Tunnustan tämän vain tässä
En pidä juurikaan toisesta lapsestani. Toivoisin, että hän on mahdollisimman usein isällään ja kavereiden kanssa ulkona. Hänen takiaan minulla on paljon hankaluuksia myös käytännön asioissa.
Mikä on sinun tunnustan tämän vain tässä -juttusi? Tuomitsijoita ei ketjuun kaivata. Tiedetään jo.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole aito oma itseni. Olen siis kai feikki. En ulkonäöllisesti vaan käytökseltä.
En yksinkertaisesti osaa olla oma itseni, jos ympärillä on yksikin ihminen. Joskus eläinkin riittää siihen, että alan "esittää" jotain.
Tämä ärsyttää itseäni. Johtuu varmaan liiasta itsetietoisuudesta. Joskus yksin ollessa toki unohdan itseni, mutta koska olen unohtanut itseni, ei käytöksestäni jää mitään muistikuvia, joten en voi sitten ihmisten ilmoilla vain matkia sitä, miten käyttäydyin omana itsenäni - sillä enhän mä sitä käytöstä mieleeni tallentanut. Jo olisin tallentanut, niin olisin ollut itsetietoinen ja alkanut feikata. Tajuskohan kukaan yhtään?
Voi vitsi, kuulostaa niiiiin tutulta. Mulla joskus tuntui, että sotkeudun jalkoihini kun kävely ei tullut luonnostaan vaan se piti "feikata". Mulla se meni kuta kuinkin ohi ajan kanssa. edelleen uusien ihmisten kans jännittää vähän, mutta se on erilaista. Mut tsemppiä sulle, mikään ei kestä ikuisesti, ei edes tuo ;D
Joo, siis vaikka kävely, kun tietää tai luulee olevansa katseen alaisena. Mihin laitan mun kädet?! Pitäis vaan jotenkin olla sopivalla tavalla välinpitämätön eikä ajatella niin neuroottisesti ja... no liikaa! Kiitos "vertaistsempeistä"! :D
Ootko muuten minkä ikäinen?
Oon 26.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan ja pelkään kehitysvammaisia.
Höh. Mun veli on kehitysvammainen. Mutta ymmärrän, että et ole tottunut olemaan heidän joukossaan. Kuitenkin se että näyttää erilaiselta, puhuu eri tavalla ja elehtii eri tavalla, ei tarkoita, että olisi jollain tavalla vaarallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan ja pelkään kehitysvammaisia.
Höh. Mun veli on kehitysvammainen. Mutta ymmärrän, että et ole tottunut olemaan heidän joukossaan. Kuitenkin se että näyttää erilaiselta, puhuu eri tavalla ja elehtii eri tavalla, ei tarkoita, että olisi jollain tavalla vaarallinen.
Kyllä kehitysvammaiset, isokokoisetkin kehitysvammaiset miehet voivat saada pahaa jälkeä aikaan käydessään suuttuessaan hoitajansa päälle.
Suurin salaisuuteni on se, että haaveilen Jaresta. Tiedän, että utopistista mutta ku hän on niin ihana! Eihän kaukoihastus haittaa, kunhan ei liikaa vie ajatuksiani muulta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä juurikaan toisesta lapsestani. Toivoisin, että hän on mahdollisimman usein isällään ja kavereiden kanssa ulkona. Hänen takiaan minulla on paljon hankaluuksia myös käytännön asioissa.
Mikä on sinun tunnustan tämän vain tässä -juttusi? Tuomitsijoita ei ketjuun kaivata. Tiedetään jo.
Sama. (paitsi, että olen mies) Toista taas rakastan yli kaiken. Niin, että meinaan pakahtua.
Rakastan molempia lapsiani, välillä toinen lapsistani on ihanempi kuin toinen ja välillä toisinpäin. Jos minun pitäisi pelastaa vain toinen lapsistani niin en epäröisi hetkeäkään kumpi se olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan ja pelkään kehitysvammaisia.
Höh. Mun veli on kehitysvammainen. Mutta ymmärrän, että et ole tottunut olemaan heidän joukossaan. Kuitenkin se että näyttää erilaiselta, puhuu eri tavalla ja elehtii eri tavalla, ei tarkoita, että olisi jollain tavalla vaarallinen.
Kyllä kehitysvammaiset, isokokoisetkin kehitysvammaiset miehet voivat saada pahaa jälkeä aikaan käydessään suuttuessaan hoitajansa päälle.
? No tietysti, mutta kehitysvammainen ei ole automaattisesti vaarallinen kuten ei myöskään fyysisesti vahva isokokoinen täysin terve mies, joka hänkin voi aiheuttaa pahaa jälkeä niin halutessaan.
Kehitysvammaisilla on varmasti enemmän taipumusta poikkeavaan käytökseen, suuttuessaan eivät välttämättä osaa hillitä itseään yhtä hyvin kuin muut. On kuitenkin ihan tavallisessa kohtaamisessa ylimitoitettua suorastaan pelätä kehitysvammaista ihmistä. Esimerkiksi jos kehitysvammainen kadulla kysyy toiselta ihmiseltä jotain, olisi naurettavaa jos tämä säikähtäisi ja juoksisi karkuun. Ei muuta kuin AV:lle aloittamaan keskustelu: "joku hullu kävi lähelle kaupungilla!" :D
Vierailija kirjoitti:
Suurin salaisuuteni on se, että haaveilen Jaresta. Tiedän, että utopistista mutta ku hän on niin ihana! Eihän kaukoihastus haittaa, kunhan ei liikaa vie ajatuksiani muulta...
Ai Cheekistä? Niin mäkin! Kuvittelen miten vietän iltaa hänen kanssaan:D
Alan luovuttaa sen suhteen et miettisin mitä elämältäni haluan. Oon 25 mut en osaa aatella enää mitä haluun tehdä. Oon jotenkin aina ollut "myöhänen mato". Nautin työttömyydestäni.
Vihaan työntekoa ja pidän sitä vastenmielisenä aivot narikkaan -touhuna. CV:ni kuitenkin puhuu jotain aivan muuta - onneksi. En myöskään tykkää muista ihmisistä, siis n. 90%. Siispä se pakkopullakommunikointi muiden ihmisten kanssa töissä saa minut turhautumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin salaisuuteni on se, että haaveilen Jaresta. Tiedän, että utopistista mutta ku hän on niin ihana! Eihän kaukoihastus haittaa, kunhan ei liikaa vie ajatuksiani muulta...
Ai Cheekistä? Niin mäkin! Kuvittelen miten vietän iltaa hänen kanssaan:D
Ei kannata, tunnen hänet tuntevia ihmisiä, osa tuntevat hänet hyyvinkin läheisesti. Hyvin lapselliselta ja itsekkäältä kuulostaa.
Julkisesti olen maltillisen humaani ja suvaitsevainen. Oikeasti haluaisin turvapaikanhakijat helvettiin täältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin salaisuuteni on se, että haaveilen Jaresta. Tiedän, että utopistista mutta ku hän on niin ihana! Eihän kaukoihastus haittaa, kunhan ei liikaa vie ajatuksiani muulta...
Ai Cheekistä? Niin mäkin! Kuvittelen miten vietän iltaa hänen kanssaan:D
Kyllä Cheek, mut mielummin Jare. Sitä paitsi itse en haluaisi koskaan julkisuutta, joten ei taitais onnistua. Jare saisi tehdä julkista työtään, mut mä haluisin säilyttää yksityisyyteni.
Määrittelen ihmisiä kauniiksi ja rumiksi.
Siis sinun mielestäsi...