Toivottavasti et ottanut tosissaan sitä että "liikunnalla laihtuu"

Vierailija kirjoitti:

Öh? Jos ruuasta saa liikaa energiaa, niin silloin ei laihdu. Laihduttajan kannattaa aina tarkastella ruokavaliolta, koska huomttavankin liikuntamäärän polttamat kalorit on helppo syödä takaisin. Mutta ei se sitä tosiasiaa muuta, että liikkuminen kuluttaa myös kaloreita. 

Näin on. Pelkällä liikunnalla ei laihdu jos syö liikaa. Liikunta kuitenkin ylläpitää kulutusta ja on muutenkin lihaskunnon ja sydänterveyden kannalta hyväksi. Olen itsekin laihduttanut 15 kg vähäisellä liikunnalla. Olen kuitenkin sittemmin lisännyt liikunnan määrää ja kyllä se tuo pirteyytä elämään. En ole mikään huippu-urheilija mutta nykyään käyn salilla 3-4krt/vko ja teen pitkiä kävelylenkkejä ja/tai pyöräilen tai käyn uimassa usean kerran viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kulutat enemmän kun syöt, laihdut. Niin helvetin yksinkertaista se on.

Ja liikkuminen on osa sitä kulutusta, johon vaikuttaa monet muutkin seikat

Juuri näin. Ilman liikuntaakin voi laihtua mutta se yleensä edellyttää niin tiukkaa ruokavaliota ettei ihmisten itsekuri sellaiseen riitä.

No ei. Itse laihdutin täysin ilman liikuntaa, koska mulla on sairauksia jotka aika lailla estävät kuntoliikunnan. En laskenut kaloreita, en elänyt mitenkään tiukasti. Jätin vaan alkoholin tissuttelun pois, karkkia vähän harvemmin, napostelu suunniteltujen aterioiden välistä pois, vaihdoin virvoitusjuomat lightiin. Painonpudotus 2 vuodessa 28 kg.

Vierailija kirjoitti:

80% laihtumiseen vaikuttaa ruoka ja kalorit. 20% on se liikunta. Molemmat yhdessä takaa kunnollisen onnistumisen. Esim jos päivittäinen kulutus tekemättä yhtään mitään, eli lepo aineenvaihdunta on 1400 pitää syödä 1400kcal, jotta aineenvaihdunta pysyy käynnissä. Eli pakko on muutakin tehdä kuin vain maata.

Kannattaa muistaa että tuo ns. lepoaineenvaihdunta tosiaan on se kulutus, mikä ihmisellä on jos makaa täysin liikkumatta sängyssä koko päivät. Kukaan edes suunnilleen tervehän ei elä niin. Vaikkei harrastaisi mitään kuntoliikuntaa, ajaisi autolla töihin, niin tuohon päälle tulee muutama sataa kilokaloria silti siitä arkiliikunnasta.

Vaikkei liikunta kalorien puolesta suuremmin laihduttaisikaan, on sillä ainakin minun kohdalla merkitys:

- Kaikki se aika jonka käytän liikuntaan, on pois ajasta, jolloin mietin mitä söisin seuraavaksi. Ei ole aikaa löhöillä, jolloin kiusaus ja aika napostelulle on pienempi.

- Treenaaminen pakottaa miettimään ruokailujaan tarkemmin, jolloin tulee suunniteltua eväitään ja ruokarytmiään paremmin. Taas kun ruuan ja liikunnan rytmi on säännöllinen, kiusaus mässätä poistuu.

- Liikunnalla kroppa kiinteytyy ja lihaksiin tulee muotoa. Tämä vaikuttaa positiivisesti peilikuvaan mikä taas motivoi jatkamaan.

Jostain syystä se menee kuitenkin niin, että jos päivittäinen noin tunnin rauhallinen hyötyliikuntani jää pois, alan lihoa. Kun aloitan uudelleen, paino putoaa takaisin normaaliksi. Tuli testattua, kun olen ollut pariin otteeseen jalkavaivan takia vähällä liikunnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painon kehitys riippuu saadun energian ja sen kuluttamisen välisestä suhteesta. Jos kuluttaa enemmän kuin saa energiaa, laihtuu, ja toisinpäin. Ei ole sen monimutkaisempaa.

Jos kaksi ihmistä saavat ruuasta ja juomisista saman verran kaloreita, mutta toinen liikkuu enemmän, toinen on todennäköisesti jonkin verran hoikempi.

Karppauksestakin on moneen kertaan tutkittu, että saatu kalorimäärä lopulta ratkaisee. Toki ylenmääräinen hiilihydraattien käyttö voi häiritä insuliiniaineenvaihduntaa.

En osaa sanoa tuohon karppauksen kalorimäärään, mutta ainakin karppaamalla ei tule nälkä, koska rasva pitää nälän paremmin pois kuin hiilari. Jolloin ei tee mieli syödä ja dieetti onnistuu. Ja olo on kokoajan kylläinen, toisin kuin rasvan karttamisdieeteissä, "koska rasva lihottaa".

Tuttu karppasi pois noin 40kg, ja laski syövänsä päivässä 3000-4000kcal joka oli ehdottomasti liikaa painoonsa ja kulutukseensa nähden. Kaikki omat havaintoni, myös omakohtaiset, viittaavat siihen että karpatessa voi tosiaan syödä kaloreita mielin määrin ja silti laihtuu.

Voin toki olla väärässäkin, mutta aika hurjaa silti oli seurata sivusta miten ihminen vetää järkyttäviä määriä rasvaista ruokaa ja laihtuu silti silmissä. Ehkä tuttavani ja minä ollaan sitten jotain poikkeusyksilöitä.

Mulle kävi toisin. En alkuun karpatessa aikonut laskea kaloreita, koska tosiaan joka paikassa väitettiin että karpatessa ei tarvitse. No, mitä kävi? Aloin LIHOA! Samaan aikaan töissä oli pari muutakin (miehiä) jotka aloitti karppaamisen ja heille kävi samoin. 

Mikä oli ongelma? Mulla ainakin se, että makeanhimo ei ole koskaan ollut mulla ongelma, vaan rasvaisen ja suolaisen ruoan himo. Joten ei se hiilariruokien radikaali vähennys vaikuttanut kaloreihin niin paljon kuin jollain muilla jotka on vetäneet leipää, karkkia tms. Ja nyt karppaus antoi mulle luvan vetää juustoa, kermaa, rasvaista kalaa ja lihaa oikein kaksin käsin, kunhan en syö hiilarigrammoja liikaa. No, kaloreitahan niistä mun herkuista tuli ja läskiä vyötärölle. 

Mitään kylläisyysvaikutusta ei mulla myös karppauksesta tullut, mikä olisi poikennut tavanomaisemman ruokavalion tuottamasta kylläisyydestä. Yhtä lailla teki tunnin päästä ateriasta mieli napostella jotain ja yhtä lailla tarvitsin välipaloja ettei ala pyörryttämään, paleltamaan, päätä särkemään jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kulutat enemmän kun syöt, laihdut. Niin helvetin yksinkertaista se on.

Itseasiassa ei ole, koska toisilla kaloreilla laihtuu sata kertaa helpommin kuin toisilla. Eli eri määrä kaloreita laihduttaa saman verran jos ne ovat eri makroravinteita. Kannattaa siksi syödä rasvaa ja proteiinia ja tietysti salaattia yms. ja välttää hiilaria, varsinkin tärkkelystä, kun laihduttaa jos ei halua kitua nälissään.

Jos syöt esim. 2000 kaloria päivässä ja kulutat 2500 kaloria päivässä, keho ottaa puuttuvat kalorit omasta energiavarastostaan, rasvasta. On ihan sama mitä ne kalorit ovat, pitkällä tähtäimellä kuluttamalla enemmän energiaa kun mitä itseensä laittaa laihtuu aivan varmasti.

Kaikki muu on vain hienosäätöä, hifistelyä tai tekosyitä.

terv. nimim. -12 kg /6 kk.

Ei se mene noin. Jos 2000 kaloria nostaa insuliinia kehoosi jää enemmän kaloreita, kuin jos 2000 kaloria EI NOSTA insuliinia. Jos kulutus on niillä rajoilla tällä on merkitystä.

Kertoisitko vielä prosessin, millä tämä ylimääräinen energia ihmisestä poistuu - jonnekinhan se on poistuttava? Alkaako ihminen kakata rasva- tai sokerikakkaa (tutkimusten mukaan näin ei käy)? Kuumeneeko kuumeiseksi ja näin kuluttaa normaalia enemmän? Meneekö koko keho ylikierroksille (mikä ei olisi hyvä juttu, kuluttaa loppuun ennen aikojaan)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painon kehitys riippuu saadun energian ja sen kuluttamisen välisestä suhteesta. Jos kuluttaa enemmän kuin saa energiaa, laihtuu, ja toisinpäin. Ei ole sen monimutkaisempaa.

Jos kaksi ihmistä saavat ruuasta ja juomisista saman verran kaloreita, mutta toinen liikkuu enemmän, toinen on todennäköisesti jonkin verran hoikempi.

Karppauksestakin on moneen kertaan tutkittu, että saatu kalorimäärä lopulta ratkaisee. Toki ylenmääräinen hiilihydraattien käyttö voi häiritä insuliiniaineenvaihduntaa.

En osaa sanoa tuohon karppauksen kalorimäärään, mutta ainakin karppaamalla ei tule nälkä, koska rasva pitää nälän paremmin pois kuin hiilari. Jolloin ei tee mieli syödä ja dieetti onnistuu. Ja olo on kokoajan kylläinen, toisin kuin rasvan karttamisdieeteissä, "koska rasva lihottaa".

Tuttu karppasi pois noin 40kg, ja laski syövänsä päivässä 3000-4000kcal joka oli ehdottomasti liikaa painoonsa ja kulutukseensa nähden. Kaikki omat havaintoni, myös omakohtaiset, viittaavat siihen että karpatessa voi tosiaan syödä kaloreita mielin määrin ja silti laihtuu.

Voin toki olla väärässäkin, mutta aika hurjaa silti oli seurata sivusta miten ihminen vetää järkyttäviä määriä rasvaista ruokaa ja laihtuu silti silmissä. Ehkä tuttavani ja minä ollaan sitten jotain poikkeusyksilöitä.

Mulle kävi toisin. En alkuun karpatessa aikonut laskea kaloreita, koska tosiaan joka paikassa väitettiin että karpatessa ei tarvitse. No, mitä kävi? Aloin LIHOA! Samaan aikaan töissä oli pari muutakin (miehiä) jotka aloitti karppaamisen ja heille kävi samoin. 

Mikä oli ongelma? Mulla ainakin se, että makeanhimo ei ole koskaan ollut mulla ongelma, vaan rasvaisen ja suolaisen ruoan himo. Joten ei se hiilariruokien radikaali vähennys vaikuttanut kaloreihin niin paljon kuin jollain muilla jotka on vetäneet leipää, karkkia tms. Ja nyt karppaus antoi mulle luvan vetää juustoa, kermaa, rasvaista kalaa ja lihaa oikein kaksin käsin, kunhan en syö hiilarigrammoja liikaa. No, kaloreitahan niistä mun herkuista tuli ja läskiä vyötärölle. 

Mitään kylläisyysvaikutusta ei mulla myös karppauksesta tullut, mikä olisi poikennut tavanomaisemman ruokavalion tuottamasta kylläisyydestä. Yhtä lailla teki tunnin päästä ateriasta mieli napostella jotain ja yhtä lailla tarvitsin välipaloja ettei ala pyörryttämään, paleltamaan, päätä särkemään jne.

Söit siis proteiinia tolkuttomia määriä.  Karpatessa proteiinia syödään vain tarpeeseen. Liika proteiini lihottaa ja lisää nälkää. Karppauksessa ne kalorit saadaan rasvasta.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä se menee kuitenkin niin, että jos päivittäinen noin tunnin rauhallinen hyötyliikuntani jää pois, alan lihoa. Kun aloitan uudelleen, paino putoaa takaisin normaaliksi. Tuli testattua, kun olen ollut pariin otteeseen jalkavaivan takia vähällä liikunnalla.

Jos lopettaa liikkumisen, silloin on muutettava syömisiään, ettei liho. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painon kehitys riippuu saadun energian ja sen kuluttamisen välisestä suhteesta. Jos kuluttaa enemmän kuin saa energiaa, laihtuu, ja toisinpäin. Ei ole sen monimutkaisempaa.

Jos kaksi ihmistä saavat ruuasta ja juomisista saman verran kaloreita, mutta toinen liikkuu enemmän, toinen on todennäköisesti jonkin verran hoikempi.

Karppauksestakin on moneen kertaan tutkittu, että saatu kalorimäärä lopulta ratkaisee. Toki ylenmääräinen hiilihydraattien käyttö voi häiritä insuliiniaineenvaihduntaa.

En osaa sanoa tuohon karppauksen kalorimäärään, mutta ainakin karppaamalla ei tule nälkä, koska rasva pitää nälän paremmin pois kuin hiilari. Jolloin ei tee mieli syödä ja dieetti onnistuu. Ja olo on kokoajan kylläinen, toisin kuin rasvan karttamisdieeteissä, "koska rasva lihottaa".

Tuttu karppasi pois noin 40kg, ja laski syövänsä päivässä 3000-4000kcal joka oli ehdottomasti liikaa painoonsa ja kulutukseensa nähden. Kaikki omat havaintoni, myös omakohtaiset, viittaavat siihen että karpatessa voi tosiaan syödä kaloreita mielin määrin ja silti laihtuu.

Voin toki olla väärässäkin, mutta aika hurjaa silti oli seurata sivusta miten ihminen vetää järkyttäviä määriä rasvaista ruokaa ja laihtuu silti silmissä. Ehkä tuttavani ja minä ollaan sitten jotain poikkeusyksilöitä.

Mulle kävi toisin. En alkuun karpatessa aikonut laskea kaloreita, koska tosiaan joka paikassa väitettiin että karpatessa ei tarvitse. No, mitä kävi? Aloin LIHOA! Samaan aikaan töissä oli pari muutakin (miehiä) jotka aloitti karppaamisen ja heille kävi samoin. 

Mikä oli ongelma? Mulla ainakin se, että makeanhimo ei ole koskaan ollut mulla ongelma, vaan rasvaisen ja suolaisen ruoan himo. Joten ei se hiilariruokien radikaali vähennys vaikuttanut kaloreihin niin paljon kuin jollain muilla jotka on vetäneet leipää, karkkia tms. Ja nyt karppaus antoi mulle luvan vetää juustoa, kermaa, rasvaista kalaa ja lihaa oikein kaksin käsin, kunhan en syö hiilarigrammoja liikaa. No, kaloreitahan niistä mun herkuista tuli ja läskiä vyötärölle. 

Mitään kylläisyysvaikutusta ei mulla myös karppauksesta tullut, mikä olisi poikennut tavanomaisemman ruokavalion tuottamasta kylläisyydestä. Yhtä lailla teki tunnin päästä ateriasta mieli napostella jotain ja yhtä lailla tarvitsin välipaloja ettei ala pyörryttämään, paleltamaan, päätä särkemään jne.

Et sitten vaivautunut yhtään perehtymään kyseiseen ruokavalioon ennen sen aloittamista. 

Toki karppaus oikeinkaan tehtynä ei kaikille sovi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunalla ei ole mitään tekemstä laihtumisen kannalta. Kaloreiden vähentäminen on se mikä laihduttaa. Piste. Tulipahan totuus sanottua.

Paitsi ettei mene välttämättä ollenkaan noin. Ihan kokemuksesta tiedän, koska useamman vuoden taistelin painoni kanssa (raskaus ja vauva-ajan univaje nostivat sen lievän ylipainon puolelle), eikä pudonnut grammaakaan, vaikka sykemittarin ja kalorilaskennan mukaan piti mennä miinuskaloreille koko ajan. Nyt pari kuukautta VHH:ta takana ja vihdoinkin se paino tippuu. (Tooodella hitaasti, mutta tippuu kuitenkin. Ilmeiseti mulla on jotain aineenvaihduntahäikkää, kun ei muut toimi). Ja ihan parasta ei ole nälkä niin kuin miinukaloreilla oli  :). 

Sykemittarin antamia kaloreita voi käyttää korkeintaan päivien välisessä vertailussa ellet ole käynyt hapenottokykytestissä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan yleinen harhaluulo. Ihmetellään, ettei laihduta, vaikka lisätään liikuntaa. Ruokatottumuksiakin voidaan muuttaa niin, että syödään entistä terveellisemmin. Molemmat ovat terveyden kannalta erinomaisia asioita, mutta eivät ihmistä laihduta. Laihtuminen on puhdasta fysiikkaa, jossa energian määrä on ratkaisevaa. Energian yksikkö on kalori. Kalorien määrää laskemalla jokainen laihtuu. Painonpudotuksen tahti on suoraan verrannollinen kalorimäärän vähentymiseen. Liikunta lisää mm. lihasmassaa ja vaikuttaa sitä kautta ulkonäköön. Terveellinen ruoka tuo paljon hyvää elimistölle, mutta se ei ole aina vähäkalorista. Myös terveellinen ruoka voi lihottaa. Aina näissä keskusteluissa päädytään vetoamaan erilaisiin poikkeaviin yksilöihin omituisine aineenvaihduntoineen. Eivät kuulemma laihdu, vaikka syövät vähän. Tämä on puhdasta itsepetosta. 

Vautsi vau, nyt on kyllä luettu YKSI naistenlehtien artikkeli ja yritetään päteä. :D Oletko kuullut sitä kokonaisenergiatarpeesta ja peruskulutuksesta? Se energiantarve kasvaa, kun harrastetaan liikuntaa. Kyllä - laihtuminen vaatii kalorivajeen, mutta liikunta kasvattaa energiantarvetta ja lihasmassan lisääminen perusaineenvaihduntaa.

Älä leiki asiantuntijaa jos et sellainen ole!

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan yleinen harhaluulo. Ihmetellään, ettei laihduta, vaikka lisätään liikuntaa. Ruokatottumuksiakin voidaan muuttaa niin, että syödään entistä terveellisemmin. Molemmat ovat terveyden kannalta erinomaisia asioita, mutta eivät ihmistä laihduta. Laihtuminen on puhdasta fysiikkaa, jossa energian määrä on ratkaisevaa. Energian yksikkö on kalori. Kalorien määrää laskemalla jokainen laihtuu. Painonpudotuksen tahti on suoraan verrannollinen kalorimäärän vähentymiseen. Liikunta lisää mm. lihasmassaa ja vaikuttaa sitä kautta ulkonäköön. Terveellinen ruoka tuo paljon hyvää elimistölle, mutta se ei ole aina vähäkalorista. Myös terveellinen ruoka voi lihottaa. Aina näissä keskusteluissa päädytään vetoamaan erilaisiin poikkeaviin yksilöihin omituisine aineenvaihduntoineen. Eivät kuulemma laihdu, vaikka syövät vähän. Tämä on puhdasta itsepetosta. 

Ei tuo väittämäsi ihan noin yksioikoista ole. Liikkumalla lisäät lihaksiesi mitokondrioiden määrää ja näin ollen tehostat solujen aineenvaihduntaa, eli kulutat tehokkaammin x määrän kaloreita. Ne eivät ehdi varastoitua. Kun et liiku, mitokondriot suhteuttavat määränsä lihaksen tarpeisiin ja vähentävät määräänsä. X määrä kaloreita käsitellään hitaammin ja keho alkaa ylimääräistä hillota rasvakudokseen.

Ja mitäs sitten kun vedät kalorit sniiduiksi? Tietty hormoni kehossa nostaa päätään, viestii aivoille, että nyt pitäs kehon funktioita vähän rajoitella ja elimistön totellessa tadaa, not kiinni ilmiössä jonkin resistanssi. Näitä hormonaalisia resistansseja on monia ja kansakielellä puhutaan säästöliekistä. Ei se siis mikään myyttinen taru ole vaan fakta.

Jotta hommasta tulis vielä monimutkaisempaa, on olemassa käsite negatiivinen kalori. Joka on siis sellaisesta ruoka-aineesta saatu kalori, jonka sulattaminen vaatii keholta enemmän kaloreita kun se ruoka-aine tuo kaloreita.

Eli laihduttaessa a) liikut siksi, että lisäisit mitokondrioiden määrää ja tehostaisit rasvanpolttoa b) syöt tarpeeksi paljon, jotta perusaineenvaihdunnan lisäksi energiaa riittää liikkumiseen. Käytännössä se, että saisit nostettua mitokondriomäärät huippuun tarkoittaisi sitä, ettet tarvitse kalorivajetta laihtuaksesi. Mutta silloin et saisi syödä enempää kuin kulutuksen ja perusaineenvaihdunnan verran. Käytännössä tuota mystistä kalorimäärää ei saa selville kukaan -se on yksilöllinen. Siksi on helpompaa vaan mennä kalorivajeella. Jos liikut, vaje voi olla pienempi kuin liikkumattomalla.

Mulla itsellänihän tökkäs aineenvaihdunta täysin. Söin 750 kcalia pussikeittokuurilla puolivuotta enkä laihtunut yhtään. Tehtiin kaikki testit kilppareita myöten. Mä vain lihoin ja lihoin vaikka laihdutin. Eikä syytä löytynyt. Sitten vahingossa multa löytyi unihäiriö vakavammasta päästä. Kun olin taju pois, alkoi keskushermosto sätkyttelemään lihaksia, lähes tuhat kertaa yössä tein koko kehon jännitys liikkeen, samanlaisen kun tulee sähkölätysköillä. Lääkäri huomasi, että yöllä on niin kova treeni, että olen päivät säästöliekillä. Tätä vielä pahentaa erityinen mainonta terveysviranomaisten puolelta, että myöhäinen syöminen on terveysriski ja laatidaa. Jos olisin syönyt kunnon aterian nukkumaan mennessä, kehon ei olisi tarvinnut säästää kaloreita yöksi.

On hyvin vahingollista mainostaa täällä kalorivajeen pakollisuutta ja liikunnan vähäisyyttä, varsinkin jos ei tiedä oikeasti mihin nämä kehon fyysiset prosessit perustuu. Jokainen on yksilö ja täydellinen itsensä ja kehonsa tuntemunen on ainoa vastaus siihen millä tavoin laihdutetaan menestyksellisesti.

Pääsääntöisesti ihmiset laihduttavat liian rajusti ajaen kehonsa vikasietotilaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painon kehitys riippuu saadun energian ja sen kuluttamisen välisestä suhteesta. Jos kuluttaa enemmän kuin saa energiaa, laihtuu, ja toisinpäin. Ei ole sen monimutkaisempaa.

Jos kaksi ihmistä saavat ruuasta ja juomisista saman verran kaloreita, mutta toinen liikkuu enemmän, toinen on todennäköisesti jonkin verran hoikempi.

Karppauksestakin on moneen kertaan tutkittu, että saatu kalorimäärä lopulta ratkaisee. Toki ylenmääräinen hiilihydraattien käyttö voi häiritä insuliiniaineenvaihduntaa.

En osaa sanoa tuohon karppauksen kalorimäärään, mutta ainakin karppaamalla ei tule nälkä, koska rasva pitää nälän paremmin pois kuin hiilari. Jolloin ei tee mieli syödä ja dieetti onnistuu. Ja olo on kokoajan kylläinen, toisin kuin rasvan karttamisdieeteissä, "koska rasva lihottaa".

Tuttu karppasi pois noin 40kg, ja laski syövänsä päivässä 3000-4000kcal joka oli ehdottomasti liikaa painoonsa ja kulutukseensa nähden. Kaikki omat havaintoni, myös omakohtaiset, viittaavat siihen että karpatessa voi tosiaan syödä kaloreita mielin määrin ja silti laihtuu.

Voin toki olla väärässäkin, mutta aika hurjaa silti oli seurata sivusta miten ihminen vetää järkyttäviä määriä rasvaista ruokaa ja laihtuu silti silmissä. Ehkä tuttavani ja minä ollaan sitten jotain poikkeusyksilöitä.

Mulle kävi toisin. En alkuun karpatessa aikonut laskea kaloreita, koska tosiaan joka paikassa väitettiin että karpatessa ei tarvitse. No, mitä kävi? Aloin LIHOA! Samaan aikaan töissä oli pari muutakin (miehiä) jotka aloitti karppaamisen ja heille kävi samoin. 

Mikä oli ongelma? Mulla ainakin se, että makeanhimo ei ole koskaan ollut mulla ongelma, vaan rasvaisen ja suolaisen ruoan himo. Joten ei se hiilariruokien radikaali vähennys vaikuttanut kaloreihin niin paljon kuin jollain muilla jotka on vetäneet leipää, karkkia tms. Ja nyt karppaus antoi mulle luvan vetää juustoa, kermaa, rasvaista kalaa ja lihaa oikein kaksin käsin, kunhan en syö hiilarigrammoja liikaa. No, kaloreitahan niistä mun herkuista tuli ja läskiä vyötärölle. 

Mitään kylläisyysvaikutusta ei mulla myös karppauksesta tullut, mikä olisi poikennut tavanomaisemman ruokavalion tuottamasta kylläisyydestä. Yhtä lailla teki tunnin päästä ateriasta mieli napostella jotain ja yhtä lailla tarvitsin välipaloja ettei ala pyörryttämään, paleltamaan, päätä särkemään jne.

Et sitten vaivautunut yhtään perehtymään kyseiseen ruokavalioon ennen sen aloittamista. 

Toki karppaus oikeinkaan tehtynä ei kaikille sovi.

No sen ainakin opin että karppauksesta on monia linjoja. Yksi, jota silloin esim. karppifoorumeilla mainostettiin on se, että mistään muusta ei tarvitse välittää kuin niistä hiilarigrammoista, että kaikki muu järjestyy itsestään. No, tämä ei toiminut.

Sen jälkeen yritin tietysti säätää ruokavaliotani monella tapaa. Sain jopa laihtumisen alkamaan, kun lisäsin reilusti kasviksia, vähensin proteiiniruokien määrää kohtuullisemmaksi, aloin tarkkailla rasvan määrääkin. Käytännössä laihduin ihan vaan siksi että sain kaloreita aika vähän. 

Minusta vaan karppaus sitten, kun pitikin kuitenkin rajoitttaa muutakin kuin hiilarigrammoja, oli rajoittavampaa kuin tavallisempi ruokavalio lievällä kalorirajoituksella, joten palasin laihduttamaan virallisterveellisellä 1500 kcal / päivä. Ja onnistuin.

Jos laihduttaa paljon ilman liikuntaa, tuloksena epäkiinteä vartalo, jossa perse roikkuu tyhjänä pussina takareisien päällä.

Tiedän, ettei kaikkia 'omakohtaisia kokemuksia' esim. siitä miten syö 5000 kaloria läskiä päivässä  ja laihtuu 40kg, kannata netissä uskoa. Mutta vastapainoksi kuitenkin ihan oma 'omakohtainen kokemus':

Olen mies miesvaltaisessa työympäristössä. Ylipainoa ei ole, mutta vähän pitää miettiä kuinka liikkuu ja mitä syö. Ainakin välillä, silloin kun asian miettiminen on hetkeksi unohtunut ja peilistä löytää hiukan enemmän kuin toivoo. Itsellä on auttanut kasvisten lisääminen, herkkujen ja oluen vähentäminen. Silmiinpistävimmät makkarat katoavat pikkuhiljaa vyötäröltä. Missään tikissä en kuitenkaan koskaan ole. Työmatkapyöräilen.

Meillä on ehkä noin 50% huomattavan ylipainoisia ihmisiä. Lähes kaikkia yhdistää usko karppaukseen, ja joka aterialla näyttäisivät pyrkivän noudattamaan sitä. Sama havainto toistuu minulla muistakin ympyröistä; kaikki jotka vannovat karppaamisen nimeen ja väittävät sitä noudattavan, ovat ylipainoisia ja sellaisina pysyvät. Syövät isoja annoksia vältellen hiilihydraatteja, ja kokevat tästä olevan apua heidän jaksamiselleen ja painonhallinnalleen. Pekka Puska jauhaa paskaa ja työterveyslääkärikään ei ymmärrä mitään kolesterolista kun jaksaa siitä aina jankata. Verenpainetauti on vain perinnöllistä ja senhän voi lääkkeillä hoitaa.

Minäkin kovasti tykkään kaikesta rasvaisesta, suolaisesta ja proteiinisesta. Vaalea leipä tai peruna ole ikinä sillä tavalla kutsunut. Olisipa tosiaan hienoa jos voisi jättää kaiken sen vähemmän maistuvan ateriastaan pois ja samalla olla terveellinen sekä sopusuhtainen. Niin hienoa että siihen kyllä tekisi mieli uskoa.

Liikunta on kyllä osa laihtumista, mutta moni kyllä erehtyy osuuden suuruudessa. Se on pieni osa. Ruokavalio on kaiken a ja o.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunalla ei ole mitään tekemstä laihtumisen kannalta. Kaloreiden vähentäminen on se mikä laihduttaa. Piste. Tulipahan totuus sanottua.

Paitsi ettei mene välttämättä ollenkaan noin. Ihan kokemuksesta tiedän, koska useamman vuoden taistelin painoni kanssa (raskaus ja vauva-ajan univaje nostivat sen lievän ylipainon puolelle), eikä pudonnut grammaakaan, vaikka sykemittarin ja kalorilaskennan mukaan piti mennä miinuskaloreille koko ajan. Nyt pari kuukautta VHH:ta takana ja vihdoinkin se paino tippuu. (Tooodella hitaasti, mutta tippuu kuitenkin. Ilmeiseti mulla on jotain aineenvaihduntahäikkää, kun ei muut toimi). Ja ihan parasta ei ole nälkä niin kuin miinukaloreilla oli  :). 

Sykemittarin antamia kaloreita voi käyttää korkeintaan päivien välisessä vertailussa ellet ole käynyt hapenottokykytestissä.

Eli mitä tavallisen ihmisen sitten pitäisi tehdä, jos ei voi edes luottaa jatkuvasti ranteesta mitatun sykkeen peruasteella laskettuun kulutukseen? Eli syö vähemmän kuin kulutat, mutta mistään et tiedä, että mitä kulutat??!! Onpa erittäin toimiva neuvo ylipainoiselle. 

Tämä VHH tosiaan toimii oikein mainiosti. En laske yhtään mitään (eli en tiedä syönkö yli vai alle kulutuksen). Syön vain tuotteita joissa hiilarit on alle 5g/100g. Lisäksi välttelen kevyt tuotteita ja keinomakeutusjuttuja. Kaikki maito ym. tuotteet täysrasvaisina. Nälkää ei ole, enkä todellakaan mieti jatkuvasti mitä seuraavaksi syön. Helppoa kuin heinänteko ja paino tosiaan tippuu koko ajan pikku hiljaa. Toisin kuin silloin kuin yritin "virallisterveellisesti". Mulle tämä ei myöskään ole mikään kuuri, vaan etsin koko ajan tapoja syödä näin loppuelämäni. Ketoosissa en ole, enkä siihen edes pyri. On muutenkin olo parantunut ihan huimasti. Jatkuva väsymys on poissa. Iho ei ole ollut näin hyvässä kunnossa vuosikymmeniin, eikä vatsaakaan turvota (ilmavaivatkin on tyystin kadonneet :). Ei varmasti sovi kaikille, mutta jos tuntuu, ettei normikeinot auta, niin kyllä kannattaa kokeilla. (Itse epäilen insuliiniresistanssia syyksi omille painonpudotusongelmille.)

Karppaaminen altistaa jojolaihduttamiselle. Kun lopetat karppamisen pudotettu paino tulee takaisin keverien kera. Aloita karppaus vain jos olet valmis jatkamaan sitä loppuelämäsi.

Liikunnalla saa aikaana niin paljon hyvää, että en ymmärä miksi sitä pitää vältellä.

- unen laatu paranee

- yleinen vireystila paranee

- lihakset saavat vartalon näyttämään hyvältä

- ryhti paranee, näytät paremmalta (huonoryhtinen ihminen on karsean näköinen)

- liikunta tuottaa kehoo endorfiinia, voi sitä hyvänolon tunnetta

- eipä tartte puuskuttaa rappusissa

- eikä ole ylipainoa