Lue keskustelun säännöt.
Mikäs nyt eteen, teini haluaa erikoislukioon Helsinkiin
05.11.2017 |
Ysiluokkalainen siis haluaa hakea keväällä helsinkiläiseen erikoislukioon. Hänellä on pitkäaikaista harrastuneisuutta takana ja mahdollisuus päästäkin tähän lukioon. Asumme n. 300km Helsingistä, oma talo, aikuisilla on työpaikat täällä, nuoremmalla sisaruksella yläkoulu.
Lähtisittekö edes miettimään tällaista vaihtoehtoa?
Kommentit (211)
Onko teidän teinit olleet jotenkin aina passattavina ja passiivisia kun eivät pärjäisi lukiossa muualla? Ja joku vertasi nuoren unelmissa kannustamista heitteillejättöön, mitä ihmettä? Tunnen paljon nykyisiä aikusia jotka muuttivat omilleen lukioon mentäessä ja ihan normaaleja ovat, ei ollut normaalia enemmän bileitä tai tullut traumoja. Se biletys alkoi vasta täysi-ikäisyyden jälkeen kunnolla kun päästiin baareihin.
Ja todellakin nuori pitää päästää omien unelmiensa perään! Kannattaa kasvattaa ne lapset vastuuntuntoisiksi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen käynyt musiikkiluokkien lisäksi musiikkilukion eikä siitä lukiovaiheessa hirveästi hyötyä ollut mihinkään. Erikoislukiolaisetkin joutuvat niihin samoihin kirjoituksiin ja opiskelu melko rankkaa joka tapauksessa. Kannattaa tosissaan miettiä onko se sen arvoista. Meiltäkin moni lähti lähilukioihin ensimmäisten jaksojen jälkeen kun todellisuus paljastui.
Nämä kaikki kauhutarinat ovat pateettisia yksittäistaoauksia. Ne kaikki hyvin pärjänneet nuoret eivät ole tällä palstalla kertomassa toisenlaista tarinaa.
Eihän tuollaisia erikoislukioita saisi mainostaa, joiden ainoa erityisyys olisi se, että nuoret menevät hunningolle.
Omani on käynyt yhden näistä, ja meillä ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Ja kyllähän jokainen oman lapsensa tuntee ja osaa arvioida, että riittääkö rahkeet. Kesällä on hyvä harjoitella: kesätyön pääkaupunkiseudulta ja vuokra-asunto. Pääsee kiinni yksinasumiseen ja uuteen ympäristöön.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä asuminen on kallista, kun lapselle pitää hankkia vuokra-asunto. Se on ensimmäinen kynnyskysymys. Toinen on se, onko lapsi sellainen, että hän pärjäisi asua yksin ja osaisi huolehtia yksin asumiseen liittyvät asiat. Moni 15-16 -vuotias ei tähän ehkä kykenisi.
Epäkieliopillinen lause!!! "Toinen on se, onko lapsi sellainen, että hän pärjäisi yksin..." tai " osaisi/pystyisi asumaan yksin...". Ruotsinkieliset ja anglismien ystävät tuhonneet eteläsuomalaisten syntaksin ja rektiot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noin nuorta voi päästää yksin asumaan Helsinkiin. Jos ei mitään tukiverkkoja ole paikkakunnalla niin ei onnistu. Sitten vielä rahapuolikin, elämiseen kuluu paljon muuhunkin rahaa kuin vain siihen vuokraan.
Ja seuraavat lapset? Niille pitää sitten pystyä tarjoamaan samanlaiset vaihtoehdot.
Eikö lapsi voisi syventää osaamistaan toisella tapaa? Maksakaa vaikka kesäloman ajan asunto sinne Helsinkiin ja lapsi voi käydä kesäkursseja aiheesta avoimessa yliopistossa, AMK:ssa tai missä sellaisia nyt järjestetäänkään.
En tunne ap:n lapsen tilannetta, mutta mikään kesäkurssi ei pysty korvaamaan nuorelle sitä, jos hän koko ajan tuntee itsensä ulkopuoliseksi koulukavereidensa keskuudessa ja koulukaverit hyljeksivät häntä, koska hän on kavereiden mielestä niin erilainen ja kiinnostuksen kohteet ovat toiset. Tällainen tilanne oli omalla lapsellani ennen kuin hän meni Ressuun, ja monella muullakin kympin oppilaalla. Kyllä lapseni olisi varmasti kirjoittanut laudaturinsa, vaikka hän olisi käynyt mitä tahansa lukiota, mutta Ressussa hän sai ensimmäistä kertaa elämässään kokea olevansa ihan tavallinen oppilas muiden joukossa ja tulevansa hyväksytyksi porukkaan omana itsenään.
Onko tämä Ressu jokin AV:n sisäpiirivitsi vai onko se niin iso asia nykyään oikeasti, että tässäkin lyhyessä ketjussa se on useasti nimetty? Silloin kun itse kävin kouluja, niin koko lukio oli vain jonkinlainen päiväkerho. Eihän sillä ollut mitään merkitystä, kun pääsykokeet ratkaisivat, eikä ahkera pänttäys tuonut elämäänkään mitään eväitä, kun harva meistä meni opiskelemaan historiaa, biologiaa ja uskontoa yhtäaikaa.
Nykyään on vallalla niin vahvasti käsitys, että hyvän keskiarvon vaativat lukiot olisivat jotenkin hurjasti laadukkaampia. No vinkkinä, eivät ole. Itse olen kirjoittanut Etelä-Tapiolan lukiosta 6 vuotta sitten ja ihan peruslukio se on, siinä missä joku vaikka Tikkurilan lukio.
Kyllä se meininki on ihan erilaista. Oon ollut sijaistamassa eräässä pk-seudun eliittilukiossa sekä ns. huonommassa ja ero on todella iso
Olet väärässä. Tai joo, olet voinut tietysti kokea noin, mutta todellisuutta tämä ei ole. Itse olen lukion matematiikan opettaja ja opettanut viidessä eri lukiossa pk-seudulla. Jokaisessa koulussa on tyypilliset piirteet ja painotukset, mutta motivoitunutta, fiksua porukkaa on ollut näissä kaikissa. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että pk-seudulla ei millään ihan surkealla keskiarvolla pääse mihinkään lukioon, eli kaikki ovat ihan kohtuullisia oppilaita lukioissa. Häiriköt ja epämotivoituneet karsiutuvat pois.
No minä opetan myös matemaattisia aineita ja oon huomannut seuraavaa:
Eliittilukiossa ei ole mitenkään epätavallista, että opiskelija on opetusta edellä. Huonossa lukiossa likimain kaikki ovat opetusta jäljessä. Kiva opettaa kymppikappaleen juttuja, kun 80% porukasta ei ole päässyt seiskakappaletta pidemmälle
Huonossa lukiossa on ihme, jos joku tekee ei-arvosteltavat läksyt. Eliittilukiossa on yleistä, että porukka laskee enemmän kuin läksyksi annettavat tehtävät. Niin ja työrauha... siitä tuskin tarvitsee edes mainita
Pk-seudulla on vain muutamia lukioita, jonne pääsee alle 8 keskiarvolla. Ja se tarkoittaa siis sitä, että porukan huonoimmalla on keskiarvo 8, paremmassa päässä löytyy kaikkea kympistä alaspäin. Ei voida oikeasti puhua siis mistään huonoista lukioista, kasin oppilas on kuitenkin jo ihan hyvä.
Jossain pienillä paikkakunnilla tilanne voikin olla, että kutosen keskiarvolla lukioon ovi aukeaa.
Itse asiassa juuri pääkaupunkiseudulla lukioiden jako on jyrkkä. Jos lukioon pääsee 8.0:n keskiarvolla, niin 30 oppilaan ryhmässä on todennäköisesti korkeintaan 2-3, jotka ovat tulleet lukioon yli 9:n keskiarvolla. Nillä hyvillä ja motivoituneilla lukiolaisilla kun on tarpeeksi lyhyen matkan päässä monta muutakin vaihtoehtoa. Sen sijaan maaseutulukiossa, jonne pääsee vähän yli 6:n keskiarvolla, on yleensä myös kaikki paikkakunnan parhaat oppilaat, koska tarpeeksi lähellä ei ole olennaisesti parempia vaihtoehtoja. Niinpä yli ysinkin oppilaita on todennäköisesti selvästi enemmän kuin pääkaupunkiseudun kasin sisäänpääsykeskiarvon lukiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoasin soluasunto on 200-300€ kk, ei tarvitse hankkia mitään 700€ yksiötä. Soluhuone saa helposti muualta tulevana. Opintolainaa saa vaikka opintorahaa ei tulisi.
Soluasuntoon vaan ja lainan kai saa joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noin nuorta voi päästää yksin asumaan Helsinkiin. Jos ei mitään tukiverkkoja ole paikkakunnalla niin ei onnistu. Sitten vielä rahapuolikin, elämiseen kuluu paljon muuhunkin rahaa kuin vain siihen vuokraan.
Ja seuraavat lapset? Niille pitää sitten pystyä tarjoamaan samanlaiset vaihtoehdot.
Eikö lapsi voisi syventää osaamistaan toisella tapaa? Maksakaa vaikka kesäloman ajan asunto sinne Helsinkiin ja lapsi voi käydä kesäkursseja aiheesta avoimessa yliopistossa, AMK:ssa tai missä sellaisia nyt järjestetäänkään.
En tunne ap:n lapsen tilannetta, mutta mikään kesäkurssi ei pysty korvaamaan nuorelle sitä, jos hän koko ajan tuntee itsensä ulkopuoliseksi koulukavereidensa keskuudessa ja koulukaverit hyljeksivät häntä, koska hän on kavereiden mielestä niin erilainen ja kiinnostuksen kohteet ovat toiset. Tällainen tilanne oli omalla lapsellani ennen kuin hän meni Ressuun, ja monella muullakin kympin oppilaalla. Kyllä lapseni olisi varmasti kirjoittanut laudaturinsa, vaikka hän olisi käynyt mitä tahansa lukiota, mutta Ressussa hän sai ensimmäistä kertaa elämässään kokea olevansa ihan tavallinen oppilas muiden joukossa ja tulevansa hyväksytyksi porukkaan omana itsenään.
Onko tämä Ressu jokin AV:n sisäpiirivitsi vai onko se niin iso asia nykyään oikeasti, että tässäkin lyhyessä ketjussa se on useasti nimetty? Silloin kun itse kävin kouluja, niin koko lukio oli vain jonkinlainen päiväkerho. Eihän sillä ollut mitään merkitystä, kun pääsykokeet ratkaisivat, eikä ahkera pänttäys tuonut elämäänkään mitään eväitä, kun harva meistä meni opiskelemaan historiaa, biologiaa ja uskontoa yhtäaikaa.
Nykyään on vallalla niin vahvasti käsitys, että hyvän keskiarvon vaativat lukiot olisivat jotenkin hurjasti laadukkaampia. No vinkkinä, eivät ole. Itse olen kirjoittanut Etelä-Tapiolan lukiosta 6 vuotta sitten ja ihan peruslukio se on, siinä missä joku vaikka Tikkurilan lukio.
Kyllä se meininki on ihan erilaista. Oon ollut sijaistamassa eräässä pk-seudun eliittilukiossa sekä ns. huonommassa ja ero on todella iso
Olet väärässä. Tai joo, olet voinut tietysti kokea noin, mutta todellisuutta tämä ei ole. Itse olen lukion matematiikan opettaja ja opettanut viidessä eri lukiossa pk-seudulla. Jokaisessa koulussa on tyypilliset piirteet ja painotukset, mutta motivoitunutta, fiksua porukkaa on ollut näissä kaikissa. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että pk-seudulla ei millään ihan surkealla keskiarvolla pääse mihinkään lukioon, eli kaikki ovat ihan kohtuullisia oppilaita lukioissa. Häiriköt ja epämotivoituneet karsiutuvat pois.
No minä opetan myös matemaattisia aineita ja oon huomannut seuraavaa:
Eliittilukiossa ei ole mitenkään epätavallista, että opiskelija on opetusta edellä. Huonossa lukiossa likimain kaikki ovat opetusta jäljessä. Kiva opettaa kymppikappaleen juttuja, kun 80% porukasta ei ole päässyt seiskakappaletta pidemmälle
Huonossa lukiossa on ihme, jos joku tekee ei-arvosteltavat läksyt. Eliittilukiossa on yleistä, että porukka laskee enemmän kuin läksyksi annettavat tehtävät. Niin ja työrauha... siitä tuskin tarvitsee edes mainita
Pk-seudulla on vain muutamia lukioita, jonne pääsee alle 8 keskiarvolla. Ja se tarkoittaa siis sitä, että porukan huonoimmalla on keskiarvo 8, paremmassa päässä löytyy kaikkea kympistä alaspäin. Ei voida oikeasti puhua siis mistään huonoista lukioista, kasin oppilas on kuitenkin jo ihan hyvä.
Jossain pienillä paikkakunnilla tilanne voikin olla, että kutosen keskiarvolla lukioon ovi aukeaa.
Itse asiassa juuri pääkaupunkiseudulla lukioiden jako on jyrkkä. Jos lukioon pääsee 8.0:n keskiarvolla, niin 30 oppilaan ryhmässä on todennäköisesti korkeintaan 2-3, jotka ovat tulleet lukioon yli 9:n keskiarvolla. Nillä hyvillä ja motivoituneilla lukiolaisilla kun on tarpeeksi lyhyen matkan päässä monta muutakin vaihtoehtoa. Sen sijaan maaseutulukiossa, jonne pääsee vähän yli 6:n keskiarvolla, on yleensä myös kaikki paikkakunnan parhaat oppilaat, koska tarpeeksi lähellä ei ole olennaisesti parempia vaihtoehtoja. Niinpä yli ysinkin oppilaita on todennäköisesti selvästi enemmän kuin pääkaupunkiseudun kasin sisäänpääsykeskiarvon lukiossa.
No jos oletetaan, että asia menisi noin (mikä on ihan roskaa, koska valtaosa nuorista valitsee sen lukion mihin pääsee kulkemaan kotoa helpoiten ja minne kaveritkin menevät, jos se nyt on suhteellisen okei maineessa), niin ollaan vielä yhden perustavaa laatua olevan kysymyksen äärellä: mistä kohtaa kasin oppilas ei muka ole hyvä oppilas?
Kasin oppilas on hyvä, mutta yhtä kaukana kympin oppilaasta kuin kutosen oppilas kasin oppilaasta. Eli ero on huima.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasin oppilas ei ole huono, mutta kykenevä etenemään esim. matematiikassa paljon hitaammin kuin kympin oppilas. Mutta tämä ei ole kuitenkaan se tärkein asia. Jos pääosa lukion oppilaista koostuu kasin oppilaista, niin heidän mielestään kympin oppilas on suurella todennäköisyydellä outo hikari, jonka kanssa he eivät halua olla tekemisessä enempää kuin on ihan pakko. Jos taas suuri osa lukion oppilaista on kympin oppilas, niin heidän joukossaan se kympin oppilas saa olla ihan tavallinen nuori muiden joukossa, eikä kiinnostuksessa koulunkäyntiin ja hyvissä arvosanoissa ole mitään hävettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noin nuorta voi päästää yksin asumaan Helsinkiin. Jos ei mitään tukiverkkoja ole paikkakunnalla niin ei onnistu. Sitten vielä rahapuolikin, elämiseen kuluu paljon muuhunkin rahaa kuin vain siihen vuokraan.
Ja seuraavat lapset? Niille pitää sitten pystyä tarjoamaan samanlaiset vaihtoehdot.
Eikö lapsi voisi syventää osaamistaan toisella tapaa? Maksakaa vaikka kesäloman ajan asunto sinne Helsinkiin ja lapsi voi käydä kesäkursseja aiheesta avoimessa yliopistossa, AMK:ssa tai missä sellaisia nyt järjestetäänkään.
En tunne ap:n lapsen tilannetta, mutta mikään kesäkurssi ei pysty korvaamaan nuorelle sitä, jos hän koko ajan tuntee itsensä ulkopuoliseksi koulukavereidensa keskuudessa ja koulukaverit hyljeksivät häntä, koska hän on kavereiden mielestä niin erilainen ja kiinnostuksen kohteet ovat toiset. Tällainen tilanne oli omalla lapsellani ennen kuin hän meni Ressuun, ja monella muullakin kympin oppilaalla. Kyllä lapseni olisi varmasti kirjoittanut laudaturinsa, vaikka hän olisi käynyt mitä tahansa lukiota, mutta Ressussa hän sai ensimmäistä kertaa elämässään kokea olevansa ihan tavallinen oppilas muiden joukossa ja tulevansa hyväksytyksi porukkaan omana itsenään.
Onko tämä Ressu jokin AV:n sisäpiirivitsi vai onko se niin iso asia nykyään oikeasti, että tässäkin lyhyessä ketjussa se on useasti nimetty? Silloin kun itse kävin kouluja, niin koko lukio oli vain jonkinlainen päiväkerho. Eihän sillä ollut mitään merkitystä, kun pääsykokeet ratkaisivat, eikä ahkera pänttäys tuonut elämäänkään mitään eväitä, kun harva meistä meni opiskelemaan historiaa, biologiaa ja uskontoa yhtäaikaa.
Nykyään on vallalla niin vahvasti käsitys, että hyvän keskiarvon vaativat lukiot olisivat jotenkin hurjasti laadukkaampia. No vinkkinä, eivät ole. Itse olen kirjoittanut Etelä-Tapiolan lukiosta 6 vuotta sitten ja ihan peruslukio se on, siinä missä joku vaikka Tikkurilan lukio.
Kyllä se meininki on ihan erilaista. Oon ollut sijaistamassa eräässä pk-seudun eliittilukiossa sekä ns. huonommassa ja ero on todella iso
Olet väärässä. Tai joo, olet voinut tietysti kokea noin, mutta todellisuutta tämä ei ole. Itse olen lukion matematiikan opettaja ja opettanut viidessä eri lukiossa pk-seudulla. Jokaisessa koulussa on tyypilliset piirteet ja painotukset, mutta motivoitunutta, fiksua porukkaa on ollut näissä kaikissa. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että pk-seudulla ei millään ihan surkealla keskiarvolla pääse mihinkään lukioon, eli kaikki ovat ihan kohtuullisia oppilaita lukioissa. Häiriköt ja epämotivoituneet karsiutuvat pois.
No minä opetan myös matemaattisia aineita ja oon huomannut seuraavaa:
Eliittilukiossa ei ole mitenkään epätavallista, että opiskelija on opetusta edellä. Huonossa lukiossa likimain kaikki ovat opetusta jäljessä. Kiva opettaa kymppikappaleen juttuja, kun 80% porukasta ei ole päässyt seiskakappaletta pidemmälle
Huonossa lukiossa on ihme, jos joku tekee ei-arvosteltavat läksyt. Eliittilukiossa on yleistä, että porukka laskee enemmän kuin läksyksi annettavat tehtävät. Niin ja työrauha... siitä tuskin tarvitsee edes mainita
Pk-seudulla on vain muutamia lukioita, jonne pääsee alle 8 keskiarvolla. Ja se tarkoittaa siis sitä, että porukan huonoimmalla on keskiarvo 8, paremmassa päässä löytyy kaikkea kympistä alaspäin. Ei voida oikeasti puhua siis mistään huonoista lukioista, kasin oppilas on kuitenkin jo ihan hyvä.
Jossain pienillä paikkakunnilla tilanne voikin olla, että kutosen keskiarvolla lukioon ovi aukeaa.
Itse asiassa juuri pääkaupunkiseudulla lukioiden jako on jyrkkä. Jos lukioon pääsee 8.0:n keskiarvolla, niin 30 oppilaan ryhmässä on todennäköisesti korkeintaan 2-3, jotka ovat tulleet lukioon yli 9:n keskiarvolla. Nillä hyvillä ja motivoituneilla lukiolaisilla kun on tarpeeksi lyhyen matkan päässä monta muutakin vaihtoehtoa. Sen sijaan maaseutulukiossa, jonne pääsee vähän yli 6:n keskiarvolla, on yleensä myös kaikki paikkakunnan parhaat oppilaat, koska tarpeeksi lähellä ei ole olennaisesti parempia vaihtoehtoja. Niinpä yli ysinkin oppilaita on todennäköisesti selvästi enemmän kuin pääkaupunkiseudun kasin sisäänpääsykeskiarvon lukiossa.
No jos oletetaan, että asia menisi noin (mikä on ihan roskaa, koska valtaosa nuorista valitsee sen lukion mihin pääsee kulkemaan kotoa helpoiten ja minne kaveritkin menevät, jos se nyt on suhteellisen okei maineessa), niin ollaan vielä yhden perustavaa laatua olevan kysymyksen äärellä: mistä kohtaa kasin oppilas ei muka ole hyvä oppilas?
Koska minulla on kolme lukiossa olevaa tai sen juuri päättänyttä lasta sekä lisäksi monilla ystävilläni on lapsia samassa iässä, tunnen kymmeniä lukiossa olevia tai sen viimeisen viiden vuoden aikana päättäneitä nuoria. Heistä yksi valitsi lukionsa sillä perusteella, mihin pääsee kulkemaan kotoa helpoiten ja minne kaveritkin menevät. Kaikki muut valitsivat lukion, joka heidän mielestään sopi heille parhaiten keskiarvorajansa, painotustensa ja kurssivalikoimansa suhteen niistä, jotka olivat vielä siedettävien kulkuyhteyksien päässä.
Äiti pk-seudulta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasin oppilas on hyvä, mutta yhtä kaukana kympin oppilaasta kuin kutosen oppilas kasin oppilaasta. Eli ero on huima.
Niin, mutta täällä puhutaan huonoista oppilaista ja huonoista lukioista. Kasin oppilaalla on riittävät taidot omaksua lukion asiat suunnitellussa aikataulussa, eikä hän ole kympin oppilaalle mitenkään häiriöksi.
Minä pääsin teininä erityislukioon, mutta vanhemmat eivät antaneet mennä. Olin nähnyt vaivaa koko lukuvuoden kerätäkseni suosituksia opettajilta ja nostaakseni arvosanoja. Tuo oli tosi iso isku. Olin odottanut jo vuosia että pääsisin ahdasmieliseltä pikkupaikkakunnalta pois, siellä ei ollut kaipaamiani harrastus- ja muita mahdollisuuksia, eikä omanhenkistä seuraa. Sairastuin masennukseen, kävin lukion nipin napin läpi, seikkailin vuosia ennen jatkokoulutukseen pääsemistä. Nykyään en ole enää väleissä vanhempieni kanssa, tuo asia osasyynä. Harkitse tarkkaan miten hoidat asian, ap. Lukioaika on tosi merkittävä nuoren ihmisen elämässä. Ja on lapsi-vanhempi-suhteelle ja lapsen psyykelle ihan äärimmäisen tärkeää että lapsi tulee nähdyksi oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noin nuorta voi päästää yksin asumaan Helsinkiin. Jos ei mitään tukiverkkoja ole paikkakunnalla niin ei onnistu. Sitten vielä rahapuolikin, elämiseen kuluu paljon muuhunkin rahaa kuin vain siihen vuokraan.
Ja seuraavat lapset? Niille pitää sitten pystyä tarjoamaan samanlaiset vaihtoehdot.
Eikö lapsi voisi syventää osaamistaan toisella tapaa? Maksakaa vaikka kesäloman ajan asunto sinne Helsinkiin ja lapsi voi käydä kesäkursseja aiheesta avoimessa yliopistossa, AMK:ssa tai missä sellaisia nyt järjestetäänkään.
En tunne ap:n lapsen tilannetta, mutta mikään kesäkurssi ei pysty korvaamaan nuorelle sitä, jos hän koko ajan tuntee itsensä ulkopuoliseksi koulukavereidensa keskuudessa ja koulukaverit hyljeksivät häntä, koska hän on kavereiden mielestä niin erilainen ja kiinnostuksen kohteet ovat toiset. Tällainen tilanne oli omalla lapsellani ennen kuin hän meni Ressuun, ja monella muullakin kympin oppilaalla. Kyllä lapseni olisi varmasti kirjoittanut laudaturinsa, vaikka hän olisi käynyt mitä tahansa lukiota, mutta Ressussa hän sai ensimmäistä kertaa elämässään kokea olevansa ihan tavallinen oppilas muiden joukossa ja tulevansa hyväksytyksi porukkaan omana itsenään.
Onko tämä Ressu jokin AV:n sisäpiirivitsi vai onko se niin iso asia nykyään oikeasti, että tässäkin lyhyessä ketjussa se on useasti nimetty? Silloin kun itse kävin kouluja, niin koko lukio oli vain jonkinlainen päiväkerho. Eihän sillä ollut mitään merkitystä, kun pääsykokeet ratkaisivat, eikä ahkera pänttäys tuonut elämäänkään mitään eväitä, kun harva meistä meni opiskelemaan historiaa, biologiaa ja uskontoa yhtäaikaa.
Nykyään on vallalla niin vahvasti käsitys, että hyvän keskiarvon vaativat lukiot olisivat jotenkin hurjasti laadukkaampia. No vinkkinä, eivät ole. Itse olen kirjoittanut Etelä-Tapiolan lukiosta 6 vuotta sitten ja ihan peruslukio se on, siinä missä joku vaikka Tikkurilan lukio.
Kyllä se meininki on ihan erilaista. Oon ollut sijaistamassa eräässä pk-seudun eliittilukiossa sekä ns. huonommassa ja ero on todella iso
Olet väärässä. Tai joo, olet voinut tietysti kokea noin, mutta todellisuutta tämä ei ole. Itse olen lukion matematiikan opettaja ja opettanut viidessä eri lukiossa pk-seudulla. Jokaisessa koulussa on tyypilliset piirteet ja painotukset, mutta motivoitunutta, fiksua porukkaa on ollut näissä kaikissa. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että pk-seudulla ei millään ihan surkealla keskiarvolla pääse mihinkään lukioon, eli kaikki ovat ihan kohtuullisia oppilaita lukioissa. Häiriköt ja epämotivoituneet karsiutuvat pois.
No minä opetan myös matemaattisia aineita ja oon huomannut seuraavaa:
Eliittilukiossa ei ole mitenkään epätavallista, että opiskelija on opetusta edellä. Huonossa lukiossa likimain kaikki ovat opetusta jäljessä. Kiva opettaa kymppikappaleen juttuja, kun 80% porukasta ei ole päässyt seiskakappaletta pidemmälle
Huonossa lukiossa on ihme, jos joku tekee ei-arvosteltavat läksyt. Eliittilukiossa on yleistä, että porukka laskee enemmän kuin läksyksi annettavat tehtävät. Niin ja työrauha... siitä tuskin tarvitsee edes mainita
Pk-seudulla on vain muutamia lukioita, jonne pääsee alle 8 keskiarvolla. Ja se tarkoittaa siis sitä, että porukan huonoimmalla on keskiarvo 8, paremmassa päässä löytyy kaikkea kympistä alaspäin. Ei voida oikeasti puhua siis mistään huonoista lukioista, kasin oppilas on kuitenkin jo ihan hyvä.
Jossain pienillä paikkakunnilla tilanne voikin olla, että kutosen keskiarvolla lukioon ovi aukeaa.
Itse asiassa juuri pääkaupunkiseudulla lukioiden jako on jyrkkä. Jos lukioon pääsee 8.0:n keskiarvolla, niin 30 oppilaan ryhmässä on todennäköisesti korkeintaan 2-3, jotka ovat tulleet lukioon yli 9:n keskiarvolla. Nillä hyvillä ja motivoituneilla lukiolaisilla kun on tarpeeksi lyhyen matkan päässä monta muutakin vaihtoehtoa. Sen sijaan maaseutulukiossa, jonne pääsee vähän yli 6:n keskiarvolla, on yleensä myös kaikki paikkakunnan parhaat oppilaat, koska tarpeeksi lähellä ei ole olennaisesti parempia vaihtoehtoja. Niinpä yli ysinkin oppilaita on todennäköisesti selvästi enemmän kuin pääkaupunkiseudun kasin sisäänpääsykeskiarvon lukiossa.
No jos oletetaan, että asia menisi noin (mikä on ihan roskaa, koska valtaosa nuorista valitsee sen lukion mihin pääsee kulkemaan kotoa helpoiten ja minne kaveritkin menevät, jos se nyt on suhteellisen okei maineessa), niin ollaan vielä yhden perustavaa laatua olevan kysymyksen äärellä: mistä kohtaa kasin oppilas ei muka ole hyvä oppilas?
Koska minulla on kolme lukiossa olevaa tai sen juuri päättänyttä lasta sekä lisäksi monilla ystävilläni on lapsia samassa iässä, tunnen kymmeniä lukiossa olevia tai sen viimeisen viiden vuoden aikana päättäneitä nuoria. Heistä yksi valitsi lukionsa sillä perusteella, mihin pääsee kulkemaan kotoa helpoiten ja minne kaveritkin menevät. Kaikki muut valitsivat lukion, joka heidän mielestään sopi heille parhaiten keskiarvorajansa, painotustensa ja kurssivalikoimansa suhteen niistä, jotka olivat vielä siedettävien kulkuyhteyksien päässä.
Äiti pk-seudulta
Parikymmentä vuotta lukiossa opettaneena uskallan väittää, että valtaosa lukion oppilaista on siitä välittömästä läheisyydestä, muutamalta eri yläasteelta. Tottakai jonkin verran tulee ympäri pk-seutua, jos lukiossa sattuu olemaan itselle mielenkiintoinen painotus. Keskustan lukioissa on hieman enemmän kauempaa tulleita, koska sinne on helpompi kulkea eri suunnista. Ja tietysti nämä vahvasti erikoistuneet lukiot myös haalivat porukkaa isommalta säteeltä, samoin kuin ihan huippukeskiarvojen lukiot.
Mutta yleisesti alueen lukiossa on vahvimmin alueen omia nuoria.
No ainakaan minkään taidelukion takia ei kannata maksaa tonnia kuussa Helsinkiin pääsemisestä (voi harrastaa/kurssittaa muutenkin). Ymmärrän ehkä jos on joku matikka- tai biologialukio mitä EI ole lähempänä tai halvemmalla paikkakunnalla.
Ammattipätevyyttä hän ei kuitenkaan saa, joten toiset tuskaiset opiskelut on edessäpäin tuon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kasin oppilas ei ole huono, mutta kykenevä etenemään esim. matematiikassa paljon hitaammin kuin kympin oppilas. Mutta tämä ei ole kuitenkaan se tärkein asia. Jos pääosa lukion oppilaista koostuu kasin oppilaista, niin heidän mielestään kympin oppilas on suurella todennäköisyydellä outo hikari, jonka kanssa he eivät halua olla tekemisessä enempää kuin on ihan pakko. Jos taas suuri osa lukion oppilaista on kympin oppilas, niin heidän joukossaan se kympin oppilas saa olla ihan tavallinen nuori muiden joukossa, eikä kiinnostuksessa koulunkäyntiin ja hyvissä arvosanoissa ole mitään hävettävää.
Sinulla on kyllä omituinen käsitys nuorista. Oikeasti ihan jokainen yli kasin keskiarvon oppilas on kiinnostunut koulunkäynnistä ja tekee töitä arvosanojen eteen. Osa jopa enemmän kuin ne kympin oppilaat, moni kympin oppilas on hyvä ihan siksi, että oppii asiat kuulemalla ne kerran, itse olin esimerkiksi tällainen.
Muistakaa, että opiskelija-asuntoa HOASilta voi kyllä hakea, vuokra ei siis välttämättä ole mitään 700 euroa.
Täällä maalla pikkulukiossa on opiskelu varsin leppoisaa: Jokainen saa oman läppärin ja ensimmäisen vuoden oppikirjat ilmaiseksi käyttöönsä. Koulussa tarjotaan ilmainen välipala ja jokaisena lukuvuonna tehdään retkiä. Ryhmäkoot ovat pieniä (3-25) ja tukiopetusta ja henkilökohtaista ohjausta on saatavilla. Opiskelijat saavat kirjoituksissa hyviä tuloksia, vaikka keskiarvorajaa ei ole. Älliä kirjoittavia on joka vuosi useita.
ei se tonni maksa kuussa, ellei lukio ole erikseen maksullinen ja niitä ei taida olla kuin yks.. ja sekin vapaaehtoinen maksu.
Solun saa vuokrattua maksimissaan 300e/kk, eläminen yms oppikirjat käytettyinä jne ruoka ja mahdollinen matkakortti talvisin (kesäisin fillari) riittänee 150e/kk.
Ei sillä tietty pahemmin tupakoida aski päivässä eikä myöskään vedetä 10 tuoppia a 8e joka viikonloppu jossain baarissa...
Stadissa tosin on noita miljonääriskidejä, joiden kanssa hengailessa juo/matkustaa jne ilmaiseksi. Semmoisen löytänee puol vahingossakin kerran vuodessa jos osaa olla muutakin dorka landepamppu. Tosin noissa piireissä saattaa sitten kokaiiniakin olla tarjolla...
Mikä tosin voinee tarjota sopivan tienesti mahdollisuuden jos on munaa siihen, eli käy vihjaisemassa vanhemmille palkkiota vastaan. Vaatine videota ja kuvaa. Ei ne tykkää että skidi tuhoaa elämäänsä moiseen typerään vaan niiden pitäisi opetella miten suvun satoja miljoonia hallinnoidaan.
Skidi lähte saman tien sveitsiin kliniikalle ja irti pahoista kontakteista ja sulle voinee irrota helpostikin 5000e löytöpalkkio verottomasti. Ja eräänlainen kontakti huippuvirkoihin jos osaat pitää suusi kiinni ja tehdä työsi kunnolla.
Usko ja fakta nyt vaan ovat kaksi eri asiaa. Olen opettanut mm Vuosaaren lukiossa, ja siellä on kyllä oppilaita, joiden keskiarvo on peruskoulussa ollut lähellä kymppiä. Eikä ainakaan pitkän matematiikan tunneilla mitään työrauhaongelmaa ja ihan opetussuunnitelman mukaan sai edetä.