Mikäs nyt eteen, teini haluaa erikoislukioon Helsinkiin

Vierailija kirjoitti:

Ysiluokkalainen siis haluaa hakea keväällä helsinkiläiseen erikoislukioon. Hänellä on pitkäaikaista harrastuneisuutta takana ja mahdollisuus päästäkin tähän lukioon. Asumme n. 300km Helsingistä, oma talo, aikuisilla on työpaikat täällä, nuoremmalla sisaruksella yläkoulu.

Lähtisittekö edes miettimään tällaista vaihtoehtoa?

Mieti, että kela ei anna mitään avustuksia alle 17v kakaralle joka opiskelee muualla kuin kotipaikkakunnalla. Vanhempien on kuulemma maksettava siihen saakka. Näin meillä kun tyttö lähti kampaajaksi opiskelemaan 50km päähän. Kun täyttää 17 saa asumistuen ja opintorahan. Siihen asti pakko meidän vanhempien maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Opintolainaa lukiota varten? Oikeasti? Mitä järkeä tuhlata rahaa ja ottaa lainaa opiskeluun josta ei saa edes ammattia?

Saa hyvät paperit ja voi päästä haluamalleen alalle yliopistoon. Ilman lainaa voi joutua amkkiin. Kiva siinä elää alemman keskiluokan elämää ja töissä miettiä "entä jos olisin valinnut hyvän lukion"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman paikkakunnan landelukion sisäänpääsyn ja kirjoitusarvosanojen nousu on uskomaton, eli huonommalla sisäänpääsykeskiarvolla kirjoitetaan todella paljon paremmin. Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. Katsokaa netistä, jos ette usko. Landelukioissa oppilaisiin panostetaan ja kirjoitukset menevät yli odotusten sitten.

.

Mitä sä höpiset. Katso kirjoitusten tuloksella Suomen lukioiden Top 10. Siellä on ETIS, Ressu, KSYK, norssit ja SYK.

Juuri ne mihin vaaditaan myös järjettömän kovat 9,5 keskiarvot.

Nousu voi toki olla muissa lukioissa parempaa, mutta jos lähtökohta on kympin keskiarvo, niin vaikea siitä on paljon paremmaksi laittaa.

Niin, mutta se kympin oppilas kirjoittaa ihan yhtä hyvin peruslukiosta kuin kovan keskiarvon lukiosta. Eli ne lukiot itsessään eivät ole yhtään sen parempia, niissä on vain keskimäärin yläasteella paremmin pärjänneitä.

Hurjalta varmasti tuntuu vanhemmista ja vaikea paikka päättää. Omakin tytär suunnitteli pitkään erikoislukioon menoa myös n. 300 km:n päähän, mutta taloudellisesti olisi kyllä tullut niin tiukkaa, että tytär luopui suunnitelmistaan. Ja isoveljen hyvät kokemukset ihan tästä pienestä oman paikkakunnan lukiosta myös vaikuttivat. Ihan peruslukio on, mutta isoveljensä opiskeli itsekseen lisää aineita, joista oli kiinnostunut ja sanoi sisarelleen, että  ei se osaaminen ole lukiosta kiinni, vaan omasta innostuksesta ja ahkeruudesta. Ällät kirjoitti poika sitten kiinnostuksensa kohteista ja olisi päässyt sisään kaikkiin yliopistoihin, joihin haki. Valitsi Aallon, eikä todellakaan ole tarvinnut mitenkään yrittää "ottaa muita kiinni", ennemminkin sanoi, että ekana vuonna ei juuri uutta asiaa tullut, kun oli jo kaiken itsekseen opiskellut. 

Poika sai soluasunnon ja vuokra on vajaat 300 e, siihen saa asumistuen. Ruokaan ja muihin kuluihin jää opintotuesta vuokran jälkeen 160e, mutta sitähän ei alle 17-v saa, lapsilisä taitaa olla jotain 90 e? Ei sitä rahaa niin hirveästi mene, kirjoja saa käytettynäkin. No läppärin joutuu hankkimaan ja tietysti huonekalut ja taloustavarat, kalliin laskimine, jos lukee pitkää matikkaa.

Enemmän olisin kuitenkin huolissani muusta pärjäämisestä. Esim. sellainen tilanne voi olla ikävä ja hankalakin, jos sairastuu. Jos kuitenkin on ikäisekseen kypsä, osaa laittaa ruokaa ja huolehtia kaikista asioistaan, tutustuu helposti uusiin ihmisiin jne. niin kyllä minun mielestäni lukiolainen jo voi hyvinkin pärjätä itsekseen. Ja eihän 300 km nyt ihan hirveä matka ole nykyään, varsinkaan jos asuu rautatien varrella, taitaa reilussa parissa tunnissa sen kulkea junalla. Ja jos vielä itse pääsette usein lapsen luo käymään, niin aina parempi. Ja jos on sukulaisia tai muita läheisiä Helsingissä, niin sekin on hyvä turva. En pitäisi mahdottomana, mutta itsehän te lapsenne tunnette parhaiten. 

Vierailija kirjoitti:

Hurjalta varmasti tuntuu vanhemmista ja vaikea paikka päättää. Omakin tytär suunnitteli pitkään erikoislukioon menoa myös n. 300 km:n päähän, mutta taloudellisesti olisi kyllä tullut niin tiukkaa, että tytär luopui suunnitelmistaan. Ja isoveljen hyvät kokemukset ihan tästä pienestä oman paikkakunnan lukiosta myös vaikuttivat. Ihan peruslukio on, mutta isoveljensä opiskeli itsekseen lisää aineita, joista oli kiinnostunut ja sanoi sisarelleen, että  ei se osaaminen ole lukiosta kiinni, vaan omasta innostuksesta ja ahkeruudesta. Ällät kirjoitti poika sitten kiinnostuksensa kohteista ja olisi päässyt sisään kaikkiin yliopistoihin, joihin haki. Valitsi Aallon, eikä todellakaan ole tarvinnut mitenkään yrittää "ottaa muita kiinni", ennemminkin sanoi, että ekana vuonna ei juuri uutta asiaa tullut, kun oli jo kaiken itsekseen opiskellut. 

Poika sai soluasunnon ja vuokra on vajaat 300 e, siihen saa asumistuen. Ruokaan ja muihin kuluihin jää opintotuesta vuokran jälkeen 160e, mutta sitähän ei alle 17-v saa, lapsilisä taitaa olla jotain 90 e? Ei sitä rahaa niin hirveästi mene, kirjoja saa käytettynäkin. No läppärin joutuu hankkimaan ja tietysti huonekalut ja taloustavarat, kalliin laskimine, jos lukee pitkää matikkaa.

Enemmän olisin kuitenkin huolissani muusta pärjäämisestä. Esim. sellainen tilanne voi olla ikävä ja hankalakin, jos sairastuu. Jos kuitenkin on ikäisekseen kypsä, osaa laittaa ruokaa ja huolehtia kaikista asioistaan, tutustuu helposti uusiin ihmisiin jne. niin kyllä minun mielestäni lukiolainen jo voi hyvinkin pärjätä itsekseen. Ja eihän 300 km nyt ihan hirveä matka ole nykyään, varsinkaan jos asuu rautatien varrella, taitaa reilussa parissa tunnissa sen kulkea junalla. Ja jos vielä itse pääsette usein lapsen luo käymään, niin aina parempi. Ja jos on sukulaisia tai muita läheisiä Helsingissä, niin sekin on hyvä turva. En pitäisi mahdottomana, mutta itsehän te lapsenne tunnette parhaiten. 

Muuten hyvä, mutta eka vuosi Aallossa, siis jos DI puolella, on kyllä sellainen "luulot pois"-vuosi, että taitaa olla aika paljon värikynää tarinassa. Joku lukion pitkä matikka ja fysiikka ovat pikkulasten mehuhetki sen rinnalla.

Ahaa, lapsi siis vaan PÄÄTTÄÄ lähteä...ja just tietyyn lukioon.

Tiedoksi, että moneen on pääsykokeet...sinne ei niinvaan mennä.

On vissiinkin tottunut saamaan haluamansa.

Siitä vaan, hommaatte asunnon penskalle ja maksatte kulut.

Voi likka nimittäin olla niinkin härski, että haastaa teidät oikeuteen ja sitten oikeasti maksatte kaiken.

Ei nimittäin tarvitse tehdä töitä, jos ei halua opiskelun ohessa.....

Tästä on oikeudenpäätöksiäkin.

Härskiksi on mennyt....

Näin pienessä keskiarvorajattomassa lukiossa käyneenä voin sanoa, että se lukio ei takaa mitään opiskelupaikkaa ja opetuksen laatu voi olla pikkulukiossa aivan yhtä hyvä, kuin "korkeatasoisessa" lukiossa. Ja kannattaa muistaa, että PK-seudulla keskiavorajat ovat niin korkeat, koska hakijoita on suhteellisen paljon. Kirjoitin itse 5x L ja 2x E ja kauppakorkeasta pian valmistun. Opetus oli mielestäni todella hyvää tuolla pikkulukiossa ja koulumatka oli sen 3km. Yksin en missään nimessä olisi selvinnyt lukioaikaa ja lukioaikana sai kerättyä mukavasti säästöjä, kun opiskelujen ohella kävin töissä ja kesätyörahat menivät pitkälti kaikki säästöön. Merkittävää oli meidän lukiossa oli se, että lähestulkoon jokainen oppilas kasvatti tuloksiaan lukion aikana. Ne kutosen oppilaat kirjoittivat C:n ja ysin oppilaat nousivat ällän oppilaiksi. Ja samat edellytykset oli kaikilla hakea yliopistoihin. 

Minkä itse näkisin noin nuorena omilleen muuttamisessa ongelmallisena on nimenomaan raha. Miksei kartuttaa säästöjä korkeakouluopintoja/muita jatko-opintoja varten sen sijaan että eläisi lähes kädestä suuhun kuukaudesta toiseen? Työskentely lukion ohella on raskasta ja jos lisäksi pitäisi huolehtia omasta taloudesta (kaupassakäynti, ruuanlaitto, siivous, laskut ja muut raha-asiat, pyykinpesu) niin se on jo lukiolaiselle aika iso taakka. En sillä, etteikö joku tähän kykenisi, mutta isolle osalle nuorista tämä olisi kyllä liikaa. Ja tosiaan, ne maksut ei todellakaan lopu siihen, että annetaan vuokraraha ja 100€ ruokarahaa. Lukiokirjat maksavat todella paljon ja korkeampitasoiset lukiot suosivat uusimpia painoksia ja jotkut opettajat eivät hyväksy lainkaan vanhoja painoksia kirjoista. Yhden jakson kirjat saattavat hyvinkin tulla maksamaan 50-100€ ja vuodessahan tämä tekee 250-500€. Toki kirjat voi sitten myydä, mutta kyse on kuitenkin aika pitkäaikaisesta sijoituksesta. Lukiossa melkein vaaditaan vielä ilmeisesti nykyään läppäriä/tablettia ja tähänkin uppoaa jonkun verran rahaa. Tietenkin sitten on kotivakuutus, puhelinlaskut, mahdollinen netti, ruoat, vaatteet, käyttötavarat, mahdolliset huonekalut ja tietenkin harrastusmaksut, jos lapsi meinaa jatkaa vielä harrastusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opintolainaa lukiota varten? Oikeasti? Mitä järkeä tuhlata rahaa ja ottaa lainaa opiskeluun josta ei saa edes ammattia?

Saa hyvät paperit ja voi päästä haluamalleen alalle yliopistoon. Ilman lainaa voi joutua amkkiin. Kiva siinä elää alemman keskiluokan elämää ja töissä miettiä "entä jos olisin valinnut hyvän lukion"

Tai, kolmas vaihtoehto, käy sen peräkylän pikkulukion jossa pärjää taatusti helpommalla paremmin kuin kovatasoisissa erikoislukioissa. Kävin erikoislukion, ei olisi kannattanut. Into siihen "erikois" suuntaukseen tipahti ja vaikka olin hyvä koulussa, taso oli paljon kovempi kuin tavislukioissa. Numerot laski, ahdisti, kirjoitin keskitason paperit ja päädyin alalle jolle olisin nauranut yläasteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman paikkakunnan landelukion sisäänpääsyn ja kirjoitusarvosanojen nousu on uskomaton, eli huonommalla sisäänpääsykeskiarvolla kirjoitetaan todella paljon paremmin. Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. Katsokaa netistä, jos ette usko. Landelukioissa oppilaisiin panostetaan ja kirjoitukset menevät yli odotusten sitten.

.

Mitä sä höpiset. Katso kirjoitusten tuloksella Suomen lukioiden Top 10. Siellä on ETIS, Ressu, KSYK, norssit ja SYK.

Juuri ne mihin vaaditaan myös järjettömän kovat 9,5 keskiarvot.

Nousu voi toki olla muissa lukioissa parempaa, mutta jos lähtökohta on kympin keskiarvo, niin vaikea siitä on paljon paremmaksi laittaa.

Niin, mutta se kympin oppilas kirjoittaa ihan yhtä hyvin peruslukiosta kuin kovan keskiarvon lukiosta. Eli ne lukiot itsessään eivät ole yhtään sen parempia, niissä on vain keskimäärin yläasteella paremmin pärjänneitä.

Miksi sitten fiksut nuoret kasautuvat samoihin lukioihin? Miksi meille eliittilukioon tuli opiskelijoita jopa 100km päästä? Opiskeluseuralla on aivan mieletön vaikutus motivaatioon ja myös muuhun elämään varsinkin nuoren ollessa kyseessä. Haluaisitko mieluummin opiskella meluisassa luokassa, jossa opiskelijat puuhaavat omia juttuja vai sellaisessa jossa nuoret kuuntelevat opettajaa ja haluavat oppia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko hän noin yleisesti ottaen sen oloinen jonka voisi ajatella asuvan itsenäisesti? Oman huushollin pitäminen pitäisi tietysti hallita, mutta tarkoitan enemmänkin sellaista henkistä valmiutta, itsenäisyyttä?

Muutin itse pois kotoa yläasteen jälkeen, en tosin suurkaupunkiin ja vähän lähemmäs vanhempien kotia, mutta kuitenkin. Olen nyt jo yli kolmekymppinen, ja jos oma lapsi haluaisi lähteä niin olisi kyllä vaikea sanoa miten suhtautuisin; se voi olla nuorelle aika raskasta, mutta toisaalta raskasta on sekin, jos estetään toteuttamasta omia haaveita. Onko teillä mitään tuttuja, ts. mahdollisia tukiverkostoja Helsingissä?

Ei suomessa mitään suurkaupunkeja ole. Helsinki on pelkkä surkea pikkukylä oikeisiin kaupunkeihin verrattuna. Helvetin huvittavaa kun hesalaiset luulevat asuvan jossain metropolissa:D

Mitä käytännön eroa asukkaalle on Helsingin ja ”oikean metropolin” välillä? Entä missä metropolin raja kulkee? Väkimäärässä vai siinä, että kyseessä ei ole omaa asuinpaikkaasi suurempi suomalainen kaupunki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman paikkakunnan landelukion sisäänpääsyn ja kirjoitusarvosanojen nousu on uskomaton, eli huonommalla sisäänpääsykeskiarvolla kirjoitetaan todella paljon paremmin. Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. Katsokaa netistä, jos ette usko. Landelukioissa oppilaisiin panostetaan ja kirjoitukset menevät yli odotusten sitten.

.

Mitä sä höpiset. Katso kirjoitusten tuloksella Suomen lukioiden Top 10. Siellä on ETIS, Ressu, KSYK, norssit ja SYK.

Juuri ne mihin vaaditaan myös järjettömän kovat 9,5 keskiarvot.

Nousu voi toki olla muissa lukioissa parempaa, mutta jos lähtökohta on kympin keskiarvo, niin vaikea siitä on paljon paremmaksi laittaa.

Niin, mutta se kympin oppilas kirjoittaa ihan yhtä hyvin peruslukiosta kuin kovan keskiarvon lukiosta. Eli ne lukiot itsessään eivät ole yhtään sen parempia, niissä on vain keskimäärin yläasteella paremmin pärjänneitä.

Miksi sitten fiksut nuoret kasautuvat samoihin lukioihin? Miksi meille eliittilukioon tuli opiskelijoita jopa 100km päästä? Opiskeluseuralla on aivan mieletön vaikutus motivaatioon ja myös muuhun elämään varsinkin nuoren ollessa kyseessä. Haluaisitko mieluummin opiskella meluisassa luokassa, jossa opiskelijat puuhaavat omia juttuja vai sellaisessa jossa nuoret kuuntelevat opettajaa ja haluavat oppia?

Ei meidän pienessä lukiossa meluttu vaikka keskiarvoraja olikin alhainen. Käytöshäiriöiset jonnet menivät amikseen. Lukiossa oletettiin jo että opettajan ei tarvitse komennella melkein täysi-ikäisiä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hurjalta varmasti tuntuu vanhemmista ja vaikea paikka päättää. Omakin tytär suunnitteli pitkään erikoislukioon menoa myös n. 300 km:n päähän, mutta taloudellisesti olisi kyllä tullut niin tiukkaa, että tytär luopui suunnitelmistaan. Ja isoveljen hyvät kokemukset ihan tästä pienestä oman paikkakunnan lukiosta myös vaikuttivat. Ihan peruslukio on, mutta isoveljensä opiskeli itsekseen lisää aineita, joista oli kiinnostunut ja sanoi sisarelleen, että  ei se osaaminen ole lukiosta kiinni, vaan omasta innostuksesta ja ahkeruudesta. Ällät kirjoitti poika sitten kiinnostuksensa kohteista ja olisi päässyt sisään kaikkiin yliopistoihin, joihin haki. Valitsi Aallon, eikä todellakaan ole tarvinnut mitenkään yrittää "ottaa muita kiinni", ennemminkin sanoi, että ekana vuonna ei juuri uutta asiaa tullut, kun oli jo kaiken itsekseen opiskellut. 

Poika sai soluasunnon ja vuokra on vajaat 300 e, siihen saa asumistuen. Ruokaan ja muihin kuluihin jää opintotuesta vuokran jälkeen 160e, mutta sitähän ei alle 17-v saa, lapsilisä taitaa olla jotain 90 e? Ei sitä rahaa niin hirveästi mene, kirjoja saa käytettynäkin. No läppärin joutuu hankkimaan ja tietysti huonekalut ja taloustavarat, kalliin laskimine, jos lukee pitkää matikkaa.

Enemmän olisin kuitenkin huolissani muusta pärjäämisestä. Esim. sellainen tilanne voi olla ikävä ja hankalakin, jos sairastuu. Jos kuitenkin on ikäisekseen kypsä, osaa laittaa ruokaa ja huolehtia kaikista asioistaan, tutustuu helposti uusiin ihmisiin jne. niin kyllä minun mielestäni lukiolainen jo voi hyvinkin pärjätä itsekseen. Ja eihän 300 km nyt ihan hirveä matka ole nykyään, varsinkaan jos asuu rautatien varrella, taitaa reilussa parissa tunnissa sen kulkea junalla. Ja jos vielä itse pääsette usein lapsen luo käymään, niin aina parempi. Ja jos on sukulaisia tai muita läheisiä Helsingissä, niin sekin on hyvä turva. En pitäisi mahdottomana, mutta itsehän te lapsenne tunnette parhaiten. 

Muuten hyvä, mutta eka vuosi Aallossa, siis jos DI puolella, on kyllä sellainen "luulot pois"-vuosi, että taitaa olla aika paljon värikynää tarinassa. Joku lukion pitkä matikka ja fysiikka ovat pikkulasten mehuhetki sen rinnalla.

Aaltokin on joutunut helpottamaan ensimmäisen vuoden kursseja siitä, mitä ne olivat aikaisemmin. Oma lapseni aloitti tänä syksynä Aallossa teknillisen fysiikan, ja hänen mukaansa kurssit ovat tähän mennessä olleet helppoja. Tosin lapseni kävi luma-lukion ja suoritti siellä useita ylimääräisiä matematiikan ja fysiikan kursseja. Mutta hän ei kuitenkaan ollut esim. yo-kirjoituksissa läheskään luokkansa parhaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman paikkakunnan landelukion sisäänpääsyn ja kirjoitusarvosanojen nousu on uskomaton, eli huonommalla sisäänpääsykeskiarvolla kirjoitetaan todella paljon paremmin. Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. Katsokaa netistä, jos ette usko. Landelukioissa oppilaisiin panostetaan ja kirjoitukset menevät yli odotusten sitten.

.

Mitä sä höpiset. Katso kirjoitusten tuloksella Suomen lukioiden Top 10. Siellä on ETIS, Ressu, KSYK, norssit ja SYK.

Juuri ne mihin vaaditaan myös järjettömän kovat 9,5 keskiarvot.

Nousu voi toki olla muissa lukioissa parempaa, mutta jos lähtökohta on kympin keskiarvo, niin vaikea siitä on paljon paremmaksi laittaa.

Niin, mutta se kympin oppilas kirjoittaa ihan yhtä hyvin peruslukiosta kuin kovan keskiarvon lukiosta. Eli ne lukiot itsessään eivät ole yhtään sen parempia, niissä on vain keskimäärin yläasteella paremmin pärjänneitä.

Miksi sitten fiksut nuoret kasautuvat samoihin lukioihin? Miksi meille eliittilukioon tuli opiskelijoita jopa 100km päästä? Opiskeluseuralla on aivan mieletön vaikutus motivaatioon ja myös muuhun elämään varsinkin nuoren ollessa kyseessä. Haluaisitko mieluummin opiskella meluisassa luokassa, jossa opiskelijat puuhaavat omia juttuja vai sellaisessa jossa nuoret kuuntelevat opettajaa ja haluavat oppia?

Siksi, että laumasielut kuvittelevat asioiden olevan, kuten väität. Tosiasiassa työrauha on ihan hyvää lukiossa ihan kaikkialla. Tuollaista myyttiä jostain eliitistä ja paremmista kouluista on vaan kiva toistella.

Hyvä oppilas on hyvä missä vaan. Ei ole mitään merkkejä siitä, että tavallinen lukio laskisi hyvän oppilaan opiskelumotivaatiota tai menestystä. Ja kasin keskiarvon oppilaat ovat myös hyviä, eivät niitä yläasteen mölisijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noin nuorta voi päästää yksin asumaan Helsinkiin. Jos ei mitään tukiverkkoja ole paikkakunnalla niin ei onnistu. Sitten vielä rahapuolikin, elämiseen kuluu paljon muuhunkin rahaa kuin vain siihen vuokraan.

Ja seuraavat lapset? Niille pitää sitten pystyä tarjoamaan samanlaiset vaihtoehdot.

Eikö lapsi voisi syventää osaamistaan toisella tapaa? Maksakaa vaikka kesäloman ajan asunto sinne Helsinkiin ja lapsi voi käydä kesäkursseja aiheesta avoimessa yliopistossa, AMK:ssa tai missä sellaisia nyt järjestetäänkään.

En tunne ap:n lapsen tilannetta, mutta mikään kesäkurssi ei pysty korvaamaan nuorelle sitä, jos hän koko ajan tuntee itsensä ulkopuoliseksi koulukavereidensa keskuudessa ja koulukaverit hyljeksivät häntä, koska hän on kavereiden mielestä niin erilainen ja kiinnostuksen kohteet ovat toiset. Tällainen tilanne oli omalla lapsellani ennen kuin hän meni Ressuun, ja monella muullakin kympin oppilaalla. Kyllä lapseni olisi varmasti kirjoittanut laudaturinsa, vaikka hän olisi käynyt mitä tahansa lukiota, mutta Ressussa hän sai ensimmäistä kertaa elämässään kokea olevansa ihan tavallinen oppilas muiden joukossa ja tulevansa hyväksytyksi porukkaan omana itsenään.

Onko tämä Ressu jokin AV:n sisäpiirivitsi vai onko se niin iso asia nykyään oikeasti, että tässäkin lyhyessä ketjussa se on useasti nimetty? Silloin kun itse kävin kouluja, niin koko lukio oli vain jonkinlainen päiväkerho. Eihän sillä ollut mitään merkitystä, kun pääsykokeet ratkaisivat, eikä ahkera pänttäys tuonut elämäänkään mitään eväitä, kun harva meistä meni opiskelemaan historiaa, biologiaa ja uskontoa yhtäaikaa.

Nykyään on vallalla niin vahvasti käsitys, että hyvän keskiarvon vaativat lukiot olisivat jotenkin hurjasti laadukkaampia. No vinkkinä, eivät ole. Itse olen kirjoittanut Etelä-Tapiolan lukiosta 6 vuotta sitten ja ihan peruslukio se on, siinä missä joku vaikka Tikkurilan lukio.

Jep. Ja kun lehdistö asialla oikein mässäilee, hölmöt sopulit alkavat uskoa tähän, jakauma vinoutuu ja tavalliset lukiot eivät edes voi nousta ylöspäin listoilla. Vaikka tosiasiassa hyvä opiskelija on hyvä missä vaan lukiossa ja huono taas ei. Olettaen, että opetus ja puitteet kuitenkin täyttävät lukio-opetuksen kriteerit.

Huolestuttavin ilmiö on vanhempien tolkuton statushakuisuus, joka sitten nuoriinkin tarttuu. Outoa kyllä, jopa lukio voi olla statusta kohottava asia, jolla voi puolihuolimattomasti kehuskella muille äideille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman paikkakunnan landelukion sisäänpääsyn ja kirjoitusarvosanojen nousu on uskomaton, eli huonommalla sisäänpääsykeskiarvolla kirjoitetaan todella paljon paremmin. Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. Katsokaa netistä, jos ette usko. Landelukioissa oppilaisiin panostetaan ja kirjoitukset menevät yli odotusten sitten.

.

Mitä sä höpiset. Katso kirjoitusten tuloksella Suomen lukioiden Top 10. Siellä on ETIS, Ressu, KSYK, norssit ja SYK.

Juuri ne mihin vaaditaan myös järjettömän kovat 9,5 keskiarvot.

Nousu voi toki olla muissa lukioissa parempaa, mutta jos lähtökohta on kympin keskiarvo, niin vaikea siitä on paljon paremmaksi laittaa.

Niin, mutta se kympin oppilas kirjoittaa ihan yhtä hyvin peruslukiosta kuin kovan keskiarvon lukiosta. Eli ne lukiot itsessään eivät ole yhtään sen parempia, niissä on vain keskimäärin yläasteella paremmin pärjänneitä.

En tätä kiistä, etteikö hyvä oppilas pärjäisi missä vain. Mutta siitä ei ollutkaan puhe. Puutuin vain lauseeseen: "Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. ".

Kyllä niillä vaan menee kirjoituksetkin ihan helkkarin hyvin. Katso Suomen TOP 10.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman paikkakunnan landelukion sisäänpääsyn ja kirjoitusarvosanojen nousu on uskomaton, eli huonommalla sisäänpääsykeskiarvolla kirjoitetaan todella paljon paremmin. Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. Katsokaa netistä, jos ette usko. Landelukioissa oppilaisiin panostetaan ja kirjoitukset menevät yli odotusten sitten.

.

Mitä sä höpiset. Katso kirjoitusten tuloksella Suomen lukioiden Top 10. Siellä on ETIS, Ressu, KSYK, norssit ja SYK.

Juuri ne mihin vaaditaan myös järjettömän kovat 9,5 keskiarvot.

Nousu voi toki olla muissa lukioissa parempaa, mutta jos lähtökohta on kympin keskiarvo, niin vaikea siitä on paljon paremmaksi laittaa.

Niin, mutta se kympin oppilas kirjoittaa ihan yhtä hyvin peruslukiosta kuin kovan keskiarvon lukiosta. Eli ne lukiot itsessään eivät ole yhtään sen parempia, niissä on vain keskimäärin yläasteella paremmin pärjänneitä.

En tätä kiistä, etteikö hyvä oppilas pärjäisi missä vain. Mutta siitä ei ollutkaan puhe. Puutuin vain lauseeseen: "Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. ".

Kyllä niillä vaan menee kirjoituksetkin ihan helkkarin hyvin. Katso Suomen TOP 10.

En minä ollutkaan se, joka kirjoitti tuon aiemman. Mutta sikäli samoilla linjoilla, että vaikka eipä tuota top listaa ole kieltäminen, ei se sen lukion itsensä ansiota mitenkään erityisemmin ole. Itseohjautuvia, helppoja nuoria ei tarvitse kuin vähän ohjailla. Opetustaitoja kysyy saada hyviä tuloksia sellaisille, joilla ei ole vielä niin hyviä opiskelutaitoja.

Eli: useimmat lukiot samalla opiskelijamateriaalilla pääsisivät samaan tulokseen. Joku voisi päästä parempaankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman paikkakunnan landelukion sisäänpääsyn ja kirjoitusarvosanojen nousu on uskomaton, eli huonommalla sisäänpääsykeskiarvolla kirjoitetaan todella paljon paremmin. Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. Katsokaa netistä, jos ette usko. Landelukioissa oppilaisiin panostetaan ja kirjoitukset menevät yli odotusten sitten.

.

Mitä sä höpiset. Katso kirjoitusten tuloksella Suomen lukioiden Top 10. Siellä on ETIS, Ressu, KSYK, norssit ja SYK.

Juuri ne mihin vaaditaan myös järjettömän kovat 9,5 keskiarvot.

Nousu voi toki olla muissa lukioissa parempaa, mutta jos lähtökohta on kympin keskiarvo, niin vaikea siitä on paljon paremmaksi laittaa.

Niin, mutta se kympin oppilas kirjoittaa ihan yhtä hyvin peruslukiosta kuin kovan keskiarvon lukiosta. Eli ne lukiot itsessään eivät ole yhtään sen parempia, niissä on vain keskimäärin yläasteella paremmin pärjänneitä.

En tätä kiistä, etteikö hyvä oppilas pärjäisi missä vain. Mutta siitä ei ollutkaan puhe. Puutuin vain lauseeseen: "Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. ".

Kyllä niillä vaan menee kirjoituksetkin ihan helkkarin hyvin. Katso Suomen TOP 10.

En minä ollutkaan se, joka kirjoitti tuon aiemman. Mutta sikäli samoilla linjoilla, että vaikka eipä tuota top listaa ole kieltäminen, ei se sen lukion itsensä ansiota mitenkään erityisemmin ole. Itseohjautuvia, helppoja nuoria ei tarvitse kuin vähän ohjailla. Opetustaitoja kysyy saada hyviä tuloksia sellaisille, joilla ei ole vielä niin hyviä opiskelutaitoja.

Eli: useimmat lukiot samalla opiskelijamateriaalilla pääsisivät samaan tulokseen. Joku voisi päästä parempaankin.

Mielenkiintoista olisi kokeilla, että jos Etelä-Tapiolan lukioon vaihdettaisiin kolmeksi vuodeksi vaikka jonkun 6+ keskiarvon lukion oppilaat, kuinka hyvän tuloksen nämä tekisivät. Ja toisinpäin, se kutosen lukio saisi ne kympin oppilaat. Olisi mielenkiintoista tietää mikä on erityisesti opettajien, käytäntöjen ja puitteiden vaikutus.

Luulen, että näihin eliittilukioihin hakeutuu hyvät oppilaat, koska he haluavat opiskella kaltaisessaan seurassa. Jotkut ovat kokeneet olleensa tähän asti kouluaikoina friikkejä kympin keskiarvoarvoillaan ja panostaessaan kouluun.

Näissä kouluissa on usein pitkiä perinteitä, aktiivista oppilaskuntatoimintaa, laaja ja mielenkiintoinen kurssivalinta, ystävyyskoulutoimintaa ulkomaille, yhteistyötä yliopistojen kanssa. Kaikki tuo yhdessä hyvien yo-kirjoitustulosten kanssa houkuttelee hyviä kunnianhimoisia oppilaita. Tiettyjen koulujen statusmaineen merkitystä ei myöskään voi vähätellä. Kun koululla on hyvä maine, se vetää hakijoita puoleensa. Silloin keskiarvoraja nousee, jolloin koulu saa yhä enemmän statusarvoa osakseen.

Helsingin erikoislukioilla tarkoitetaan taiteeseen ja urheiluun keskittyviä opinahjoja. Viime kevään yo-kirjoitusten perusteella Kallio oli Suomen lukioiden tuloslistalla vasta sijalla 45, Mäkelänrinne sijalla 132 ja Torkkeli 137 (lähde: YLE).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman paikkakunnan landelukion sisäänpääsyn ja kirjoitusarvosanojen nousu on uskomaton, eli huonommalla sisäänpääsykeskiarvolla kirjoitetaan todella paljon paremmin. Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. Katsokaa netistä, jos ette usko. Landelukioissa oppilaisiin panostetaan ja kirjoitukset menevät yli odotusten sitten.

.

Mitä sä höpiset. Katso kirjoitusten tuloksella Suomen lukioiden Top 10. Siellä on ETIS, Ressu, KSYK, norssit ja SYK.

Juuri ne mihin vaaditaan myös järjettömän kovat 9,5 keskiarvot.

Nousu voi toki olla muissa lukioissa parempaa, mutta jos lähtökohta on kympin keskiarvo, niin vaikea siitä on paljon paremmaksi laittaa.

Niin, mutta se kympin oppilas kirjoittaa ihan yhtä hyvin peruslukiosta kuin kovan keskiarvon lukiosta. Eli ne lukiot itsessään eivät ole yhtään sen parempia, niissä on vain keskimäärin yläasteella paremmin pärjänneitä.

En tätä kiistä, etteikö hyvä oppilas pärjäisi missä vain. Mutta siitä ei ollutkaan puhe. Puutuin vain lauseeseen: "Taas esimerkiksi 9,5 keskiarvon vaativilla kouluilla kirjoitukset harvoin menevät hyvin. ".

Kyllä niillä vaan menee kirjoituksetkin ihan helkkarin hyvin. Katso Suomen TOP 10.

En minä ollutkaan se, joka kirjoitti tuon aiemman. Mutta sikäli samoilla linjoilla, että vaikka eipä tuota top listaa ole kieltäminen, ei se sen lukion itsensä ansiota mitenkään erityisemmin ole. Itseohjautuvia, helppoja nuoria ei tarvitse kuin vähän ohjailla. Opetustaitoja kysyy saada hyviä tuloksia sellaisille, joilla ei ole vielä niin hyviä opiskelutaitoja.

Eli: useimmat lukiot samalla opiskelijamateriaalilla pääsisivät samaan tulokseen. Joku voisi päästä parempaankin.

Mielenkiintoista olisi kokeilla, että jos Etelä-Tapiolan lukioon vaihdettaisiin kolmeksi vuodeksi vaikka jonkun 6+ keskiarvon lukion oppilaat, kuinka hyvän tuloksen nämä tekisivät. Ja toisinpäin, se kutosen lukio saisi ne kympin oppilaat. Olisi mielenkiintoista tietää mikä on erityisesti opettajien, käytäntöjen ja puitteiden vaikutus.

Tätähän tapahtuu, tosin ei aivan noin jyrkästi. Esimerkiksi Kuninkaantien lukion raja oli tasan 10 vuotta sitten 8,08 ja nyt 9,08. Tapiolan lukiossakin raja nousi alle kasista yli ysiin kymmenessä vuodessa. En usko, että opettajat, käytännöt ja puitteet aivan tolkuttomasti muuttuvat tuossa ajassa.