Eron jälkeen mies ei maksa yhteisestä asunnosta

Kuka hullu mitään vuokraa maksaa, jos on vara ostaa se puolikas itselleen. 

Aika väsähtänyt juttu, ei kukaan ole noin tyhmä. Mutta jos tämä nyt olisikin totta niin ota ap myös huomioon että mitä jos exäsi kuolee. Kyllä, nuoriakin ihmisiä kuolee aivan yllättäen. Olisi paljon parempi järjestää näin levällään olevat asiat kuntoon kun vielä voi. Kuolinpesän kanssa asiat on aina mutkikkaampia.

Vierailija kirjoitti:

Kuka hullu mitään vuokraa maksaa, jos on vara ostaa se puolikas itselleen. 

Eikä mikään oikeusaste tuossa kohtaan määrää mitään vuokranmaksuvelvollisuutta.

Meillä on toisinpäin tilanne, eli minä asun lasten kanssa asunnossa. Ero on vireillä ja ositus menossa. Varmistin lakimieheltä, että mies ei voi periä minulta vuokraa ennenkuin eron tultua voimaan.

Jos olet muuttanut pois kotoa ja mies on jäänyt lasten kanssa sinne, sinun on huomioitava, että jossain vaiheessa joudut kyllä maksamaan elatusmaksujakin. Meillä elatusmaksut lankeaa maksettavaksi heti kun ositus on tehty, koska ovat jotakuinkin samansuuruiset.

Nyt myyt äkkiä sille exälle! Jos vuoden omistamisen jälkeen jäisi vielä rahaakin käteen niin hyvä. Lisäksi ei tartte maksaa välittäjälle.

Siis ei kai kukaan ihan oikeasti voi kuvitella että voi käyttää exän vakuuksia oman omaisuuden kartuttamiseen. Haloo valot päälle AP ja omaa pesämunaa keräämään.

Vierailija kirjoitti:

Ostaja maksaa varainsiirtoveron stupido.

Äh, väsyneenä vastasin eilen enkä tajunnut, että puhuitte varainsiirtoverosta. Minä tarkoitin asunnon myyntivoitosta maksettavaa veroa (joka on tosin paljon enemmän kuin 2%), jonka ap maksaa myydessään asunnon jossa ei ole asunut yhtäjaksoisesti vähintään 2v.

Vierailija kirjoitti:

Olet nainen, otat kaiken tunteellisesti, et mieti järjellä yhtään, kostoakin haluat, ilmeisesti mies halusi erota, ja löysi paremman.

Ainoa oikea tapa toimia on, siis ainoa, on päästä eroon asunnosta ja miehestä, ASAP myymälle se kenelle tahansa ASAP. On hyvin todennäköistä että asuntomarkkinoille tulee korjausliike, myy se pois, vielä kun voit tehdä se ilman tappiota.

MYY !!!

Hän ei ole nainen, vaan miestonttu.

Johan tämä on paljastunut.

Käytännössä AP haluaisi siis käyttää ex-miehensä omaisuutta vakuutena oman omaisuuden kartuttamiseen. Olisihan se AP:n kannalta hyvä juttu, jos asunnon arvo mystisesti pomppaisi. Exän kannalta tilanne on kuitenkin toinen, miksi hän sallisi oman omaisuuden käyttämisen AP:n lainan takauksena? Hän kuitenkin voi tarvita samaa vakuutta omissa myöhemmissä lainoissa. Käytännössä ex pääsee yhteisomistajuudesta eroon halutessaan, viimeistään oikeuden ja omaisuuden myynnin kautta.

Lisäksi AP on nyt uskonut vähän liikaa exsänsä ja hänen kavereiden sijoitusneuvoja. Ei ole olemassa varmaa diiliä, jonka jälkeen asunnon arvo pomppaa korkeuksiin. Asuntosijoittamisesta tulee lisäksi kuluja, onko AP:lla varaa esimerkiksi maksaa puolet uudesta jääkaapista hajonneen tilalle ja mahdolliset ylimääräiset taloyhtiön kulut? Onko myös varaa hoitaa omaa osuuttaan lainasta, vuokra ei kuitenkaan tule kattamaan kaikkia kuluja ja verot siitä menevät myös. Eli jos puolet vastikkeesta ja laina on sen 400€, niin esim. 300€ vuokralla AP:lle jää edelleen useampi satanen kuukaudessa maksettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asunto-osake miehen kanssa yhteinen. Ostettiin hyvältä paikalta vuosi sitten ja nyt meni lusikat jakoon. Muutin pois asunnosta vuokralle ja mies jäi yhteiseen asuntoon. Nyt mies sitten sanoi että minun täytyy vieläkin maksaa puolet lainasta ja vastikkeesta niinkun tähänkin asti koska asunto on yhteinen VAIKKA EN ASU SIELLÄ. Hän tarjoutui ostamaan mutta olen maksanut vasta niin vähän ettei tulisi kuin alle 2000e enemmän kuin mitä varainsiirtovero oli. Lisäksi arvonnousu houkuttelee mutta en tosiaankaan ole maksamassa asumiskuluja puoliksi asunnosta jossa en edes asu. Emme olleet naimisissa eli ainut omaisuutemme puoliksi on tämä osake. En tahtoisi myydä osaketta miehelle koska muuta omaisuutta ei ole kertynyt vielä ja mies tahtoo pitää toisen puolen itsellään tai ostaa minunkin osan eikä missään tapauksessa myydä pois vaan laittaa vuokralle kun itse muuttaa pois joskus. Eikö kuitenkin olisi kohtuullisinta että hän maksaa asumisestaan ja minä omastani siellä missä itse asun? Mistä saan oikeusneuvoja tai muuta kun tämä ei ole kuitenkaan avioero?

Jos puolet lainasta on sinun nimissäsi, totta kai joudut oman osuutesi hoitamaan. Käytännössä nyt vaadit, että hän kerryttäisi sinulle lisää omaisuutta, mikä ei ole kohtuullinen vaatimus teidän tilanteessanne. Loppujen lopuksi teillä on vain kolme vaihtoehtoa: 1) sinä lunastat miehen osuuden asunnosta ja otat koko lainan nimiisi, 2) mies tekee saman tai 3) myytte asunnon kolmannelle, maksatte lainan pois ja jaatte keskenänne myyntivoiton. Muita vaihtoehtoja ei ole. Mies voi pakottaa sinut kolmanteen vaihtoehtoon vaikka et siihen itse suostuisi ja sinä tietysti voit pakottaa hänet.

On vaihtoehto 4. Mies maksaa sinulle vuokraa sinun osuudestasi (eli puolet asunnon käyvästä vuokrasta), ja sinä hoidat laina- ja vastikeosuutesi asianmukaisesti. Vuokratuloista tosin menee veroja 30%, mutta ehkä pitkällä tähtämiellä, jos asunnon arvo nousee, tämä on sinulle kannattava vaihtoehto. Sinun tulee siis maksaa osuutesi lainasta ja vastikkeesta, koska olet osakas, mutta mies ei voi asua asunnossa ilman korvausta sinulle. Ehkä mies voisi maksaa hoitovastikkeen kokonaan, sehän ei kerrytä omaisuutta, mutta se kannattaa vain jos se vastaa vuokrasta saatavia nettotuloja.

Jos maksatte asunnosta yht esim 1000€/kk, eihän siitä mene korkoihin kuin ehkä 100€/kk eli 900€/kk lyhennätte lainaa, joka varmaan myös teidän yhteinen. Joten miksi miehen pitäisi maksaa sun lainasi lyhennyskin ja sulle kertyisi pääomaa? Lainat joudutte maksamaan puoliksi tietysti, mutta hän maksakoon vuokraa yhteisomistajille esim 1000€/kk, josta sinä saat siis veronalaista vuokratuottoa 500€/kk...

Oikeasti ap sinusta olisi reilua että mies maksaa kaikki asunnon kulut, mutta tulevaisuudessa sinä saat rahat myymisestä?? Suostuisitko tuohon itse jos sinä jäisit asuntoon?

miten joku nainen voi olla noin ahne bitch, luovu nyt asunnosta ja unohda se rahan palvonta

ällöttävä akka

Miksi ylipäätään yhteislaina jos toisella osapuolella ei ole vakuuksia!? Typerintä mitä voi kuulla varsinkin kun kyseessä on avoliitto. Lukiossa oli aikoinaan lakitiedon kurssi. Suosittelen lämpimästi! AP kanta on mielestäni nolo ja perusteeton, mutta on hänen miehensäkin toiminut harvinaisen typerästi ottaessaan yhteislainan. Miksei ottanut suoraan omaa jos AP ei ole itse tajunnut säästää omaa asuntoa varten tai muutenkaan omista mitään vakuuksia. Eikös tälläisten pitäisikin asua itse vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asunto-osake miehen kanssa yhteinen. Ostettiin hyvältä paikalta vuosi sitten ja nyt meni lusikat jakoon. Muutin pois asunnosta vuokralle ja mies jäi yhteiseen asuntoon. Nyt mies sitten sanoi että minun täytyy vieläkin maksaa puolet lainasta ja vastikkeesta niinkun tähänkin asti koska asunto on yhteinen VAIKKA EN ASU SIELLÄ. Hän tarjoutui ostamaan mutta olen maksanut vasta niin vähän ettei tulisi kuin alle 2000e enemmän kuin mitä varainsiirtovero oli. Lisäksi arvonnousu houkuttelee mutta en tosiaankaan ole maksamassa asumiskuluja puoliksi asunnosta jossa en edes asu. Emme olleet naimisissa eli ainut omaisuutemme puoliksi on tämä osake. En tahtoisi myydä osaketta miehelle koska muuta omaisuutta ei ole kertynyt vielä ja mies tahtoo pitää toisen puolen itsellään tai ostaa minunkin osan eikä missään tapauksessa myydä pois vaan laittaa vuokralle kun itse muuttaa pois joskus. Eikö kuitenkin olisi kohtuullisinta että hän maksaa asumisestaan ja minä omastani siellä missä itse asun? Mistä saan oikeusneuvoja tai muuta kun tämä ei ole kuitenkaan avioero?

Jos puolet lainasta on sinun nimissäsi, totta kai joudut oman osuutesi hoitamaan. Käytännössä nyt vaadit, että hän kerryttäisi sinulle lisää omaisuutta, mikä ei ole kohtuullinen vaatimus teidän tilanteessanne. Loppujen lopuksi teillä on vain kolme vaihtoehtoa: 1) sinä lunastat miehen osuuden asunnosta ja otat koko lainan nimiisi, 2) mies tekee saman tai 3) myytte asunnon kolmannelle, maksatte lainan pois ja jaatte keskenänne myyntivoiton. Muita vaihtoehtoja ei ole. Mies voi pakottaa sinut kolmanteen vaihtoehtoon vaikka et siihen itse suostuisi ja sinä tietysti voit pakottaa hänet.

On vaihtoehto 4. Mies maksaa sinulle vuokraa sinun osuudestasi (eli puolet asunnon käyvästä vuokrasta), ja sinä hoidat laina- ja vastikeosuutesi asianmukaisesti. Vuokratuloista tosin menee veroja 30%, mutta ehkä pitkällä tähtämiellä, jos asunnon arvo nousee, tämä on sinulle kannattava vaihtoehto. Sinun tulee siis maksaa osuutesi lainasta ja vastikkeesta, koska olet osakas, mutta mies ei voi asua asunnossa ilman korvausta sinulle. Ehkä mies voisi maksaa hoitovastikkeen kokonaan, sehän ei kerrytä omaisuutta, mutta se kannattaa vain jos se vastaa vuokrasta saatavia nettotuloja.

Miksi ihmeessä mies maksaisi vuokraa ap:lle, jos hänellä on mahdollisuus ostaa ap:n osuus (tai kokonaan uusi asunto) ja kerryttää sillä summalla omaa omaisuuttaan. Miksi hän ap:n pussiin pelaisi.

Kun mä muutin pois yhteisestä asunnosta, myin ilomielin oman puolikkaani siitä sopuhintaan ex-miehelleni. Helppo kauppa, sain kutakuinkin omani pois ja pystyin käyttämään rahoja oman mieleni mukaan (säästin hetken ja käytin uuden asunnon ostoon). Ei tullut mieleenkään, että en myisi, ja osallistuin tietysti lainanlyhennyksiin ihan normaalisti, kunnes saimme kaupat tehtyä.

Vastiketta en maksanut, mutta tämä yhteisestä sopimuksesta ja sen takia, että eksällä oli jo uusi asuinkumppani odottamassa sisäänmuuttoa, kun minä muutin pois.

Tottakai alat periä asunnon mukaista käypää vuokraa mieheltäsi. Siitä vähennetään tietysti yhtiövastike, jos maksatte sen puoliksi.

Mies olisi valmis ostamaan ap ulos. Mutta ap ei suostu tähän, kun hänen mielestä rakennuksen arvo nousee 10v päästä taianomaisesti korkealle? Ap on tyhmä ja todella ahne.

Ap haaveilee nyt kuviosta, jossa hän pitää osuutensa omistusasunnosta ja alkaa saada siitä vuokratuloa, joka kattaa lainanhoitokulut. Ap siis haaveilee ryhtyvänsä asuntosijoittajaksi, joka sitten 10 vuoden päästä realisoi omaisuutensa ja ostaa niillä voittorahoilla oman asunnon.

Oletko kysynyt pankista mielipidettä?

Kun olet aikoinaan ottanut lainaa teidän yhteiseen asuntoon, se on ollut teidän koti. Jos olisitte silloin kertoneet pankille, että haette sen 350 000 euroa lainaa sijoitusasuntoon, pankki olisi käyttänyt ihan eri kriteereitä. Todennäköisesti pankki olisi sanonut ettei anna.

Ymmärrätkö ollenkaan, että oma asunto ja sijoitusasunto on rahoittajan näkökulmasta ihan eri asia? Ja että et voi tosta noin vaan vaihtaa nykyistä omistusasuntoasi sijoitusasunnoksi ilman, että kerrot siitä pankille. Jos se olisi velaton asunto, voisit sen tehdäkin, mutta niin kauan kuin teillä on velkaa, joudut kysymään asiaa pankista.

Ja ymmärrätkö, että voidaksesi olla asuntosijoittaja, sinun pitäisi pystyä maksamaan sekä sen sijoitusasunnon kulut plus sen asunnon kulut, jossa itse asut eli kahta kämppää? Millä tuloilla pystyt maksamaan sekä vuokraa että lainanlyhennyksiä plus vastikkeet plus mahdolliset rempat?

Ja vielä. Ymmärräthän, että asunnon arvon nousu on täysin hypoteettista. Sitä vastoin täysin todellisuutta on se, että jossain vaiheessa korot nousee. (Tämä on pitänyt käydä pankissa läpi lainaneuvotteluissa). Se meinaa sitä, että sinun lainanhoitokustannukset voivat nousta nopeasti ja reippaasti niin, ettei asunnosta saatava vuokra riittäkään.

Ja sitten kun samaan aikaan käy niin, ettei edes asunnon arvo nouse, voit löytää itsesi tilanteesta, jossa sinulla on enemmän velkaa kuin asunnon arvo on.

Mene nyt hyvä ihminen sinne pankkiin ja ne kertovat sinulle tämän.

Omistusasuminen ei sovi kaikille ja asuntosijoittaminen vielä harvemmalle.

Toisen puolison jäädessä asumaan yhteiseen asuntoon, on pois muuttava puoliso oikeutettu saamaan asumiskorvausta. Tyypillinen asumiskorvaus on noin 75% käyvästä vuokrasta, kukin tapaus tutkittava erikseen. Mikäli homma ei mene heti yhteiseen asuntoon linnoittautuneen kaaliin, on syytä anoa pesänjakajaa käräjäoikeudelta. Sellaisen saa soittamalla lakiasiaintoimistoon ja antamalla SOTU:t heille. He vastaavat, että OK, esteellisyyttä ei ole. Sinä anot pesänjakajaa itse käräjäoikeudelta, jolloin pesänjakaja alkaa selvitellä näitä asumiskorvauksia viran puolesta. Sen jälkeen tarvitset harkintasi mukaan oikeusavustajan, joka auttaa pesänjakajan informoimisessa ja kertoo lopulta, onko vastapuolen näkökohdat liiallisesti huomioitu pesänjakajan toimesta, käräjäoikeuden tuomiossa. Silloin voit lakimiehesi avulla moittia pesänjakajan tuomiota ja homma jatkuu, kustannukset nousevat, jee!

Kustannukset normaalissa perheessä:

1) Lakimies: 900,- ... 7.000,-

2) Pesänjakaja: 4.000- .... 8.000,-

Lakimies ei ole kallis, oma tyhmyytesi ja riidanhalusi on äärettömän kallis. Onnea matkalle. Nopeus on halpaa! Valitettavasti vastapuoli on aina nurkassa siiliasennossa ja kalliiksi tulee. On todella sääli, ettei tähän ole mitään inhimillistä ratkaisua, joka hyödyttäisi kaikkia?

Mutta miten lakimiehet sitten eläisivät? Kohta ei enää elä, kun tulee appsit, johon voi syöttää faktat...iihahaa....tosin maksoin jo lakimiehille....

Jos ap kerran ei suostu asunnon myyntiin hän ei voi myöskään pakottaa miestä maksamaan vuokraa. Se mitä hän voi tehdä on muuttaa itsekin takaisin asuntoon.