"Kaksikielisyyttä ruokkivat tilanteet, joissa voi kohdata toisen kotimaisen kielen"

Vierailija kirjoitti:

Tarvitsen ruotsia työelämässä ja puhun sitä myös ruotsinsuomalaisten sukulaisteni kanssa. Ruotsin kieli on osa suomalaisuutta. 

Miksei sinun ruotsinsuomalaiset sukulaiset puhu suomea? Siksi kun Ruotsi on tuhonnut suomen kielen siellä yhdessä sukupolvessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin mielestä kaksikielisyyden rikkaus on sitä, että ruotsinkielisile on tarkkaan rajatut ja eristetyt omat yksikieliset päiväkodit, koulut, yliopistot, varuskunta, puolue ja Helsingissä jopa oma ruotsinkielinen kortteli.

Mikä kortteli? Onko sinne kielikoe? Riittääkö mun B-ruotsi, että pääsen turistiksi? :-)

Ei riitä, pitää olla syntyperäinen.

http://www.kvarteretvictoria.fi/asuminen/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömät kantasiat eivät muista, että Ruotsi on aina suojellut suomijuntteja venäläisiltä. Meitä ei edes olisi ilman ruotsalaisten apua.

Käännäpä karttasi oikeinpäin. Suomalaiset ovat aina suojelleet ruotsalaisia venäläisiltä/neuvostoliittolaisilta.

Olet tainnut lukea jotain natsien historiankirjaa.

Katso sinä natsi-kortti Wikipediasta.

En ole kiinnostunut siitä mitä historiassa on tapahtunut. 1500- tai 1700-luvun tapahtumilla ei ole merkitystä kun mietitään mihin suuntaan nykyhetkestä lähdetään kohti tulevaisuutta. 

Toisaalta on aikamoista kaunistelua puhua ruotsin valtakunnan osana olosta aikana jolloin ruotsi olisi antanut suomelle jotain. Tosiasiassa suomi oli syrjäinen lääni josta käytiin värväämässä sotajoukkoja ruotsin kuninkaiden sotaretkille.

Tällä hetkellä etuihinsa verrattuna ruotsinkieli ei suomessa anna tavissuomalaiselle yhtään mitään. Ei ole mitään elävää ruotsinkieltä, ruotsinkieliset chattailevat keskenään ruotsiksi mutta kieli vaihtuu suomeksi kun vieressä istuvalle suomenkieliselle työkaverille pitää sanoa jotain. Lähinnä tämä tyyli alleviivaa sen että tässä ollaan eri porukkaa ja pysytään.

Toisaalta onhan se ymmärrettävä ruotsinkielisen kannalta koska ruotsinkieliselle on rakennettu tarkkaan suomenkielisistä eristetty ja monessakin mielessä parempaa palvelutasoa tarjoava putki kehdosta yliopistoon. Lisäksi työelämässä pääsee valkkaamaan valtion ja kuntien paremmista viroista yleensä turhan kielitaitovaatimuksen vuoksi.

Suomenkielisen "pakkoruotsi" ei nimittäin riitä niissä viroissa joissa oikeasti vaaditaan ruotsin taitoa, silti tässä leikitään että molempien kielien osaajilla on tasapuolinen mahdollisuus päästä virkaan ja vain pätevyys ratkaisee.

Voitte myös kuvitella että jos jostain löytyisi kortteli jonka omistaisi suomenkielisen kielipolitiikan ajavat säätiöt ja joissa asukasvalinnoissa (valtion/kaupungin tuettuna rakennetut talot) suosittaisiin ensisijaisesti syntyperäisesti suomenkielisiä hakijoita niin mikä järjetön paskamyrsky siitä syntyisikään.

Mutta kun kyse on ruotsinkielisistä niin tilanne normaali ja ruotsinkielisen kansanosan suosiminen on kulttuuriteko.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitsen ruotsia työelämässä ja puhun sitä myös ruotsinsuomalaisten sukulaisteni kanssa. Ruotsin kieli on osa suomalaisuutta. 

Juuri sinä tarvitset, mutta kun kadulta otetaan Tampereella tai Oulussa (kumpikin ns yliopistokaupunkeja vielä) 100 ihmistä ja kysytään onko ruotsinkielisiä sukulaisia tai tarvitsetko töissä, niin 5-10 vastaa "kyllä".

Silti ne 90 muuta jotka ei tarvitse sitä, joutuvat kuitenkin hukkaamaan aika paljon aikaa tuohon tarpeettomuuteen. Itseasiassa niin paljon ettei ole asiaa paperit kourassa ulos lukiosta tai sitä seuraavista oppilaitoksista, jos ei ole hyväksyttävää arvosanaa ruotsista...(itsellä 9/L). Valtion virkaan ei ole asiaa ilman hyväksyttyä ruotsin virkamiestenttiä. Huvittavaa hommassa on se, MPKK kynäilee ruotsit suoritetuksi jos kyseinen kurssi on kynnyskysymys kadetin valmistumisessa...

Kummasti muuten itsenäistymisen jälkeen pärjättiin 50 vuotta ilman pakollista ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

En ole kiinnostunut siitä mitä historiassa on tapahtunut. 1500- tai 1700-luvun tapahtumilla ei ole merkitystä kun mietitään mihin suuntaan nykyhetkestä lähdetään kohti tulevaisuutta.

Sen verran voi olla kiinnostunut, että jos kaksikielisyyttä vaaditaan historiallisin perustein, niin myös Ruotsin pitäisi olla kaksikielinen.

Vielä Kustaa Vaasan aikaan Ruotsin valtakunnan yleisin kieli oli itämerensuomi, kunnes saksalaisvaikutuksen myötä ruotsin puhuminen yleistyi.

Itämerensuomen asema Svean valtakunnassa oli kauan vahva. Vielä 1500-luvulla suomen puhujat asuttivat Mälarin laakson parhaita veromaita, Kustaa Vaasan lasten kotiopettaja oli suomalainen ja viimeinen suomea osannut hallitsija oli kuningatar Kristiina (1632 – 1654). A. Buren mukaan vielä 1600-luvun alussa väestön enemmistö Gästriklandista pohjoiseen puhui itämerensuomea – samoin tietysti maan itäosien ja Viron omistusten väestön enemmistö.

Itämerensuomi oli myös toinen hallinnon ja oikeudenkäytön kieli, mitä todistaa erityisesti lakitekstien kääntäminen. Miksi tällaiseen suururakkaan olisi moneen otteeseen ryhdyttykään, jos tuloksia ei olisi kukaan hyödyntänyt? 1500-luvun Svea olikin selvästi itämerensuomalaisten asuttama valtio.

Vasta saksalaisten hallitsijasukujen valtaannousu, Skoonen liittäminen valtakuntaan 1658 ja lopulta maan itäosien liittäminen Venäjään heikensi itämerensuomen toisen luokan kieleksi.

Vierailija kirjoitti:

No mutta tätä luontevaa kanssakäymistä, jossa voisi kohdata sen ruotsin rajoitetaan nimenomaan ruotsinkielisten toimesta todella vahvasti.

Ruotsinkieliset ovat aivan pöyristyneitä ajatuksesta, että suomenkielisiä olisi edes samassa koulurakennuksessa, saati että olisi jotain integroituja tunteja.

Ruotsinkielinen oppii suomea, koska tarvitsee sitä joka ikinen päivä normaaleissa tilanteissa, kuten kaupassa. Suomenkielinen ei yleensä ikinä tarvitse ruotsia missään. Suomenkielinen voi luovia läpi maisteriksi saakka tarvitsematta ikinä missään käytännön tilanteessa ruotsin sanaakaan. Silti hän lukee sitä alakoulusta asti ja osaaminen huipentuu korkeakoulussa ulkoa opeteltuun esitelmään, jonka jälkeen ruotsi vaipuu unohduksen suohon, samaan sarjaan kuin vaikka Jeesus Nasaretilaisen seikkailut.

Taxellin paradoksilla on tähän asti yritetty perustella Suomen kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia.

Taxellin paradoksi keksittiin Suomessa (RKPssä) että olisi jokin perustelu suomalaisten alistamiselle, identiteetin muokkaukselle, rasismille ja Suomen olemattomalle kaksikielisyydelle.

Rasismia, alistamista ja identiteetin muokkausta on aina yritetty perustella eri tavoin mutta aina yhtä huonoin perusteluin.

Lainaus:

RKP:ssa kehitettiin niin kutsuttu "Allardtin-Taxellin paradoksi". Se tarkoittaa kaksikielisyyden ajamista suomenkielisten suhteen, mutta yksikielisten ruotsinkielisten instituutioiden säilyttämistä ja vaalimista. Kielikylpy sopisi näin ollen vain kieli-enemmistölle.

Linkki lainaukseen:

http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielisyys.shtml

Taxellin paradoksi tarkoittaa sitä että suomenkielisen pitää oppia ruotsia mutta ruotsinkielisten ei tarvitse oppia suomea.

Taxellin paradoksi on keksitty Suomessa koska missään muualla ei yritetä väittää että 4%n vähemmistö tekisi maasta kaksikielisen.

Taxellin paradoksi osoittaa että Suomi ei ole kaksikielinen maa vaan suomenkielinen maa jossa on pieni vähemmistö ruotsinkielisiä. Taxellin paradoksia käytetään tekosyynä että suomenkielisen identiteetti voidaan muuttaa ruotsinkieliseksi. Todellisuudessa mitään Taxellin paradoksia ei edes ole, on vain rasismia jota yritetään perustella sairailla teorioilla. Taxellin- paradoksi on oikeasti Taxellin-rasismia ja Taxellin åpartheidia. Peiteltyä kaksikielistämistä ja identiteetin muokkausta.

Jos ruotsi olisi elinvoimainen kieli Suomessa niin siihen ei vaikuttaisi enemmistön toiminta suuntaan tai toiseen. Mutta ruotsi ei ole elävä kieli Suomessa, eikä Suomi ole elävästi kaksikielinen, niin enemmistön pitää tekohengittää ja varjella sitä pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja kaksikielisyyden muodossa.

Tämäkään ei riitä vaan ruotsinkieliselle pitää antaa paremmat mahdollisuudet elämässä korkeamman koulutuksen muodossa.

Taxellin paradoksi osoittaa että ruotsi ei ole juurtunut Suomeen eikä ole oikeasti edes kuulunut Suomeen.

Jos Suomi olisi aidosti kaksikielinen kuten Belgia tai kuten aidosti monikielinen Sveitsi, niin Taxellin paradoksia ei syntyisi.

Belgiassa flaami ja ranska jatkavat elämää rinnakkain ilman mitään Taxellin paradoksia, koska molemmat kielet ovat paikallisia juurtuneita kieliä, joilla on puhujia kaikissa kansanosissa.

RKP on sitä mieltä, että kaksikielisyyteen kannustetaan pakkokeinoilla. Yhteiset koulut on kuitenkin ehdoton ei.

Suomessa ei pelätä että ruotsinkieliset etääntyvät suomenkielisistä koska he eivät ikinä ole olleetkaan meidän keskuudessamme. Siksi ruotsin kieltä ei Suomessa kuule eikä tarvitse.

Ruotsinkielisille on omat koulut, yliopistot, nuorisotalot, korttelit, siirtolapuutarhat, varuskunnat, ylioppilaslautakunta, terveyskeskukset, vanhainkodit, hautausmaat ja jopa paikkakunnat ym. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset on jaettu kielen mukaan omiin yksikielisiin yhteisöihinsä, aivan kuten ennen apartheidin Etelä-Afrikassa?

Ruotsinkielinen saa mennä suomen kieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsin kieliseen nuorisotaloon jos ei puhu ruotsia. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä.

Keinotekoinen kaksikielisyys on silkkaa apartheidia.

Elävä kaksikielisyys on sitä, että suomenkieliset hoitajat pakotetaan puhumaan keskenään ruotsia.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/576147-hus-kannustaa-nyt-puhum…

Hus kannustaa nyt puhumaan ruotsia – "Pitäkää ruokatunti toisella kotimaisella"

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömät kantasiat eivät muista, että Ruotsi on aina suojellut suomijuntteja venäläisiltä. Meitä ei edes olisi ilman ruotsalaisten apua.

Ilman Venäjää ei olisi tullut Suomen suuriruhtinaskuntaa ja Ruotsi olisi sulauttanut meidän esivanhempamme täällä lopullisesti omaan valtakuntaansa ja olisi jäänyt koko itsenäinen  Suomi syntymättä.

Suomen murteiden pohjalta ei olisi syntynyt suomen kielioppia, ei suomenkielistä kirjallisuutta, eikä mitään muutakaan suomenkielistä.

Suomalaismurteiden puhujia olisi täällä 1890-luvulla ollut montaakaan vanhusta jäljellä.

Sanalla sanoen:olisimme kaikki täällä vain ruotsalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Elävä kaksikielisyys on sitä, että suomenkieliset hoitajat pakotetaan puhumaan keskenään ruotsia.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/576147-hus-kannustaa-nyt-puhum…

Hus kannustaa nyt puhumaan ruotsia – "Pitäkää ruokatunti toisella kotimaisella"

En ikinä aio käyttää Hesarin palveluja enää. Hesarin päätoimittaja sai taannoin palkinnon kun Hesari oli kirjoittanut koko aukeaman ruotsiksi jossa neuvottiin puhumaan ruotsia koko ruotsalaisuuden päivän ajan.

Välttelen myös HUSia aina kun kykenen.

Vierailija kirjoitti:

En ole kiinnostunut siitä mitä historiassa on tapahtunut. 1500- tai 1700-luvun tapahtumilla ei ole merkitystä kun mietitään mihin suuntaan nykyhetkestä lähdetään kohti tulevaisuutta. 

Toisaalta on aikamoista kaunistelua puhua ruotsin valtakunnan osana olosta aikana jolloin ruotsi olisi antanut suomelle jotain. Tosiasiassa suomi oli syrjäinen lääni josta käytiin värväämässä sotajoukkoja ruotsin kuninkaiden sotaretkille.

Tällä hetkellä etuihinsa verrattuna ruotsinkieli ei suomessa anna tavissuomalaiselle yhtään mitään. Ei ole mitään elävää ruotsinkieltä, ruotsinkieliset chattailevat keskenään ruotsiksi mutta kieli vaihtuu suomeksi kun vieressä istuvalle suomenkieliselle työkaverille pitää sanoa jotain. Lähinnä tämä tyyli alleviivaa sen että tässä ollaan eri porukkaa ja pysytään.

Toisaalta onhan se ymmärrettävä ruotsinkielisen kannalta koska ruotsinkieliselle on rakennettu tarkkaan suomenkielisistä eristetty ja monessakin mielessä parempaa palvelutasoa tarjoava putki kehdosta yliopistoon. Lisäksi työelämässä pääsee valkkaamaan valtion ja kuntien paremmista viroista yleensä turhan kielitaitovaatimuksen vuoksi.

Suomenkielisen "pakkoruotsi" ei nimittäin riitä niissä viroissa joissa oikeasti vaaditaan ruotsin taitoa, silti tässä leikitään että molempien kielien osaajilla on tasapuolinen mahdollisuus päästä virkaan ja vain pätevyys ratkaisee.

Voitte myös kuvitella että jos jostain löytyisi kortteli jonka omistaisi suomenkielisen kielipolitiikan ajavat säätiöt ja joissa asukasvalinnoissa (valtion/kaupungin tuettuna rakennetut talot) suosittaisiin ensisijaisesti syntyperäisesti suomenkielisiä hakijoita niin mikä järjetön paskamyrsky siitä syntyisikään.

Mutta kun kyse on ruotsinkielisistä niin tilanne normaali ja ruotsinkielisen kansanosan suosiminen on kulttuuriteko.

4,8% vähemmistö ei tee maasta kaksikielistä.

Suomen lakia tulkitaan väärin. Laki ei tunne sanaa kaksikielinen ollenkaan. Laissa vain luetellaan kansalliskielet mikä ei tee maasta kaksikielistä.

Vähemmistö sai määritellä maan kaksikielisyydestä kun Suomi oli itsenäisyyden alussa heikko ja Ruotsin tuesta riippuvainen. Siksi laista tuli huono ja kohtuuton.

4,8% vähemmistö joka ei edes asu suomalaisten joukossa vaan rannikolla omissa oloissaan, ei tee maasta 2-kielistä. Erillään asuvat kansanosat jotka eivät opi toistensa kieltä ympäristöstään eivät tee maasta kaksikielistä. Sitä pitää kutsua kaksinkertaiseksi yksikielisyydeksi.

Kieli joka on maahanmuuttajakieli ja kehittynyt jossakin kaukana Suomen rajojen ulkopuolella ei tee maasta 2-kielistä.

Kieli joka on ollut pakkokieli suomalaisille jo satoja vuosia, ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä, ja kieli jolla on haitattu suomen kielen kehitystä satojen vuosien ajan, ei tee Suomesta 2-kielistä.

Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys, virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset terveysasemat, erilliset korttelit, segregaatio ylipäätään ja ylisuuret kiintiöt koulutukseen ym.

Vähemmistökieli joka pakotetaan enemmistölle koska se ei kuulu sen identiteettiin, ei tee Suomesta 2-kielistä. Ruotsin kieli nimenomaan erottaa suomenkieliset ruotsinkielisistä koska olemme yksikielisiä.

Historia ei takaa kaksikielisyyden asemaa millään tavalla, koska ruotsi ollut maahanmuuttajakieli Suomessa ja kaksikielisyys on pikemminkin ollut menneisyydessä tehty virhe. On jo aika korjata virhe ja poistaa kaksikielisyys.

Historialla ei voi yleensäkään perustella mitään ja historiaan vetoaminen on tunnettu argumenttivirhe. Jos historialla voisi jotain perustella niin naisilta voisi ottaa äänioikeuden pois. Historialla perusteleminen on kuin astuisi kaksi askelta taaksepäin kehityksessä. Jos historialla voisi jotain perustella niin ihmiskunta olisi jäänyt kivikaudelle. Historialla perusteleminen mahdollistaa entisten tyhmyyksien kierrättämisen uudestaan ja uudestaan eikä edistys pääsisi vaikuttamaan toivotulla tavalla.

Kieli jota puhutaan vain rannikolla 5% vähemmistön joukossa, voi olla paikallinen kieli siellä missä sen puhujia on yli 25%, mutta ei voi olla koko maan virallinen kieli. Ihmeellistä on kuitenkin se että ruotsin kieli on ainoa koko Suomessa virallinen kieli, ja suomen kieli on vain paikallinen kieli, vaikka suomea puhutaan koko maassa.

Meillä on siis ainoana virallisena kielenä alloktoninen muualta tullut ruotsin kieli vaikka sitä ei puhuta sisämaassa, ja suomen kielellä ei ole edes paikkalliskielen asemaa Ahvenanmaalla vaikka siellä on 5% suomenkielisiä.

Suomalaiset ja ruotsinkieliset asuvat erillään toisistaan joten maata ei voi pitää kaksikielisenä vaan maana jossa on 4,8% vähemmistö. Kansana Suomessa asuvat muodostavat kaksinkertaisesti yksikielisen väestön. Sitä ei sovi sotkea kaksikielisyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Propagandatoimisto Cut & Paste taas vauhdissa.

Hyvinhän toi vetää. Kaikki todistettua asiaa. Lopeta valittaminen.

Koko kaksikielisyys perustuu hurrien kiristykseen vuonna 1917. Pelkäsivät menettävänsä etuoikeutensa. Vaativat niiden kirjaimista perustuslakiin. Muuten ei haeta itsenäsiyyttä.

Suomi sata kunniaksi meidän pitäsi poistaa tuo kunniaton pykälä ja mennä koko itsenäisyysaatteen hengessä "ruotsalaisia emme ole".

Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin puolustamisessa ymmärtämättä että ruotsin kielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty.

Mikaela Nylander (RKP) :

"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."

HS uutinen

http://www.hs.fi/m/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aika…

I-..-. Ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.

Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.

Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.

Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.

Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli.

Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin huomaa mutta ei mainitse.

Hmm.... Täytyy oikein miettiä. Jos on ajamassa Pohjanmaan läpi voi joutua huolttarilla kahvikuppia maksaessa sanomaan tack. Sekin tosin on vapaaehtoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole kiinnostunut siitä mitä historiassa on tapahtunut. 1500- tai 1700-luvun tapahtumilla ei ole merkitystä kun mietitään mihin suuntaan nykyhetkestä lähdetään kohti tulevaisuutta.

Sen verran voi olla kiinnostunut, että jos kaksikielisyyttä vaaditaan historiallisin perustein, niin myös Ruotsin pitäisi olla kaksikielinen.

Vielä Kustaa Vaasan aikaan Ruotsin valtakunnan yleisin kieli oli itämerensuomi, kunnes saksalaisvaikutuksen myötä ruotsin puhuminen yleistyi.

Itämerensuomen asema Svean valtakunnassa oli kauan vahva. Vielä 1500-luvulla suomen puhujat asuttivat Mälarin laakson parhaita veromaita, Kustaa Vaasan lasten kotiopettaja oli suomalainen ja viimeinen suomea osannut hallitsija oli kuningatar Kristiina (1632 – 1654). A. Buren mukaan vielä 1600-luvun alussa väestön enemmistö Gästriklandista pohjoiseen puhui itämerensuomea – samoin tietysti maan itäosien ja Viron omistusten väestön enemmistö.

Itämerensuomi oli myös toinen hallinnon ja oikeudenkäytön kieli, mitä todistaa erityisesti lakitekstien kääntäminen. Miksi tällaiseen suururakkaan olisi moneen otteeseen ryhdyttykään, jos tuloksia ei olisi kukaan hyödyntänyt? 1500-luvun Svea olikin selvästi itämerensuomalaisten asuttama valtio.

Vasta saksalaisten hallitsijasukujen valtaannousu, Skoonen liittäminen valtakuntaan 1658 ja lopulta maan itäosien liittäminen Venäjään heikensi itämerensuomen toisen luokan kieleksi.

Mikael Reuter

Suomi on alkuperäiskieli Ruotsissa jopa enemmän kuin ruotsi

Söndra och härska

http://finnpro2000.tripod.com/spraket.htm

Lyhyt käännös:

Suomalaiset eivät ole vähemmistö Ruotsissa, vaan maan alkuperäiskansa, jotka asuttivat maata, ei 500 vuotta, vaan alusta, kun viimeinen jääkausi vetäytyi ennen indoeurooppalaisten tunkeutumista maahan.

Söndra och härska

Integration med alla medel

I början av 1900-talet introducerades på svenskt akademiskt håll (Wiklund, Lundborg m fl) den uppfattningen att de finsktalande i finnbygden till rasen är ursprungligen och övervägande svensk, ehuru den genom omständigheternas makt kommit att bli finskspråkigt. Denna förfinskningsteori lanserades i samband med aktiveringen av försvenskningsarbetet i finnbygden. Detta framställdes som ett kulturarbete i syfte att återge befolkningen dess ursprungliga språk. Forskare framhöll att som finnarna (alltså senare och efter svenskarna) inflyttade i större antal och förökade sig hastigare än svenskarna, kom de senare i efterhand i minoritet och förfinskades. En av tidens viktigaste frågor var nämligen att svenskarna befarades vara på utdöende. Man trodde att för få barn föddes och att många av dem var av dålig kvalitet; en fråga som rasbiologerna skulle lösa.

Väite että ruotsin kieli kuuluu Suomeen on vahvasti liioitteleva. Ruotsin kieli on ollut Suomessa luonnollinen kieli vain rannikolla. Siksi on harhauttavaa puhua ruotsin kielestä kotimaisena kielenä. Kieli millä ei ole ollut mitään luonnollista asemaa sisämaassa ei voi saada sitä terminologian epätarkan käytön vuoksi.

Syytän allekirjoittaneita professoreita haitallisesta epätarkkuudesta kun he määrittelevät ruotsin kielen asemaa Suomessa.

Ruotsin kieli on muualta tullut (alloktoninen) kieli ja vieras kieli suomalaisille. Väitte ruotsin luonnollisuudesta ei siis ole totta. Ruotsin kielen asema perustuu vain ja ainoastaan lakiin eli se ei voisi olla vähempää luonnollinen.

Ruotsin asema kansalliskielenä on perustunut keinotekoiseen lakien rakennelmaan, jolla ei olla pystytty takaamaan ruotsin kielen asemaa Suomessa, vaikka 100% suomalaisista on pakotettu opiskelemaan sitä kaikilla koulutusasteilla. Seuraavaksi päätetään että 200% kansasta pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia koska pakkoruotsin hulluus ei tunne rajoja Suomen politiikassa.

Ruotsin kielen kuuluukin kadota Suomesta koska se ei tänne ole kuulunut eikä siksi ole juurtunut tänne. Ruotsin kieli on aina ollut pakkokieli Suomessa eikä evoluutiota voi kääntää edes pakolla.

HS Mielipide 30.9.2010

Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli

" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."

Rino Grünthal

Johanna Laakso

Anneli Sarhimaa

professoreita

Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti

(European Language Diversity for All)

No ei sitä ruotsinkielen taitoa  nyt täällä Imatran-Lappeenrannan suunnalla totta puhuen tarvitse oikeastaan milloinkaan.

Espanjassa olen asunut ja sitä sen taitoa yrittänyt parhaimpani mukaan pitää yllä ja monenkin espanjaa äidinkielenään puhuvaan henkilöön olen täällä tutustunut, mutta ruotsalaisia näkee tuskin muulloin kuin joskus ehkä kesällä jonkun ruotsin rekisterissä olevan auton ihmisineen.

Nekin harvat muutamat mitä olen nähnyt, olivat kyllä joitain täältäpäin sinne Ruotsiin joskus muuttaneita suomalaisia (ehkä Ruotsin kansalaisia jo ) lomamatkalla täällä vanhoilla kotiseuduillaan käymässä ja sukulaisiaan tapaamaan tulleita. He taas puhuivat ihan mielellään suomea.

Kielihän se ruotsi on siinä missä joku muukin tietysti,ei siinä mitään,mutta ei sitä nyt käytännössä täällä kyllä oikein  mihinkään tarvitse ,eikä koskaan.