Lue keskustelun säännöt.
Eron jälkeen mies ei maksa yhteisestä asunnosta
31.10.2017 |
Asunto-osake miehen kanssa yhteinen. Ostettiin hyvältä paikalta vuosi sitten ja nyt meni lusikat jakoon. Muutin pois asunnosta vuokralle ja mies jäi yhteiseen asuntoon. Nyt mies sitten sanoi että minun täytyy vieläkin maksaa puolet lainasta ja vastikkeesta niinkun tähänkin asti koska asunto on yhteinen VAIKKA EN ASU SIELLÄ. Hän tarjoutui ostamaan mutta olen maksanut vasta niin vähän ettei tulisi kuin alle 2000e enemmän kuin mitä varainsiirtovero oli. Lisäksi arvonnousu houkuttelee mutta en tosiaankaan ole maksamassa asumiskuluja puoliksi asunnosta jossa en edes asu. Emme olleet naimisissa eli ainut omaisuutemme puoliksi on tämä osake. En tahtoisi myydä osaketta miehelle koska muuta omaisuutta ei ole kertynyt vielä ja mies tahtoo pitää toisen puolen itsellään tai ostaa minunkin osan eikä missään tapauksessa myydä pois vaan laittaa vuokralle kun itse muuttaa pois joskus. Eikö kuitenkin olisi kohtuullisinta että hän maksaa asumisestaan ja minä omastani siellä missä itse asun? Mistä saan oikeusneuvoja tai muuta kun tämä ei ole kuitenkaan avioero?
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sä oot nyt ihan helvetin tyhmä. Sun exän ei tarvitse tehdä sun kanssa mitään. Anna sen ostaa se sun puolikas. Sä ET tule voittamaan tätä sotaa.
No jos sota on se, että joutuuko mies maksamaan vuokraa, niin ei ole epäilystäkään etteikö ap voittaisi oikeudessa. Mutta helpoimmalla toki pääsee jos vaan myy osuutensa. Mutta ei kukaan nyt niin tyhmä ole, että suostuu siihen että toinen jää ilmaiseksi asumaan toisen puoliksi omistamaan asuntoon.
Ihan mielenkiinnosta, millä mies perustelee, että saa asua asunnossa ilmaiseksi, käyttää siis sinun osuuttasi korvauksetta, mutta sinun tulee maksaa puolet lainasta ja vastikkeesta?
Ap ei auttamatta voittaisi oikeudessa sillä hänen osuudelleen on ostaja, ex-mies. Ap ei voi millään perusteella pitkittää myyntiä, eikä varsinkaan sillä millä hän nyt yrittää.
Kyse on vuokranmaksuvelvoitteesta, ei asunnon myynnistä. Ei oikeus sillon edes ota kantaa asunnon myyntiin. Ihan sama kuka asunnon olisi ostamassa. Se ottaa kantaa siihen, että onko exällä velvollisuus maksaa vuokraa asuessaan asunnossa, sekä siihen, paljonko kohtuullinen vuokra on. Ei ap:lla ole velvollisuutta myydä osuuttaan exälleen ja mieshän ei ulkopuoliselle suostunut myymään.
Voi pyhä yksinkertaisuus. Totta kai ex omassa vastineessaa tuo esille miksi vuoran vaatiminen kohtuutonta.
Millä taas ei ole mitään merkitystä, koska fakta on se että ex asuu asunnossa, josta ap omistaa puolet ja jonka käytöstä ap haluaa korvauksen. Sitä ei muuta se, että ap ei suostu osuuttaan exälle myymään. Ei se asia muuksi muutu vaikka kuinka toivoisit.
No voi hyvänen aika. Ei exää voi pakottaa vuokraa maksamaan omasta talostaan tai sen puolikkaaseen. Ex voi periaatteessa vaan tuumata, että ap voi muuttaa takas asuntoon jos ei rahat riitä maksamaan samaan aikaan vuokraa muualle ja lyhentämään lainaa.
Itse asiassa juuri tuosta syystä toisinaan jo eronneet parit asuvat siihen asti saman katon alla, että asuntokaupat syntyy tavalla tai toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laina on 50%/50% molempien. Tätä lainaa varten tehtiin uusi lainanhoitotili johon pääsee molempien verkkopankissa, mihin menee molempien omilta tileiltä samat summat rahaa ja sieltä taas automaattisesti lainanlyhennys ja vastike. Jos mieheltä saisin vuokran niin tietysti käyttäisin summan noihin maksuihin enkä odottaisi että mies kartuttaa minulle omaisuutta. Samoin jos saisin vuokran kolmannelta osapuolelta käyttäisin sen myös lainaan ja vastikkeeseen. Eli itse teen omaisuutta kunhan vain pääsen alkuun niinkuin nyt olen päässyt. Se on vaan vaikeaa jos matto vedetään alta ja pakotetaan myymään mahdollisuus omaisuuteen tulevaisuudessa.
Kiitos neuvoista ja muutamasta kannustavasta viestistä. Harkitsen tuota lakimiestä jos mies ei suostu kompromissiin. Harkitsen myös että ehdotan pienempää kuin 400e vuokraa.
AP
Tajuat kai, ettei miehen ole järkevää suostua tuohon vuokranmaksuun. Silloinhan hän tavallaan maksaisi sinulle asuntoa. Kaipa hän mieluummin myy tuon ja ostaa kokonaan uuden asunnon (kun hänellä vakuuksiakin on) ja käyttää sen "vuokrankin" oman asuntonsa lainan maksuun.
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä naisia!
Meitä naisia?
Ainoa voi voi on ap, joka sekin todennäköisesti on kilttimiehen mielikuvitusnainen.
Se, että ap on vapaaehtoisesti poistunut omistamastaan asunnosta ei oikeuta perimään vuokraa. Eikä omista vastuistakaan, laina ja vastike, voi luistaa.
Haluaisin uskoa, että provohan tämä, mutta seuraan vierestä avoeroa, jossa myös mahdoton näyttää toisen osapuolen mielestä mahdollisesta. Osapuoli kun oli jo päättänyt, mitä kaikkea tulevaisuudessa tehdäänkään toisen omaisuudella (maata ja metsää ja mitä siellä on), eikä eron tullen mitenkään ymmärtänyt, että ero saattaa vähän vaikeuttaa näitä sinällänsä ihan lupaavia tulevaisuuden kuvia.
AP, oletko oikeasti sitä mieltä, että exän pitää sitoutua kanssasi yhteiseen asuntolainaan 10 vuodeksi makselemaan vuokran kautta puolta sinun lainoistasi? Miksi hitossa hän sen tekisi? No, tässä on oppirahat miehellekin. Kai joku näistä piirteistä tuli esiin jo ennen asunnon ostoa, tarkoitan siis mm. tyhmyyttä, ahneutta ja itsekkyyttä. Minkä johdosta mies vain joutunee myymään asunnon kolmannelle osapuolelle. Vapautuupa toisaalta vakuudet uuden asunnon ostoon.
Voin vain kuvitella, minkälaista olisi tavata mies, suhteen edetä pidemmälle, puheeksi tulee yhteisen asunnon osto, vaikkapa ihan talon, jolloin tietysti oletusarvo on, että kumpikin rahoittaa sitä omalla asunnollaan. Jolloin mies: ei ei mähän olen tässä vaan vuokralla, laina on exän kanssa yhteinen, ootellaan nyt viidettätoista vuotta, että asunnon hinta nousee, kun eihän exän tulevaisuutta voi tuolleen varastaa! Kiva olisi tietysti kuulla tämä kolmansillakin treffeillä, että niin semmoinen juttu sitten, että exän kanssa on yhteinen asuntolaina niin kauan kuin hän päättää, että asunnon hinta on noussut tarpeeksi rahoittaakseen hänen tulevaisuuden toiveensa.
Vaikka siitä kai tässä taitaakin olla kysymys. Pyrkimyksestä roikkua exän elämässä edes lainan kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hämmentävvä miten ihmeellistä sekoilua tämänkin aiheen tiimoilta tässä ketjussa on. Omasta puolestani koetan hiukan valaista asiaa (kun olen ollu tvastaavassa tilanteessa ja muutenkin asuntoja ostellut ja myynyt) seuraavien tekemieni oletusten puitteissa:
- ap ja exä ovat ostaneet yhteisen asunnon (omistus 50/50) ja ottaneet sen maksamista varten yhteisen lainan.
- ap on muutrtanut pois asunnosta, exä asuu siellä yhä.
Lainanhoidon kannalta tilanne tarkoittaa, että molempien on yhteisvastuullisesti hoidettava lainaa. Jos toinen ei hoida, toisen on pakko hoitaa sitä kokonaan. Asunnon omistussuhteeseen tällä ei ole vaikutusta, se on koko ajan 50/50 vaikka toinen osapuoli ei hoitaisikaan omaa osaansa lainasta. Asunto (ja muuta vakuutta ilmeisesti) on lainan vakuutena joten jos laina jää hoitamatta, pankki ottaa vakuudet haltuunsa ja realisoi ne. Se kuka ne muut vakuudet omistaa, on periaatteessa merkityksetöntä.
Asuntoon asumaan jäänyt on velvollinen maksamaan vuokraa toiselle osapuolelle. Käytännössä vuokraa on vaikea periä varsinkin jos siitä ei ole sopimusta.
Kolmas ja tärkein seikka on se, että jos ryhdytään riitelemään, on edessä oikeuskäsittely. Se on aina kallista, erittäin kallista (ellei ole varaton ja oikeutettu ilmaiseen oikeusapuun. Kumpikaan ei ole tässä tilanteessa varaton). Käsittääkseni tässä tapauksessa on kuitenkin kyse sen verran pienistä summista, että ne tulevat hupenemaan moninkertaisina lakimiesten palkkioihin, joita toista osapuolta ei tuomita korvaamaan
Tilanteessa kannattaa siis ehdottomasti pyrkiä sopuratkaisuun. Yksinkertaisin sopuratkaisu on että ap myy osuutensa exälleen kuten tämä on ehdottanutkin, koska exällä selvästi on enemmän varallisuutta ja kyky hoitaa asuntovelka yksinkin. Mikäli päädytään yhteisomistukseen, on syytä tehdä keskinäinen yksityisoikeudellinen sopimus siitä, miten yhteisomistus järjestetään ja miten se puretaan jos jompikumpi osapuoli niin haluaa. Sopimus on vapaamuotoinen ja siinä määritellään miten yhteinen laina hoidetaan ja miten asumaan jäänyt osapuoli korvaa asumisensa. Ilman tällaista sopimusta ja yhteisymmärrystä sen sisällöstä yhteisomistus tuskin onnistuu (eikä yleensä onnistu vaikka sopimus olisikin, mutta sopimuksella vältetään riitely kun yhteisomistus purkaantuu). Sopimuksesta on syytä ilmoittaa myös pankille joka sitten harkitsee, pysyvätkö nykyisen lainan ehdot voimassa, muuttuvatko ne vai irtisanotaanko laina kokonaan, jolloin asunto menee joka tapauksessa myyntiin.
jatkuu...
...jatkuu
Itsellä oli vastaava tilanne eron tullen. Sovin exäni kanssa että otamme yhteiselle lainalle lyhennysvapaata jonka aikana maksoin lainan korot ja vastikkeen. Vuokraa en maksanut, mutta toisaalta exälleni ei koitunut asunnosta mitään kuluja tänä aikana. Sen jälkeen kun lyhennysvapaa loppui asunto meni myyntiin, laina maksettiin pois ja jaoimme jäljelle jääneen summan puoliksi. Tarvitsin tämän ajan saadakseni asiani kuntoon ja uuden asunno järjestettyä (yhteinen lapsi oli tässä mukana).
Suosittelisin painokkaasti välttämään riitelyä ja sopimaan. Käräjäoikeus voi tarvittaessa määrätä pakkomyynnin yhteisomistuksen purkamiseksi, jos omistajat eivät pääse sopuun siitä miten toimitaan. Käytännössä tämä on kallista ja harvinaista ja sitä näkee yleensä vain riitaisten perikuntien tapauksissa.
Ap:n, joka ilmeisesti on vieläpä suhteellisen nuori, kannattaa sijoittaa myynnistä saamansa pesämuna ja säästää ja sijoittaa myös lainanhoitoa vastaava summa kuukausittain kuten joku ehdottikin. Tällä tavalla toimien arvonnousu on varmempaa kun epävarmassa yhteisomistuksessa ja lisäksi omaisuus on täysin omassa hallinnassa. Yhteisomistuksessa on monia riskejä joista pienin ei ole muuttuvat elämäntilanteet; ap tai exä saattaa esimerkiksi jo huomenna tavata tulevan uuden puolisonsa ja haluta piankin ostaa asunnon tämän kanssa. Asuntomarkkinoilla arvonnousukaan ei ole mitenkään varmaa. Lainanlyhennyssummasta j amuista tiedoista voi päätellä, ettei asunto ole mikään pienkaksio ison kaupungin keskustassa vaan joku muu jossain muualla. Tällöin ei ole mitenkään varmaa, että sen hinta vuosien mittaan kehittyy edes laskennallista korjausvelkaa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä provo? Ei kai tällaisia kysymyksiä kukaan oikeasti kysy??
AP: tottakai joudut maksamaan oman laisani omasta omaisuudestasi. En tajua, miten onnistut edes sekoittamaan siihen sen, kuka siinä asuu.
Eikä se nyt vuokraan liity mitenkään myöskään. Asunto on sun sijoitusasuntosi ja saat siitä vuokraa markinavuokran verran tai sen perusteella, paljon mies siitä suostuu sulle maksamaan. Sinähän et miestä voi pakottaa mihinkään myöskään eli olet todella huonossa neuvotteluasemassa tuon suhteen. Et voi todellakaan kuvitella, että koska lainalyhennys on 400e niin vuokra on 400e kun ei ne liity mitenkään toisiinsa. Älä ole tyhmä.
Jos et ole tyytyväinen miehen maksamaan vuokraan niin ehdota miehelle, että vuokraatte asunnn 3. osapuolelle. Voit myös myydä osuutesi kalliimmalla miehelle, jos hän on valmis kerran ostamaan ja ostaa toisen sijoitusasunnon tuon sijaan.
Höpö, höpö.Ei se nyt ihan niin mene, että mies voi päättää jäädä asumaan toisen puoliksi omistamaan asuntoon ja maksaa vuokraa siitä sen verran kuin itse tahtoo, jos tahtoo. Tottakai hänen kuuluu vuokraa maksaa. Jos ei vuokrasta pääse sopuun, niin sitten kysyt lakimieheltä neuvoa, että kuinka edetä asiassa.
Niin kauan kun ap ei pistä asuntoa myyntiin, mies todellakin voi asua aivan vapaasti ja vuokratta puoliksi omistamassaan asunnossa. Myöskään vuokrasopimusta ei voi kenellekään pakottaa, eli miehen ei tarvi maksaa vuokraa ennen kuin asiasta on tehty vuokrasopimus, ja vuokrasopimusta miehen ei ole pakko tehdä. Se, että ap päätti muuttaa pois ei muuta asiaa mitenkään niin kauan, kun asunnon omistussuhteissa ei tapahdu muutoksia. Mikään "reiluus" tai "olisi kohtuullista" tai "kyllä musta kuuluis" ei liity tähän millään tapaa.
Ap, ainut mahdollisuutesi on myydä asunto. Joko helposti miehelle, tai mahdollisesti vaikeasti ulkopuoliselle ja tapella myynnistä miehen kanssa. Missään tapauksessa ei tule tapahtumaan kuten sinä toivot, eli että mies maksaa koko asunnon ja sinä saat siinä sivussa kerrytettyä itsellesi sievoisen omaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laina on 50%/50% molempien. Tätä lainaa varten tehtiin uusi lainanhoitotili johon pääsee molempien verkkopankissa, mihin menee molempien omilta tileiltä samat summat rahaa ja sieltä taas automaattisesti lainanlyhennys ja vastike. Jos mieheltä saisin vuokran niin tietysti käyttäisin summan noihin maksuihin enkä odottaisi että mies kartuttaa minulle omaisuutta. Samoin jos saisin vuokran kolmannelta osapuolelta käyttäisin sen myös lainaan ja vastikkeeseen. Eli itse teen omaisuutta kunhan vain pääsen alkuun niinkuin nyt olen päässyt. Se on vaan vaikeaa jos matto vedetään alta ja pakotetaan myymään mahdollisuus omaisuuteen tulevaisuudessa.
Kiitos neuvoista ja muutamasta kannustavasta viestistä. Harkitsen tuota lakimiestä jos mies ei suostu kompromissiin. Harkitsen myös että ehdotan pienempää kuin 400e vuokraa.
AP
Tajuat kai, ettei miehen ole järkevää suostua tuohon vuokranmaksuun. Silloinhan hän tavallaan maksaisi sinulle asuntoa. Kaipa hän mieluummin myy tuon ja ostaa kokonaan uuden asunnon (kun hänellä vakuuksiakin on) ja käyttää sen "vuokrankin" oman asuntonsa lainan maksuun.
AP, sinun ei ole järkevää antaa miehen asua ilmaiseksi. Järkevintä varmaan on arvioida asunnon hinta ja joko myydä se vieraalle tai jos mies haluaa ostaa sen kokonaan itselleen, niin arvioidusta hinnasta puolet tulee sinulle. Maksat sitten oman osuutesi pankkilainasta pois pankille. Pääset eroon ikävästä tilanteesta ja molemmat voivat jatkaa elämäänsä. Elämä on liian lyhyt riitelemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos mies ostaa sun osuuden asunnosta, valtio nappaa häneltä sen 2% veroa myyntihinnasta. Samoin jos myytte asunnon yhdessä ja kumpi tahansa ostaa uuden asunnon niin taas menee 2% valtiolle!
Vierailija kirjoitti:
Ja jos mies ostaa sun osuuden asunnosta, valtio nappaa häneltä sen 2% veroa myyntihinnasta. Samoin jos myytte asunnon yhdessä ja kumpi tahansa ostaa uuden asunnon niin taas menee 2% valtiolle!
Tuo vero tulee kylläkin myyjän maksettavaksi, ei ostajan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä naisia!
Meitä naisia?
Ainoa voi voi on ap, joka sekin todennäköisesti on kilttimiehen mielikuvitusnainen.
Minä ainakin olen ymmärtänyt että ap:n mies ja AP ovat molemmat miehiä? Otsikossa kerrotaan että mies ei suostu maksamaan ja viestistä käy ilmi että ap ei suostu maksamaan hänen ja miehensä asunnosta? Eli molemmat miehiä.
Ostaja maksaa varainsiirtoveron stupido.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä provo? Ei kai tällaisia kysymyksiä kukaan oikeasti kysy??
AP: tottakai joudut maksamaan oman laisani omasta omaisuudestasi. En tajua, miten onnistut edes sekoittamaan siihen sen, kuka siinä asuu.
Eikä se nyt vuokraan liity mitenkään myöskään. Asunto on sun sijoitusasuntosi ja saat siitä vuokraa markinavuokran verran tai sen perusteella, paljon mies siitä suostuu sulle maksamaan. Sinähän et miestä voi pakottaa mihinkään myöskään eli olet todella huonossa neuvotteluasemassa tuon suhteen. Et voi todellakaan kuvitella, että koska lainalyhennys on 400e niin vuokra on 400e kun ei ne liity mitenkään toisiinsa. Älä ole tyhmä.
Jos et ole tyytyväinen miehen maksamaan vuokraan niin ehdota miehelle, että vuokraatte asunnn 3. osapuolelle. Voit myös myydä osuutesi kalliimmalla miehelle, jos hän on valmis kerran ostamaan ja ostaa toisen sijoitusasunnon tuon sijaan.
Höpö, höpö.Ei se nyt ihan niin mene, että mies voi päättää jäädä asumaan toisen puoliksi omistamaan asuntoon ja maksaa vuokraa siitä sen verran kuin itse tahtoo, jos tahtoo. Tottakai hänen kuuluu vuokraa maksaa. Jos ei vuokrasta pääse sopuun, niin sitten kysyt lakimieheltä neuvoa, että kuinka edetä asiassa.
Siis ap ei ole valmis myymään. Mutta ei maksamaankaan omistamastaan asunnosta mitään. odottelisi vaan että laina lyhenee (exän toimesta) ja sit vasta myytäisiin.
Se on ihan sama suostuuko myymään vai ei, mutta jos mies asunnossa asuu, niin vuokraa on maksettava. Aivan samoin, kuin ap:n täytyy osuutensa lainasta ja vastikkeesta maksaa.
Miksi miehen pitäisi maksaa ap.vuokraa, jos miehen käytössä on puolet huoneistosta?
Jos ap. on itse muuttanut asunnosta pois, niin mikään laki ei velvoita miestä maksamaan vuokraa omasta osuudesta.
Kyllä se on ap. tehtävä hommata vuokralainen tai myydä asunto.
Ja ap. tapauksessa vastikkeet ja lainat ovat pian ulosotossa, ellei hän niitä maksa.
Totta kait sun ap. pitää maksaa oma laina- ja vastike osuutesi, jos omistat puolet asunnosta. Jos et maksa niitä, ne joka tapauksessa vähennetään kun myyt asunnon.
Ja miehellä ei ole mitään juridista velvoitetta maksaa sinulle vuokraa, jos hän omistaa puolet asunnosta ja käyttää vain omaa osuutta, eikä vuokrasopimusta ole tehty.
Sullahan on ihanteellinen tilanne, jos mies on halukas ostamaan osuutesi, sillä myyntiaika voi ulkopuoliselle olla pitkä. Nyt sulla joka tapauksessa raksuttaa korolla laina, että asunnon hoitokulut.
Ja tuomarin palkkaaminen näin selvässä tapauksessa voi viedä sinut vararikkoon, kun tuntiveloitus usein on 300-400€/h.
Eiköhän lakimies iske faktat tiskiin ap:lle. Kun ei täällä näytä uskovan, että kuvittelee mahdottomia.
Vierailija kirjoitti:
Ja tuomarin palkkaaminen näin selvässä tapauksessa voi viedä sinut vararikkoon, kun tuntiveloitus usein on 300-400€/h.
Siinäpäs on tuomarilla hyvät liksat. Ei muuta ku oikeuteen. Maksaa n.900e+ lakimiehen palkkio.
Olet nainen, otat kaiken tunteellisesti, et mieti järjellä yhtään, kostoakin haluat, ilmeisesti mies halusi erota, ja löysi paremman.
Ainoa oikea tapa toimia on, siis ainoa, on päästä eroon asunnosta ja miehestä, ASAP myymälle se kenelle tahansa ASAP. On hyvin todennäköistä että asuntomarkkinoille tulee korjausliike, myy se pois, vielä kun voit tehdä se ilman tappiota.
MYY !!!
Ei hyvää päivä.. ajatteleppa nyt järjellä, jos mies olis muuttanut asunnosta pois ja sä jäänyt siihen, suostuisitko sä vastaavaan? Että mies vain odottelisi asunnon hinnan nousua (=rahaa tulevaisuudessa hänen taskuun) ja sä maksaisit yksin asunnon kulut..
Miehellä on siis varaa ostaa sut pois siitä, niin totta hemmetissä sä myyt sille osuutes!!
Ottaako sua kenties päähän se että sulla ei ole varaa ostaa kämppää ja ex miesystävällä on?
Voi teitä naisia!