levottomuus lisääntyy myös pienillä lapsilla, läsnäolo on vaikeampaa myös aikuisilla. Ehkä olisi parempi hidastaa ja koittaa tehdä enemmän sijaan vähemmän. Näillä lapsilla alkaa olla virikkeitä jo ihan tarpeeksi, ja aikuisilla myös. Suurien suunnitelmien ja lappujen venkslaamisen sijaan voitaisiin mennä ihan perusasioihin.
Joo, näistä nykyaikaisista päiväkodeista ja kouluista on tullut sellaisia aikuisten sivutyöpaikkoja. Ei minun nuoruudessa onneksi ollut moista.
Minun taktiikka on olla alusta asti laiska ja huolimaton, laskevat rimaa. Samaa harrastavat monet isät. Minä vaan satun olemaan mukavuudenhaluinen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Kumma kyllä että kyvyt riittää lastentekoon muttei niistä huolehtimiseen.
Ja ajatelkaa vaikkapa 10 vuoden päästä tai 20 vuoden päästä millaiseksi vielä saammekaan vanhemmuuden väkerrettyä. Kohta ei kukaan selviä siitä täysjärkisenä. Visioin, ettei sitten riitä monellakaan kyvyt.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sen, että näihin voi kuormittua, mutta itse en ole kyllä kuormittunut näistä. Teen aina sen mitä pyydetään ja ennakoin myös esim. juhlapyhät, milloin tarvitaan tonttulakkia tai naamiaisasua. Pidän näitä aina saatavilla ja jos nyt jotain jauhoa tarvitaan päiväkotiin niin äkkiäkös sellaisen kaapista tai lähikaupasta nappaa mukaan. Askartelutarvikkeita on myös aina kotona niin sama se täältä napata mukaan päiväkotiin. Lomakkeiden tms. täyttäminen ei nyt vie varttia kauempaa, joten siitäkään en stressaa. Yleensä koneella niitä täyttelen ja toisella silmällä katson ohjelmaa tai kuuntelen musiikkia.
Urheiluvälineet ja varusteet on mielestäni myös ihan perusjuttuja ja niitä pitää aina olla kotona niin että lapsi saa liikkua ja osallistua.
Hymyilin tälle mielikuvalle, että saat asiat hoitumaan jouhevasti, kun pidät aina saatavilla tonttulakkia ja naamiaisasua. Hyvä!
Suomalaiset on niin tunnollisia ja lähtee mukaan ihan ihme juttuihin, se on hyvä mutta se on myös huono
Viekää ne lapset perhepäivähoitoon, siellä ei krumeluuksia vaadita ja siellä hoitajalla on oikeesti aikaa jokaiselle lapselle.
"Puuh... Meillä on vasta kaksi lapsista päivähoidossa ja nyt jo ihan mitta täynnä tämän syksyn jälkeen. Oli tämä nyt jo keväällä tätä, mutta koko ajan vain tahti kiihtyy.Tuntuu ettei yhtenäkään päivänä uskalla ihan vain viedä lapsia hoitoon kun aina karhutaan jotain tai pitää olla jotain spesiaalia tarviketta mukana. Onko hoitoaikalappua? Onko lomalappua? Onko lupalappua? Onko sitä kyselyä? Joko palautitte sen toisen kyselyn, siihen pu.."
MAHTAVA ALOITUS! Näin on. Mutta pk työntekijät on luultavasti pakotettu olemaan "aktiivisia", vaikka ihan pas***han se on.
Vierailija kirjoitti:
Viekää ne lapset perhepäivähoitoon, siellä ei krumeluuksia vaadita ja siellä hoitajalla on oikeesti aikaa jokaiselle lapselle.
Jep. Kyselin tuota. Lähimmät vapaat paikat oli 15 km päässä. Väärään suuntaan meidän kotia, pois päin työpaikkaan nähden. Meillä on 2 lasta, joille toivottiin samaa hoitopaikkaa. Perhepäivähoidon määrä on vähentynyt koko Suomessa. Huippu oli 90-luvulla, mistä tultu rytinällä alaspäin. Hoitajia ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiheellinen kysymys: miksi jossain päiväkodissa pitää olla vanheimpainilta? Joka välissä tulee infolappusia ja puhelimeen ilmoituksia toiminnasta. Ihan liikaakin infoa! Sitten vielä vanheimpainilta missä selitetään uudestaan samat asiat.
Ei minun lapsilla ainakaan ollut samat asiat. Juuri viikko sitten oli päiväkodissa vanhempainilta. Oli ryhmän henkilökunnan esittäytyminen, toiminnan esittely, ohjattiin mistä näkee ruokalistat ja viikko-ohjelman. Lyhyt opastus poissaoloista ja lomista ilmoittamiseen ja tulevat loma-ajat, jolloin pk toimii supistetusti. Synttäreistä asiaa. Oli vanhempiin tutustumista. Päiväkodista ei saada antaa vanhempien tietoja, mutta vanhemmat voivat niitä yhteystietoja vaihtaa keskenään. Milloin siis itse olet ollut päiväkodin vanhempainillassa? Ja miksi siellä muka oli samat asiat kuin infolapuissa? Ei meillä ainakaan ollut.
Meillä ei ollut päiväkodin eikä koulun vanhenpainillassa ikinä yhtikäs mitään. En mene enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsämörri from hell.
Eväät joka viikko.
En tajua miten köyhillä on varaa niihin helkutin jokaviikkoiseen mersäretkeen "
pienet eväät mukaan" en leikkele mitään porkkanoita kun se laspis ei niitäsyö joten meillä asian hoitaa lasten välipalapatukka(täysvilja tehty hedelmistä)
Mutta se maksaa 50-90snt joten se on iso raha kyllä köyhille.
Noi välipalakeksit ja -patukat ovat sokeripakkauksia, joissa maksaa se sana "välipala". Tavallinen keksi on yhtä ravinteikas ja vehnäpulla terveellisempi.
Opettaja simputti, kun lapsella oli tavallinen keksi, vaikka se on samaa halvemmalla. Ei ollut varaa neljän euron keksipakettiin, kaapissa oli valmiiksi tavallisia. Kyllä hän syö näkkäriä ja porkkanaa, mutta kaikilla muilla oli sokerikeksi eväänä, joten epäreilua jos hänellä ei.
Voiko laittaa viestiin, että evääksi näkkileipä? Porkkana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei nykyään olisi niin tarkkaa kaikenmaailman lupien kanssa, niin olisi paljon helpompaa. Ei tarttis hoitajienkaan miettiä, että milloin pitää muistaa mikäkin lupa kysyä, ja kuka sai esiintyä kuvissa ja kuka ei. En oikein tajua, miksi kaikesta piti tehdä niin hankalaa. Ennen ei mitään lupia kyselty, vaan jos otettiin joku kuva jostain retkestä, niin vaan otettiin. Mikä ihmeen keksintö se on, että pitää kysellä luvat jos joskus otetaan joku kuva. En tajua! Mitä ihmeen väliä?
Koska kuule minä minä minä ja minä ja kaikki maailman ihmiset on kiinnostuneita minusta ja kakskyt vuotta kuvan oton jälkeen voin vetää kaikki oikeuteen siksi että joku on nähnyt minäminän yhdessä kuvassa.
Miksi lapsia pitää hoitajien valokuvata päiväkodissa? Kuulemma muutenkin on liian kiire
Vierailija kirjoitti:
Huh on kyllä paljon kaikkea! Ja kyllä tuollaisten jumppien ym pitäisi lukea viikkotiedotteessa, koska nehän suunnitellaan etukäteen. Jumppaviikkona veisin jo maanantaina lokeroon molemmille jumppavaatteet.
Surullisinta tuossa on mielestäni se, että toimintaa on niin paljon että ne oikeasti tärkeät jutut näyttävät vanhemmista turhilta. Siis esimerkiksi vasun täyttäminen on normaalitilanteessa kerran vuodessa ja toisen kerran on sitten arviointikeskustelu. Nämä ovat ainoat kunnon keskustelut, jolloin hoitaja/ope kunnolla paneutuu yhdessä vanhempien kanssa lapsen tilanteeseen ja perheen tarpeisiin varhaiskasvatuksen suhteen. Noissa mietitään yhdessä onko tarvetta vaikkapa puheterapiaan tai muuhun yhteistykumppaniin, ja päiväkoti voi myös ajaa perheen asiaa jos tuntuu ettei neuvolassa oteta tosissaan jotain.
Ja toinen mikä on sille lapsellekin tärkeää, on se isänpäivä. Jos kuulisitte itse kuinka lapset puhuvat ihan viikon jos toisenkin si
VASUt olivat täysin hyödyttömiä. Keskellä työpäivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse lto ja vihaan näitä saamarin lappuja joita pitää karhuta vanhemmilta. Pitäisi olla vähintään exel mukana, että edes muistaisi ketkä on tuonu minkäkin lipun. Mua ärsyttää myös vanhenpana tää ajatus, että jatkuvasti osallistutaan vanhempia siihen ja tähän koulun ja päiväkodin puolelta. Meillä on neljä lasta, ja tahdon vapaa ajan viettää niiden kanssa kotona ja tehdä omia juttuja, enkä todellakaan haluaisi juosta jokaisessa vanhempainillassa ja kakkumyyjäisessä istumassa. Puhumattakaan jostain avoimista päivistä: jos meinaan osallistua,joudun tuhlaamaan vapaapäivän siihen, että kiertelen muutaman tunnin koulussa katselemassa tuntemattomien lasten piirustuksia. Mielummin veisin omat lapset vaikka uimahalliin, tai kylpylään, ja rentoutuisin niiden kanssa siellä.
Mikä olet? Lto? Enpä usko. Päiväkodeissa o
Äitini oli myös seminaarin käynyt kansakoulun opettaja. Hän arvosti kovasti tätä ammattinimikettä, ja hänen mielestään "peruskoulun opettaja" oli huonompi nimitys. Ainakin se on abstraktimpi. Kaikki tietää, mitä on "kansa" mutta mitä on "perus"? Sikäli ymmärrettävää, että vanhus palasi vanhaan arvokkaaseen nimitykseen,
Äitini sukupolvi, s. 1929, koko vielä kansan olevan tärkeä. Peruskoulu-nimitys tuli Ruotsista, grundskolan.
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen aivan kuin ap. Jatkuvaa syyllisyyttä kun en aina muista kaikkea. Miksi ei voisi olla vain perushoitoa, se riittäisi.
No, kun on se koulutus, niin hyvänen aika, pitäähän ns kasvatuksen olla jotain muutakin kuin perusasioita, mistä ei saa pisteitä! Itse ajattelin aikoinaan samoin enkä vienyt pieniä lapsiani päikkyyn. Erittäin tyytyväinen mami!
Joko muuten nämä kiusaamiset on opittu saamaan kuriin?
Vierailija kirjoitti:
Tästä kaikesta unohtui vielä se huipennus: ne vtun vtun vtun pakkomyyntilaput! Aina, joka kk pitäisi olla myymässä jokiosten leipätilauksia, sukkia, kassimatteja, maustemyyntiä, niitä karkkeja ja keksejä... Ja myyntiaikakin aina jotain 2 vk... kuka ehtii 2 viikossa myydä yhtään mitään. Hauskinta kun jo edellisen vanhempaintoimikunnan jäljiltä jäi yhdistyksen tilille monta tonnia. Yhdistyksen tilille ei edes rahaa saa jäädä, kaikki pitää käyttää. Mutta oli niilläkin niin kiire kerätä vain rahaa ettei ehditty edes käyttää! Hyvin harvoin käytettiin meidänkin lasten kohdalla rahoja... En tiedä mihin keräävät tonneittain rahaa. Sitä paitsi se on kaupungin homma maksaa hiekkalapiot ja pulkat. Ja jos ei maksa, niin helpommalla päästään kun jokainen ostaa päiväkotiin itse niitä romuja!
Vituttaa jo valmiiksi koulussa alkava luokkaretkirahojen keräys. Aion toki osallistua. Jos järjestetään joku disko niin menen ja annan buffett
Meidän koululla on koko ajan, siis valehtelematta joka ikinen kuukausi, myyjäisiä. Wilmaan kilahtelee viestiä, jossa toivotaan milloin mitäkin myyntiin, sitten pitää antaa lapselle rahaa jotta voi ostaa niitä samoja tuotteita...huoh. Päälle joulu/kevätmyyjäiset ja ties mitkä yrityspäivät ja kissanristiäiset.
Tämän LISÄKSI meiltä vanhemmilta on kerätty mm. välituntileluihin rahaa, koska kaupunki myöntää niihin todella vähän, jos lainkaan, euroja. Sama kaipunki kyllä lahjoittaa näkyvästi tavaraa Ukrainaan, tukee ties mitä multikultikahviloita jne., mutta omien lasten palloihin ei ole osoittaa paria satasta.
Kaiken tän vielä sietäisi, jos niistä rahoista olisi jotain iloa omallekin lapselle, vaan nyt näyttää siltä, ettei tää luokka tee edes leirikouluretkeä.
Jos sillä on dementiaa. Minun appi sanoi aina olevansa kansakoulun opettaja. Todellisuudessa kylläkin oli peruskoulun opettaja, mistä työstä jäi eläkkeelle v. 1995. 70-luvulta vuoteen 1995 oli peruskoulun opettaja, mutta sitä ennen kansakoulun opettajana. Muisti kun alkoi heikentyä, kaikille puhui olevansa kansakoulun opettaja.