Lue keskustelun säännöt.
Pyörryitkö, oksensitko tai ulostitko synnytyksessä?
Kommentit (98)
Pyörryin ja oksensin. Ulostamisesta en ole ihan varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Äidin kyvyttömyys yhteistyöhön", ihan järkyttävää tekstiä sairaalan taholta! Hirveää! Hoitajille tulisi antaa todella paljon koulutusta sanavalinnoista, tilannetajusta ja ihmisen kohtaamisesta.[/quote]
Eikö äiti ole kykenemätön yhteistyöhön, jos hän on tajuton tai lähes tajuton? Ymmärtäisin sen kyllä näin. Ei haluton, vaan kyvytön tilansa takia
2/3 ja sitten ne heittivät minut ulos salista.
En ole oksentanut tai pyörtynyt, mutta yhdessä synnytyksessä tuli ulostetta synnytyspöydälle. Tai en ole ihan varma, onko tämä ainoa kerta, mutta silloin huomasin, kun kätilö otti putsausvälineet.
Minulla on neljä synnytystä ja mies on joka kerralla ollut mukana. Ei ole ainakaan raportoinut kuin tästä yhdestä kerrasta.
Ja ei se ole olennaista! Oikea synnytyspelkojen lietsomisketju kai tämä taas.
Oksensin synnytyksen jälkeen mahanesteet, kun ei ollut muuta mitä tulla pihalle. Meinasin pyörtyä, kun tulin suihkusta. Synnytyssalissa vietin aikaa 23 h ennenkuin lapsi suostui tulemaan ulos.
Tämä jäikin ainoaksi lapseksi meille. Enää ei toista tulle kun ikää on jo 39...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä noita kaikkia. Supistusten aikana oksensin, ponnistaessa ulostin, ja synnytyksen jälkeen sängystä noustessa pyörryin. Toivoin että olisin pyörtynyt aiemmin, niin kamalaa synnytys oli.
Vierailija kirjoitti:
Ekassa synnytyksessä oksensin ilokaasusta, kahdessa muussa en sitä sitten enää halunnutkaan. Tokassa ja kolmannessa tuli ponnistaessa kakkaa.
Anteeksi kun kysyn, mutta aiheuttaako ilokaasu pahoinvointia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole oksentanut tai pyörtynyt, mutta yhdessä synnytyksessä tuli ulostetta synnytyspöydälle. Tai en ole ihan varma, onko tämä ainoa kerta, mutta silloin huomasin, kun kätilö otti putsausvälineet.
Minulla on neljä synnytystä ja mies on joka kerralla ollut mukana. Ei ole ainakaan raportoinut kuin tästä yhdestä kerrasta.
Ja ei se ole olennaista! Oikea synnytyspelkojen lietsomisketju kai tämä taas.
Ei kai nyt kukaan synnytyksessä kakkahätää pelkää. OMG, pakko saada iso avoleikkaus ettei vaan tule kakka!
Joo plöröpaskat lensi kätilön naamalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos suoli on aivan tyhjänä, niin ei sieltä mitään tule.
Vielä 90-luvulla oli tapana tehdä suolihuuhtelu ennen synnytystä. Sittemmin tavasta kai on luovuttu.
Minulle on ensimmäisessä synnytyksessä tehty ja se tuotti epämiellyttävän tunteen siitä, että pieraisee kätilön naamaan. Myöhemmissä synnytyisssä ei tehty ja tunnetta ei tullut, mutta kerran tuli vähän (miehen sanamuoto) kakkaa ponnistusvaiheessa.
Miettikää nyt missä puristuksessa suoli on? Totta kai sieltä tulee se ulos, mikä on tulossa.
En. Huusin kyllä, mutta en esim. tarvinnut kivunlievitystä. Vesi oli minulle hyvä kivunlievitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. Huusin kyllä, mutta en esim. tarvinnut kivunlievitystä. Vesi oli minulle hyvä kivunlievitys.
Ja toki tuossa olisi pitänyt olla "lääkkeellistä kivunlievitystä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esikoisen synnytyksessä oli epiduraali vielä päällä ponnistusvaiheessa, joten en varmaksi sano ettenkö olisi ulostanut.
Anteeksi synnyttämättömän tyhmä kysymys, mutta eikö sen hajusta huomaa jos ulostaa? Ymmärrän kyllä, että jos ihan tietoisuuden rajamailla hoippuu, niin ehkä sitten ei huomaa, mutta noin yleensä.
Mietin samaa. Jos vaikka isä mukana synnytyksessä niin se nyt ainakin hajusta huomaa jos joku kakkaa samassa huoneessa. Olen raskaana ja sanokaa typeräksi mutta en haluaisi kakata sängylle mieheni edessä.. siihen me kuitenkin varmaan ollaan menossa. Uskoisin että siinä hetkessä kakkaaminen on viimeinen murhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pyörtynyt ja paskonut. Jos suoli ei ole tyhjä ennen synnytystä, paskaa kyllä voi tulla.
Ilokaasusta tulee pahaolo ja päänsärky, mulla ainakin, mutta silti olen sitä vetänyt niin paljon kuin saa.
Velat provoilee?
En ole kuullutkaan, että joku pyörtyisi synnytyksessä? Kai me sitten oltiin niin paljon hyväkuntoisempia ja hoikempia 80-luvulla, että harvinaista.
Itse olen neljän lapsen äiti ja monet ystäväni ja tuttavani myös ja enemmänkin katrasta. Ollaan puhuttu synnytyksistä kyllä ja kukaan ei ole koskaan maininnut, että olisi pyörtynyt.
En siis väitä, etteikö voisi pyörtyä, mutta oletan, että se on hyvin harvinaista. Naisen hormonitoiminta ja psyyke kyllä "kieltää" pyörtymästä siinä tilanteessa.
Kyllä mun pska haisi. Mutta ehkä ememmän häiritsi että mua pieretti hirveesti koko synnytyksen, ja eihän niitä siinä voi pidätellä. Meinasin oksentaa omasta lemustani. Vanhempi kätilö vaan kysyi että alkaako nyt kunnolla tuntua vauva siellä alhaalla kun piereskelin.
Vierailija kirjoitti:
Oksensin synnytyksen jälkeen mahanesteet, kun ei ollut muuta mitä tulla pihalle. Meinasin pyörtyä, kun tulin suihkusta. Synnytyssalissa vietin aikaa 23 h ennenkuin lapsi suostui tulemaan ulos.
Tämä jäikin ainoaksi lapseksi meille. Enää ei toista tulle kun ikää on jo 39...
Miten ihmeessä sinulle ei tehty sektiota? :O Etkö tee toista lasta, koska ensimmäisen synnytys kuulosti niin vaikealta?
Vierailija kirjoitti:
Olen pyörtynyt tai oikeastaan mennyt kipushokkiin. Mies kertoi jälkeenpäin, miten olin ihan sinihuulinen ja kuolleen näköinen, kun kätilö läpsi poskille ja selitti, että tämä äiti ei nyt pakene minnekään, käyrän mukaan ei ole edes supistusta. Sitten romahtivat vauvan sydänäänet ja paikalle tuli toinen kätilö, joka oli huutanut minulle, että nyt ei ole oikea aika nukkua, nyt ryhdytään kohta ponnistamaan. Vasta kun mies oli kysynyt, että hengittääkö se edes enää, oli alkanut tapahtua.
Missä tämä tapahtui?
Eiköhän siinä tarkoiteta turhanaikaista ponnistelua, samaa mitä sinun elämäsi on noin ylipäätään.