G: Miksi ihmeessä kumppani pitää "koeajaa"?

Harva nykyajan ihminen varmaan puhuu koeajosta. Se seksi ja sen kokeilu kuuluu parisuhteen alkumetreille. Se on hyvä merkki jos intohimoa on niin paljon ettei malta odotella. Jos takana olisi monta viikkoa tapailua eikä treffikumppani haluaisi seksiä, alkaisi hälytyskellot soida. 

Seksin ei kuitenkaan tarvitse olla täydellistä heti alkuun, siinäkin on oma tutustelujaksonsa. Kemiaa ja intohimoa kuitenkin täytyy olla. Tavat, mieltymykset ja rakkauden tuoma yhteenkuuluvuus tulee ajan myötä tutustellessa toiseen. 

Ja onhan sillä koolla nyt väliä. Itse olen seurustellut nuorempana todella pienikokoisen kalun omaavan miehen kanssa ja totesin kyllä että ei tämän kanssa naimisiin mennä. Ei vaan pystyisi. Ja kalu oli niin pieni ettei esimerkiksi normaalit kondomit olisi sopineet. Ehkä 7cm erektiossa ja sormen paksuinen. Myöhemmin tämä mies on perustanut ison perheen, joten onneksi hän löysi rakkauden joka ei välitä koosta. Minä en saanut mitään kiksejä tuon miehen kanssa. Ei sen peniksen jättimäinen tarvitse olla mutta normaalimittainen kuitenkin. 

Itselleni kuitenkin seksi on todella tärkeä osa parisuhdetta, joten haluan tietää että se toimii. Rakkaus, luottamus ja läheisyys ovat tärkeitä, mutta seksi ja intohimo liimaa suhteen yhteen tiiviimmin eikä tee mieli vilkuilla muualle. Jos jollekin vaikka seksitön liitto on ok, niin siitä vain. Ei ole minulta pois. 

Itse olen valmis panostamaan seksuaalisuuteen suhteessa ja niin on puolisonikin. 

Mentiin naimisiin viiden vuoden yhteiselon jälkeen. Lasketaanko ekat viisi vuottamme siis koeajoksi?

Vierailija kirjoitti:

Pieni analyysi: seksin arvo on noussut potenssiin sata viimeisen 10v aikana. Ok, olihan sen julkinen arvo korkealla tietyissä taistolaispiireissä 60-luvullakin, mutta tuli vastareaktio välissä. Nyt taas asiat on kääntyneet niin, että on paitsi ookoo myös suotavaa sanoa, että seksin on oltava hyvää, muuten ei elämästä tule mitään.

Vuosituhantiset ajatukset rakkaudesta: 

 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,  ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Nyt nämä kauniit hyvät asiat on heitetty romukoppaan, sen sijaan etsitään sitä isoa penistä :( 

Ette ehkä tajua, kuinka surullista ja säälittävää tämä on? Kun viimeiset kirjat avataan, sen viimeistään huomaatte. Sanonpa vain, että tulette valitettavasti törmäämään hedonistiseen itsekkyyteenne jo aiemmin, tässä elämässä, koska teoilla on seurauksensa.

Sillä lailla. Mitäs siellä vuosituhantisessa kirjassa mahdetaan sanoa selvänäkemisestä ja kivien heittelystä?

Ja uskovaisten parissahan ei tunnetusti ole hedonisteja, eihän... Ai niin, mutta sillähän ei ole väliä, koska he uskovat ja siis pelastuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan nenä. Tunnen keski-ikäisen uskovaisen naisen, joka ei ole koskaan ollut naimisissa eikä seksiä harrastanut. Luulen, että sen takia on vähän päästään pipi. Puhuu omituisen paljon miehistä seksuaaliseen sävyyn. Muistuttaa että ottajia olisi kyllä vieläkin, mutta ei kuka vaan häntä saa. Olen letkauttanut, että parempi olisi ollut naida heti se ensimmäinen, joka on ollut edes vähän kiinnostunut niin ei tartteis ihmetellä mitä se rakastelu oikein on.

Tämä on sitten jo omaa tyhmyyttäkin. Eiköhän se pipi ollut päässä jo, ja siinä syy miksi ei uskaltanut naimisiin :(

Saattaahan se olla niinkin, en tiedä millainen nuorena oli. Mutta ilmeisen tiukan moraalikasvatuksen saanut kuitenkin.

Kuvitteletteko te raamattuunne vetoavat, että miehet muka suostuvat olemaan ilman seksiä pitkän seurustelun ajan? Jos he eivät sitä teiltä saa, he hakevat sen muualta - ja totuttuaan voivat hakea myös avioliittoon mentyään vähän piristystä muualta, tämä kun ei uskovaisten avioliitoissa ole ollenkaan tavatonta. Mutta miehethän ovat varmaan Ihan Eri Asia, eikös?

Vierailija kirjoitti:

Harva nykyajan ihminen varmaan puhuu koeajosta. Se seksi ja sen kokeilu kuuluu parisuhteen alkumetreille. Se on hyvä merkki jos intohimoa on niin paljon ettei malta odotella. Jos takana olisi monta viikkoa tapailua eikä treffikumppani haluaisi seksiä, alkaisi hälytyskellot soida. 

Seksin ei kuitenkaan tarvitse olla täydellistä heti alkuun, siinäkin on oma tutustelujaksonsa. Kemiaa ja intohimoa kuitenkin täytyy olla. Tavat, mieltymykset ja rakkauden tuoma yhteenkuuluvuus tulee ajan myötä tutustellessa toiseen. 

Ja onhan sillä koolla nyt väliä. Itse olen seurustellut nuorempana todella pienikokoisen kalun omaavan miehen kanssa ja totesin kyllä että ei tämän kanssa naimisiin mennä. Ei vaan pystyisi. Ja kalu oli niin pieni ettei esimerkiksi normaalit kondomit olisi sopineet. Ehkä 7cm erektiossa ja sormen paksuinen. Myöhemmin tämä mies on perustanut ison perheen, joten onneksi hän löysi rakkauden joka ei välitä koosta. Minä en saanut mitään kiksejä tuon miehen kanssa. Ei sen peniksen jättimäinen tarvitse olla mutta normaalimittainen kuitenkin. 

Itselleni kuitenkin seksi on todella tärkeä osa parisuhdetta, joten haluan tietää että se toimii. Rakkaus, luottamus ja läheisyys ovat tärkeitä, mutta seksi ja intohimo liimaa suhteen yhteen tiiviimmin eikä tee mieli vilkuilla muualle. Jos jollekin vaikka seksitön liitto on ok, niin siitä vain. Ei ole minulta pois. 

Itse olen valmis panostamaan seksuaalisuuteen suhteessa ja niin on puolisonikin. 

Kyllä minullakin hälytyskellot soisivat, jos en haluaisi rakkaani kanssa seksiä, tai hän minun. Sitten pitää vaihtaa seurustelukumppania jos ei tee mieli. Mutta pidättyäkin voi, ei ole pakko heti toteuttaa himojaan. Voin sanoa, että ei ne himot vähene hääyötä kohden ;) Tätä asiaa nykyihmisissä en ymmärrä: miksi kaikki pitää saada minulle nyt heti kaikki nopeasti!? 

Entä kehitysvammaiset? Eivät he ymmärrä jotain Raamatun oppeja. Mutta himot on ja estottomia. Miten ap opettaa heille siveysoppia?

Lähinnä minua tuossa hiertää tuo ilmaisu "koeajaa". En tiedä muista, mutta minun kanssa harrastetaan seksiä, rakastellaan ja naidaankin mutta minua ei koeajeta. En ole auto.  Huonosta ilmaisutavasta huolimatta ymmärrän että seksuaalinen kemia on tärkeää ja se ei selviä muuten kuin seksiä harrastamalla. 

Minä lienen perivanhanaikainen, kun ajattelen, että pitää seurustella jo jonkin aikaa ja tutustua toiseen kunnolla, ennen kuin edes alkaa harkita seksiä. Mutta eri ihmiset suhtautuvat asiaan tietenkin eri tavoin. Jos seksillä tai pikemminkin rakastelulla on molemmille osapuolille syvällisempi merkitys kuin vain himon tai tarpeen tyydyttäminen, niin kyllä sitä jaksaa odottaa. Kun luottaa toiseen, voi antautua toiselle ehdoitta ja kun antaa, niin myös saa, ja rakastelu koetaan suhteen täyttymykseksi. Seurustelu sinänsähän on juurikin sitä koeajoa eli tutustumista puolin ja toisin. Vaikka siis vanhanaikainen olenkin, en tosin enää ajattele samalla tavalla kuin pikkulikkana eli että ensin pitää seurustella kolme vuotta, sitten olla kihloissa kolme vuotta ja sitten vasta mennä naimisiin. Sukupuolielämä oli kylläkin silloin vielä minulle tuntematon asia!

Vierailija kirjoitti:

Minä lienen perivanhanaikainen, kun ajattelen, että pitää seurustella jo jonkin aikaa ja tutustua toiseen kunnolla, ennen kuin edes alkaa harkita seksiä. Mutta eri ihmiset suhtautuvat asiaan tietenkin eri tavoin. Jos seksillä tai pikemminkin rakastelulla on molemmille osapuolille syvällisempi merkitys kuin vain himon tai tarpeen tyydyttäminen, niin kyllä sitä jaksaa odottaa. Kun luottaa toiseen, voi antautua toiselle ehdoitta ja kun antaa, niin myös saa, ja rakastelu koetaan suhteen täyttymykseksi. Seurustelu sinänsähän on juurikin sitä koeajoa eli tutustumista puolin ja toisin. Vaikka siis vanhanaikainen olenkin, en tosin enää ajattele samalla tavalla kuin pikkulikkana eli että ensin pitää seurustella kolme vuotta, sitten olla kihloissa kolme vuotta ja sitten vasta mennä naimisiin. Sukupuolielämä oli kylläkin silloin vielä minulle tuntematon asia!

Tämä onkin useimmilla normaalia. Että seksiä on vasta seurusteltaessa, ei heti ekoilla tapaamisilla. Ap puhuu siitä, että pitäisi mennä sitoutumaan lopouelämäkseen ihmiseen, josta ei voi tietää, onko yhtään sopiva seksuaalisesti. Se on kummallista kiihkoilua ja ihan vaan tosi tyhmää.

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä minua tuossa hiertää tuo ilmaisu "koeajaa". En tiedä muista, mutta minun kanssa harrastetaan seksiä, rakastellaan ja naidaankin mutta minua ei koeajeta. En ole auto.  Huonosta ilmaisutavasta huolimatta ymmärrän että seksuaalinen kemia on tärkeää ja se ei selviä muuten kuin seksiä harrastamalla. 

Teillä, jotka ette odota seksiä, ei taida olla käsitystäkään siitä, mitä se kemia on, kun odottaa. Miten orgasmin saa ilman, että sukuelimiin edes kosketaan, koska sitä kemiaa on niin paljon. Oikeasti menemällä liian nopeasti asiaan menettää tosi paljon.

"Itse en käsitä lainkaan sitä ajatusta, että seksi on jotenkin "arvokkaampaa" jos sitä odottaa. Miksi se sohellus uuden kumppanin kanssa olisi yhtään sen arvokkaampaa kahden viikon seurustelun jälkeen kuin kahden vuoden seurustelun jälkeen? Molemmissa tapauksissa on sama mahdollisuus siihen, että se on joko tosi ihana ja lähentävä fyysinen ja emotionaalinen kokemus, tai sitten täysi katastrofi mitä ei edes halua yrittää ottaa uusiksi.

Luulen, että kun näitä perusteluja rupeaa kaivamaan, niin eiköhän taustalta löydy taas uskonto tai vähintään ajatus siitä, että nainen menee pilalle jos kumppaneita on ollut monta. Luultavasti myös oma epävarmuus, joka kumpuaa siitä, että toisella saattaa olla edellisiä kokemuksia mihin verrata."

Kummasti tähän ei ole kuulunut vastausta.

Miksi se sohellus uuden kumppanin kanssa olisi yhtään sen arvokkaampaa kahden viikon seurustelun jälkeen kuin kahden vuoden seurustelun jälkeen?

Et oikeasti näe eroa siinä, että toisen tuntee erittäin hyvin ja läheisesti, rakastaa toista hurjasti, ja on sitoutunut olemaan yhdessä aina, ja siinä, että toinen on joku uusi tuttavuus?

Ja seksuaalisuus on niin paljon muutakin kuin yhdyntä. Sen tietää jokainen pari, joka vähän odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä minua tuossa hiertää tuo ilmaisu "koeajaa". En tiedä muista, mutta minun kanssa harrastetaan seksiä, rakastellaan ja naidaankin mutta minua ei koeajeta. En ole auto.  Huonosta ilmaisutavasta huolimatta ymmärrän että seksuaalinen kemia on tärkeää ja se ei selviä muuten kuin seksiä harrastamalla. 

Teillä, jotka ette odota seksiä, ei taida olla käsitystäkään siitä, mitä se kemia on, kun odottaa. Miten orgasmin saa ilman, että sukuelimiin edes kosketaan, koska sitä kemiaa on niin paljon. Oikeasti menemällä liian nopeasti asiaan menettää tosi paljon.

Tuosta tulee lähinnä mieleen se pidättäytymis-propaganda, mitä Amerikkassa teineille opetetaan. Oletko oikeasti itse kokenut tätä mieletöntä kemiaa ja tunnetta, vai uskotko vaan kun sitä on sinulle toitotettu? Etenkin kun aika monelle se odottaminen toimii jokseenkin niin päin, että kun on kauan ja innolla odotettu, niin ne isot odotukset ja siitä tuleva jännitys aiheuttavat hirvittävää hermoilua ja jännittämistä, jolloin siihen itse nautintoon on vaikea keskittyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä minua tuossa hiertää tuo ilmaisu "koeajaa". En tiedä muista, mutta minun kanssa harrastetaan seksiä, rakastellaan ja naidaankin mutta minua ei koeajeta. En ole auto.  Huonosta ilmaisutavasta huolimatta ymmärrän että seksuaalinen kemia on tärkeää ja se ei selviä muuten kuin seksiä harrastamalla. 

Teillä, jotka ette odota seksiä, ei taida olla käsitystäkään siitä, mitä se kemia on, kun odottaa. Miten orgasmin saa ilman, että sukuelimiin edes kosketaan, koska sitä kemiaa on niin paljon. Oikeasti menemällä liian nopeasti asiaan menettää tosi paljon.

Tuosta tulee lähinnä mieleen se pidättäytymis-propaganda, mitä Amerikkassa teineille opetetaan. Oletko oikeasti itse kokenut tätä mieletöntä kemiaa ja tunnetta, vai uskotko vaan kun sitä on sinulle toitotettu? Etenkin kun aika monelle se odottaminen toimii jokseenkin niin päin, että kun on kauan ja innolla odotettu, niin ne isot odotukset ja siitä tuleva jännitys aiheuttavat hirvittävää hermoilua ja jännittämistä, jolloin siihen itse nautintoon on vaikea keskittyä.

No, minulla nimenomaan on omaa kokemusta noista orgasmeista.

Vierailija kirjoitti:

Pieni analyysi: seksin arvo on noussut potenssiin sata viimeisen 10v aikana. Ok, olihan sen julkinen arvo korkealla tietyissä taistolaispiireissä 60-luvullakin, mutta tuli vastareaktio välissä. Nyt taas asiat on kääntyneet niin, että on paitsi ookoo myös suotavaa sanoa, että seksin on oltava hyvää, muuten ei elämästä tule mitään.

Vuosituhantiset ajatukset rakkaudesta: 

 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,  ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Nyt nämä kauniit hyvät asiat on heitetty romukoppaan, sen sijaan etsitään sitä isoa penistä :( 

Ette ehkä tajua, kuinka surullista ja säälittävää tämä on? Kun viimeiset kirjat avataan, sen viimeistään huomaatte. Sanonpa vain, että tulette valitettavasti törmäämään hedonistiseen itsekkyyteenne jo aiemmin, tässä elämässä, koska teoilla on seurauksensa.

Draama ja surkuttelu seis! Kun kyse ei ole noin mustavalkoisesta asiasta. Seksi ei sulje pois rakkautta. Seksin arvo on noussut, koska naiset eivät ole suotta sidottuja mihinkään pakkosiveellisyyteen ja on tajuttu, että se oikeasti voi olla mukavaa, eikä nauttiminen ja haluaminen ole vain miesten yksinoikeus. Haluaisinpa nähdä uskiksen, joka noita lainaamiasi koreita sanoja elämässään noudattaa. Jos noudattaisit, et nytkään tästä asiasta noin paheksuvaan sävyyn kirjoittelisi.

Vain ihminen, joka on harrastanut seksiä useiden kumppanien kanssa, pystyy helposti ymmärtämään monia syitä, miksi seksi ei toimisi hyvin. Aika romantisoitu kuva seksistä, pussailua joka johtaa muihin juttuihin. Kun vertailukohtaa on, niin onhan se pakko sanoa seksin olevan mahdollisesti aivan eri planeetalta eri kumppanien kanssa. Jos tsänssejä olisi vain yksi, toivoa sopii, että se on se parhaasta päästä oleva. Joku sanoi raahaavansa kumppanin terapiaan, toivottavasti kumppani on suostuvainen koska nämä voivat olla hyvin kipeitä asioita, jotka vaikuttavat itsetuntoon. On silkkaa älyttömyyttä vähätellä seksin merkitystä parisuhteille jos elää todellisuudessa, eikä Disney -leffassa.

En usko koeajoihin (eli en hyppää heti sänkyyn), mutta en siihenkään, että avioliittoon asti tarvitsee odotella.

Olen itse demiseksuaali, eli en harrasta seksiä, jos tunne puuttuu. Minun on oltava vakavasti ihastunut, että etenen sille asteelle. Yleensä tässä kohtaa siis jo seurustellaan ja puhutaan vanhempien tapaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Olen koittanut jo useissa eri ketjuissa asiaa kysyä, kun on tullut puheeksi, että he eivät ottaa "sikaa säkissä". Ei ole tullut vastauksia. Ehkäpä koska niitä ei ole, todellista syytä "kokeilla" kumppani ennen lopullista hylkäämistä/ hyväksymistä ei ole?

Voisitteko ystävällisesti nyt valaista, miksi seksiä pitää olla ennen kuin ollaan naimisissa? Ymmärrän, että moni haluaa että sitä on, mutta kun moni sanoo että on ihan pakko olla, niin miksi ihmeessä? Mitä kamalaa voi käydä ilmi rakastamansa ihmisen kanssa hääyönä? Tunnet tämän ihmisen, olette jutelleet kaikesta, tykkäät luonteesta ja ulkonäöstä, haluat elää koko loppuelämän hänen kanssaan, teillä on kemiaa: MIKÄ voi olla se niin totaalinen grande turn-off että joudut toteamaan hääyön jälkeen, että ei olisi sittenkään pitänyt mennä naimisiin tämän rakastamasi ihmisen kanssa?

eihän siinä mitään silloin menetä jos ei itselläkään ole entuudestaan mitään kokemusta seksistä. Silloinhan sitä on onnellisen tyytyväinen on se kumppani millainen räpeltäjä vaan.

Paskaa siinä on se, että 99 % se kumppani, jos sattuu olemaan miespuolinen, ON jos hankkinut kokemusta ja taas vertaa sinua heihin. 

vielä paskempaa on se, jos kumppanilla sattuu olemaan fantasiat väkivaltaiseen seksiin josta sinä taas et kokemattomana tiedä yhtään mitään. Etkä myöskään osaa ajatella että se ei välttämättä ole mitenkään normaalia seksissä jne.

Mutta mitä se mulle kuuluu kuka panee ja kenenkä kanssa ennen häitä. Minun mielestäni ei tarvita mitään häitä edes siihen että voi panna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää tietää että minkälaista seksiä on luvassa loppuelämä. Mitäs jos et saakaan miehen kanssa orgasmia? Eikä hän haluakaan sitä, hänelle riittää että itse saa tyydytyksen? Siinä olet tuomittu unohtamaan oman seksuaalisuutesi kokonaan, joko elämäsi on pilalla tai otat avioeron.

Tämä. Voi käydä niin, ettei seksi sen ihmisisen kanssa tunnukaan hyvältä, ei sitä voi ennalta tietää.

Lisäksi ymmärsin, että ap ei harrastaisi seksiä kenenkään muunkaan kanssa aiemmin. Vielä isompi ongelma! Ilman kokemusta eri ihmisistä et voi tietää, milloin se on hyvää ja milloin huonoa. Ihan oikeasti.

N48

Ihan oikeasti, ei seksi VOI olla noin tärkeää? Minulla ei ole ollut muiden kanssa seksiä kuin oman aviomiehen. En kiistä, etteikö jostain maailmasta löytyisi joku, jonka kanssa se olisi vielä parempaa kuin nyt. Mutta se ei ole relevanttia, tämäkin "taso" riittää mainiosti. Mielestäni myöskään mies ei ole vastuussa orgasmistani vaan minä itse. Saan sen ihan ilman miestäkin, miten se olisi vain miehen asia?

Yhdistää kumppaneita aivan eri tavalla kun seksi on yhteinen juttu kummankin samanaikaisesti toimitettavien yksilösuoristusten sijaan. Parasta on tulla yhtäaikaa, niin kummankaan ei tarvitse odotella :)

Vierailija kirjoitti:

Ja seksuaalisuus on niin paljon muutakin kuin yhdyntä. Sen tietää jokainen pari, joka vähän odottaa.

No eiköhän tuo tiedä ihan jokainen pari, joka ylipäänsä harrastaa jonkun sortin seksiä tai läheisyyttä. Ei yhdynnän(kin) harrastaminen ole pois muusta seksuaalisuudesta.