Kissa on huono lemmikki, koska se ei alistu omistajalle kuten koira

Koirat käyvät hermoille. Hosuvat ja räksyttävät.

T. Kissa

Vierailija kirjoitti:

Jos hankit lemmikin jotta sinulla olisi jokin jota alistaa niin tee lemmikille palvelus ja annat se pois jollekkulle joka sitä osaa arvostaa.

Koiran pitää aina alistua omistajalleen. Koiralle annetaan käskyjä, joita sen on toteltava.

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kuinka koiraihmiset hysteerisesti parjaavat kissoja lemmikkeinä. Alkaako koiran vouhotus jo rasittamaan vai? En ole koskaan törmännyt koiraihmiseen, joka selittää suu vaahdoten, kuinka kanit ovat niin turhia ja typeriä lemmikkejä. Tai marsut, kalat, fretit, hamsterit, hevoset, papukaijat.... Jostain syystä kissat kiehtovat heitä eniten. Onko se jotain läheisriippuvuutta, että lemmikinkin pitää olla kaikesta aina samaa mieltä?

Syynä on varmaan se, että kissojen omistajat kohkaavat lemmikeistään niin tolkuttomasti. Yleensä ihmiset tajuavat, että lemmikki on eläin, ei sen enempää eikä vähempää, mutta "alistumattomien" kissojensa palvelijat eivät tunnu tajuavan omaa naurettavaa rasittavuuttaan.

Harvempi lemmikki myöskään kävelee ja istuu (voi yök!) jopa ruokapöydällä. Kops, kissa hyppää kesken kaiken kahvipöydälle takapuoltaan esittelemään. Sen sijaan että pyytäisi anteeksi ja kantaisi kissan toiseen huoneeseen vähän äkkiä, palvelijaemäntä alkaa leperrellä ja murentaa kakkua "itsenäiselle" elätilleen.

Jokaikisessä kissahuushollissa on vähintään yhdellä perheenjäsenellä arpi naamassa muistona siitä, kun misse sai kohtauksen ja silpaisi vähän naamaa auki. Mutta ei se mitään, nehän ovat niin kivoja!

Kissasta tykkäämättömänä en myöskään halua että sitä elikkoa tungetaan tassut tanassa mulle syliin!

Eli kissojen epäsuosio johtuu paitsi siitä että ne ovat epäkiinnostavia passiivisia eläimiä, myös niiden omistajien typerästä käytöksestä, joka on niin yleistä. Koiran omistajat ottavat huomioon, että kaikki eivät pidä koirista tai pelkäävät niitä. Kissan omistajat eivät.

Olenkin kissa ja pysynkin kissana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kuinka koiraihmiset hysteerisesti parjaavat kissoja lemmikkeinä. Alkaako koiran vouhotus jo rasittamaan vai? En ole koskaan törmännyt koiraihmiseen, joka selittää suu vaahdoten, kuinka kanit ovat niin turhia ja typeriä lemmikkejä. Tai marsut, kalat, fretit, hamsterit, hevoset, papukaijat.... Jostain syystä kissat kiehtovat heitä eniten. Onko se jotain läheisriippuvuutta, että lemmikinkin pitää olla kaikesta aina samaa mieltä?

Syynä on varmaan se, että kissojen omistajat kohkaavat lemmikeistään niin tolkuttomasti. Yleensä ihmiset tajuavat, että lemmikki on eläin, ei sen enempää eikä vähempää, mutta "alistumattomien" kissojensa palvelijat eivät tunnu tajuavan omaa naurettavaa rasittavuuttaan.

Harvempi lemmikki myöskään kävelee ja istuu (voi yök!) jopa ruokapöydällä. Kops, kissa hyppää kesken kaiken kahvipöydälle takapuoltaan esittelemään. Sen sijaan että pyytäisi anteeksi ja kantaisi kissan toiseen huoneeseen vähän äkkiä, palvelijaemäntä alkaa leperrellä ja murentaa kakkua "itsenäiselle" elätilleen.

Jokaikisessä kissahuushollissa on vähintään yhdellä perheenjäsenellä arpi naamassa muistona siitä, kun misse sai kohtauksen ja silpaisi vähän naamaa auki. Mutta ei se mitään, nehän ovat niin kivoja!

Kissasta tykkäämättömänä en myöskään halua että sitä elikkoa tungetaan tassut tanassa mulle syliin!

Eli kissojen epäsuosio johtuu paitsi siitä että ne ovat epäkiinnostavia passiivisia eläimiä, myös niiden omistajien typerästä käytöksestä, joka on niin yleistä. Koiran omistajat ottavat huomioon, että kaikki eivät pidä koirista tai pelkäävät niitä. Kissan omistajat eivät.

Koiran omistajat ottavat huomioon muut?

Nyt kyllä vitsin heitit. Jos koiran omistajat ottaisivat muut huomioon niin ei olisi ikuista koiran kakkat keskellä tietä tai naapurin koira haukkuu päivisin yksin kotona keskusteluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kuinka koiraihmiset hysteerisesti parjaavat kissoja lemmikkeinä. Alkaako koiran vouhotus jo rasittamaan vai? En ole koskaan törmännyt koiraihmiseen, joka selittää suu vaahdoten, kuinka kanit ovat niin turhia ja typeriä lemmikkejä. Tai marsut, kalat, fretit, hamsterit, hevoset, papukaijat.... Jostain syystä kissat kiehtovat heitä eniten. Onko se jotain läheisriippuvuutta, että lemmikinkin pitää olla kaikesta aina samaa mieltä?

Syynä on varmaan se, että kissojen omistajat kohkaavat lemmikeistään niin tolkuttomasti. Yleensä ihmiset tajuavat, että lemmikki on eläin, ei sen enempää eikä vähempää, mutta "alistumattomien" kissojensa palvelijat eivät tunnu tajuavan omaa naurettavaa rasittavuuttaan.

Harvempi lemmikki myöskään kävelee ja istuu (voi yök!) jopa ruokapöydällä. Kops, kissa hyppää kesken kaiken kahvipöydälle takapuoltaan esittelemään. Sen sijaan että pyytäisi anteeksi ja kantaisi kissan toiseen huoneeseen vähän äkkiä, palvelijaemäntä alkaa leperrellä ja murentaa kakkua "itsenäiselle" elätilleen.

Jokaikisessä kissahuushollissa on vähintään yhdellä perheenjäsenellä arpi naamassa muistona siitä, kun misse sai kohtauksen ja silpaisi vähän naamaa auki. Mutta ei se mitään, nehän ovat niin kivoja!

Kissasta tykkäämättömänä en myöskään halua että sitä elikkoa tungetaan tassut tanassa mulle syliin!

Eli kissojen epäsuosio johtuu paitsi siitä että ne ovat epäkiinnostavia passiivisia eläimiä, myös niiden omistajien typerästä käytöksestä, joka on niin yleistä. Koiran omistajat ottavat huomioon, että kaikki eivät pidä koirista tai pelkäävät niitä. Kissan omistajat eivät.

Koiran omistajat ottavat huomioon muut?

Nyt kyllä vitsin heitit. Jos koiran omistajat ottaisivat muut huomioon niin ei olisi ikuista koiran kakkat keskellä tietä tai naapurin koira haukkuu päivisin yksin kotona keskusteluja.

Yhtään koiraa en ole joutunut pihastani hätistämään penkkejä kaivelemasta tai lintuja hätistämästä. Monta kissaa kyllä.

Kissanomistajat eivät näemmä itsekään välitä kissoistaan, kun antavat niiden juoksennella irrallaan. Eivätkä käsitä olevansa vastuussa siitä mitä ne touhuavat.

Kyllä, koira tosiaan haukkuu. Ottaako päähän?

Mutta niin huutavat lapsetkin, oli se naapureista kivaa tai ei.

Kissa sopii lemmikkieläimeksi huonosti. Sitä olisi paras pitää häkissä.

crazybengallady kirjoitti:

Senpä takia mua kissat viehättääkin, että ne ei alistu ihmisen tahtoon. Niitä on tosi kiehtovaa seurata ja yrittää opetella kommunikoimaan niiden kanssa. 

Meillä on kolme bengalia, joilla on vahva oma tahto, älyä ja kurittomuutta, ja silti tosi ihmisrakkaita ja hellyydenkipeitä. Mun mielestä se on tosi valloittava yhdistelmä.

Oma henkkoht mielipiteeni on, että kissan saavutettu luottamus on palkitsevampaa kuin lemmikkikoiran. Tämä toki riippuu siitä kuinka itsenäinen koira on kyseessä, mutta kuitenkaan minkään rotuinen kissa ei ole heti pomppaamassa jokaisen vastaantulijan syliin kerjäämään rapsutuksia.

Muuten komppaan kommenttiasi täysin, mutta mun siskolla on sellainen hölmön oloinen kisu joka usein hyppii ihmisten, vieraidenkin, syliin tai olkapäälle kerjäämään rapsutuksia. Mutta se onkin ihan ainutlaatuisen outo kissa. Taitaa olla se poikkeus joka vahvistaa säännön :D

Kun katsoo koiranomistajia lähipiirissä, olen iloinen etten ole koskaan hankkinut koiraa. Yksi ystävä hoitaa ja kouluttaa koiransa hyvin ja nauttii niiden seurasta sekä niiden kanssa harrastamisesta, mutta ei se vaan näytä itselle sopivalta siltikään. Yksi tuttu taas välittää koirastaan ja puhuu siitä rakastavasti, mutta toisaalta keuhkoaa säännöllisesti siitä miten vastuullista, vaativaa, hienoa, rankkaa, työlästä ja uhrautumista vaativaa koiran omistaminen on. Kerran haukkui minut ihmisenä lyttyyn kun mainitsin leikillä, että MELKEIN haluaa hankkia koiran kun näkee oikein ihanan yksilön. Vaikuttaa aika vahvasti siltä että joku siinä lemmikin omistamisessa ja omassa elämässäkin tökkii ja se kompensoidaan tuollaisella ihmeellisellä keuhkoamisella.

T. Kissaihminen joka kokee koirat pidemmän päälle raskaina höseltäjinä, eikä halua julistaa itseään marttyyriksi yhdenkään lemmikin takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kuinka koiraihmiset hysteerisesti parjaavat kissoja lemmikkeinä. Alkaako koiran vouhotus jo rasittamaan vai? En ole koskaan törmännyt koiraihmiseen, joka selittää suu vaahdoten, kuinka kanit ovat niin turhia ja typeriä lemmikkejä. Tai marsut, kalat, fretit, hamsterit, hevoset, papukaijat.... Jostain syystä kissat kiehtovat heitä eniten. Onko se jotain läheisriippuvuutta, että lemmikinkin pitää olla kaikesta aina samaa mieltä?

Syynä on varmaan se, että kissojen omistajat kohkaavat lemmikeistään niin tolkuttomasti. Yleensä ihmiset tajuavat, että lemmikki on eläin, ei sen enempää eikä vähempää, mutta "alistumattomien" kissojensa palvelijat eivät tunnu tajuavan omaa naurettavaa rasittavuuttaan.

Eli kissojen epäsuosio johtuu paitsi siitä että ne ovat epäkiinnostavia passiivisia eläimiä, myös niiden omistajien typerästä käytöksestä, joka on niin yleistä. Koiran omistajat ottavat huomioon, että kaikki eivät pidä koirista tai pelkäävät niitä. Kissan omistajat eivät.

Yksi: kaikki kissat ei ole epäkiinnostavia passiivisia eläimiä. Meillä esimerkiksi kissat tulee joka kerta palatessa ovelle vastaan kehräten ja maukuen, pyytää huomiota taputtamalla (ilman kynsiä) olkapäätä, tekee temppuja, kuten kierii ja hyppää käden yli, on kovia leikkimään... Tunnen paljon myös erakkokissoja, mutta tosi paljon maatiaisissakin ja varsinkin rotukissoissa jalostuksen takia on hyvin seurallisia, koiramaisiakin yksilöitä. 

Kaksi: kaikista skitsoimmat Facebook-ryhmät, joissa olen ollut, on ollut koiraryhmiä. Hyvänä kakkosena tulevat kissaryhmät. Ihan uskomatonta kohkaamista parhaista ruokinta-, koulutus- ja ulkoilutustyyleistä ja "väärästä" mielipiteestä saat heti julkisen kivityksen. Olen eronnut kaikista noista. Eli ei kyllä katso lemmikkiä tuo hysteerisyys, vaan on ihmisestä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

crazybengallady kirjoitti:

Senpä takia mua kissat viehättääkin, että ne ei alistu ihmisen tahtoon. Niitä on tosi kiehtovaa seurata ja yrittää opetella kommunikoimaan niiden kanssa. 

Meillä on kolme bengalia, joilla on vahva oma tahto, älyä ja kurittomuutta, ja silti tosi ihmisrakkaita ja hellyydenkipeitä. Mun mielestä se on tosi valloittava yhdistelmä.

Oma henkkoht mielipiteeni on, että kissan saavutettu luottamus on palkitsevampaa kuin lemmikkikoiran. Tämä toki riippuu siitä kuinka itsenäinen koira on kyseessä, mutta kuitenkaan minkään rotuinen kissa ei ole heti pomppaamassa jokaisen vastaantulijan syliin kerjäämään rapsutuksia.

Muuten komppaan kommenttiasi täysin, mutta mun siskolla on sellainen hölmön oloinen kisu joka usein hyppii ihmisten, vieraidenkin, syliin tai olkapäälle kerjäämään rapsutuksia. .

Kas tässä jälleen esimerkki kissaihmisen ajattelutavasta.

Ei juolahda mieleen, että kaikki eivät halua kattia kosketusetäisyydelle saati olkapäälleen.

Sitten pitäisi olla vielä imarreltu.

crazybengallady kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kuinka koiraihmiset hysteerisesti parjaavat kissoja lemmikkeinä. Alkaako koiran vouhotus jo rasittamaan vai? En ole koskaan törmännyt koiraihmiseen, joka selittää suu vaahdoten, kuinka kanit ovat niin turhia ja typeriä lemmikkejä. Tai marsut, kalat, fretit, hamsterit, hevoset, papukaijat.... Jostain syystä kissat kiehtovat heitä eniten. Onko se jotain läheisriippuvuutta, että lemmikinkin pitää olla kaikesta aina samaa mieltä?

Syynä on varmaan se, että kissojen omistajat kohkaavat lemmikeistään niin tolkuttomasti. Yleensä ihmiset tajuavat, että lemmikki on eläin, ei sen enempää eikä vähempää, mutta "alistumattomien" kissojensa palvelijat eivät tunnu tajuavan omaa naurettavaa rasittavuuttaan.

Eli kissojen epäsuosio johtuu paitsi siitä että ne ovat epäkiinnostavia passiivisia eläimiä, myös niiden omistajien typerästä käytöksestä, joka on niin yleistä. Koiran omistajat ottavat huomioon, että kaikki eivät pidä koirista tai pelkäävät niitä. Kissan omistajat eivät.

Yksi: kaikki kissat ei ole epäkiinnostavia passiivisia eläimiä. Meillä esimerkiksi kissat tulee joka kerta palatessa ovelle vastaan kehräten ja maukuen, pyytää huomiota taputtamalla (ilman kynsiä) olkapäätä, tekee temppuja, kuten kierii ja hyppää käden yli, on kovia leikkimään... Tunnen paljon myös erakkokissoja, mutta tosi paljon maatiaisissakin ja varsinkin rotukissoissa jalostuksen takia on hyvin seurallisia, koiramaisiakin yksilöitä. 

Kaksi: kaikista skitsoimmat Facebook-ryhmät, joissa olen ollut, on ollut koiraryhmiä. Hyvänä kakkosena tulevat kissaryhmät. Ihan uskomatonta kohkaamista parhaista ruokinta-, koulutus- ja ulkoilutustyyleistä ja "väärästä" mielipiteestä saat heti julkisen kivityksen. Olen eronnut kaikista noista. Eli ei kyllä katso lemmikkiä tuo hysteerisyys, vaan on ihmisestä kiinni.

Eikö sen järkikin pitäisi sanoa, että koiraryhmässä puhutaan koirista ja kissaryhmissä kissoista?

Onni että älysit sentään erota, etkä jäänyt raivoamaan että muiden pitäisi alkaa puhua undulaateista....

Koirat on tyhmille.

Toimintavinkkinä kaikille kissoja pelkääville/inhoaville on, että voisi ihan itse avata suunsa ja kertoa, jos ei pidä kissoista. Kannattaa ilmaista se silloin, kun on menossa kissatalouteen käymään. Voi sanoa, ettei halua kissaa syliinsä, jolloin omistaja voi vaikka laittaa kissa vierailun ajaksi toiseen huoneeseen tai hätyyttää kissaa kauemmas. 

Kaikista typerintä on tulla valittamaan anonyymina Vauva-palstalle ällöttävistä kissoista ja niiden omistajista jälkikäteen. 

Huoh kui aikuset ihmiset jaksaa jankata kissa vs koira -ketjuissa. Omiin tarpeisiini kissa on paljon sopivampi lemmikki kuin koira ja jollekin toiselle koira on sopivampi. Ei oo sen isompi juttu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

crazybengallady kirjoitti:

Senpä takia mua kissat viehättääkin, että ne ei alistu ihmisen tahtoon. Niitä on tosi kiehtovaa seurata ja yrittää opetella kommunikoimaan niiden kanssa. 

Meillä on kolme bengalia, joilla on vahva oma tahto, älyä ja kurittomuutta, ja silti tosi ihmisrakkaita ja hellyydenkipeitä. Mun mielestä se on tosi valloittava yhdistelmä.

Oma henkkoht mielipiteeni on, että kissan saavutettu luottamus on palkitsevampaa kuin lemmikkikoiran. Tämä toki riippuu siitä kuinka itsenäinen koira on kyseessä, mutta kuitenkaan minkään rotuinen kissa ei ole heti pomppaamassa jokaisen vastaantulijan syliin kerjäämään rapsutuksia.

Muuten komppaan kommenttiasi täysin, mutta mun siskolla on sellainen hölmön oloinen kisu joka usein hyppii ihmisten, vieraidenkin, syliin tai olkapäälle kerjäämään rapsutuksia. .

Kas tässä jälleen esimerkki kissaihmisen ajattelutavasta.

Ei juolahda mieleen, että kaikki eivät halua kattia kosketusetäisyydelle saati olkapäälleen.

Sitten pitäisi olla vielä imarreltu.

Koiraihmisten mielestä minun pitäisi olla imarreltu kun koira tulee nylkyttämään jalkaa tai hyppäämään vasten jotta voi nuolen kasvot.

Vierailija kirjoitti:

crazybengallady kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kuinka koiraihmiset hysteerisesti parjaavat kissoja lemmikkeinä. Alkaako koiran vouhotus jo rasittamaan vai? En ole koskaan törmännyt koiraihmiseen, joka selittää suu vaahdoten, kuinka kanit ovat niin turhia ja typeriä lemmikkejä. Tai marsut, kalat, fretit, hamsterit, hevoset, papukaijat.... Jostain syystä kissat kiehtovat heitä eniten. Onko se jotain läheisriippuvuutta, että lemmikinkin pitää olla kaikesta aina samaa mieltä?

Syynä on varmaan se, että kissojen omistajat kohkaavat lemmikeistään niin tolkuttomasti. Yleensä ihmiset tajuavat, että lemmikki on eläin, ei sen enempää eikä vähempää, mutta "alistumattomien" kissojensa palvelijat eivät tunnu tajuavan omaa naurettavaa rasittavuuttaan.

Eli kissojen epäsuosio johtuu paitsi siitä että ne ovat epäkiinnostavia passiivisia eläimiä, myös niiden omistajien typerästä käytöksestä, joka on niin yleistä. Koiran omistajat ottavat huomioon, että kaikki eivät pidä koirista tai pelkäävät niitä. Kissan omistajat eivät.

Yksi: kaikki kissat ei ole epäkiinnostavia passiivisia eläimiä. Meillä esimerkiksi kissat tulee joka kerta palatessa ovelle vastaan kehräten ja maukuen, pyytää huomiota taputtamalla (ilman kynsiä) olkapäätä, tekee temppuja, kuten kierii ja hyppää käden yli, on kovia leikkimään... Tunnen paljon myös erakkokissoja, mutta tosi paljon maatiaisissakin ja varsinkin rotukissoissa jalostuksen takia on hyvin seurallisia, koiramaisiakin yksilöitä. 

Kaksi: kaikista skitsoimmat Facebook-ryhmät, joissa olen ollut, on ollut koiraryhmiä. Hyvänä kakkosena tulevat kissaryhmät. Ihan uskomatonta kohkaamista parhaista ruokinta-, koulutus- ja ulkoilutustyyleistä ja "väärästä" mielipiteestä saat heti julkisen kivityksen. Olen eronnut kaikista noista. Eli ei kyllä katso lemmikkiä tuo hysteerisyys, vaan on ihmisestä kiinni.

Eikö sen järkikin pitäisi sanoa, että koiraryhmässä puhutaan koirista ja kissaryhmissä kissoista?

Onni että älysit sentään erota, etkä jäänyt raivoamaan että muiden pitäisi alkaa puhua undulaateista....

Hahaha sulla on kyllä sisälukutaito vailla vertaa :D Totta kai kissaryhmissä puhutaan kissoista ja koiraryhmissä koirista. En kritisoinutkaan keskustelujen aiheita, vaan skitsoa, mustavalkoista, aggressiivista keskustelutyyliä, johon meni hermo. Esim. ruokinnasta ja ulkoilusta voisi puhua nätisti ja arvostavastikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

crazybengallady kirjoitti:

Senpä takia mua kissat viehättääkin, että ne ei alistu ihmisen tahtoon. Niitä on tosi kiehtovaa seurata ja yrittää opetella kommunikoimaan niiden kanssa. 

Meillä on kolme bengalia, joilla on vahva oma tahto, älyä ja kurittomuutta, ja silti tosi ihmisrakkaita ja hellyydenkipeitä. Mun mielestä se on tosi valloittava yhdistelmä.

Oma henkkoht mielipiteeni on, että kissan saavutettu luottamus on palkitsevampaa kuin lemmikkikoiran. Tämä toki riippuu siitä kuinka itsenäinen koira on kyseessä, mutta kuitenkaan minkään rotuinen kissa ei ole heti pomppaamassa jokaisen vastaantulijan syliin kerjäämään rapsutuksia.

Muuten komppaan kommenttiasi täysin, mutta mun siskolla on sellainen hölmön oloinen kisu joka usein hyppii ihmisten, vieraidenkin, syliin tai olkapäälle kerjäämään rapsutuksia. .

Kas tässä jälleen esimerkki kissaihmisen ajattelutavasta.

Ei juolahda mieleen, että kaikki eivät halua kattia kosketusetäisyydelle saati olkapäälleen.

Sitten pitäisi olla vielä imarreltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

syliin kerjäämään rapsutuksia.

Muuten komppaan kommenttiasi täysin, mutta mun siskolla on sellainen hölmön oloinen kisu joka usein hyppii ihmisten, vieraidenkin, syliin tai olkapäälle kerjäämään rapsutuksia. .

Kas tässä jälleen esimerkki kissaihmisen ajattelutavasta.

Ei juolahda mieleen, että kaikki eivät halua kattia kosketusetäisyydelle saati olkapäälleen.

Sitten pitäisi olla vielä imarreltu.

Ööö... niin mistä ajattelutavasta? Hänhän vain kertoi, millainen hänen siskonsa kissa on. 

Meidänkin vanhemmilla on sikäli outo kissa, että se on aina menossa vieraidenkin syliin nukkumaan. Voin sanoa että 90% kissan ensi kertaa tapaavista on ihastuneita, mutta ehkä 10% vieraista inhoaa kun karvainen mötikkä tulee kosketusetäisyydelle. En silti pöyristy (eivätkä vanhempani myöskään) jos joku ei halua kissaa syliinsä tai ajattele että se on maailmanihaninhanipupupöppelipallero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kuinka koiraihmiset hysteerisesti parjaavat kissoja lemmikkeinä. Alkaako koiran vouhotus jo rasittamaan vai? En ole koskaan törmännyt koiraihmiseen, joka selittää suu vaahdoten, kuinka kanit ovat niin turhia ja typeriä lemmikkejä. Tai marsut, kalat, fretit, hamsterit, hevoset, papukaijat.... Jostain syystä kissat kiehtovat heitä eniten. Onko se jotain läheisriippuvuutta, että lemmikinkin pitää olla kaikesta aina samaa mieltä?

Syynä on varmaan se, että kissojen omistajat kohkaavat lemmikeistään niin tolkuttomasti. Yleensä ihmiset tajuavat, että lemmikki on eläin, ei sen enempää eikä vähempää, mutta "alistumattomien" kissojensa palvelijat eivät tunnu tajuavan omaa naurettavaa rasittavuuttaan.

Harvempi lemmikki myöskään kävelee ja istuu (voi yök!) jopa ruokapöydällä. Kops, kissa hyppää kesken kaiken kahvipöydälle takapuoltaan esittelemään. Sen sijaan että pyytäisi anteeksi ja kantaisi kissan toiseen huoneeseen vähän äkkiä, palvelijaemäntä alkaa leperrellä ja murentaa kakkua "itsenäiselle" elätilleen.

Jokaikisessä kissahuushollissa on vähintään yhdellä perheenjäsenellä arpi naamassa muistona siitä, kun misse sai kohtauksen ja silpaisi vähän naamaa auki. Mutta ei se mitään, nehän ovat niin kivoja!

Kissasta tykkäämättömänä en myöskään halua että sitä elikkoa tungetaan tassut tanassa mulle syliin!

Eli kissojen epäsuosio johtuu paitsi siitä että ne ovat epäkiinnostavia passiivisia eläimiä, myös niiden omistajien typerästä käytöksestä, joka on niin yleistä. Koiran omistajat ottavat huomioon, että kaikki eivät pidä koirista tai pelkäävät niitä. Kissan omistajat eivät.

Koirien omistajat huomioivat muut niin, että toitottavat niille muille, että ei tämä meidän kiltti koira mitään tee, on vaan vähä ihmeissään, vaikka haukkuukin (ja murisee). Tällainen kokemus on koirien ystävästä. Kyllä vaikutti siltä, että piski oli ihan hilkulla ettei jotain jo tehnyt.

Kissat ja muut lemmikit pysyvät siellä talossa, niiden hyökkäämistä tarvitse samalla tavalla pelätä, kuin koiria, joita piittaamattomat ja itsekkäät koiranomistajat pitävät vapaina ja kouluttamattomina. Syy, koska oma koira on niin fiksu, että ei se hyökkää, ei pure, ei se mitään tee. Ja se räkytys särkee korvia. Lisäksi vielä se koiranomistaja räkyttää sen koiransa kanssa kilpaa, että olisi hiljaa, mutta se koira taitaa vaan ymmärtää että nyt se emäntäkin räkyttää samalle asialle.

Entä koiranystävien kotona? Se on kuin ihminen se eläin siellä ja päivystää ruokapöydän vieressä kuolaten ja haisten, jos ei varo niin haukkaa sormetkin kädestä vieraalta joka syö pullaa. Mutta eipä sitä eläintä voi mihinkään vieraiden ajaksi laittaa, ettei sille tule paha mieli.

Kissoissa ja muissa lemmikeissä on paljon vähemmän ongelmia kuin koirissa, jos omistaja on typerys. Ja sitten vielä se että ne jätökset ja virtsat ovat tuolla ihmisten pihoilla paljon isompina määrin ja taajemmin, kuin mitä mikään muu eläin kaupungilla tekee.

Meidän perheessä kukaan ei alistu kenellekään (paitsi emäntä isännälle makkarin puolella vaihtelun vuoksi) ja kissa lytyy. Kissa on mun kaveri. Tekee kaiken mun kans mihin vaan päästetään mukaan. Lähtee ilalla lenkille valjaissa, ja ymmärtää puhettä kun MINÄ puhun. Ei lotkauta muille korvaansa, mutta kun minä kysyn mennäänkö pihalle, niin kissa on ovella huutamassa. Ulkona kun sanoo että lähdetään kotiin, niin kissa kääntyy kotiin päin. 'ei näitä tämmösi'ä  saa kissalle alistamalla opetettua. Se oppii itse jos sattuu haluamaan. <3

Yllättävän monet tuntuvat pitävän kadulla nätisti hihnassa kulkevaa koiraa jonain vapaasti paijattavana söpökkeenä.

Kyllä, koira todellakin on koulutettava, jotta siitä tulee yhteiskuntakelpoinen.

Tätä hommaa ei mitenkään auta se, että mistä hyvänsä kulman takaa saattaa pelmahtaa lauma tenavia silittämään tai jopa halaamaan tuntematonta koiraa.

Joskus he pyytävät ja saavat koiran silittämiseen luvan, mutta väärältä henkilöltä, nimittäin äidiltään.

Saattaa yllättää, mutta koira ei ole pehmolelu.

Omistajan tehtävä on suojella omaa laumaansa mukaan lukien koira. Se tarkoittaa sitä, että sitä ei vieraat tule lääppimään.

Niinpä sanoin silittäjäkandidaateille, että tämä voi purra, et voi silittää.

Kirjastojen halailukoirat on asia erikseen.

Miettikääpä mihin kaikkeen koiria käytetään? Koira löytää kadonneita, huumeita, räjähteitä ym ym. Koiria käytetään pelastustehtävissä, opastuskoirina ja vaikka missä. Koirista on valtava hyöty. Jos koira ois tyhmä eläin, ei siitä tälläsiin hommiin ois. 

Miettikää joku kissa piipittämässä poliisin talutusnuorassa ettimässä kadonnutta ihmistä :DD 

Kissa on kyllä kieltämättä turha elukka. Mulla oli joskus kissa täällä maalla ja kerran se katos. No aattelin et kyllä se takas tulee ku ennenki tullu. No ei sitä alkanu näkymään eikä kuulumaan. Koitin ettiä sitä ja houkutella ruoalla monen viikon ajan. En löytäny sitä enään koskaan eikä se ikinä tullu takas.

Jos ois ollu koira kyseessä ja ois vaikka jonku hajun perään lähteny, niin koira ois tullu satavarmana ennemmin takaisin lopulta kotiin, mutta kissa on niin tollo ettei se ymmärrä. 

Mulla on saksanpaimenkoira, eikä se todellakaan häslää ja vaadi kokoajan jotakin. Kun siitäkin tällä palstalla jaksetaan jauhaa, kuinka koirat on ällöttäviä mielistelijöitä, jotka vaan odottaa kokoajan ihmiselta käskyjä tai jotain.

Ja mun koira osaa olla nätisti paikallaan kun käsken olemaan, esim jos vieraita tulee. Eikä todellakaan kyttää kun ihmiset syö. Ei hypi ketään vasten. Ei räyhää lenkillä kenellekään. Ohittaa eläimet ja ihmiset niistä välittämättä. Ei lähde irti ollessaan kauas, pysyy tietyn matkan päässä minusta. Aina.

Ei jahtaa autoja, pyöriä, kissoja, eikä mitään muutakaan. Tulee aina kutsuttaessa luokse. 

Koira on fiksu eläin, kun sen vaan opettaa. On paljon huonokäytöksisiä koiria, koska niille ei ole opetettu mitään.

Hyvin koulutettu koira on mitä mainioin kumppani ihmiselle ja sellaisen koiran kanssa elämä on helpompaa.