Lue keskustelun säännöt.
G: Miksi ihmeessä kumppani pitää "koeajaa"?
05.11.2017 |
Olen koittanut jo useissa eri ketjuissa asiaa kysyä, kun on tullut puheeksi, että he eivät ottaa "sikaa säkissä". Ei ole tullut vastauksia. Ehkäpä koska niitä ei ole, todellista syytä "kokeilla" kumppani ennen lopullista hylkäämistä/ hyväksymistä ei ole?
Voisitteko ystävällisesti nyt valaista, miksi seksiä pitää olla ennen kuin ollaan naimisissa? Ymmärrän, että moni haluaa että sitä on, mutta kun moni sanoo että on ihan pakko olla, niin miksi ihmeessä? Mitä kamalaa voi käydä ilmi rakastamansa ihmisen kanssa hääyönä? Tunnet tämän ihmisen, olette jutelleet kaikesta, tykkäät luonteesta ja ulkonäöstä, haluat elää koko loppuelämän hänen kanssaan, teillä on kemiaa: MIKÄ voi olla se niin totaalinen grande turn-off että joudut toteamaan hääyön jälkeen, että ei olisi sittenkään pitänyt mennä naimisiin tämän rakastamasi ihmisen kanssa?
Kommentit (203)
En jaksa kahlata koko ketjua läpi joten heitän vain tähän kysymyksen:
Miksi seksiä ei saisi olla ennen kuin avioliitossa? Entä suhteet, joiden ei edes suunnitella johtavan koskaan avioliittoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää tietää että minkälaista seksiä on luvassa loppuelämä. Mitäs jos et saakaan miehen kanssa orgasmia? Eikä hän haluakaan sitä, hänelle riittää että itse saa tyydytyksen? Siinä olet tuomittu unohtamaan oman seksuaalisuutesi kokonaan, joko elämäsi on pilalla tai otat avioeron.
Tämä. Voi käydä niin, ettei seksi sen ihmisisen kanssa tunnukaan hyvältä, ei sitä voi ennalta tietää.
Lisäksi ymmärsin, että ap ei harrastaisi seksiä kenenkään muunkaan kanssa aiemmin. Vielä isompi ongelma! Ilman kokemusta eri ihmisistä et voi tietää, milloin se on hyvää ja milloin huonoa. Ihan oikeasti.
N48Ihan oikeasti, ei seksi VOI olla noin tärkeää? Minulla ei ole ollut muiden kanssa seksiä kuin oman aviomiehen. En kiistä, etteikö jostain maailmasta löytyisi joku, jonka kanssa se olisi vielä parempaa kuin nyt. Mutta se ei ole relevanttia, tämäkin "taso" riittää mainiosti. Mielestäni myöskään mies ei ole vastuussa orgasmistani vaan minä itse. Saan sen ihan ilman miestäkin, miten se olisi vain miehen asia?
Mun mielestä taas parisuhteessa seksiä harrastaessa molemmat ovat vastuussa toistensa orgasmeista ja siitä, että se seksi on molemmille hyvää ja hauskaa ja tyydyttävää.
Jos miehellä olisi minuun tuollainen asenne niin sekin saisi sitten olla vastuussa omista orgasmeistaan, eli yhteinen seksi loppuisi sitten siihen ja molemmat voisivatkin hoidella itse itsensä. Se parisuhde varmaan loppuisi siihen, koska minusta toisen huomioon ottamattomuus kertoo siitä, ettei toista kiinnosta toisen nautinto yhtään ja siinä päästäänkin jo isompien asioiden äärelle. Se kertoo jo toisen arvostamisesta yleensä. Yhdessä ollaan kun ollaan niin yhdessä myös tehdään ja toisen nautinto pitäisi olla molemmille ykkösprioriteetti.
En tietenkään tarkoittanut, ettei puolisokin olisi vastuussa, tottakai! Ja varsinkin toinen täytyy ottaa huomioon. Mutta siis että ei voi vain maata lahnana ja sanoa, et tyydytä!
Vierailija kirjoitti:
Ensi lukemalta ajattelin hetken, että ehkä tuo on jopa pätevä ajatus, ettei pitäisi liimata itseään toiseen seksuaalisesti ennen aikojaan. Mutta tarkemmin ajatellen, ei sittenkään.
Kyllä minä kiinnyn ihmiseen sen verran lujasti ilman seksiäkin, että kamala olisi tilanne kun vasta aikojen saatossa paljastuisi sängyssä todellinen itsekeskeisyys. Jouduin yksiin ihmisen kanssa, joka omasta mielestään on liiankin kiltti ja sinisilmäinen, ja antelias totta kai. Kun onneksi sänkyyn mentiin riittävän nopeasti, paljastui välittömästi, miten estynyt, pihi ja piittaamaton mies oli. Tällaisen arvostaminen puolisona olisi ollut katastrofaalisen vaikeaa. Sen seksin takia havahduin ongelmaan ennen kuin olin niin kiintynyt, että olisin alkanut selitellä asiaa itselleni parhain päin ja ajanut itseni syvälliseen tuskatilaan ja aiheuttanut miehellekin suuren järkytyksen lopulta repiessäni itseni irti liian myöhään.
Näissä keskusteluissa on ongelmana se, että niihin eivät osallistu ne, joiden uskovaisittain hienot liitot ovat osoittautuneet sietämättömiksi ja läheisyys on tuskaa. Ja ne, jotka ovat onnistuneet hyvin kuten ap, eivät tiedä mistä puhuvat, kun eivät ole muiden kanssa kokeilleet. Eli heidän yksittäisellä kokemuksellaan ei ole painoarvoa. On vain käynyt hyvä säkä, joka yleistetään tiedoksi.
Uskovaisilla kaiken kaikkiaan on outo vakaumus, että muut ovat moraalittomia ja kylmiä ihmisiä ja piittaamattomia toisten tunteista. Tämä on aloittajan kohdalla ehkä ymmärrettävää, kun hän kerran selvästkään ei hahmota todennäköisyysmatematiikkaa. Mutta säälittävää se silti on, ja pelottavaakin, kun tietää mitä itseään parempina pitävät saattavat saada aikaan ryhmäytyessään.
Olet oikeassa, että mulla on käynyt hyvä tuurikin. Mutta rehellisyyden nimissä sanottava, että tunnen tosi paljon samanlaisia uskovaisia pareja, joilla on mennyt hyvin. (Kyllä, me puhutaan avoimesti myös näistä, ei olla estoisia ) Varmasti tietty löytyy niitäkin, joilla on mennyt kurjemmin. Mutta uskon vakaasti, että tuollaiset luonnehäiriöt josta puhuit (estynyt pihi ja piitaamaton) tulee väkisinkin esille muissakin asioissa kun seurustellaan ja tutustutaan ja jaetaan käsityksiä elämästä. Sitten taas jos olisin mennyt kuitenkin tuollaisen kanssa naimisiin, todellakin opettaisin mieheni olemaan piittaava, pikku hiljaa epäestoinen ja mitä ihmettä tuo pihi tarkoittaa sängyssä? Vitän et jos olisi vain kusipää, se olisi kyllä tullut tarkan tutkani avulla ilmi jo. Koen aika nopeasti näkeväini teeskenteijät, osaan jättää omaan arvoonsa.
Aiemmin jo sanoin että ystäväpiirissäni on paljon ateistejakin ja "normi"taviksia (jos nyt ajatellaan että itse en ole ;) ), enkä demonisoi heitä. Mutta myönnän kyllä, että joskus tällaisissa keskustelu polarisoituu liikaa, ja itsellekin iskee hetken paniikki, et onko oikeasti kaikki muut noin kylmiä. Onneksi olen löytänyt paljon lämpöä monista kommenteista, jotka sinänsä ovat eri mieltä. Ehkä itsekin huomasit, että oli kuitenkin aika monta kylmääkin vastausta. No, meitä on moneksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä minua tuossa hiertää tuo ilmaisu "koeajaa". En tiedä muista, mutta minun kanssa harrastetaan seksiä, rakastellaan ja naidaankin mutta minua ei koeajeta. En ole auto. Huonosta ilmaisutavasta huolimatta ymmärrän että seksuaalinen kemia on tärkeää ja se ei selviä muuten kuin seksiä harrastamalla.
Teillä, jotka ette odota seksiä, ei taida olla käsitystäkään siitä, mitä se kemia on, kun odottaa. Miten orgasmin saa ilman, että sukuelimiin edes kosketaan, koska sitä kemiaa on niin paljon. Oikeasti menemällä liian nopeasti asiaan menettää tosi paljon.
Tuosta tulee lähinnä mieleen se pidättäytymis-propaganda, mitä Amerikkassa teineille opetetaan. Oletko oikeasti itse kokenut tätä mieletöntä kemiaa ja tunnetta, vai uskotko vaan kun sitä on sinulle toitotettu? Etenkin kun aika monelle se odottaminen toimii jokseenkin niin päin, että kun on kauan ja innolla odotettu, niin ne isot odotukset ja siitä tuleva jännitys aiheuttavat hirvittävää hermoilua ja jännittämistä, jolloin siihen itse nautintoon on vaikea keskittyä.
No, minulla nimenomaan on omaa kokemusta noista orgasmeista.
Johan on, alalpeukkuja kun toinen sanoo saaneensa ongasmeja :D Lapsellista. Kateellisia jos joillakin on asiat hyvin?
Missasit pointin, eiköhän ihmisiä ärsyttänyt yksioikoinen luulosi siitä, että tämä toteutuu vain odottamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää tietää että minkälaista seksiä on luvassa loppuelämä. Mitäs jos et saakaan miehen kanssa orgasmia? Eikä hän haluakaan sitä, hänelle riittää että itse saa tyydytyksen? Siinä olet tuomittu unohtamaan oman seksuaalisuutesi kokonaan, joko elämäsi on pilalla tai otat avioeron.
Tämä. Voi käydä niin, ettei seksi sen ihmisisen kanssa tunnukaan hyvältä, ei sitä voi ennalta tietää.
Lisäksi ymmärsin, että ap ei harrastaisi seksiä kenenkään muunkaan kanssa aiemmin. Vielä isompi ongelma! Ilman kokemusta eri ihmisistä et voi tietää, milloin se on hyvää ja milloin huonoa. Ihan oikeasti.
N48Ihan oikeasti, ei seksi VOI olla noin tärkeää? Minulla ei ole ollut muiden kanssa seksiä kuin oman aviomiehen. En kiistä, etteikö jostain maailmasta löytyisi joku, jonka kanssa se olisi vielä parempaa kuin nyt. Mutta se ei ole relevanttia, tämäkin "taso" riittää mainiosti. Mielestäni myöskään mies ei ole vastuussa orgasmistani vaan minä itse. Saan sen ihan ilman miestäkin, miten se olisi vain miehen asia?
Mun mielestä taas parisuhteessa seksiä harrastaessa molemmat ovat vastuussa toistensa orgasmeista ja siitä, että se seksi on molemmille hyvää ja hauskaa ja tyydyttävää.
Jos miehellä olisi minuun tuollainen asenne niin sekin saisi sitten olla vastuussa omista orgasmeistaan, eli yhteinen seksi loppuisi sitten siihen ja molemmat voisivatkin hoidella itse itsensä. Se parisuhde varmaan loppuisi siihen, koska minusta toisen huomioon ottamattomuus kertoo siitä, ettei toista kiinnosta toisen nautinto yhtään ja siinä päästäänkin jo isompien asioiden äärelle. Se kertoo jo toisen arvostamisesta yleensä. Yhdessä ollaan kun ollaan niin yhdessä myös tehdään ja toisen nautinto pitäisi olla molemmille ykkösprioriteetti.
En tietenkään tarkoittanut, ettei puolisokin olisi vastuussa, tottakai! Ja varsinkin toinen täytyy ottaa huomioon. Mutta siis että ei voi vain maata lahnana ja sanoa, et tyydytä!
Ei tietenkään, sitä en tarkoita. Tästä voitaneen olla samaa mieltä. Mutta mitä sitten tarkoitit tuolla, että olet vastuussa omista orgasmeistasi? Jos tarkoitit sitä, että on oma vastuu kertoa mistä pitää ja tarpeen tullen näyttää, niin sitten ollaan varmasti samoilla linjoilla. Mielestäni molemmilla on myös jonkinlainen vastuu siinä, että saa toisen nauttimaan myös, omien rajojen, halujen ja mieltymysten puitteissa siis. Eli ettei seksi ole vain toista varten, esimerkiksi mies ei vain käytännössä masturboi itseään naiseen ja kierähdä siitä sitten nukkumaan, mikä ehkä sitten johtaakin lopulta siihen lahnailuun, jos se seksi ei tuo itselle mielihyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo mikropenis ihan legendaa vain? Kuinka moni on oikeasti törmännyt sellaiseen? Itse olen nähnyt vain kaksi juhlakuntoista kalua, ja molemmat oli kyllä tosi isoja.
Mä olen nähnyt moooonta munaa ja yhden mikropeniksen. Tai ainakin minin. Siitä ei näkynyt yhtään nyrkin yli, kun siitä otti kiinni. Kiinnostava mies, melko tunnettu, johtavassa asemassa, hyvännäköinen. Mutta ei. Ei ei ei. Ei pikkupiliä mun sänkyyni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni analyysi: seksin arvo on noussut potenssiin sata viimeisen 10v aikana. Ok, olihan sen julkinen arvo korkealla tietyissä taistolaispiireissä 60-luvullakin, mutta tuli vastareaktio välissä. Nyt taas asiat on kääntyneet niin, että on paitsi ookoo myös suotavaa sanoa, että seksin on oltava hyvää, muuten ei elämästä tule mitään.
Vuosituhantiset ajatukset rakkaudesta:
Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
Nyt nämä kauniit hyvät asiat on heitetty romukoppaan, sen sijaan etsitään sitä isoa penistä :(
Ette ehkä tajua, kuinka surullista ja säälittävää tämä on? Kun viimeiset kirjat avataan, sen viimeistään huomaatte. Sanonpa vain, että tulette valitettavasti törmäämään hedonistiseen itsekkyyteenne jo aiemmin, tässä elämässä, koska teoilla on seurauksensa.
Draama ja surkuttelu seis! Kun kyse ei ole noin mustavalkoisesta asiasta. Seksi ei sulje pois rakkautta. Seksin arvo on noussut, koska naiset eivät ole suotta sidottuja mihinkään pakkosiveellisyyteen ja on tajuttu, että se oikeasti voi olla mukavaa, eikä nauttiminen ja haluaminen ole vain miesten yksinoikeus. Haluaisinpa nähdä uskiksen, joka noita lainaamiasi koreita sanoja elämässään noudattaa. Jos noudattaisit, et nytkään tästä asiasta noin paheksuvaan sävyyn kirjoittelisi.
Vain ihminen, joka on harrastanut seksiä useiden kumppanien kanssa, pystyy helposti ymmärtämään monia syitä, miksi seksi ei toimisi hyvin. Aika romantisoitu kuva seksistä, pussailua joka johtaa muihin juttuihin. Kun vertailukohtaa on, niin onhan se pakko sanoa seksin olevan mahdollisesti aivan eri planeetalta eri kumppanien kanssa. Jos tsänssejä olisi vain yksi, toivoa sopii, että se on se parhaasta päästä oleva. Joku sanoi raahaavansa kumppanin terapiaan, toivottavasti kumppani on suostuvainen koska nämä voivat olla hyvin kipeitä asioita, jotka vaikuttavat itsetuntoon. On silkkaa älyttömyyttä vähätellä seksin merkitystä parisuhteille jos elää todellisuudessa, eikä Disney -leffassa.
Olet oikeassa, syyllistyin itsekin rakkaudettomuuteen, pyydän anteeksi!
Ei minua kiinnosta, miten elämääsi elät, miksi pyytäisit minulta anteeksi? Tunteaksesi itsesi paremmaksi ihmiseksi, kuten silloin kun moralisoit muita joidenkin ihme kirjoitusten perusteella. Uskovaiset harvoin ovat yhtään parempia tai laupiaampia ihmisiä kuin muutkaan, vaikka näin halutaan itselle uskotella noustakseen jalustalle. Anteeksi avautuminen, mutta liian kulunut tuo "sori siitä", kun asenteet eivät muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo mikropenis ihan legendaa vain? Kuinka moni on oikeasti törmännyt sellaiseen? Itse olen nähnyt vain kaksi juhlakuntoista kalua, ja molemmat oli kyllä tosi isoja.
Mä olen nähnyt moooonta munaa ja yhden mikropeniksen. Tai ainakin minin. Siitä ei näkynyt yhtään nyrkin yli, kun siitä otti kiinni. Kiinnostava mies, melko tunnettu, johtavassa asemassa, hyvännäköinen. Mutta ei. Ei ei ei. Ei pikkupiliä mun sänkyyni.
Mä olen nähnyt vain muutaman, mutta niistä yksi oli ikävän ohut, halkaisijaltaan ehkä 3 cm. Mies (todella hyvännäköinen) piti joka kerta ennen seksiä puolustuspuheen, häntä itseään vaivasi todella paljon. Tapailtiin jonkin aikaa silti.
Sitä minä en ihan ymmärrä, että mikä siinä yhdynnässä on sellaista, että sitä pitää väkisin odottaa, jos kuitenkin näyttäydytään alasti toiselle, on peniksen kokokin jo tiedossa, hyväillään muuten ja pussaillaan ja ollaan kuin pariskunta, mutta yhdyntään ei voida mennä, vaikka selvästi molemmat haluaisi jo ja ihan aikuisista ihmisistä kyse. Tai siis mikä siinä yhdynnässä on niin väärin? Sitten painotetaan, että seksiä ja seksuaalisuutta on muutakin kuin yhdyntä, mutta vain yhdyntä on se, joka pitää säästää avioliittoon? Mikä siinä on niin väärin, että sitä pitää pantata? Vai onko tässä takana joku ehkäisykielto ja se, ettei haluta synnyttää aviottomia lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo mikropenis ihan legendaa vain? Kuinka moni on oikeasti törmännyt sellaiseen? Itse olen nähnyt vain kaksi juhlakuntoista kalua, ja molemmat oli kyllä tosi isoja.
Mä olen nähnyt moooonta munaa ja yhden mikropeniksen. Tai ainakin minin. Siitä ei näkynyt yhtään nyrkin yli, kun siitä otti kiinni. Kiinnostava mies, melko tunnettu, johtavassa asemassa, hyvännäköinen. Mutta ei. Ei ei ei. Ei pikkupiliä mun sänkyyni.
Vastaanpa tähän ja samalla aloitukseen. Kiitos mielenkiintoisesta avauksesta. Olen keski-ikäinen ja nähnyt kanssa monenmoisia miesten vehkeitä ja ollut monenmoisissa suhteissa. Minusta on aika traagista, jos on vaikka uskovainen ja odottaa jotain hääyötä ja vielä on uskomus, että on pakko olla sen ihmisen kanssa loppuikänsä. Kun seksuaaliset toiveet ja taipumukset ja odotukset voi olla tosi erilaisia. On kidutusta olla liitossa, missä ei saa seksiä, tai se on huonoa, eikä tyydytä tai edes tiedä miten tyydyttää toinen, kun ei asioita ole saanut kokeilla tai edes puhua niistä.
https://www.studio55.fi/vapaalla/article/seksuaalineuvoja-tallaisia-ong…
Lähtökohtaisesti uskontoaiheisia palstoja lukiessani olen ymmärtänyt, että vaimolla on velvollisuus tyydyttää mies aina, mutta naisten pitäisi olla enemmän tai vähemmän hiljaa koko seksistä ja odotella vaan että jotain tapahtuu. Kyselin esim. eräällä uskontoaiheisella palstalla, mitä uskovaiset keskustelija-aviomiehet pitää normaalina seksinä, niin ainakin näistä keskustelijoista oli suuseksi homojen ja lesbojen hommaa, eikä kuulu heteroseksiin eikä normaaliin avioliittoon. Mitä sitten jos toinen vaikka haluaa jotain sidontaleikkejä, anaaliseksiä, suuseksiä, leluja tai vaikka kimppakivaa ja toisella on minuutin muna tai makaa alla kuin lahna? Ei kai kaikki naiset saa orgasmiakaan yhdynnässä, varsinkaan jossain pikapanossa. Ehkä sen takia miehet haluaa (koska miehet on nämä säännöt keksineet), ettei ole seksiä ennen avioliittoa, ettei tulisi vertailluksi isompikaluisiin tai toisten sänkytaitoihin? Uskovaisilla on niin älyttömän kompleksinen suhde seksiin jo lähtökohtaisesti kun se mikä oli eilen vielä syntiä, niin pitäisi olla hääyöstä alkaen jotenkin ihanaa ja vieläpä aviopuolison velvollisuus.
Sitten tämä fyysinen ulottuvuus -puoli. Komppaan edellistä kommentoijaa. On miehiä, joilla on oikeasti niin pieni tai ohut penis, että voi olla hankalaa olla loppuikä sellaisen kanssa, jos seksi on tärkeätä. Ei tarvi olla jättikalu, vaan joku normikokoinen on aivan ok. Vaikka kuinka olisi rakastunut, niin joku fyysinen puute ei korjaannu sillä. Kaikillehan seksi ei ole niin tärkeä kuin jollekin toiselle, mutta kyllä jokin käsitys peniksen koosta, seksimieltymyksistä jne pitäisi saada ennen avioliittoa. Jos molemmat on aseksuaalisia, niin mitään ongelmaa ei ole, mutta nämähän pitäisi sitten jutella ennen, että mistä pitää jne? Ehkä miesten pitäisi kertoa mittansa ja vähän kuvailla kestävyyttä jne jos kerran nainen ei saa sitä kokeilla? Eihän esim. miehisten ulokkeiden kokeileminen noin päältä päin ja juhlakunnossa ole vielä seksiä? ;)
Vierailija kirjoitti:
En jaksa kahlata koko ketjua läpi joten heitän vain tähän kysymyksen:
Miksi seksiä ei saisi olla ennen kuin avioliitossa? Entä suhteet, joiden ei edes suunnitella johtavan koskaan avioliittoon?
Musta tämä on erittäin tärkeä pointti.
On ihmisiä, jotka ei koskaan edes löydä puolisoa, tai saa kumppania. Miksi näiden ihmisten pitäisi elää vielä ilman seksiä ja fyysistä läheisyyttäkin????? On aika järkkyä, että odottaa koko aikuisikänsä jotain oikeaa, eikä sitä tulekaan. Siinä elämä meni, ennen kuin ehti edes elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä hevostakaan osteta hampaisiin katsomatta!
Minusta kommentit tässä keskustelussa osoittaa, että jos ei ole harrastanut seksiä ennen avioliittoa tai siis koskaan, voi kuvitella sen mielessään aika erilaiseksi kuin se sitten on, kun sitä oikeasti harrastaa. On aika varmaa, että kova pettymys tulee, kun mies tulee hääyönä reisille tai sillä ei seiso ollenkaan ihan vaan pelosta. Vaikka henkisellä tasolla on vaikka mitä kiimaa, se ei tarkoita että se kroppa toimii kuin kone. Seksi muuttuu sitä paremmaksi, mitä ennemmän toisen kehoa tuntee ja uskaltaa asioista puhua. On liikaa odotuksia ja romantisoidaan sitä alkukiimaa. Kiima tulee ja menee. Turhaa seksin mystifiointia ja hengellistämistä. Mystiikka katoaa, rakkaus muuttuu tai häviää ja seksillä on yhä suurempi merkitys parisuhteen liimana. Jos se on huonoa, niin voi voi, jos ei ole hyvää saanutkaan. Tässä kohtaa on varmasti suuri osuus sillä, kuinka paljon on valmis tekemään toisen puolesta ja mitä pitää seksissä hyväksyttävänä ja normina. Jos toinen haluaa kinkyleikkejä ja panon kerran päivässä ja toinen taas kerran kuukaudessa saunan jälkeen pimeässä niin eihän siitä mitään tule, jos toinen on aivan eri linjoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmiset aloita edes pelkkää seurustelua ennen kuin on harrastettu seksiä.
Tässäpä se totuus nuin pähkinänkuoressa.
En puhuisi seurustelevani jonkun kanssa ilman yhteistä seksielämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä minua tuossa hiertää tuo ilmaisu "koeajaa". En tiedä muista, mutta minun kanssa harrastetaan seksiä, rakastellaan ja naidaankin mutta minua ei koeajeta. En ole auto. Huonosta ilmaisutavasta huolimatta ymmärrän että seksuaalinen kemia on tärkeää ja se ei selviä muuten kuin seksiä harrastamalla.
Teillä, jotka ette odota seksiä, ei taida olla käsitystäkään siitä, mitä se kemia on, kun odottaa. Miten orgasmin saa ilman, että sukuelimiin edes kosketaan, koska sitä kemiaa on niin paljon. Oikeasti menemällä liian nopeasti asiaan menettää tosi paljon.
Ei se kemia siihen panemiseen häviä tai lopu. Jos siis sitä on niin paljon, että se kantaa sen hääyön ylikin. Minusta on hassua, kun joku väittää, että tietää mitä on "oikea" seksuaaalinen kemia, josta toiset ei tiedä mitään. Se halu on siitä jännä juttu, että jos sitä on yhden kerran niin varmaan toisenkin. Ei se siitä lievene ja ennen ekaa kokemusta se on paljolti vain mielikuvitusta ja liian suuria odotuksia. Eka, toka ja kolmaskin kerta voi olla aika sähellystä. Ikävä asia, jos se sähellys jatkuu läpi vuosien. Sitä kun ei voi tietää. Niin, ja se pippelin koko, sillä on merkitystä siinä tapauksessa, jos se on normista liika paljon poikkeava eli kauhean pieni, tai kauhean suuri.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikropenis
Minusta olisi kauheaa, jos hääyönä selviäisi, että minua on näin rankasti kusetettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmiset aloita edes pelkkää seurustelua ennen kuin on harrastettu seksiä.
Tässäpä se totuus nuin pähkinänkuoressa.
En puhuisi seurustelevani jonkun kanssa ilman yhteistä seksielämää.
Samaa mieltä. Silloin se on ystävyyssuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää tietää että minkälaista seksiä on luvassa loppuelämä. Mitäs jos et saakaan miehen kanssa orgasmia? Eikä hän haluakaan sitä, hänelle riittää että itse saa tyydytyksen? Siinä olet tuomittu unohtamaan oman seksuaalisuutesi kokonaan, joko elämäsi on pilalla tai otat avioeron.
Tämä. Voi käydä niin, ettei seksi sen ihmisisen kanssa tunnukaan hyvältä, ei sitä voi ennalta tietää.
Lisäksi ymmärsin, että ap ei harrastaisi seksiä kenenkään muunkaan kanssa aiemmin. Vielä isompi ongelma! Ilman kokemusta eri ihmisistä et voi tietää, milloin se on hyvää ja milloin huonoa. Ihan oikeasti.
N48Ihan oikeasti, ei seksi VOI olla noin tärkeää? Minulla ei ole ollut muiden kanssa seksiä kuin oman aviomiehen. En kiistä, etteikö jostain maailmasta löytyisi joku, jonka kanssa se olisi vielä parempaa kuin nyt. Mutta se ei ole relevanttia, tämäkin "taso" riittää mainiosti. Mielestäni myöskään mies ei ole vastuussa orgasmistani vaan minä itse. Saan sen ihan ilman miestäkin, miten se olisi vain miehen asia?
Mun mielestä taas parisuhteessa seksiä harrastaessa molemmat ovat vastuussa toistensa orgasmeista ja siitä, että se seksi on molemmille hyvää ja hauskaa ja tyydyttävää.
Jos miehellä olisi minuun tuollainen asenne niin sekin saisi sitten olla vastuussa omista orgasmeistaan, eli yhteinen seksi loppuisi sitten siihen ja molemmat voisivatkin hoidella itse itsensä. Se parisuhde varmaan loppuisi siihen, koska minusta toisen huomioon ottamattomuus kertoo siitä, ettei toista kiinnosta toisen nautinto yhtään ja siinä päästäänkin jo isompien asioiden äärelle. Se kertoo jo toisen arvostamisesta yleensä. Yhdessä ollaan kun ollaan niin yhdessä myös tehdään ja toisen nautinto pitäisi olla molemmille ykkösprioriteetti.
En tietenkään tarkoittanut, ettei puolisokin olisi vastuussa, tottakai! Ja varsinkin toinen täytyy ottaa huomioon. Mutta siis että ei voi vain maata lahnana ja sanoa, et tyydytä!
Ei tietenkään, sitä en tarkoita. Tästä voitaneen olla samaa mieltä. Mutta mitä sitten tarkoitit tuolla, että olet vastuussa omista orgasmeistasi? Jos tarkoitit sitä, että on oma vastuu kertoa mistä pitää ja tarpeen tullen näyttää, niin sitten ollaan varmasti samoilla linjoilla. Mielestäni molemmilla on myös jonkinlainen vastuu siinä, että saa toisen nauttimaan myös, omien rajojen, halujen ja mieltymysten puitteissa siis. Eli ettei seksi ole vain toista varten, esimerkiksi mies ei vain käytännössä masturboi itseään naiseen ja kierähdä siitä sitten nukkumaan, mikä ehkä sitten johtaakin lopulta siihen lahnailuun, jos se seksi ei tuo itselle mielihyvää.
Ollaan tästä täysin samoilla linjoilla, juuri noin tarkoitin!
Vierailija kirjoitti:
Sitä minä en ihan ymmärrä, että mikä siinä yhdynnässä on sellaista, että sitä pitää väkisin odottaa, jos kuitenkin näyttäydytään alasti toiselle, on peniksen kokokin jo tiedossa, hyväillään muuten ja pussaillaan ja ollaan kuin pariskunta, mutta yhdyntään ei voida mennä, vaikka selvästi molemmat haluaisi jo ja ihan aikuisista ihmisistä kyse. Tai siis mikä siinä yhdynnässä on niin väärin? Sitten painotetaan, että seksiä ja seksuaalisuutta on muutakin kuin yhdyntä, mutta vain yhdyntä on se, joka pitää säästää avioliittoon? Mikä siinä on niin väärin, että sitä pitää pantata? Vai onko tässä takana joku ehkäisykielto ja se, ettei haluta synnyttää aviottomia lapsia?
Vastasin jo aiemmin, että yhdyntä= yhdeksi lihaksi tuleminen, tiukimman linjan mukaan se ON avioliitto. Enkä halua naimisiin, ennenkuin tiedän haluavani sen ihmisen kanssa naimisiin.
Olet oikeassa, syyllistyin itsekin rakkaudettomuuteen, pyydän anteeksi!