Lue keskustelun säännöt.
Isäinpäivä perutaan osassa Helsingin päiväkoteja , tilalle läheisenpäivä. Perutaanko myös äitienpäivä?
Kommentit (377)
Päiväkodit eivät voi poistaa tai perua isänpäivää, koska sitä ei ole koskaan päiväkodeissa vietettykään.
Isänpäivä on sunnuntaina ja sitä vietetään kodeissa tai isän/kasvattajan/isoisän luona tai heitä muualla muistaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yhä 44-vuotiaana syvästi traumatisoitunut siitä, kun päiväkodissa ja koko ala-asteen ajan minunkin piti askarrella äitienpäiväkortti, vaikka äitini kuoli, kun olin vauva. Lisäksi musiikkiharrastuksessani noin 20 vuoden ajan esiinnyimme melkein joka äitienpäivä ja esitimme joskus ”Äideistä parhain.”
Sarkasmia.
Suomalaisten merkkihenkilöiden juhlapäivät liputuksineen pitäisi myös poistaa. Ne loukkaavat monia ja ovat mennyttä aikaa.
Miksi, oi miksi ja eritoten MINNE on ihmisten (vai pitäisikö rajata, että suomalaisten ) terve ja kultainen maalaisjärki kadonnut?
Tasapäistetään niin maan ............ ja kuten tuolla jo aiemmin joku hienosti asian ilmaisi "neutralisoidaan" kaikki mahdollinen.
Mutta kun "lapsukaiset", kaikkia ei ikinä voi miellyttää ja vastoinkäymisiäkin pitää tässä ihmisen elämässä oppia käsittelemään. Ja vaikka kuinka kaikki vanhemmat haluava suojella lapsiaan kaikelta pahalta ja ikävältä ja huonoa mieltä tuottavilta asioilta (kyllä, uskokaa pois, että niin minäkin haluaisin suojella omiani), niin se ei vaan ole mahdollista. Kaikki ei vaan ole aina kivaa.
Ja nimen omaan, aikuiset ovat tehneet tästä(kin) asiasta näin ison haloon.
Aina Inkerin sanoja lainaten lopetan purkautumiseni, joka taatusti loukkasi verisesti joitakin henkilöitä: "Vooooi luojaaa ota minut jo pois tääältäää!"
"- Jos vanhemmilta tulee pyyntöjä. Päätös voidaan tehdä, vaikka vain yhden lapsen traumaattisten kokemusten vuoksi. Toisaalta lapsella voi olla kaksi isää tai äitiä." (IL)
"- Ymmärrän, että jossain päiväkodissa tulee hankalia tilanteita, jos lapsella ei ole isää tai äitiä. Silloin päiväkodissa voidaan tätä muuttaa. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, Pakarinen linjaa.
Hän muistelee omaa lapsuuttaan. Isän- ja äitienpäiväkorttien askartelu oli traumaattista, jos isä tai äiti puuttui." (IL)
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200502821_u0.shtml
Ensinnäkin tuo sanan "traumaattinen" käyttäminen on liioittelua. Trauma-sanaa käytetään nykyään kevein perustein. Se, että joku tilanne aiheuttaa mielipahaa, ei missään nimessä ole sama asia kuin tilanteesta "traumatisoituminen".
Toisaalta on paljon muitakin tilanteita, hetkiä ja muodollisuuksia (joitakin jopa viikoittain), joissa osa lapsista saattaa kokea mielipahaa (tai kokea ne "traumaattisiksi"). Monille esim. leikkihetket saattavat olla ahdistavia (jos esim. jää herkästi kaveripiirien ulkopuolelle), koulussa liikuntahetket saattavat aiheuttaa mielipahaa, yhteisruokailu jne. Pitäisikö yksi toisensa perään jotenkin neutralisoida kaikki tilanteet ja muodollisuudet, jotka aiheuttavat mielipahaa jollekulle lapselle?
Muutenkin tuo isänpäivän vietosta luopuminen on minusta surullista. Isyyttä pitäisi mielestäni jopa korostaa aiempaa enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten merkkihenkilöiden juhlapäivät liputuksineen pitäisi myös poistaa. Ne loukkaavat monia ja ovat mennyttä aikaa.
Kyllä! Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi ei ole enää suomalaisuuden edustaja ja Minna Canth ei ole koko naisväestömme esikuva. Törkeää kulttuurimme spesifioimista. Tälle pitää laitta stoppi, välittömästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi isänpäivä pitää korvata läheistenpäivällä, mutta äitienpäivä ei katoa mihinkään? Tasapuolisuuden nimissä äitienpäivästä ja naistenpäivästä tulee luopua tai ne tulee korvata läheistenpäivällä vaikka feministit ja naiset vetäisivätkin siitä herneet nenäänsä. Vai onko tässä mitään järkeä?
Tästä uutisesta eniten oli kimpaantunut isät lasten asialla ry joka on mielestäni täysin turhaa ja pikkusieluista aikuisilta miehiltä!
Kasvaisivat hekin aikuisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7781 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun naapurissa asuu 11v tyttö ja "entinen" lesbopari josta kumpikin on tehnyt sukupuolenvaihdoksen. Ovat siis nykyään miesmäisiä ex-naisia.
Sopisiko heille tuo läheisenpäivä?SukupuolenKORJAUKSEN ja naapurissasi asuu siis homopari lapsensa kanssa. Isänpäivä, elleivät itse toisin toivo.
Miksi? Eiväthän ne mitään isiä ole eivätkä edes miehiä koska sukupuolen vaihtaminen ei ole biologisesti mahdollista.
Toinen on lapsen äiti ja toinen on äidin kumppani. Äitienpäivä siis heille. Ja jos lapsella on jossain isä niin sen kanssa voisi viettää isänpäivää.Mentiinkö tässä nyt oletettavasti valkoihoisena ja oletettavasti cis-henkilönä olettamaan sukupuolia ja omimaan toisten ihmisen ajatuksia, perimää ja kulttuuritaustaa?
Aikamoisia olettamuksia lähdit rakentelemaan omaa taustaasi peilaten, ja pahimillaan syyllistyit sortamiseen, rasismiin ja syrjintään.
Ymmärrätkö edes hävetä käytöstäsi? -eri kirjoittaja ( En ole Kiinalainen nainen nimeltäni Eri, mitä syvästi pahoittelen jo etukäteen. En ole approrioimassa kiinalaista kulttuuria itselleni vantaalaisena)
Ensin valitit että minä olisin tehnyt jotain oletuksia toisten sukupuolesta mutta sitten kuitenkin oletit itse että olen valkoihoinen ja cis-sukupuolinen? Eikö tuo ole vähän kaksinaismoralistista? Ja siihen päälle vielä syytit minua ajatusten, perimän ja kulttuuritaustan omimisesta ja rasismista. Miksi ihmeessä?
Kyllä itse ainakin olen näiden perinteisten päivien kannalla. Eli annetaan äitien ja isien olla päivänsankareita. Tietysti kaikilla ei ole isää tai äitiä tai he eivät ole mukana lapsen elämässä. Päiväkodissa näitä lapsia on kuitenkin varmasti vähemmistö eli minusta tässä pitäisi silti mennä enemmistön mukaan ja nämä lapset joilta se äiti/isä puuttuu voisivat sitten tehdä vaikka mummulle/papalle/kummille tai vaikka muulle läheiselle sukulaiselle kortin. Ja voihan se isä tai äiti olla silti lapsen elämässä mukana vaikka oltaisiin erottu eli siinä mielessä tällainen lapsi ei minusta ole isätön tai äiditön jos hän kuitenkin viettää aikaa myös toisen vanhemman kanssa. Sitten jos tämä toinen vanhempi ei ole lainkaan lapsen elämässä mukana tai vanhempi on kuollut voidaan minusta vasta puhua täysin isättömyydestä tai äidittömyydestä. Minusta silti tällaisiin päiviin suhtaudutaan liian vakavasti. Minusta nämä eivät ole traumaattisia jos niistä ei sellaisia tehdä. Ikäviä voivat lapselle tietysti olla, mutta ainahan kaikki ei voi olla sitä mukavaa. Ja aina ei voi sitä lapsen tietä tasoittaa vaan niitä ikäviä asioita tulee varmasti eteen.Omassa lapsuudessa ei ihmetelty jos kaverilta puuttui toinen vanhempi.
Itselläni ei ole ollut ystäviä vuosiin, mutten silti koe traumatisoituneeni ystävänpäivästä. Koulussa on kaikki ystävänpäivän vietot menneet jotenkin. Meilläkin oli sellainen halipäivä sydän ja kerättiin toisten tekemiä kortteja laatikkoon, joita sitten jaettiin. Minua ei monikaan halannut ja kortteja en saanut. Silti ajattelin ja ajattelen vieläkin, että antaa toisten juhlia ja viettää kiva päivä. Ei se ole minulta pois. Myönnän silti, että monet juhlapäivät ahdistavat yksinäistä (joulu, juhannus, vappu, uusi vuosi jne.) mutta mitään en olisi silti kieltämässä, koska en haluaisi viedä muilta sitä iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesasiamiehet voivat lopettaa uhriutumisen tältä erää.
Läheisenpäivää vietetään myös äitienpäivänä!
Lukekaa artikkeli ja miettikää sen jälkeen seuraava uhriutumiskohde.
Miksi läheisenpäivää pitää juhlia kaksi kertaa vuodessa?
Vierailija kirjoitti:
Kylmä fakta on se, että äidittömiä lapsia on huomattavasti vähemmän kuin sellaisia, joiden elämässä isää ei ole lainkaan tai isä ei siihen millään tavalla osallistu. Ymmärrän hyvin näiden lasten mielipahan päiväkotien isänpäiväkorttirumban keskellä.
Pitäisikö saman tien asettaa isille porttikielto päiväkoteihin? Joku isätön lapsihan voi traumatisoitua siitä, että joka päivä joutuu näkemään, kun muiden lasten isät tuovat ja hakevat päiväkodista, mutta häntä ei...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä7781 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7781 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun naapurissa asuu 11v tyttö ja "entinen" lesbopari josta kumpikin on tehnyt sukupuolenvaihdoksen. Ovat siis nykyään miesmäisiä ex-naisia.
Sopisiko heille tuo läheisenpäivä?SukupuolenKORJAUKSEN ja naapurissasi asuu siis homopari lapsensa kanssa. Isänpäivä, elleivät itse toisin toivo.
Miksi? Eiväthän ne mitään isiä ole eivätkä edes miehiä koska sukupuolen vaihtaminen ei ole biologisesti mahdollista.
Toinen on lapsen äiti ja toinen on äidin kumppani. Äitienpäivä siis heille. Ja jos lapsella on jossain isä niin sen kanssa voisi viettää isänpäivää.Mentiinkö tässä nyt oletettavasti valkoihoisena ja oletettavasti cis-henkilönä olettamaan sukupuolia ja omimaan toisten ihmisen ajatuksia, perimää ja kulttuuritaustaa?
Aikamoisia olettamuksia lähdit rakentelemaan omaa taustaasi peilaten, ja pahimillaan syyllistyit sortamiseen, rasismiin ja syrjintään.
Ymmärrätkö edes hävetä käytöstäsi? -eri kirjoittaja ( En ole Kiinalainen nainen nimeltäni Eri, mitä syvästi pahoittelen jo etukäteen. En ole approrioimassa kiinalaista kulttuuria itselleni vantaalaisena)
Ensin valitit että minä olisin tehnyt jotain oletuksia toisten sukupuolesta mutta sitten kuitenkin oletit itse että olen valkoihoinen ja cis-sukupuolinen? Eikö tuo ole vähän kaksinaismoralistista? Ja siihen päälle vielä syytit minua ajatusten, perimän ja kulttuuritaustan omimisesta ja rasismista. Miksi ihmeessä?
Olen olettamuksineni siihen oikeutettu. Olet syyllinen ellet toisin todista! Niih.
Vaadin joulun perumista koska pelästyin joulupukkia ollessani 3 vuotias! Myös punainen väri aiheuttaa minulle ahdistusta, joten se tulisi kieltää
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas nähdään millaisessa roolissa isiä oikeasti pidetään. Kukkarona, roolin voi hoitaa etänä.
Ongelma oli se, että isä ei itse osallistunut lapsen päiväkodin isänpäiväjuhlaan.
En jaksa lukea koko ketjua läp, ihan niin kuin useimmat vastaahat ei edes ole lukeneet koko uutista.
Hesassa on n. 400 päiväkoti ja VAIN kahdessa aiotaan kokeilla läheisten päivää...
Se tuskin johtaa islamisaatioon, luterilaisen uskonnon kieltämiseen, isien ja äitien väheksyntään tai muuhun vastaavaan....
Mun mielestä taas nimipäivät pitää kieltää, koska omaa nimeäni ei ole kalenterissa. Tulee ihan hemmetin paha mieli, kun kaikki muut saavat nimipäiväonnitteluja, mutta mä en.
Ja sitten tosissaan: sääli, että ihmiset ovat nykyisin tällaisia mielensäpahoittajia ja tyhjän vollottajia.
Äitinpäivää pitää ehdottomasti viettää. Isänpäivästä ei niin väliä.
Entäs jos Tomppa ensitapaamisessa ei kehtaa kertoa tuntevansa olevansa helikopteriyksisarvinen?
Pitäiskö tosta valkoisesta ja heteromiehestä luopua, ettei Tomppa loukkaannu salaa, ja itke itseään illalla uneen? Aikamoiset paineet Tompalla nimittäin esittää muuta kuin ehkä kokee olevansa.
Onko sulla tapana muutenkin tehdä oletuksia ihmisistä? Aika julmaa. Pyydän itse asiassa poistoa viestillesi.
Tai en sittenkään, etten loukkaa mielipidettäsi.