+30v miehen joka haluaa oman lapsen/lapsia, EI uusioperhettä on helpompaa löytää sopiva nainen ulkomailta.

Vierailija kirjoitti:

Jep. 30v ei edes ole mikään vanha, paitsi suomessa missä tytöt katoavat heti kun kuulevat ikäni. Ihme kun kiinnostusta löytyy ennen sitä eli ulkonäöni puolesta näköjään kyllä kelpaan. Mielestäni todella typerää. Noh, suomalaiset naiset nyt ovat epäkypsiä monella muullakin tavalla.

Mikään oman ikäinen nainen ei kiinnosta joten turha tulla jankuttamaan siitä.

Eipähän mikään suuri häviö tuo. Ulkomailla saan nuorta ja kaunista niin paljon kuin jaksan. Monissa paikoissa naiset ovat myös selkeästi kauniimpia kuin mitä suomessa ja osaavat olla mukavia. Suomalainen mies tyytyy kyllä todella vähään kun suomalaisia naisia vertaa siiheen mitä on muualla tarjolla.

On ihan sama, miten hyvältä näytät, jos olet sekä epätoivoinen että katkera.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On vain pieni joukko lapsettomia, mutta lapsia haluavia naisia ainakin ikähaarukassa 28-43v suomessa, ja sellaisia ei taida olla juurikaan muualla kuin pääkaupunkiseudulla, ja heidän kriterit miehelle ovat sellaisia että ei tavismiehen kannata edes yrittää.

Aha. No tule vaikka Turun yliopistolta valikoimaan. Täälläpä meitä pyörii niin opiskelijoina, proffina, sihteereinä kuin muinakin työntekijöinä. Tervetuloa!

Suurin osa teistä EI kelpuuttasi kumppaniksi 36v tummatukkaista, pitkää, ok näköistä perusduunaria vaikka sillä olisi talousasiat kunnossa, kuten vakityö, velaton omistusasunto jne. Ei löydy yliopistokoulutusta joten se on automaattisesti turn-off

Ei kaikki kelpuutakkaan, mutta laajahko valikoima löytyy silti. Minulle mies tuollaisilla spekseillä kelpaisi oikein hyvin jos luonteet natsaisi. Negatiiviset ja katkerat ihmiset tosin eivät useimmiten kiinnosta ketään, koulutustasosta riippumatta.

T: Se Turun yliopistos esimerkkinä suositellut

Kiitos kohteliaasta ja ystävällisestä mielipiteestäsi, kiva huomata että edes jollekin kelpaisi ja minulla on kyllä kiva luonne ja muutenkin olen, mukava, avoin, huumorintajuinen, sosiaalinen ja aina ensisijaisesti yritän nähdä ihmisissä niitä hyviä ja myönteisiä asioita, enkä etsi heidän vikoja tai puutteitaan.

Luonnollisesti ymmärrän sen että kaikki eivät sovi yhteen eikä niin ole tarkoituskaan, mutta silloinkin kun treffeillä tapaa sen ei niin itselleen sopivan kumppanin voi olla edes neutraali mutta siihenkään eivät kaikki tunnu pystyvän.

Jos todellakin ei ole toisesta mitään hyvää tai positiivista sanottavaa niin on parempi ettei sitten sano mitään, tai korkeintaan kiitos ja hei.