Saara Aallon uusi hittisingle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Saaralta ei ole tulossa singlea niin harvemmin Warnerin sivuilta löytyy kuvia ja tietoja näistä artisteista. Yleensä ilmestyvät sitten, kun jotain on kirjaimellisest tapahtumassa.

Warnern sivuilla julkistetaan myös sopimuksen tehneet. Saaraa ei näy.

Uk.lla oli tämä lista ja onnittelut. Saaraa ei onniteltu.

Suomessa Ellinoora julkaisee lähiaikoina musiikkia. Saaraa ei mainittu.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on rienausta verrata jotakuta Saaraa Kate Bushiin, tai jonkun kopioida Bushia kun on vaan yksi Kate Bush. One and only. ❤ Muut on jotain köyhänmiehen piraattikopioita. Tossa se Saara niin vikaan meneekin, kun jäljittelee muita. Sarah Brightman, Eden ja Kate Bush puskee niin selkeästi Saaran tekemisistä. Brightman eeppisine rakkauspoppineen on varmaan Saaran suurin esikuva, vaikkei ole ääneen sanonut, mut selkeesti sitä tavoitellaan. Brightmanin ( ja Bushin myös) säteily ja upeus ja soundi vaan puuttuu niin totaalisesti, ja rekkamiessivukalju vielä korostaa epänaisellisuutta ja miesmäistä lesboutta. Miksi helv. se teki tollasen...Lambertin rinnalla huomas että oli tätä miehekkäämpi ja kovapiirteisempi. Miksi korostaa kovuutta? Liika tumma huulipuna ja muu meikki vaan korostaa ohuita huulia ja miesmäisyyttä.

Vika ei ole laulupuolella ja taidoissa vaan latteissa biiseissä ja karisman ja seksikkyyden puutteessa. Kun niitä löytyy niin artisti voi esiintyä vaikka jätesäkissä, eikä seksikkyys häviä. Kehon kieli ja esiintyminen on teennäistä ja kliseistä, peilin eessä yliharjoiteltua.

Kaikki spontaanius puuttuu. Saara esittelee lauluääntään, mut ei ole läsnä eikä tunnetasolla saa mitään kontaktia. Laulunopettaja, esittäjä. Laulukone, jukeboxi. Ei artisti. Ei jatkoon, sori.

Just näin. Ainoa missä näkyy systemaattisuus on siinä, että yritetään etsiä väkisin jotakin sellaista jonka kuvitellaan uppoavan britteihin ja tämä alkoi jo silloin x-factorissa kun hänellä oli päässä absurdi union jack-pipo ja kädessä lippu ja rukoili briteiltä ääniä. Toiveissa olisi nyt siis jonkinlainen hehkutus lehdistössä "oooooh, Saara on kuin Sarah Brightman..." tai "woooow, upeita Kate Bush vivahteita..." ja tätä kautta sitten saavutettaisiin ikäänkuin takaoven kautta jotakin kysyntää. Ei kertakaikkiaan tajuta, että se kysyntä luodaan hittibiisillä eikä millään oheismuuveilla. Lähellä tätä harhaa on sekin, että mediassa puhutaan "momentumista" liittyen x-factoriin, että se pitäisi hyödyntää. Ei siitä ole mitään hyötyä. Se on aivan sama kuinka hyvin hän kisassa esitti coverin, jos sen jälkeen julkaistu oma biisi ei uppoa yleisöön. Huonoa omaa biisiä ei tee paremmaksi se että joku kutsui häntä X factorissa "tähdeksi" tai että hän sai kovasti kehuja suhinalaulusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Saaralta ei ole tulossa singlea niin harvemmin Warnerin sivuilta löytyy kuvia ja tietoja näistä artisteista. Yleensä ilmestyvät sitten, kun jotain on kirjaimellisest tapahtumassa.

Warnern sivuilla julkistetaan myös sopimuksen tehneet. Saaraa ei näy.

Uk.lla oli tämä lista ja onnittelut. Saaraa ei onniteltu.

Suomessa Ellinoora julkaisee lähiaikoina musiikkia. Saaraa ei mainittu.

Saara on erikoistapaus. Hän on niin valtavan suosittu artisti, ettei hänestä tarvitse mainita levy-yhtiöiden sivuilla mitään. Ei Sonyn, ei Sycon eikä Warnerin. Myöskään Simon Cowellin ei tarvinnut X-Factor kisan jälkeen mainita Saara Aallosta sanaakaan missään vaiheessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin tuon live-version, en tiedä, mitä te olette kuunnelleet. Mutta mun mielestä kappale ja Saaran ääni olivat oikein kauniita. Ainoa, josta en oikein pitänyt olivat ne "what do we do what do we do" -kohdat. Muuten mun mielestä oikein kaunis ja sielukas kappale. Ja Saarahan laulaa todella upeasti livevedoissaankin, mikä ei ole laulajienkaan keskuudessa itsestäänselvää. Ja taustaltani en ole mikään superfani, vaan ihan "tavis-seuraaja": innoissani seurasin Saaraa X Factorissa, vaikka hän herättääkin ristiriitaisia tuntemuksia.

Monikin kappale saattaa olla "kaunis" ja "upea". Harva kappale on hitti. Ja usea ihminen tunnistaa hitin silloin kun sen kuulee, joko tunnistaa tietoisesti tai tiedostamattaan esimerkiksi siten, että huomaa kuuntelevan samaa kipaletta uudelleen ja uudelleen ja se jää päähän soimaan. Tämä räpellys oli yhtä mieleenpainuva kuin festareilta ostettu vetistynyt grillimakkara. Sitä ei jää kaipaamaan eikä sen kanssa halua olla enää koskaan missään tekemisissä.

En tätä hitiksi väittänytkään, mutta mielestäni se oli kaunis ja kyllä ihan mielelläni kuuntelisin sen uudelleen, varmaan kuuntelenkin. Ja faktahan on, että millaisen tahansa kappaleen Saara olisi esittänyt tuossa, olisi se täällä haukuttu oksettavimnaksi räpellykseksi ikinä, juurikin "vetistyneeksi grillimakkaraksi". Jos tuntee syvää vihaa jotakuta kohtaan, niin harvoin onnistuu säilyttämään objektiivisuutensa. Ymmärrän, että Saara herättää ristiriitaisia fiiliksiä, mutta ehkä kannattaisi käydä ulkona haukkaamassa happea?

Niin, tämä kahtiajakohan erityisesti tällä palstalla näyttää vallitsevan sinun mielestäsi. Eli tekipä Saara mitä hyvänsä niin täällä häntä vain mollataan ja poljetaan. Ja vastaavasti sinä olet täällä puolustamassa, että Saaran biisit on kauniita, joita ihan mielellään kuuntelet uudelleen ja me muut ollaan ihan paskoja. Sopisiko sinulle, että me kaikki saadaan olla ja tehdä ihan mitä me halutaan? Jos sopii niin jatketaan samaan malliin, me kerrotaan aidosti omista tuntemuksista, sinä julistat meidän tuntemuksien tekevän meistä ällöttäviä ja iljettäviä ihmisiä ja sen jälkeen räpytät ilmianna-nappia.

Olisi ihan ok kertoa oma mielipiteensä ja pohdontansa, jos sen tekee asiallisesti. Mutta näissä Saara-ketjuissa niin vain harvoin tapahtuu. Pointsit niille, jotka ovat siihen pystyneet, olivat ne näkemykset sitten positiivisia tai negatiivisia. Esim. sinä et nyt kyennyt asiallisen ja objektiivisen viestin tuottamiseen. En itsekään diggaa kaikesta Saaran tekemästä, mutta täällä tuntuu pyörivän kuin joku lahko, joka suoltaa ihan käsittämätöntä settiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin tuon live-version, en tiedä, mitä te olette kuunnelleet. Mutta mun mielestä kappale ja Saaran ääni olivat oikein kauniita. Ainoa, josta en oikein pitänyt olivat ne "what do we do what do we do" -kohdat. Muuten mun mielestä oikein kaunis ja sielukas kappale. Ja Saarahan laulaa todella upeasti livevedoissaankin, mikä ei ole laulajienkaan keskuudessa itsestäänselvää. Ja taustaltani en ole mikään superfani, vaan ihan "tavis-seuraaja": innoissani seurasin Saaraa X Factorissa, vaikka hän herättääkin ristiriitaisia tuntemuksia.

Monikin kappale saattaa olla "kaunis" ja "upea". Harva kappale on hitti. Ja usea ihminen tunnistaa hitin silloin kun sen kuulee, joko tunnistaa tietoisesti tai tiedostamattaan esimerkiksi siten, että huomaa kuuntelevan samaa kipaletta uudelleen ja uudelleen ja se jää päähän soimaan. Tämä räpellys oli yhtä mieleenpainuva kuin festareilta ostettu vetistynyt grillimakkara. Sitä ei jää kaipaamaan eikä sen kanssa halua olla enää koskaan missään tekemisissä.

En tätä hitiksi väittänytkään, mutta mielestäni se oli kaunis ja kyllä ihan mielelläni kuuntelisin sen uudelleen, varmaan kuuntelenkin. Ja faktahan on, että millaisen tahansa kappaleen Saara olisi esittänyt tuossa, olisi se täällä haukuttu oksettavimnaksi räpellykseksi ikinä, juurikin "vetistyneeksi grillimakkaraksi". Jos tuntee syvää vihaa jotakuta kohtaan, niin harvoin onnistuu säilyttämään objektiivisuutensa. Ymmärrän, että Saara herättää ristiriitaisia fiiliksiä, mutta ehkä kannattaisi käydä ulkona haukkaamassa happea?

Niin, tämä kahtiajakohan erityisesti tällä palstalla näyttää vallitsevan sinun mielestäsi. Eli tekipä Saara mitä hyvänsä niin täällä häntä vain mollataan ja poljetaan. Ja vastaavasti sinä olet täällä puolustamassa, että Saaran biisit on kauniita, joita ihan mielellään kuuntelet uudelleen ja me muut ollaan ihan paskoja. Sopisiko sinulle, että me kaikki saadaan olla ja tehdä ihan mitä me halutaan? Jos sopii niin jatketaan samaan malliin, me kerrotaan aidosti omista tuntemuksista, sinä julistat meidän tuntemuksien tekevän meistä ällöttäviä ja iljettäviä ihmisiä ja sen jälkeen räpytät ilmianna-nappia.

Olisi ihan ok kertoa oma mielipiteensä ja pohdontansa, jos sen tekee asiallisesti. Mutta näissä Saara-ketjuissa niin vain harvoin tapahtuu. Pointsit niille, jotka ovat siihen pystyneet, olivat ne näkemykset sitten positiivisia tai negatiivisia. Esim. sinä et nyt kyennyt asiallisen ja objektiivisen viestin tuottamiseen. En itsekään diggaa kaikesta Saaran tekemästä, mutta täällä tuntuu pyörivän kuin joku lahko, joka suoltaa ihan käsittämätöntä settiä.

Totuus on se, että näissä Saara-ketjuissa nimenomaan tapahtuu niin koko ajan. Kaikki asiattomat ketjut ja kommentithan poistetaan. Totuus on se, että fanaattinen Saara-fani on samanlainen kuin idolinsa itse, minkäänlaista kritiikkiä ei kertakaikkiaan siedetä. Kaikki kritiikki tai oman mielipiteen vastainen mielipide julistetaan polkemiseksi, mollaamiseksi, dissaamiseksi, stalkkaamiseksi ja jopa nettivainoamiseksi tai kiusaamiseksi. Jos joku lahko pyörii täällä niin se on juuri se sama lahko joka masinoi Facebookissa kampanjoita, joissa heidän idoliaan kritisoivat ketjut saadaan dellattua massailmoituksilla. Sama lahko muuten järjesti bussikuljetuksia Areena-keikalle. Lahkolla on nimikin, mutta sitä ainakaan ei saa sanoa ääneen, koska silloin tämä ketju viimeistään poistuu. Lahkon nimi alkaa H-kirjaimella.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua tätä, että jotkut jaksavat noin intohimoisesti mollata artistia. Luulisi elämän olevan tosi tylsää, kun noin paljon näkee vaivaa negatiivisissa asioissa. Saaran facebook-sivuillakin tuntuu eräs suorastaan päivystävän, että saa laitettua negatiivisia asioita Saarasta. Jos itse en tykkää jostain laulajasta, en viitsi nähdä vaivaa sen eteen, että saisin muutkin olemaan kanssani samaa mieltä. Elämässä on paljon mukavampiakin asioita.

Onko mielipiteen kertomisen tarkoitus saada muut asettumaan samalle kannalle? Eli jos inhoaa Saara Aaltoa, tarvii vain lukea tarpeeksi monta ylistävää kirjoitusta niin kohta mielipide vaihtuu päinvastaiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin tuon live-version, en tiedä, mitä te olette kuunnelleet. Mutta mun mielestä kappale ja Saaran ääni olivat oikein kauniita. Ainoa, josta en oikein pitänyt olivat ne "what do we do what do we do" -kohdat. Muuten mun mielestä oikein kaunis ja sielukas kappale. Ja Saarahan laulaa todella upeasti livevedoissaankin, mikä ei ole laulajienkaan keskuudessa itsestäänselvää. Ja taustaltani en ole mikään superfani, vaan ihan "tavis-seuraaja": innoissani seurasin Saaraa X Factorissa, vaikka hän herättääkin ristiriitaisia tuntemuksia.

Monikin kappale saattaa olla "kaunis" ja "upea". Harva kappale on hitti. Ja usea ihminen tunnistaa hitin silloin kun sen kuulee, joko tunnistaa tietoisesti tai tiedostamattaan esimerkiksi siten, että huomaa kuuntelevan samaa kipaletta uudelleen ja uudelleen ja se jää päähän soimaan. Tämä räpellys oli yhtä mieleenpainuva kuin festareilta ostettu vetistynyt grillimakkara. Sitä ei jää kaipaamaan eikä sen kanssa halua olla enää koskaan missään tekemisissä.

En tätä hitiksi väittänytkään, mutta mielestäni se oli kaunis ja kyllä ihan mielelläni kuuntelisin sen uudelleen, varmaan kuuntelenkin. Ja faktahan on, että millaisen tahansa kappaleen Saara olisi esittänyt tuossa, olisi se täällä haukuttu oksettavimnaksi räpellykseksi ikinä, juurikin "vetistyneeksi grillimakkaraksi". Jos tuntee syvää vihaa jotakuta kohtaan, niin harvoin onnistuu säilyttämään objektiivisuutensa. Ymmärrän, että Saara herättää ristiriitaisia fiiliksiä, mutta ehkä kannattaisi käydä ulkona haukkaamassa happea?

Niin, tämä kahtiajakohan erityisesti tällä palstalla näyttää vallitsevan sinun mielestäsi. Eli tekipä Saara mitä hyvänsä niin täällä häntä vain mollataan ja poljetaan. Ja vastaavasti sinä olet täällä puolustamassa, että Saaran biisit on kauniita, joita ihan mielellään kuuntelet uudelleen ja me muut ollaan ihan paskoja. Sopisiko sinulle, että me kaikki saadaan olla ja tehdä ihan mitä me halutaan? Jos sopii niin jatketaan samaan malliin, me kerrotaan aidosti omista tuntemuksista, sinä julistat meidän tuntemuksien tekevän meistä ällöttäviä ja iljettäviä ihmisiä ja sen jälkeen räpytät ilmianna-nappia.

Olisi ihan ok kertoa oma mielipiteensä ja pohdontansa, jos sen tekee asiallisesti. Mutta näissä Saara-ketjuissa niin vain harvoin tapahtuu. Pointsit niille, jotka ovat siihen pystyneet, olivat ne näkemykset sitten positiivisia tai negatiivisia. Esim. sinä et nyt kyennyt asiallisen ja objektiivisen viestin tuottamiseen. En itsekään diggaa kaikesta Saaran tekemästä, mutta täällä tuntuu pyörivän kuin joku lahko, joka suoltaa ihan käsittämätöntä settiä.

Anteeksi nyt mutta täällä nimenomaan solvataan niitä jotka ei pidä jostain Saaran tekemästä. Käsittämätöntä länkytystä heti.

Keräsin rohkeutta ja kävin kuuntelemassa. Ja voi että kuinka harmittaa Saaran puolesta. Olisin niin toivonut hänen onnistuvan. Mutta ei oo hittiainesta mun mielestä. Liian lattea, tavanomainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin tuon live-version, en tiedä, mitä te olette kuunnelleet. Mutta mun mielestä kappale ja Saaran ääni olivat oikein kauniita. Ainoa, josta en oikein pitänyt olivat ne "what do we do what do we do" -kohdat. Muuten mun mielestä oikein kaunis ja sielukas kappale. Ja Saarahan laulaa todella upeasti livevedoissaankin, mikä ei ole laulajienkaan keskuudessa itsestäänselvää. Ja taustaltani en ole mikään superfani, vaan ihan "tavis-seuraaja": innoissani seurasin Saaraa X Factorissa, vaikka hän herättääkin ristiriitaisia tuntemuksia.

Monikin kappale saattaa olla "kaunis" ja "upea". Harva kappale on hitti. Ja usea ihminen tunnistaa hitin silloin kun sen kuulee, joko tunnistaa tietoisesti tai tiedostamattaan esimerkiksi siten, että huomaa kuuntelevan samaa kipaletta uudelleen ja uudelleen ja se jää päähän soimaan. Tämä räpellys oli yhtä mieleenpainuva kuin festareilta ostettu vetistynyt grillimakkara. Sitä ei jää kaipaamaan eikä sen kanssa halua olla enää koskaan missään tekemisissä.

En tätä hitiksi väittänytkään, mutta mielestäni se oli kaunis ja kyllä ihan mielelläni kuuntelisin sen uudelleen, varmaan kuuntelenkin. Ja faktahan on, että millaisen tahansa kappaleen Saara olisi esittänyt tuossa, olisi se täällä haukuttu oksettavimnaksi räpellykseksi ikinä, juurikin "vetistyneeksi grillimakkaraksi". Jos tuntee syvää vihaa jotakuta kohtaan, niin harvoin onnistuu säilyttämään objektiivisuutensa. Ymmärrän, että Saara herättää ristiriitaisia fiiliksiä, mutta ehkä kannattaisi käydä ulkona haukkaamassa happea?

Niin, tämä kahtiajakohan erityisesti tällä palstalla näyttää vallitsevan sinun mielestäsi. Eli tekipä Saara mitä hyvänsä niin täällä häntä vain mollataan ja poljetaan. Ja vastaavasti sinä olet täällä puolustamassa, että Saaran biisit on kauniita, joita ihan mielellään kuuntelet uudelleen ja me muut ollaan ihan paskoja. Sopisiko sinulle, että me kaikki saadaan olla ja tehdä ihan mitä me halutaan? Jos sopii niin jatketaan samaan malliin, me kerrotaan aidosti omista tuntemuksista, sinä julistat meidän tuntemuksien tekevän meistä ällöttäviä ja iljettäviä ihmisiä ja sen jälkeen räpytät ilmianna-nappia.

Olisi ihan ok kertoa oma mielipiteensä ja pohdontansa, jos sen tekee asiallisesti. Mutta näissä Saara-ketjuissa niin vain harvoin tapahtuu. Pointsit niille, jotka ovat siihen pystyneet, olivat ne näkemykset sitten positiivisia tai negatiivisia. Esim. sinä et nyt kyennyt asiallisen ja objektiivisen viestin tuottamiseen. En itsekään diggaa kaikesta Saaran tekemästä, mutta täällä tuntuu pyörivän kuin joku lahko, joka suoltaa ihan käsittämätöntä settiä.

Anteeksi nyt mutta täällä nimenomaan solvataan niitä jotka ei pidä jostain Saaran tekemästä. Käsittämätöntä länkytystä heti.

:D Juuri näin! 

Hirvittävää ulahtelua! Harmittaa, ettei Saaran kaunis ääni pääse oikeuksiinsa tällaisissa kummallisissa kappaleissa. Soisin hänelle menestystä, mainetta ja mammonaa, onhan moni saavuttanut ne huomattavasti heikommilla kyvyillä. Mistä saisimme Saaralle kauniita ja kuuntelua kestäviä kappaleita? Tuomas Holopainen ja Johanna Kurkela, auttakaa!

Sada vidoon kanssa Saara eilen videolla. Halloviini juhlissa.

Mulla varmaan kuumetta, mutta toi Matt Terryn biisi on hyvä. Harmi, ettei kesäksi julkaistu. Terassilla istua ja tämä soi :ta stalla. Oh oh oh oh oh oh AAAAAA oh oh oh

Matt ei vain ole kummonen livelaulaja. Kävin katsomassa myös tuon Sada Vidoo lauluja. En muistanut, että hän osasi noin hyvin laulaa. Se nukkeilu kai vienyt huomion.

Mattin videosta tulee mieleen Suomen euroviisuvideo. Norma John.

Vierailija kirjoitti:

Britanniassa ei ainakaan ole ollut. Vielä 80-luvulla joutui homoudesta vankilaan.

Homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin UK:ssa vuonna 1967. Yksi lakialoitteen tekijöistä oli muuten Margaret Thatcher (!).

Voi vittu, en osaa sanoa mitään....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Waduaiduu, waduaiduu-u

zzz

Kertoo ilmeisesti ristiriitaisesta suhteestaan Meriin - on se varmaan tosi vaikeeta olla joku lesbo...[/quote

On varmasti kovin vaikeaa itse hyväksyä lesbouttaan ja läheistenkin.

Miksi se sitten ihan koko ajan kohkaa siitä ja on oikein yyyyyberlesbo?

Miksei ole luontevasti ja edes vähän yksityisemmin?

Epävarmuuttaan - lesbous on kuitenkin vain marginaaliväestön seksuaalinen suuntaus.

Kuitenkin se on ihan hyväksyttyä ja arkipäivää nykyään Suomessa. Tuo kamala liioiteltu mesominen ei ole ihan normaalia.

Lesbous ei ole hyväksyttyä ja arkipäivää Suomessa vieläkään, eikä muuallakaan, sillä se on epänormaalia ja heihin suhtaudutaan edelleenkin kummajaisina.

Ja varsinkin takanapäin olen kuullut heitä pilkattavan ja naureskeltavan heille kovastikin.

ihme porukoissa se sinäkin liikut. 

Jos esim. persut tai siniset saisi päättää lesbous olisi kriminalisoitu. Tervetuloa todelliseen maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on rienausta verrata jotakuta Saaraa Kate Bushiin, tai jonkun kopioida Bushia kun on vaan yksi Kate Bush. One and only. ❤ Muut on jotain köyhänmiehen piraattikopioita. Tossa se Saara niin vikaan meneekin, kun jäljittelee muita. Sarah Brightman, Eden ja Kate Bush puskee niin selkeästi Saaran tekemisistä. Brightman eeppisine rakkauspoppineen on varmaan Saaran suurin esikuva, vaikkei ole ääneen sanonut, mut selkeesti sitä tavoitellaan. Brightmanin ( ja Bushin myös) säteily ja upeus ja soundi vaan puuttuu niin totaalisesti, ja rekkamiessivukalju vielä korostaa epänaisellisuutta ja miesmäistä lesboutta. Miksi helv. se teki tollasen...Lambertin rinnalla huomas että oli tätä miehekkäämpi ja kovapiirteisempi. Miksi korostaa kovuutta? Liika tumma huulipuna ja muu meikki vaan korostaa ohuita huulia ja miesmäisyyttä.

Vika ei ole laulupuolella ja taidoissa vaan latteissa biiseissä ja karisman ja seksikkyyden puutteessa. Kun niitä löytyy niin artisti voi esiintyä vaikka jätesäkissä, eikä seksikkyys häviä. Kehon kieli ja esiintyminen on teennäistä ja kliseistä, peilin eessä yliharjoiteltua.

Kaikki spontaanius puuttuu. Saara esittelee lauluääntään, mut ei ole läsnä eikä tunnetasolla saa mitään kontaktia. Laulunopettaja, esittäjä. Laulukone, jukeboxi. Ei artisti. Ei jatkoon, sori.

Kiitos kun kirjoitit tämän. Kate Bushiin vertaaminen on lähellä pyhäinhäväistystä. Joka kerta kun olen täältä lukenut tuon nimen olen irvistänyt ja nielaissut sen mitä olisi tehnyt mieli huutaa. En tiedä yhtään artistia, jota voisi verrata Kateen. Ei edes Tori Amos yllä samalle tasolle, vaan jää kauas siitä taiteellisuudesta ja persoonallisuudesta ja kokeiluhalusta mitä Katella on. Kate voi tehdä levyn kerran 10 tai 20 vuodessa ja järjestää yhden keikan, ja kaikki on täydellistä. En halua edes ajatella tätä meidän artistiamme hänestä puhuttaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä biisi oli hyvä ja jäi päähän soimaan. Kaunis melodia ja tuli mieleen Kate Bush. Tuo oli akustinen liveversio, studioversioon toivon vähemmän voihkintaa ja tietty hyvää menoa instrumentaalipuolella. Jatkoon!

Tossa se vika onkin. Mistään ei tule mieleen Saara Aalto. Jos haluan kuulla Kate Bushia, kuuntelen Kate Bushia, en häntä jäljittelevää Saara Aaltoa.

Jossain idols tms kisassa oli kerran ihan hyvä laulajatyttö, joka esitti Katen Wuthering Heights -biisin täsmälleen Katen tyyliin, imitoiden melkein täydellisesti. Hänellä oli vielä mekko ja paljaat jalat. Hänet tiputettiin jatkosta ja aivan syystä. Uuden artistin pitää olla persoonallinen, imitaattorit ovat imitaattoreita.

Mattin biisihän on hyvä.

Hän on sinut itsensä ja esittää itsensä näköustä musaa.

Jotenkin miellyttävää, kun ei ole komplekseja.

Tuo Saaran biisi voi olla studioversiona parempi.

Tässäkö nämä paljastelut nyt sitten oli?