Millaiset ihmiset yleensä eivät pidä sinusta?

Autoritaariset.

Ärsyttää varmaan kun en valita rahattomuudesta vaan päin vastoin.

Katkerat, kaunaiset ja kateelliset ihmiset eivät voi sietää elämänkatsomustani ja asenteitani. Eivät myöskään ne, joiden mielestä tunne ja luulo voittavat aina tiedon.

Yksinkertaiset, sellaiset jotka haluavat kaiken huomion itseensä ja omiin asioihinsa ja minä kun en tähän suostu.

Sellaiset rempseät sosiaaliset tapaukset. Ekassa puolessa minuutissa tulee selväksi että ei tykätä toisistamme.

Narsistit kammoavat, koska näen heistä läpi.

Itseriittoiset, äänekkäät, isokokoiset ja vähän äijämäiset naiset.

Huomattavan usein ihmiset, jotka ovat voimakkaan ulospäinsuuntautuneita ja karkeita, "suoraan sanojia", hyökkäävän estottomia ja sellaisina suosittuja; ihmisiä, joita monesti kuvaillaan sanoilla "hyvä tyyppi". Heidät tunnetaan porukoissa, koska he tuovat itseään (varmaan ihan luontaisesti) niin voimakkaasti esiin ja tekevät hauskoja tempauksia, joista puhutaan pitkään.

Jos olen tapaamassa jonkun uuden ihmisen, ja häntä kuvaillaan minulle etukäteen sanomalla "se on hyvä tyyppi", hälytyskelloni alkavat soida :D

Vierailija kirjoitti:

Katkerat, kaunaiset ja kateelliset ihmiset eivät voi sietää elämänkatsomustani ja asenteitani. Eivät myöskään ne, joiden mielestä tunne ja luulo voittavat aina tiedon.

Taisit juuri luetella kaikki vasemmistolaisiin kuuluvat piirteet.

Riidanhaastajat, sillä en ota haastetta vastaan. Kun joku esim. haukkuu autoani huonoksi ja kehuu omaansa paremmaksi, sanon että kiva kun ollaan sitten molemmat valintoihimme tyytyväisiä. Siitä se toinen ei pidä yhtään, sillä hän halusi saada aikaan riidan.

Erittäin ulospäinsuuntauneet ihmiset eivät pidä minusta, jos luulevat hiljaisuuttani ylimielisyydeksi, kiinnostuksen puutteeksi tms. Sitähän se ei ole, mulla vain on hankaluuksia saada edes sanaa väliin, jos olen kovin puheliaassa seurassa. Toisaalta minusta myös pidetään tämän takia, sillä useimmat ihmiset tykkäävät, kun joku kuuntelee heitä.

Sellaiset, jotka eivät halua tutustua minuun kunolla. Päättelevät ensitapaamisella minun olevan hienohelma/ylpeä.

Annan jostain syystä sellaisen vaikutelman. Totuus on, että olen empaattinen ja kiltti.

Kukaan ei pidä. Olen hiljainen entinen kiusattu. Yritän olla ystävällinen kaikille, koska tiedän miltä tuntuu kuolla sisältä... En ole aito ja se näkyy. 

Sellaset alfanaiset, jotka on kovia ja kylmiä. Pelkkä katse kertoo jo sen. Tai sitten tosi vakavat ihmiset..

Olen itse ystävällinen ja hymyilevä. Onneksi samanoloisia löytyy.

Oman ikäluokkani ja siitä nuoremmat eivät pidä minusta. Varsinkin vastakkainen sukupuoli?? minua vanhemmat ihmiset tulevat ihan randomina juttelemaankin ja usein.

Ei voi tajuta.. no ne on aina mukavia :)

Oletan, että ihmiset, jotka eivät näe syytä käytökseni taustalla, eivät hoksaa epävarmuuttani ja tulkitsevat sen jotenkin väärin. Olen sosiaalisesti vähän kömpelö ja saatan vaikuttaa hiljaisuudessani ylimieliseltä tai vain tyhmältä, ja sitten kun saan jotakin kakistettua suustani, koen monesti töksäyttäväni jotakin sellaista, että vastapuoli kokee sen jälleen kerran ylimielisyytenä tai typeryytenä.

Vierailija kirjoitti:

Oman ikäluokkani ja siitä nuoremmat eivät pidä minusta. Varsinkin vastakkainen sukupuoli?? minua vanhemmat ihmiset tulevat ihan randomina juttelemaankin ja usein.

Ei voi tajuta.. no ne on aina mukavia :)

Tähän vielä pakko lisätä että naapurien lapset pyörii minun jaloissa aina näyttämässä uusia lelujaan :D

Vierailija kirjoitti:

Oletan, että ihmiset, jotka eivät näe syytä käytökseni taustalla, eivät hoksaa epävarmuuttani ja tulkitsevat sen jotenkin väärin. Olen sosiaalisesti vähän kömpelö ja saatan vaikuttaa hiljaisuudessani ylimieliseltä tai vain tyhmältä, ja sitten kun saan jotakin kakistettua suustani, koen monesti töksäyttäväni jotakin sellaista, että vastapuoli kokee sen jälleen kerran ylimielisyytenä tai typeryytenä.

Tämä on niin totta!

Virheitä ei anteeksi anneta ja toisen ihmisyyden ja olemuksen tunteminen on nykyisin väärin. Ei anneta edes mahdollisuutta tutustua kunnolla. Näin olen itse kokenut.

Hauska kysymys. Itse pidän lähtökohtaisesti kaikista ihmisistä. Toki jos on valinnanvaraa, vietän mieluummin aikaani ystävällisten, sivistyneiden ja turhaa pönötystä välttävien ihmisten kanssa. Vaikeinta on ultrarauhallisten 'asiaihmisten' kanssa, koska he eivät usein pidä nopeatahtisesta huumoripitoisesta puhetyylistäni. Yritän toki aina hidastella ja vääntää rautalangasta kun joudun tekemisiin tällaisten omasta mielestään "tavallisten rauhallisten suomalaisten" kanssa.

News flash: hitaus ja jatkuva valittaminen saattavat olla perisuomalaisia luonteenpiirteitä, mutta ei se ole mikään ylpeilyn aihe.

Sellaiset hössöttävät tunneihmiset, etenkin lapsi- ja eläinrakkaat, pitävät minua yleensä kylmänä. Minulla on itselläni lapsia, ja eläimet on ihan söpöjä, mutta en itse suhtaudu kovin intohimoisesti aiheisiin. Yleisesti ottaen sanoisin, että ihmiset, joiden kanssa en keksi hirveästi puhuttavaa, ja ihmiset, joiden kanssa ei huumori osu yksiin, pitävät minua yleensä kylmänä. Olen aika huono small talkissa, ja olen huomannut, että jos yritänkin puhua niitä näitä samalla tavalla kuin monet muut esimerkiksi työstäni (olen teknisellä alalla) tai harrastuksistani, ei sekään saa tietynlaisia ihmisiä kanssani samalle aallonpituudelle. Samaten huumorintajuni ei kaikkien kanssa kohtaa: nauran kyllä ystävieni ja läheisteni kanssa paljon ja hysteerisestikin, mutta jos joku tyyliin kikatellen kertoo jostain lapsensa hassusta letkautuksesta, joudun vain väkinäisesti hymyilemään. Eli vaikutan kylmältä ja huumorintajuttomalta. Olen huono heittäytymään myös keskusteluun esimerkiksi politiikasta tai taloudesta, jos huomaan, että vastapuoli aloittaa keskustelua tunnepitoisin ja hatarasti perustelluin väittein. Jos kyse on vieraammasta ihmisestä, en halua loukata, enkä siksi yleensä sano mielipiteitäni kovin pontevasti. Olen huomannut nimittäin, että sekään, jos esitän vastakkaisen näkemyksen ja perustelen sen huolellisesti, ei saa tietyntyyppisiä ihmisiä pitämään minusta, vaan on myös tehokas keskusteluntyrehdyttäjä. Tietynlaiset ihmiset siis kokevat, että minä en anna itsestäni mitään muille, olen kankea ja jäinen.

Tämä on kovin epäsuosittu toteama palstalla, joka saa minut luultavasti kuulostamaan kusipäältä, mutta minun on pääsääntöisesti helpompi tutustua miehiin kuin naisiin. Läheisimmät ystäväni ovat kyllä naisia, ja minulla on ystävinä pitkältä ajalta jopa tällaisia "hössöttäviä tunneihmisiä". Usein kuitenkin, jos tapaan jonkun mieheni kaverin ja tämän vaimon, mieheni kaverit pitävät minusta heti, kun taas vaimo usein selvästi ei pidä minusta alkuun. Kuitenkin tällaistenkin kanssa olen vuosien kuluessa tullut hyviksi kavereiksi ja viihdymme yhdessä erilaisuuksistamme huolimatta, kun olemme rauhassa oppineet ymmärtämään toisiamme.