Koin lyhyen romanssin v. 2005, enkä ole toipunut vieläkään
Tuo mies, jonka kanssa sain viettää kolme yötä ja muutamia päiviä oli elämäni todellinen rakkaus. Hänellä oli englantilainen isä, mikä tekis hänestä suomalaisia miehekkäämmä, leveä niska, vahvat karvaiset kyynärvarret. Mutta hän ei sittn halunnutkaan minua vaan muutamassa viikossa paiskasi minut ”kaveripohjalle” kuin grilliruoan jämät täynnä ketsuppia ja majoneesia.
Rakastan häntä vieläkin.
Kommentit (28)
Varmasti oli pelimies. Suomalaiset miehet nähtävästi on uskollisempia kuin monet muut kanssaveljensä. Esim. ranskalaisista puolet pettää jossain vaiheessa. Mitä tommosia ulkkareita ihannoimaan, jos ne ei kerta älynnyt sun arvoa. Ota suomalainen jörrikkä, niin minäkin tein ja oon tyytyväinen.
t. N 35
Höpö Höpö, lapsellista jorinaa, sorry vaan. Kaksitoista vuotta, että vieläkään ole kasvanut
aikuiseksi, oiskos jo aika.
Olen mies. Te ette tajua miten vähän meikäläisille on tarjolla miehekkäitä kandidaatteja.
Ap
Tunteiden erottamisessa ehkä jotain häikkää, jos luulee parin viikon tuttavuutta elämänsä rakkaudeksi. Hohhoi.
Sama täällä, mutta tapahtui 2006. Tai en oikeastaan ole pääsyt yli yhdestä joka tapahtui 2002. Puhun kyllä naisesta nyt.
Kasvata itsellesi paksu niska ja karvaiset käsivarret. Puhu englantilaisittain korostaen.
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden erottamisessa ehkä jotain häikkää, jos luulee parin viikon tuttavuutta elämänsä rakkaudeksi. Hohhoi.
Ei kun juuri silloin se on helppoa, koska ei ole ehditty kohdata vaikeuksia. Itsekin ikävöin parin viikon suhdetta vuodelta 1991.
Kaikilla on oikeus myös tuhlata elämänsä.
Minulla oli saksalaisen kanssa samantyyppinen suhde vuonna 1943 enkä ole toipunut vieläkään.
Hänellä tosin oli häränniska ja karvattomat kädet-eikä silloin ollut ketsuppiakaan.
Aah, nyt mä ymmärrän miksi et ole toipunut vieläkään. Sait sen verran isoa parrua, että on rööri ed. kipeä...
Menitte heti sänkyyn? Ei tuo ole rakkautta.
Heeeheheheee...leveä niska ja karvaiset kyynärvarret? *Tyrsk*
Mites se henkinen puoli?