G: Miksi ihmeessä kumppani pitää "koeajaa"?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos silloin hääyönä paljastuukin, että seksissä on joku ylitsepääsemätön este? Jommallakummalla on aiheesta valtava käsittelemätön trauma, mikä laukaisee paniikkireaktion tai miehellä ei seiso lainkaan tai naista sattuu pelkkä sormilla koskeminen jopa liukasteen kanssa, yhdynnästä puhumattakaan? Tai koska asiaa ei ole koettu eikä keskusteltu, käykin ilmi, että halut on ihan erilaiset: toinen haluaa kerran kuussa ja valot pois, toinen haluaa useasti viikossa ja myös kokeilla uusia asioita. Seksin kanssa kannattaa odottaa vain silloin, jos molemmat ovat jo suhteen aikana sitä mieltä, että se on aika yhdentekevää, eikä mikään pakko ole harrastaa ollenkaan. 

Itse en käsitä lainkaan sitä ajatusta, että seksi on jotenkin "arvokkaampaa" jos sitä odottaa. Miksi se sohellus uuden kumppanin kanssa olisi yhtään sen arvokkaampaa kahden viikon seurustelun jälkeen kuin kahden vuoden seurustelun jälkeen? Molemmissa tapauksissa on sama mahdollisuus siihen, että se on joko tosi ihana ja lähentävä fyysinen ja emotionaalinen kokemus, tai sitten täysi katastrofi mitä ei edes halua yrittää ottaa uusiksi.

Luulen, että kun näitä perusteluja rupeaa kaivamaan, niin eiköhän taustalta löydy taas uskonto tai vähintään ajatus siitä, että nainen menee pilalle jos kumppaneita on ollut monta. Luultavasti myös oma epävarmuus, joka kumpuaa siitä, että toisella saattaa olla edellisiä kokemuksia mihin verrata.

Valitsen (valitsin) kumppanin sen perusteella, mitä hänellä on korvien välissä, minkälainen ihminen hän on ja tietenkin ennen kaikkea koska rakastan häntä. Jos vaikka kävisikin niin, että olisi iso trauma josta ei olisi tullut puhetta (saattaa olla niin piilossa että tosiaan vasta sängyssä huomaisi), niin lopettaisinko rakastamasta ja hylkäisinkö hänet? En tietenkään, miten itsekäs ajatus. Auttaisin hänet terapiaan, yhdessä kohdattaisiin ongelma. Seksi ei voi oikeasti olla kenellekään maailman tärkein asia, joka menisi rakkaudenkin ohi. Vai onko? Todella surullista ja säälittävää, jos asia on näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse alistua "koeajettavaksi". Voi kuitenkin miettiä jos haluaa kokeilla esim. viikkoa ennen kuin postittaa hääkutsut sillä voihan se seksi juuri sen kumppanin kanssa olla ihan surkeaa. Ottaako riskin vai ei, siinäpä pulma.

Kerro, mitä se "surkea" seksi rakkaan ihmisen kanssa sitten on? Onhan läheisyyttä tietenkin ollut jo vaikka yhdyntää vielä ei. Seksissä on käsittääkseni kyseessä paljolti läheisyydestä, toisen hyvänä pitämisestä, siitä että suudelmat ja hyväilyt vie asiasta toiseen. Mikä kohta on sitten se "surkea"? Se ettei saa ekalla kerralla orgasmia vai? Seksiähän pitää opetella, miksi en opettelisi rakkaan puolisoni kanssa? Olisipa pinnallista sanoa jo ekan kerran jälkeen, että ei vastannut odotuksiani, et saa uutta mahdollisuutta, otetaan avioero!

No itse olin sitä mieltä, että harrastan seksiä vasta naimisiinmenon jälkeen. Sopivaa miestä ei kuitenkaan löytynyt, mutta kaikki olisivat halunneet kanssani seksiä. En tietenkään antanut. Aika kului ja elämä alkoi valua ohi. Mietin, että voinhan itse pitää seksistä ja aloittaa siten suhteen seksin kautta kuten suurin osa nykyään. Luin ohjeita ja suosituksen, että kannattaa tutkailla ensin itse mistä pitää. Paljastui, että minulla on suuresti ongelmaa pimpsukan kanssa, kävin myös gynellä. Olisin siis joutunut eroamaan joka tapauksessa ihan itseni vuoksi. Siksi ei ole niin tyhmää kokeilla seksiä ennen avioliittoa kuin luulisi. Jos ei seksiäkään niin suorittaa ainakin jonkinlaista tutkimusta.

Vierailija kirjoitti:

Naisena en osta sikaa säkissä. Totaalinen turn off on mies, jolla on pieni penis. En nyt puhu normaalin kokisesta, vaan jostain prinssinakista tai kynän ympäryysmitasta. Vaikka miten toista rakastaisi, niin kyllä se alkaisi jossain vaiheessa tökkiä, ettei saisi seksistä nautintoa. Itse pidän yhdynnöistä eli suuseksitadiot eivät lämmittäisi.

Ei niitä prinssinakkeja tai kyniä ole. Olen etsinyt jo 10 vuotta ja yhtään en ole löytänyt. Lyhyetkin ovat paksuja, jopa mikropenikset ovat paksuja.

Pieni analyysi: seksin arvo on noussut potenssiin sata viimeisen 10v aikana. Ok, olihan sen julkinen arvo korkealla tietyissä taistolaispiireissä 60-luvullakin, mutta tuli vastareaktio välissä. Nyt taas asiat on kääntyneet niin, että on paitsi ookoo myös suotavaa sanoa, että seksin on oltava hyvää, muuten ei elämästä tule mitään.

Vuosituhantiset ajatukset rakkaudesta: 

 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,  ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Nyt nämä kauniit hyvät asiat on heitetty romukoppaan, sen sijaan etsitään sitä isoa penistä :( 

Ette ehkä tajua, kuinka surullista ja säälittävää tämä on? Kun viimeiset kirjat avataan, sen viimeistään huomaatte. Sanonpa vain, että tulette valitettavasti törmäämään hedonistiseen itsekkyyteenne jo aiemmin, tässä elämässä, koska teoilla on seurauksensa.

Vierailija kirjoitti:

Pitää tietää että minkälaista seksiä on luvassa loppuelämä. Mitäs jos et saakaan miehen kanssa orgasmia? Eikä hän haluakaan sitä, hänelle riittää että itse saa tyydytyksen? Siinä olet tuomittu unohtamaan oman seksuaalisuutesi kokonaan, joko elämäsi on pilalla tai otat avioeron.

Tämä. Voi käydä niin, ettei seksi sen ihmisisen kanssa tunnukaan hyvältä, ei sitä voi ennalta tietää.

Lisäksi ymmärsin, että ap ei harrastaisi seksiä kenenkään muunkaan kanssa aiemmin. Vielä isompi ongelma! Ilman kokemusta eri ihmisistä et voi tietää, milloin se on hyvää ja milloin huonoa. Ihan oikeasti.

N48

Ensinnäkään kemia ei ole sama asia kuin hyvä seksi. Minulla onnollut kemiaa kahden miehen kanssa. Ex ja nykyimen. Kummankin kanssa oli hirveästi kemiaa alusta alkaen. Ex oli todella huono sängyssä. Tai ehkei huono, mutta väärä minulle ja siksi seksi tuntui huonolta. Kosketus oli jotenkin väärä ja liikkeiden ja kosketuksen rytmi jne. Joku perustavaa laatia oleva juttu. Se tuli ilmi bain seksissä, muu kosketus vaatteet päällä ja suudellessa jne tuntui hyvältä.

Nykyinen mieheni taas on kaikin puolin täydellinen. Ihan ekasta seksikerrasta alkaen kaikki on sujunut kuin itsestään ja tuntunut ehdottoman luonnolliselta ja oikealta. Kiinnostavaa kyllä, halaaminen ja suutelu tapaillessa, ennen seksisuhteen alkua, oli minusta hänen kanssaan vähäb huonoa. Muistan jopa ajatelleeni ekaa kretaa halatessamme, että voi ei, en taida tykätä tästä.

Eli kemia on mystisesti joskus eri asia kuin seksin "oikeanlaisuus". En ikinä uskaltaisi mennä naimisiin kokeilematta, miten seksi sujuu.

Sitä en ymmärrä lainkaan, että miksi teemaan pitäö vetää mukaan Jumala. Uskon Jumalaan ja minulla on pikemminkin sellainen henkilökohtainen kokemus ja vakaumus, että Hän on iloinen, jos ihmisillä on hyvä seksielämä. Mutta - tämä on myös selvä mielestäni - Jumala ei hyväksy pettämistä, vaan seksiä siten, ettei se loukkaa ketään muita ihmisiä. Nuo neitsyysjutut ovat taas ihmisten omaa keksintöä. Itse asiassa patriarkaalisen kulttuurin tapa alistaa naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää tietää että minkälaista seksiä on luvassa loppuelämä. Mitäs jos et saakaan miehen kanssa orgasmia? Eikä hän haluakaan sitä, hänelle riittää että itse saa tyydytyksen? Siinä olet tuomittu unohtamaan oman seksuaalisuutesi kokonaan, joko elämäsi on pilalla tai otat avioeron.

Tämä. Voi käydä niin, ettei seksi sen ihmisisen kanssa tunnukaan hyvältä, ei sitä voi ennalta tietää.

Lisäksi ymmärsin, että ap ei harrastaisi seksiä kenenkään muunkaan kanssa aiemmin. Vielä isompi ongelma! Ilman kokemusta eri ihmisistä et voi tietää, milloin se on hyvää ja milloin huonoa. Ihan oikeasti.

N48

Ihan oikeasti, ei seksi VOI olla noin tärkeää? Minulla ei ole ollut muiden kanssa seksiä kuin oman aviomiehen. En kiistä, etteikö jostain maailmasta löytyisi joku, jonka kanssa se olisi vielä parempaa kuin nyt. Mutta se ei ole relevanttia, tämäkin "taso" riittää mainiosti. Mielestäni myöskään mies ei ole vastuussa orgasmistani vaan minä itse. Saan sen ihan ilman miestäkin, miten se olisi vain miehen asia?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni myöskään mies ei ole vastuussa orgasmistani vaan minä itse.

Säälin sinua, naisraukka.

Koska nautin seksistä, ja jos se suju, ei suju suhdekaan. En ole kiinnostunut kämppisuhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää tietää että minkälaista seksiä on luvassa loppuelämä. Mitäs jos et saakaan miehen kanssa orgasmia? Eikä hän haluakaan sitä, hänelle riittää että itse saa tyydytyksen? Siinä olet tuomittu unohtamaan oman seksuaalisuutesi kokonaan, joko elämäsi on pilalla tai otat avioeron.

Tämä. Voi käydä niin, ettei seksi sen ihmisisen kanssa tunnukaan hyvältä, ei sitä voi ennalta tietää.

Lisäksi ymmärsin, että ap ei harrastaisi seksiä kenenkään muunkaan kanssa aiemmin. Vielä isompi ongelma! Ilman kokemusta eri ihmisistä et voi tietää, milloin se on hyvää ja milloin huonoa. Ihan oikeasti.

N48

Ihan oikeasti, ei seksi VOI olla noin tärkeää? Minulla ei ole ollut muiden kanssa seksiä kuin oman aviomiehen. En kiistä, etteikö jostain maailmasta löytyisi joku, jonka kanssa se olisi vielä parempaa kuin nyt. Mutta se ei ole relevanttia, tämäkin "taso" riittää mainiosti. Mielestäni myöskään mies ei ole vastuussa orgasmistani vaan minä itse. Saan sen ihan ilman miestäkin, miten se olisi vain miehen asia?

Vastaan:

Ilman seksiä voi hyvin elää. Esim itse olin selibaatissa kerran 12 v putkeen ihan kevyesti, en edes kaivannut seksiä enkä löhes muistanut, että sellaisen asia on olemassakaan. Eli ei se ole tärkeää, jos sitä ei ole, hyvin pärjää ilmankin.

Mutta... Jos olet parisuhteessa ja seksi onkin huonoa, mutta sitä pitäisi silti harrastaa sen toisen ihmisen mieliksi, siitä tulee valtava jättimäinen ongelma. Se rikkoo ihmisen sisältä ja pilaa elämän ja tekee arjesta ahdistavaa. Susta tulee ikäänkuin hyväksikäytön ja jopa väkivallan uhri silloin ja koet olevasi kauheassa loukussa. Tulet ikäänkuin raiskatuksi uudelleen ja uudelleen.

Siksi on tärkeää tietää varmuudella etukäteen, onko seksi tulevan aviopuolison kanssa oikeasti hyvää vai ei.

Hakeeko ap kirjoituksellaan jotain oikeutusta tai hyväksyntää omalle päätökselleen? Miksi? Ei kukaan, joka harrastaa normaalia seksiä kysele toisilra, miksi ei saisi tai miksi täytyy.

Olen huomannut mieheni kovakourai suudessa pornofilmien ja chattien vaikutuksen meidän suhteessa. Kynnys on matala ja uteliaisuus suuri kun eksyy näille sivuille. Tarjontaa kyllä löytyy perheellisistä lähtien. Avioliittoa ei enää kunnioiteta kuin ennen. Tämmösiä sivustoja ei tarttis edes olla. Televisiosta tulee ihan tarpeeksi aiheesta.

Jos paljastuu, että on pieni muna ja muutenkin onneton taidoiltaan sängyssä se on grande turn-off.

Ei sellaisen kanssa halua loppuelämäänsä tuhrata, kun parempaakin voisi saada.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa onkin varmaan monta koeajelijaa, joilla on vaikeuksia ottaa vastaan kehon muutokset.

Mitäs kun vaimo sairastuu rintasyöpään? Itketkö onnesta kun jäi eloon vai harmista kun tissi jäi leikkauspöydälle?

Otatko avioeron, koska tuote ei ole enää samanlainen kun sovittiin?

En voi ymmärtää, mistä keksit, että seksiä ennen avioliittoa harrastaville "koeajajille" seksi olisi tärkein asia parisuhteessa. Se on tärkeä asia kuten monet muutkin yksittäiset asiat, mutta se sitoutuminen tapahtuu kyllä ihan siihen ihmiseen, ei seksiin tai penikseen tai rintoihin. Se, että haluaa normaalitilanteessa hyvää seksiä, ei ole missään tapauksessa verrannollinen tilanteeseen, jossa toinen joutuu onnettomuuteen tai sairastuu. Se, miten tuollaisessa tilanteessa kukin toimii, riippuu ihan tilanteesta ja ihmisestä.

Se, että on jotain kriteerejä parisuhteelle, ei tarkoita, että ihminen on automaattisesti epäempaattinen tai kyvytön sopeutumaan muutoksiin.

Ihan samalla tavalla seksiä harrastavat pariskunnat kykenevät keskustelemaan yhdessä ja rakastamaan ja tukemaan toista.

Ap kyselee jatkuvasti että ettekö te sitten keskustele asioista.. no tietenkin keskustellaan. Ei seksin harrastaminen ole pois keskustelusta ja toisen tuntemisesta. Ei se ole mikään joko-tai. Sanat ja teot vaan ihmisillä tuppaa olemaan joskus vähän eri asioita.

Montakohan kertaa olen törmännyt miehiin, joiden mielestä on kunnia asia antaa naiselle suuseksiä ja orgasmi ja tämä into loppuukin noin parinkymmenen kerran jälkeen kun nainen ei tulekaan tarpeeksi nopeasti tai ei suostu teeskentelemään. Tai miehiin, jotka oikeasti luulevat, että yhdynnän pitäisi kyllä riittää. Että kyllähän muutkin ovat näin saaneet mikset sinä? Kovasti ollaan orgasmia antamassa puheissa, mutta todellisuus on ihan toinen.

Samoin kuin kondomeista ollaan puhuttu ja ne on miehelle aina muka ok, ei tarvii pillereitä... Eikä kestä kauaa kunnes alkaa ininä että voitko kuitenkin syödä pillereitä, vaikka olen sanonut että en voi niitä käyttää.

Koeajoa pitää jatkaa ainakin pari vuotta niin, että alkuhuuma ja hormonitoiminta tasoittuu, jolloin näkee oikeasti, mikä toinen on miehiään. Jos senkin jälkeen toimii, voi alkaa ajatella avioliittoa, jos sellaista ylipäänsä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Pieni analyysi: seksin arvo on noussut potenssiin sata viimeisen 10v aikana. Ok, olihan sen julkinen arvo korkealla tietyissä taistolaispiireissä 60-luvullakin, mutta tuli vastareaktio välissä. Nyt taas asiat on kääntyneet niin, että on paitsi ookoo myös suotavaa sanoa, että seksin on oltava hyvää, muuten ei elämästä tule mitään.

Vuosituhantiset ajatukset rakkaudesta: 

 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,  ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Nyt nämä kauniit hyvät asiat on heitetty romukoppaan, sen sijaan etsitään sitä isoa penistä :( 

Ei sen sijaan vaan sen lisäksi. Ei iso penis sulje pois rakkautta. Ei niiden väliltä tarvitse valita, vaan voi odottaa niin kauan että saa molemmat samassa paketissa.

Voihan nenä. Tunnen keski-ikäisen uskovaisen naisen, joka ei ole koskaan ollut naimisissa eikä seksiä harrastanut. Luulen, että sen takia on vähän päästään pipi. Puhuu omituisen paljon miehistä seksuaaliseen sävyyn. Muistuttaa että ottajia olisi kyllä vieläkin, mutta ei kuka vaan häntä saa. Olen letkauttanut, että parempi olisi ollut naida heti se ensimmäinen, joka on ollut edes vähän kiinnostunut niin ei tartteis ihmetellä mitä se rakastelu oikein on.

Onko tuo mikropenis ihan legendaa vain? Kuinka  moni on oikeasti törmännyt sellaiseen? Itse olen nähnyt vain kaksi juhlakuntoista kalua, ja molemmat oli kyllä tosi isoja.

Minulle (n) seksi on niin olennainen osa parisuhdetta, etten halua sitoutua sellaiseen ihmiseen, jonka kanssa se ei toimi. Taitoja voi opetella - joka tapauksessa jokaisella on omat mieltymyksensä - mutta jos halujen erot ovat suuret, edessä on massiivisia vaikeuksia. Olisi kamalaa huomata olevansa naimisissa miehen kanssa, jota ei seksi kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Voihan nenä. Tunnen keski-ikäisen uskovaisen naisen, joka ei ole koskaan ollut naimisissa eikä seksiä harrastanut. Luulen, että sen takia on vähän päästään pipi. Puhuu omituisen paljon miehistä seksuaaliseen sävyyn. Muistuttaa että ottajia olisi kyllä vieläkin, mutta ei kuka vaan häntä saa. Olen letkauttanut, että parempi olisi ollut naida heti se ensimmäinen, joka on ollut edes vähän kiinnostunut niin ei tartteis ihmetellä mitä se rakastelu oikein on.

Tämä on sitten jo omaa tyhmyyttäkin. Eiköhän se pipi ollut päässä jo, ja siinä syy miksi ei uskaltanut naimisiin :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pieni analyysi: seksin arvo on noussut potenssiin sata viimeisen 10v aikana. Ok, olihan sen julkinen arvo korkealla tietyissä taistolaispiireissä 60-luvullakin, mutta tuli vastareaktio välissä. Nyt taas asiat on kääntyneet niin, että on paitsi ookoo myös suotavaa sanoa, että seksin on oltava hyvää, muuten ei elämästä tule mitään.

Vuosituhantiset ajatukset rakkaudesta: 

 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,  ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Nyt nämä kauniit hyvät asiat on heitetty romukoppaan, sen sijaan etsitään sitä isoa penistä :( 

Kiitos! Tämä vähän palautti uskon ihmisiin <3 

Ei sen sijaan vaan sen lisäksi. Ei iso penis sulje pois rakkautta. Ei niiden väliltä tarvitse valita, vaan voi odottaa niin kauan että saa molemmat samassa paketissa.