Pyörryitkö, oksensitko tai ulostitko synnytyksessä?

Oksensin monta kertaa, mutta en enää synnytyssalissa.

Ulostamisesta en mene varmaksi sanomaan, mutta en luultavasti.

Pyörtymisestä vain haaveilin.

Oksensin muutaman kerran. Ulostamisesta en tiedä.

En pyörtynyt, enkä oksentanut kummassakaan synnytyksessä. Mutta minun on vaikea kuvitella miten voisi synnyttää ulostamatta.

Aikani mietiskelin kuinka hassulta tuntuu kun sisuksia kaivellaan. Havahduin kun kuulin vauvan rääkäisyn, oli siis saatu tongittua kunnialla ulos. Sektio. :D

Pyörtynyt en kertaakaan, ensimmäisessä oksensin, ilokaasusta. Sittemmin jätin lääkkeet pois hommasta. Kaikissa ponnistusvaiheessa olen aika varmasti ulostanut, mutta en ole sitä erityisemmin huomioinut.

Mukavat muistot on kolmelta aiemmalta kerralta ja ihan hyvin mielin odotan nyt neljättä synnytystä.

Ei mitään noista.Tuskaista itkua taisin vähän tuhertaa.

Kai sen nyt tietää, jos ulosti...

Esikoisen synnytyksessä en mitään näistä tietääkseni. Suoli tyhjeni omaan tahtiin jo ennen sairaalaan menoa supistusten välissä. Tosin esikoisen synnytyksessä oli epiduraali vielä päällä ponnistusvaiheessa, joten en varmaksi sano ettenkö olisi ulostanut.

Kuopuksen synnytys kesti alle 2 tuntia  ja vaikka supisten välissä kävinkin vessassa niin kaikki tavara ei ehtinyt tulla ulos. Näin ollen ponnistaessa tuli viimeiset kakat ulos. Tämä synnytys meni luomuna, joten myös tunsin alapäällä mitä tavaraa siellä liikkui :-D

Jos ei suoli ei tyhjene itsekseen eikä anneta peräruisketta niin jokaisella tulee viimeistään ponnistettaessa peräpäästä ulos loppu uloste mitä peräsuolessa on. Kätilöille normimeininkiä ja siivoavat pois ennen vauvan ulostuloa vähin äänin ja kommentoimatta. 

Olen pyörtynyt tai oikeastaan mennyt kipushokkiin. Mies kertoi jälkeenpäin, miten olin ihan sinihuulinen ja kuolleen näköinen, kun kätilö läpsi poskille ja selitti, että tämä äiti ei nyt pakene minnekään, käyrän mukaan ei ole edes supistusta. Sitten romahtivat vauvan sydänäänet ja paikalle tuli toinen kätilö, joka oli huutanut minulle, että nyt ei ole oikea aika nukkua, nyt ryhdytään kohta ponnistamaan. Vasta kun mies oli kysynyt, että hengittääkö se edes enää, oli alkanut tapahtua.

Joo mutta vaimolla se oli vielä rankempaa.

Vierailija kirjoitti:

 esikoisen synnytyksessä oli epiduraali vielä päällä ponnistusvaiheessa, joten en varmaksi sano ettenkö olisi ulostanut.

Anteeksi synnyttämättömän tyhmä kysymys, mutta eikö sen hajusta huomaa jos ulostaa? Ymmärrän kyllä, että jos ihan tietoisuuden rajamailla hoippuu, niin ehkä sitten ei huomaa, mutta noin yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Olen pyörtynyt tai oikeastaan mennyt kipushokkiin. Mies kertoi jälkeenpäin, miten olin ihan sinihuulinen ja kuolleen näköinen, kun kätilö läpsi poskille ja selitti, että tämä äiti ei nyt pakene minnekään, käyrän mukaan ei ole edes supistusta. Sitten romahtivat vauvan sydänäänet ja paikalle tuli toinen kätilö, joka oli huutanut minulle, että nyt ei ole oikea aika nukkua, nyt ryhdytään kohta ponnistamaan. Vasta kun mies oli kysynyt, että hengittääkö se edes enää, oli alkanut tapahtua.

Kerro lisää mitä sitten tapahtui.

Vierailija kirjoitti:

Olen pyörtynyt tai oikeastaan mennyt kipushokkiin. Mies kertoi jälkeenpäin, miten olin ihan sinihuulinen ja kuolleen näköinen, kun kätilö läpsi poskille ja selitti, että tämä äiti ei nyt pakene minnekään, käyrän mukaan ei ole edes supistusta. Sitten romahtivat vauvan sydänäänet ja paikalle tuli toinen kätilö, joka oli huutanut minulle, että nyt ei ole oikea aika nukkua, nyt ryhdytään kohta ponnistamaan. Vasta kun mies oli kysynyt, että hengittääkö se edes enää, oli alkanut tapahtua.

Mitä alkoi tapahtua?

Vierailija kirjoitti:

Joo mutta vaimolla se oli vielä rankempaa.

Ehhehee!:D

Kysymykseen, en ole tehnyt noista mitään.

Vierailija kirjoitti:

En pyörtynyt, enkä oksentanut kummassakaan synnytyksessä. Mutta minun on vaikea kuvitella miten voisi synnyttää ulostamatta.

Ei kai sitä ulostetta tule jos ei ole syönyt mitään..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 esikoisen synnytyksessä oli epiduraali vielä päällä ponnistusvaiheessa, joten en varmaksi sano ettenkö olisi ulostanut.

Anteeksi synnyttämättömän tyhmä kysymys, mutta eikö sen hajusta huomaa jos ulostaa? Ymmärrän kyllä, että jos ihan tietoisuuden rajamailla hoippuu, niin ehkä sitten ei huomaa, mutta noin yleensä.

Muista en tiedä, mutta omasta puolestani voin sanoa vajoavani pikkuhiljaa synnytyksen aikana sellaiseen jännään kuplaan, jossa en ole oikeastaan kovinkaan tietoinen siitä mitä ympärillä tapahtuu. En esimerkiksi kuule puhetta tai mitään laitteiden piipityksiä enkä puhu itsekään. Sitä kääntyy silleen jännästi sisäänpäin ja on tietoinen oikeastaan vain siitä mitä pitää tehdä, mihin asentoon mennä, milloin ponnistaa. Ja jotenkin on vastaanottavainen vain niille kehon viesteille. Eli ei, ei siinä esimerkiksi haista mitään millä ei ole merkitystä. Keskittyminen on niin täydellistä ja muun poissulkevaa. Ja siis ihan positiivinen juttu on se kupla, ei siis silleen pajalla tavalla tajunnan rajamailla oloa ole ollenkaan, siis minulla ainakaan.

Oksensin ja ulostin.

Oksensin kivusta juuri ennen ponnistusvaiheen alkua.

Mulla on neljä erilaista synnytystä takana enkä todellakaan ole oksentanut, kakannut tai pyörtynyt.

Suoli tyhjenee ennen synnytystä yleensä ja kaikki kipushokit taitaa olla melkolailla keksittyjä.

Kätilöt kuitenkin on niin ammattitaitoista porukkaa että haistelevat äidin kunnon ja kyllä se epi pistetään tuskaisimmille ihan jo puoliväkisin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pyörtynyt, enkä oksentanut kummassakaan synnytyksessä. Mutta minun on vaikea kuvitella miten voisi synnyttää ulostamatta.

Ei kai sitä ulostetta tule jos ei ole syönyt mitään..

Niin tuossa kysymyksessä ei oikein määritelty, mitä synnytyksen vaihetta tarkoitettiin. Normaalisti ruoansulatukanavassa on aina jonkin verran tavaraa, joka aikanaan tulee ulos, eli se mitä siellä oli kun synnytys alkaa, ehtii sieltä keskimääräisen synnytyksen koko keston aikana myös poistua. Mutta ehkä tässä ei tarkoiteta sitä, että käy avautumisvaiheen alkuaikana normaalisti pöntöllä paskalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pyörtynyt tai oikeastaan mennyt kipushokkiin. Mies kertoi jälkeenpäin, miten olin ihan sinihuulinen ja kuolleen näköinen, kun kätilö läpsi poskille ja selitti, että tämä äiti ei nyt pakene minnekään, käyrän mukaan ei ole edes supistusta. Sitten romahtivat vauvan sydänäänet ja paikalle tuli toinen kätilö, joka oli huutanut minulle, että nyt ei ole oikea aika nukkua, nyt ryhdytään kohta ponnistamaan. Vasta kun mies oli kysynyt, että hengittääkö se edes enää, oli alkanut tapahtua.

Kerro lisää mitä sitten tapahtui.

Hätäsektio - vauvan kunto oli kuulemma pääasia, koska minä olin kieltäytynyt toimimasta yhteistyössä kätilöiden kanssa. Hankala toimia mitenkään, kun ei ole tajuissaan. Muistan vain sen, miten järkyttävä paha olo ja karmea kipu tulvi ylitse ja luulin oksentavani,mutta putosin johonkin mustaan. Heräsin teholla. Mutta epikriisissä lukee, että "leikkausindikaationa sikiön sydänkäyrän heikkeneminen ja äidin kyvyttömyys yhteistyöhön".