Lue keskustelun säännöt.
Onko nykyään koulukypsyystestejä? Tai tekeekö psykologi testin lapselle, jos haluaisi lykätä koulun alkua?
26.10.2017 |
Vai miten homma käytännössä menee nykyään?
Meidän lapsi on nyt eskarissa, ja saanut täysin erilaisia tuloksia toimintaterapeutin ja eskariopen testeissä. En tiedä mihin luottaisi. Eskarissa ei kullemma osaa oikein mitään, mutta toimintaterapeutilla hommat sujui hyvin. Eli tekeekö joku vielä jonkun virallisemman testin, minkä pohjalta olisi helpompi tehdä päätöstä koulun alkamisesta.
Kommentit (11)
Me vain ilmoitettiin että loppusyksyn lapsi menee vuotta myöhemmin. En tiedä miten nykyään menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykologit tekevät nimenomaan koukuvalmiusarviot ja vaadittavat lausunnot koulutoimeen, mikäli lykkäyksen päädytään. Toimintaterapeutin ja eskarin testit mittaavat eri osa-alueita. Yleisesti ottaen sanoisin, että eskarin testit mittaavat paremmin ns. akateemisia taitoja eli niitä joita koulussa tarvitaan. Eskariopella pitäisi olla tiedossa mikä taho kouluvalmiutta arvioi kunnassanne, tässä voi olla eroja kunnasta riippuen tekeekö arvion koulu- vai perusterveydenhuollon psykologi.
Meillä on loppuvuonna syntynyt poika ja eskarissa sanoivat, että herkkä poika voisi jäädä vielä toiselle vuodelle. Näin tehtiin ja ihan hyvin poika viihtyi vielä yhden vuoden eskarilaisena. Koulun alkaessa loppuvuoden lapsi olikin äkkiä muutaman kuukauden muita vanhempi. Pojalle kehittyi hyvä itsetunto ja hän nautti iästään varsinkin siinä vaiheessa kun sai ajokortin toisia aikaisemmin ja sai juoda jo ruoan kanssa punaviiniä kuten aikuiset, kun lukiolaiset lähtivät risteilylle.
En tiedä vaikuttiko vuoden odotus oppimistuloksiin suuntaan tai toiseen. Poika kuitenkin oli aina luokkansa parhaita ja opiskelee tällä hetkellä dippainssiksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on loppuvuonna syntynyt poika ja eskarissa sanoivat, että herkkä poika voisi jäädä vielä toiselle vuodelle. Näin tehtiin ja ihan hyvin poika viihtyi vielä yhden vuoden eskarilaisena. Koulun alkaessa loppuvuoden lapsi olikin äkkiä muutaman kuukauden muita vanhempi. Pojalle kehittyi hyvä itsetunto ja hän nautti iästään varsinkin siinä vaiheessa kun sai ajokortin toisia aikaisemmin ja sai juoda jo ruoan kanssa punaviiniä kuten aikuiset, kun lukiolaiset lähtivät risteilylle.
En tiedä vaikuttiko vuoden odotus oppimistuloksiin suuntaan tai toiseen. Poika kuitenkin oli aina luokkansa parhaita ja opiskelee tällä hetkellä dippainssiksi.
Ainakin rohkaiseva esimerkki. On surullista, että osa helposti leimaa lapsen tyhmäksi (tms) jos tai kun hän on hidas ja siten mahdollisesti vielä eritavoin kömpelö.
Koulun käynnin aloittamisen lykkäämisellä, silloin kun siihen on olemassa perusteita voi olla oikeasti ratkaiseva merkitys lapsen koko loppuiän kannalta. - Aina se ei tietenkään yksin auta, mutta helpompaa se on lykätä koulunkäynnin aloittamsita vuodella, kuin "herätä todellisuuteen" vasta murkkuiässä
Jatkan vielä, että kyllä minusta saattaa olla reilumpaa myöhemmin jättää lapsi luokalleen alakoulussa kuin väkisin "retuuttaa" hänet läpi oppivelvollisuusputken, niin että todistukseen kertyvät arvosanat ovat järjestäen hyvin alakanttiin, osoittaen, että paljon jäi oppimatta. -
Olkoonkin, että koulussa tapahtuva oppiminen on vain yksi paikka jossa lapsi varttuu ja oppii ja omaksuu uusia tietoja ja taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia tulevia oppilaita ei testata. Sen sijaan tarvittaessa yksittäsiä oppilaiden koulukypsyyttä voidaan arvioida. Aiemmin arviointeja tekivät koulupsykologit. Nykyään tehtävä kuuluu yleensä perusterveydenhuollon psykologeille ja koulukypsyysasioita pohditaan aiempaa enemmän yhdessä lapsen vanhempien, neuvolan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa.
Pisteet siitä, että olette pysähtyneet miettimään -ainakin hetkeksi, - että mikähän on lapsen koulukypsyys. Toki "normaalia huolta" kantaa varmasti jokainen vastuuntuntoinen vanhempi. Mutta osa myös pelkää, että jos lapsi ei aloita koulua sillloin kuin muut samanikäiset, niin se jotenkin vaurioittaa ja satuttaa lasta. Tai kokevat, että itse syyllisyyttä ja haluavat mahdollisesti kieltää lapsen oppimisvaikeudet tai lapsen hitaamman kypsymisen.
Omaa henkilökohtaista kokemusta minulla ei ole. Sen sijaan olen seurannut viereltä kun yhden sisarukseni "bonus lapsi" aloitti koulun vuotta myöhemmin. Ja olen vakuuttunut siitä,että ainakin hänelle tai häntä koskevien päätöksistä ja ratkaisuista se on ollut yksi parhaista.
Sen sijaan,että ajatuksesta tai päätös kouluun aloittamisen lykkäämisestä oltaisiin luovuttu ja hän alisuoriutuisi koulusta vain siksi, että on selkeästi ikäryhmässään sieltä hitaammasta päästä.
On jännää, kuinka paljon yhden vuoden erolla on jo merkitystä.
Toisaalta miten sen nyt aina laskee; kun muut- tai aiankin suurin osa - hänen (veljeni bonuslapsen) ikäluokastaan viettää kenties toista Joulupäivää, niin hän viettää on syntymäpäivää. .Jos hän olisi synytynyt viikkoa myöhemmin hän olisi ollut ikäluokkansa vanhimpia mutta syntymällä toisena Joulupäivänä hän on ikäluokkansa nuorimpia. Silti yleinen oletus on, että Tammikuun ensimmäisenä syntynyt ja Joulukuun viimeinen päivä syntyneet ovat ihan yhtä kyspiä aloittaessaan koulutaipaleen.
Olen ainakin itse vakuuttunut siitä, että paljon helpompaa on ottaa tarvittaessa "vuoden aika lisä" ja lyjätä koulunaloittamista kuin pärjätä koulussa heikosti tai vain pakolla merkittävästi enemmän töitä tekemällä, kuin muut koulu ja luokkakaverit, sillloin jos tai kun kaikki tai on hyvin paljon merkkejä ja viitteitä siitä, että lapsi ei ole vielä tarpeeks kypsä koulutielle.
Tästä on tehty tutkimuskin että luokalla loppuvuodesta syntyneet saavat huomattavasti useammin esim ADHD-diagnoosin kuin alkuvuodesta syntyneet - ero oli kymmeniä prosentteja. Ja se vuoden puolivälin tienoillakin syntynyt osa sai ADHD-diagnoosin jopa 30-40% useammin kuin alkuvuodesta syntyneet.
Loppujen lopuksi kyse ei olisi ollut kuin ihan vaan koulukypsymättömyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykologit tekevät nimenomaan koukuvalmiusarviot ja vaadittavat lausunnot koulutoimeen, mikäli lykkäyksen päädytään. Toimintaterapeutin ja eskarin testit mittaavat eri osa-alueita. Yleisesti ottaen sanoisin, että eskarin testit mittaavat paremmin ns. akateemisia taitoja eli niitä joita koulussa tarvitaan. Eskariopella pitäisi olla tiedossa mikä taho kouluvalmiutta arvioi kunnassanne, tässä voi olla eroja kunnasta riippuen tekeekö arvion koulu- vai perusterveydenhuollon psykologi.
On se kumma että jo eskarissa pitäisi hallita nuo akateemiset taidot kun ekaluokalla kuitenkin aloitetaan taas aivan alkeista. Aakkoset ja numerot ja 1+1.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologit tekevät nimenomaan koukuvalmiusarviot ja vaadittavat lausunnot koulutoimeen, mikäli lykkäyksen päädytään. Toimintaterapeutin ja eskarin testit mittaavat eri osa-alueita. Yleisesti ottaen sanoisin, että eskarin testit mittaavat paremmin ns. akateemisia taitoja eli niitä joita koulussa tarvitaan. Eskariopella pitäisi olla tiedossa mikä taho kouluvalmiutta arvioi kunnassanne, tässä voi olla eroja kunnasta riippuen tekeekö arvion koulu- vai perusterveydenhuollon psykologi.
On se kumma että jo eskarissa pitäisi hallita nuo akateemiset taidot kun ekaluokalla kuitenkin aloitetaan taas aivan alkeista. Aakkoset ja numerot ja 1+1.
akateemisilla taidoilla tarkoitetaan, että hänellä on valmiudet oppia ne aakkoset ja numerot yhdestä kymppiin.
Että osaa vaikka riimitellä, tai pystyy etsimään meysästä 3 erilaista luonnonmateriaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo dippainssiesimerkki on mennyttä aikaa. Koulukupsyystestejä ei yleisesti enää ole. Jotain arvioita tehdään lapsille, joilla on diagnoosi. Jos lapsesi on yliopistollisen sairaalan asiakas (eli diagnoosi on vakava), siellä monialainen työryhmä eli psykologi, lastenlääkäri, puheterapeutti ja toimintataterapeutti tekevät testejä ja antavat suosituksia opetuksessa huomioitavista asioista (esim. Pilkotaan asiat osiin). Toimintaterapeutti,joka toteuttaa terapiaa ja joka EI ole osana monialaista työryhmää ei ole se taho, jonka sana millään lailla painaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologit tekevät nimenomaan koukuvalmiusarviot ja vaadittavat lausunnot koulutoimeen, mikäli lykkäyksen päädytään. Toimintaterapeutin ja eskarin testit mittaavat eri osa-alueita. Yleisesti ottaen sanoisin, että eskarin testit mittaavat paremmin ns. akateemisia taitoja eli niitä joita koulussa tarvitaan. Eskariopella pitäisi olla tiedossa mikä taho kouluvalmiutta arvioi kunnassanne, tässä voi olla eroja kunnasta riippuen tekeekö arvion koulu- vai perusterveydenhuollon psykologi.
On se kumma että jo eskarissa pitäisi hallita nuo akateemiset taidot kun ekaluokalla kuitenkin aloitetaan taas aivan alkeista. Aakkoset ja numerot ja 1+1.
akateemisilla taidoilla tarkoitetaan, että hänellä on valmiudet oppia ne aakkoset ja numerot yhdestä kymppiin.
Että osaa vaikka riimitellä, tai pystyy etsimään meysästä 3 erilaista luonnonmateriaalia.
akateemisia taitoja ei kaikilla lapsilla ole ja ne on hyvä tiedostaa ennen koulun alkua. Näin oppilas saa parhaan mahdollisen tuen tehostettu tai erityinen tuki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia tulevia oppilaita ei testata. Sen sijaan tarvittaessa yksittäsiä oppilaiden koulukypsyyttä voidaan arvioida. Aiemmin arviointeja tekivät koulupsykologit. Nykyään tehtävä kuuluu yleensä perusterveydenhuollon psykologeille ja koulukypsyysasioita pohditaan aiempaa enemmän yhdessä lapsen vanhempien, neuvolan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa.
Pisteet siitä, että olette pysähtyneet miettimään -ainakin hetkeksi, - että mikähän on lapsen koulukypsyys. Toki "normaalia huolta" kantaa varmasti jokainen vastuuntuntoinen vanhempi. Mutta osa myös pelkää, että jos lapsi ei aloita koulua sillloin kuin muut samanikäiset, niin se jotenkin vaurioittaa ja satuttaa lasta. Tai kokevat, että itse syyllisyyttä ja haluavat mahdollisesti kieltää lapsen oppimisvaikeudet tai lapsen hitaamman kypsymisen.
Omaa henkilökohtaista kokemusta minulla ei ole. Sen sijaan olen seurannut viereltä kun yhden sisarukseni "bonus lapsi" aloitti koulun vuotta myöhemmin. Ja olen vakuuttunut siitä,että ainakin hänelle tai häntä koskevien päätöksistä ja ratkaisuista se on ollut yksi parhaista.
Sen sijaan,että ajatuksesta tai päätös kouluun aloittamisen lykkäämisestä oltaisiin luovuttu ja hän alisuoriutuisi koulusta vain siksi, että on selkeästi ikäryhmässään sieltä hitaammasta päästä.
On jännää, kuinka paljon yhden vuoden erolla on jo merkitystä.
Toisaalta miten sen nyt aina laskee; kun muut- tai aiankin suurin osa - hänen (veljeni bonuslapsen) ikäluokastaan viettää kenties toista Joulupäivää, niin hän viettää on syntymäpäivää. .Jos hän olisi synytynyt viikkoa myöhemmin hän olisi ollut ikäluokkansa vanhimpia mutta syntymällä toisena Joulupäivänä hän on ikäluokkansa nuorimpia. Silti yleinen oletus on, että Tammikuun ensimmäisenä syntynyt ja Joulukuun viimeinen päivä syntyneet ovat ihan yhtä kyspiä aloittaessaan koulutaipaleen.
Olen ainakin itse vakuuttunut siitä, että paljon helpompaa on ottaa tarvittaessa "vuoden aika lisä" ja lyjätä koulunaloittamista kuin pärjätä koulussa heikosti tai vain pakolla merkittävästi enemmän töitä tekemällä, kuin muut koulu ja luokkakaverit, sillloin jos tai kun kaikki tai on hyvin paljon merkkejä ja viitteitä siitä, että lapsi ei ole vielä tarpeeks kypsä koulutielle.
Tästä on tehty tutkimuskin että luokalla loppuvuodesta syntyneet saavat huomattavasti useammin esim ADHD-diagnoosin kuin alkuvuodesta syntyneet - ero oli kymmeniä prosentteja. Ja se vuoden puolivälin tienoillakin syntynyt osa sai ADHD-diagnoosin jopa 30-40% useammin kuin alkuvuodesta syntyneet.
Loppujen lopuksi kyse ei olisi ollut kuin ihan vaan koulukypsymättömyydestä.
on hyvin harvinaista, että lapsen koulun alku siirretään vuodella. Poikkeus ovat nämä joulukuussa syntyneet. Nykyään ajatellaan niin, että lapsen kognitiiviset taidot kehittyvät koulussa paremmin kuin tuplaamalla eskari. Tehostetun tuen ja erityisen tuen lapset käyvät 2-vuotta eskaria. Ja heillä on 11-vuotinen opetussuunnitelma. Koulu alkaa silti heilläkin 7-vuotiaana ja vielä on mahdollisuus jonkun luokan tuplaamiseen tarvittaessa. On myös kouluja joissa pienluokan luokat 1-2 voi opiskella kolmessa vuodessa 'omaan tahtiin'. Koulusysteemimme haluaa lapset kouluun, pois päiväkodista ja eskarista.
Kaikkia tulevia oppilaita ei testata. Sen sijaan tarvittaessa yksittäsiä oppilaiden koulukypsyyttä voidaan arvioida. Aiemmin arviointeja tekivät koulupsykologit. Nykyään tehtävä kuuluu yleensä perusterveydenhuollon psykologeille ja koulukypsyysasioita pohditaan aiempaa enemmän yhdessä lapsen vanhempien, neuvolan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa.
Pisteet siitä, että olette pysähtyneet miettimään -ainakin hetkeksi, - että mikähän on lapsen koulukypsyys. Toki "normaalia huolta" kantaa varmasti jokainen vastuuntuntoinen vanhempi. Mutta osa myös pelkää, että jos lapsi ei aloita koulua sillloin kuin muut samanikäiset, niin se jotenkin vaurioittaa ja satuttaa lasta. Tai kokevat, että itse syyllisyyttä ja haluavat mahdollisesti kieltää lapsen oppimisvaikeudet tai lapsen hitaamman kypsymisen.
Omaa henkilökohtaista kokemusta minulla ei ole. Sen sijaan olen seurannut viereltä kun yhden sisarukseni "bonus lapsi" aloitti koulun vuotta myöhemmin. Ja olen vakuuttunut siitä,että ainakin hänelle tai häntä koskevien päätöksistä ja ratkaisuista se on ollut yksi parhaista.
Sen sijaan,että ajatuksesta tai päätös kouluun aloittamisen lykkäämisestä oltaisiin luovuttu ja hän alisuoriutuisi koulusta vain siksi, että on selkeästi ikäryhmässään sieltä hitaammasta päästä.
On jännää, kuinka paljon yhden vuoden erolla on jo merkitystä.
Toisaalta miten sen nyt aina laskee; kun muut- tai aiankin suurin osa - hänen (veljeni bonuslapsen) ikäluokastaan viettää kenties toista Joulupäivää, niin hän viettää on syntymäpäivää. .Jos hän olisi synytynyt viikkoa myöhemmin hän olisi ollut ikäluokkansa vanhimpia mutta syntymällä toisena Joulupäivänä hän on ikäluokkansa nuorimpia. Silti yleinen oletus on, että Tammikuun ensimmäisenä syntynyt ja Joulukuun viimeinen päivä syntyneet ovat ihan yhtä kyspiä aloittaessaan koulutaipaleen.
Olen ainakin itse vakuuttunut siitä, että paljon helpompaa on ottaa tarvittaessa "vuoden aika lisä" ja lyjätä koulunaloittamista kuin pärjätä koulussa heikosti tai vain pakolla merkittävästi enemmän töitä tekemällä, kuin muut koulu ja luokkakaverit, sillloin jos tai kun kaikki tai on hyvin paljon merkkejä ja viitteitä siitä, että lapsi ei ole vielä tarpeeks kypsä koulutielle.