Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksei vieläkään koululiikunnasta ole saatu kivaa?

Vierailija
21.10.2017 |

Uusi OPS:kin on taas mutta liikunta on edelleen samaa verenmaku suussa puurtamista ja paremmuusjärjestykseen laittamista. Hitaammin oppiville ei vieläkään opeteta niitä pelejä niin hyvin, että voisivat nauttia pelaamisesta, eikä tunarin maineesta. Sitten vain annnetaan huono arvosana (sinä olet huono, älä ikinä kehtaa näyttää naamasi mihinkään liikuntaan liittyvässä).

Kommentit (141)

Vierailija
61/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tätä lueskellessa olen tyytyväinen ettei itselläni tai lapsillani ole vastaavaa myrkyllistä katkeruutta mitään kouluaineita kohtaan. Opettajia on ollut parempia ja huonompia, sekä aineita vaikeampia ja helpompia. Jokaisesta on päässyt yli puhumalla ja menemällä eteenpäin. Ei ole lopuksi jäänyt sitten painamaan mikään, vaan opetuksesta jääneet puutteet on korjattu sitten myöhemmin opiskelemalla kovemmin. Ja on osattu olla itselle myös armeliaita, eikä odotettu että pitäisi olla hyvä kaikissa aineissa.

Niinpä. Asenne ratkaisee. Jos on nuiva asenne jo alkuunsa, tuntuu kaikki ikävältä. Valitettavasti monella on myös huono peruskunto, koska vanhemmat eivät ole panostaneet riittävästi pienestä lähtien monipuoliseen iänmukaiseen liikkumiseen.

Vierailija
62/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voivoi. Liikunta on kivaa, mutta kömpelöille ja lihaville se ei välttämättä olekaan niin kivaa.

Jokainen vanhempi kasvattaa lapsensa niinkuin haluaa, fiksujen lapset harvemmin ovat lihavia tai laiskoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä lueskellessa olen tyytyväinen ettei itselläni tai lapsillani ole vastaavaa myrkyllistä katkeruutta mitään kouluaineita kohtaan. Opettajia on ollut parempia ja huonompia, sekä aineita vaikeampia ja helpompia. Jokaisesta on päässyt yli puhumalla ja menemällä eteenpäin. Ei ole lopuksi jäänyt sitten painamaan mikään, vaan opetuksesta jääneet puutteet on korjattu sitten myöhemmin opiskelemalla kovemmin. Ja on osattu olla itselle myös armeliaita, eikä odotettu että pitäisi olla hyvä kaikissa aineissa.

Niinpä. Asenne ratkaisee. Jos on nuiva asenne jo alkuunsa, tuntuu kaikki ikävältä. Valitettavasti monella on myös huono peruskunto, koska vanhemmat eivät ole panostaneet riittävästi pienestä lähtien monipuoliseen iänmukaiseen liikkumiseen.

Älkää kiusaajat jaksako. Mulla ei ole liikuntaa kohtaan ollut koskaan mitään asennevammaa, päinvastoin, liikunta on kivaa. Mutta koululiikunnan yksipuolisuus ja kiusaavat paremmat liikkujat tekivät siitä vaikeaa. En minä kiusannut näitä samoja siitä, etteivät he olleet yhtä nopeita ja hyviä matematiikassa, kuin minä. Enkä ollut lihava, vaan hento ja pieni sekä kankea. Juokseminen on aina ollut mielestäni kivaa kuitenkin ja peruskuntoni on edelleen hyvä. Muutamasta koulukaveristani, jotka olivat hyviä liikunnassa, on tullut plösöjä, minusta ei. 

Vierailija
64/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ohjattua liikuntaa pitäisi olla yksi tunti jokaisen koulupäivän päätteeksi. Huolestuttavan moni lapsi/nuori ei vapaa-ajallaan liiku, jolloin ei voi myöskään liikuntatuntien puitteissa mitenkään kehittää kuntoaan. En kuitenkaan kannata nykyistä pakottamis/nöyryytysmallia, vaan eri vaihtoehtoja tarjolle ja arvostelu hiiteen. Lukiossa meillä oli jokaisella liikuntatunnilla 2-4 lajivaihtoehtoa, joista sai itse valita. Raamit oli kuitenkin asetettu niin, että vähintään kerran lukuvuodessa piti käydä uimassa, x määrä kertoja valita jokin pallopeli jne. Jos joku inhoaa joukkuelajeja, tehköön vaikka lihaskuntotreeniä omaa tahtiaan, kunhan liikkuu sen tunnin.

Vierailija
65/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksipä luulette, että mikään ei muutu? Liikuntaa opettavat sitä opiskelleet. Ne, joille se on aina ollut elämäntapa ja helppoa. He eivät millään pysty samastumaan siihen hieman pullukkaan takarivin taaviin, jolle liikuntatunnit on kouluviikossa ne pahimmat. Sori yleistys.

Vierailija
66/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Cooperin voisi jättää kyllä pois. Muuten sanoisin, että omituista, ettei ongelmaksi koeta sitä, että jollekin voi olla vaikka ruotsi tai matikka vaikeaa. Eikö ole kiva, että koulussa on arvioitavana monenlaisia aineita ja jollekin se kässyn tai liikunnan kasi tai ysi voi olla huippunumero? Sitten sekin pitäisi viedä pois... Minusta on hyvä, että hyviä numeroita voi jostain saada myös se oppilas, jolle lukuaineet on vaikeita. Taito- ja taideaineet antavat tilaa myös toisenlaisille taipumuksille ja mahdollisuuden saada niistä niitä kelvollisia numeroita. Sitten se luokan lukutoukka kitisee, kun ei olekaan aine, josta saisi kiitettävän, niin pitäisi poistaa kokonaan arviointi.

Yleisellä tasolla sanoisin, että meillä kumpikin lapsi tykkää liikunnasta. Tytön lempiaine, pojan lempiaineita. Tyttö on kasilla, poika kutosella. Tyttö ei ole himoliikkuja tai urheilija, mutta tykkää silti. Liikunta on varmaan suosituimpia aineita vielä yläkoulussakin. Tietysti nämä huonokuntoiset plösöt inhoaa sitä, mutta suurin osa tykkää kyllä ja osa todella paljon.

Sun ajattelutapa on just se miksi osa inhoaa liikuntaa. Vain koska sun lapset siitä tykkää ei tarkoita että ne jotka ei tykkää on huonokuntoisia plösöjä. Tiedän useita laihoja ja hoikkia jotka inhoaa liikuntaa missään muodossa. Ei sillä että syy olisi huono kunto jne vaan se että heitä nyt vaan kiinnostaa muut asiat elämässä kuin paahtaa tuolla urheilemassa.

No, mutta onhan se kunto huono, jos ei kiinnosta liikunta. On hoikka tai ei. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, ettei paahda koskaan urheilua, mutta silti on hyvä kunto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Cooperin voisi jättää kyllä pois. Muuten sanoisin, että omituista, ettei ongelmaksi koeta sitä, että jollekin voi olla vaikka ruotsi tai matikka vaikeaa. Eikö ole kiva, että koulussa on arvioitavana monenlaisia aineita ja jollekin se kässyn tai liikunnan kasi tai ysi voi olla huippunumero? Sitten sekin pitäisi viedä pois... Minusta on hyvä, että hyviä numeroita voi jostain saada myös se oppilas, jolle lukuaineet on vaikeita. Taito- ja taideaineet antavat tilaa myös toisenlaisille taipumuksille ja mahdollisuuden saada niistä niitä kelvollisia numeroita. Sitten se luokan lukutoukka kitisee, kun ei olekaan aine, josta saisi kiitettävän, niin pitäisi poistaa kokonaan arviointi.

Yleisellä tasolla sanoisin, että meillä kumpikin lapsi tykkää liikunnasta. Tytön lempiaine, pojan lempiaineita. Tyttö on kasilla, poika kutosella. Tyttö ei ole himoliikkuja tai urheilija, mutta tykkää silti. Liikunta on varmaan suosituimpia aineita vielä yläkoulussakin. Tietysti nämä huonokuntoiset plösöt inhoaa sitä, mutta suurin osa tykkää kyllä ja osa todella paljon.

Sun ajattelutapa on just se miksi osa inhoaa liikuntaa. Vain koska sun lapset siitä tykkää ei tarkoita että ne jotka ei tykkää on huonokuntoisia plösöjä. Tiedän useita laihoja ja hoikkia jotka inhoaa liikuntaa missään muodossa. Ei sillä että syy olisi huono kunto jne vaan se että heitä nyt vaan kiinnostaa muut asiat elämässä kuin paahtaa tuolla urheilemassa.

No, mutta onhan se kunto huono, jos ei kiinnosta liikunta. On hoikka tai ei. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, ettei paahda koskaan urheilua, mutta silti on hyvä kunto.

Kyllä vaan on sellainen vaihtoehto, että on koululiikunnassa huono, mutta silti voi tykätä liikunnasta ja olla hyväkuntoinen. Oma liikuntanumeroni nousi lukiossa, kun ope muutti naapuriin. Huomasi, että liikun vapaa-ajalla paljon, luulen sen johtuvan siitä. 

Vierailija
68/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku tuossa ehti jo paheksuakin, jos vaaditaan tekemään hikihatussa jotain. Tietääkseni koululiikunnassa ei juurikaan pakoteta tekemään mitään ja lisäksi sehän se idea on heikoimpien kohdalla, että kunto vähän nousisi. Ei se kunto nouse sillä, että aina ja koko ajan ollaan mukavuusalueella. Fiksu ope osaa kyllä mitottaa tekemiset niin, ettei mene kenenkään jaksamisen yli. Mutta se ei ole liikaa vaadittu, että 13-vuotias yrittäisi edes hölkätä kerran kentän ympäri, edes osan kierroksesta. Nyt pahimmat marisijat on niitä, joille on ylivoimaista tehdä mitään, missä hiukankaan hengästyy tai tulee hiki. Ja vanhemmat vielä tukee tätä huonokuntoisuuden ylläpitoa...

En tosiaan ole liikuntanatsi itse. Mutta kyllä nuoria pitää liikuttaa, ovat ihan vaivaisia muuten jo kaksikymppisenä. Ja kun vanhemmat ei siitä huolehdi, pitää koulun se tehdä. Ihan tavallinen peruskunto riittää. Ei tarvi pystyä juoksemaan kilometritolkulla tai hyppäämään pituutta 12-vuotiaana 3,5 metriä. Mutta hypätä täytyy osata, pitää vähän olla ponnistusvoimaa ja juoksuvauhtia. Ja kyllä, vähän täytyy jaksaa joustakin, vaikka satoja metrejä, mutta kuitenkin. Joku yksi kilometri on sellainen matka, että normaalin 12-14 -vuotiaan pitäisi pystyä hölkkäämään se ja ei ole vielä edes varsinaisesti hyväkuntoinen. Ylipäätään kropan hallinta on tarpeen ja tietty notkeus. Niitä voi harjoitella myös.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja samaan aikaan uutisoidaan, kuinka jo pienet lapset ylipainoisia ja pelkkä perusliikkuminen on raskasta.

Johtuisikohan juuri siitä että vanhempien motivaatio liikkua on rusennettu koulussa jo alkutekijöihinsä ja jätetty paskan maku suuhun joten sitten ei enää haluta liikkua niiden omien lapsien kanssa.

Meillä lapsi on viety harrastamaan liikuntaleikkikoiluun, uintia, jalkapallon pelaamista, judoa ja nyt ratsastusta. Kaikkia lajeja ei ole harrastettu samaan aikaan.

Pitää liikunnasta, vaikka vanhemmat eivät mitään liikuntafaneja olekaan. Oma liikunranumeroni oli 7, lapsella 8-9.

Vierailija
70/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Cooperin voisi jättää kyllä pois. Muuten sanoisin, että omituista, ettei ongelmaksi koeta sitä, että jollekin voi olla vaikka ruotsi tai matikka vaikeaa. Eikö ole kiva, että koulussa on arvioitavana monenlaisia aineita ja jollekin se kässyn tai liikunnan kasi tai ysi voi olla huippunumero? Sitten sekin pitäisi viedä pois... Minusta on hyvä, että hyviä numeroita voi jostain saada myös se oppilas, jolle lukuaineet on vaikeita. Taito- ja taideaineet antavat tilaa myös toisenlaisille taipumuksille ja mahdollisuuden saada niistä niitä kelvollisia numeroita. Sitten se luokan lukutoukka kitisee, kun ei olekaan aine, josta saisi kiitettävän, niin pitäisi poistaa kokonaan arviointi.

Yleisellä tasolla sanoisin, että meillä kumpikin lapsi tykkää liikunnasta. Tytön lempiaine, pojan lempiaineita. Tyttö on kasilla, poika kutosella. Tyttö ei ole himoliikkuja tai urheilija, mutta tykkää silti. Liikunta on varmaan suosituimpia aineita vielä yläkoulussakin. Tietysti nämä huonokuntoiset plösöt inhoaa sitä, mutta suurin osa tykkää kyllä ja osa todella paljon.

Sun ajattelutapa on just se miksi osa inhoaa liikuntaa. Vain koska sun lapset siitä tykkää ei tarkoita että ne jotka ei tykkää on huonokuntoisia plösöjä. Tiedän useita laihoja ja hoikkia jotka inhoaa liikuntaa missään muodossa. Ei sillä että syy olisi huono kunto jne vaan se että heitä nyt vaan kiinnostaa muut asiat elämässä kuin paahtaa tuolla urheilemassa.

No, mutta onhan se kunto huono, jos ei kiinnosta liikunta. On hoikka tai ei. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, ettei paahda koskaan urheilua, mutta silti on hyvä kunto.

Kyllä vaan on sellainen vaihtoehto, että on koululiikunnassa huono, mutta silti voi tykätä liikunnasta ja olla hyväkuntoinen. Oma liikuntanumeroni nousi lukiossa, kun ope muutti naapuriin. Huomasi, että liikun vapaa-ajalla paljon, luulen sen johtuvan siitä. 

Okei, mutta kirjoitit "ettei paahda koskaan urheilua". Kuulosti vaan siltä, että tarkoitat, ettei tarvisi koskaan paahtaa ja silti pysyisi hyvä kunto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Cooperin voisi jättää kyllä pois. Muuten sanoisin, että omituista, ettei ongelmaksi koeta sitä, että jollekin voi olla vaikka ruotsi tai matikka vaikeaa. Eikö ole kiva, että koulussa on arvioitavana monenlaisia aineita ja jollekin se kässyn tai liikunnan kasi tai ysi voi olla huippunumero? Sitten sekin pitäisi viedä pois... Minusta on hyvä, että hyviä numeroita voi jostain saada myös se oppilas, jolle lukuaineet on vaikeita. Taito- ja taideaineet antavat tilaa myös toisenlaisille taipumuksille ja mahdollisuuden saada niistä niitä kelvollisia numeroita. Sitten se luokan lukutoukka kitisee, kun ei olekaan aine, josta saisi kiitettävän, niin pitäisi poistaa kokonaan arviointi.

Yleisellä tasolla sanoisin, että meillä kumpikin lapsi tykkää liikunnasta. Tytön lempiaine, pojan lempiaineita. Tyttö on kasilla, poika kutosella. Tyttö ei ole himoliikkuja tai urheilija, mutta tykkää silti. Liikunta on varmaan suosituimpia aineita vielä yläkoulussakin. Tietysti nämä huonokuntoiset plösöt inhoaa sitä, mutta suurin osa tykkää kyllä ja osa todella paljon.

Sun ajattelutapa on just se miksi osa inhoaa liikuntaa. Vain koska sun lapset siitä tykkää ei tarkoita että ne jotka ei tykkää on huonokuntoisia plösöjä. Tiedän useita laihoja ja hoikkia jotka inhoaa liikuntaa missään muodossa. Ei sillä että syy olisi huono kunto jne vaan se että heitä nyt vaan kiinnostaa muut asiat elämässä kuin paahtaa tuolla urheilemassa.

No, mutta onhan se kunto huono, jos ei kiinnosta liikunta. On hoikka tai ei. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, ettei paahda koskaan urheilua, mutta silti on hyvä kunto.

Luetun ymmärtäminen haloo. Syy miksi ei haluta liikkua ei ole se että olisi plösö tai huono kunto vaan se että kiinnostuksen kohteet on muussa kun liikunnassa. Ja usealla voi silti olla hyvä kunto koska harrastaa hyötyliikuntaa.

Vierailija
72/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ketjua läpi lukematta vastaan, että samasta syystä kuin 20, 30, 50 vuotta takaperin: syy on opettajissa. Missään muussa oppiaineessa ei opettajiksi valikoidu samanlaisia k-päitä kuin liikunnassa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ohjattua liikuntaa pitäisi olla yksi tunti jokaisen koulupäivän päätteeksi. Huolestuttavan moni lapsi/nuori ei vapaa-ajallaan liiku, jolloin ei voi myöskään liikuntatuntien puitteissa mitenkään kehittää kuntoaan. En kuitenkaan kannata nykyistä pakottamis/nöyryytysmallia, vaan eri vaihtoehtoja tarjolle ja arvostelu hiiteen. Lukiossa meillä oli jokaisella liikuntatunnilla 2-4 lajivaihtoehtoa, joista sai itse valita. Raamit oli kuitenkin asetettu niin, että vähintään kerran lukuvuodessa piti käydä uimassa, x määrä kertoja valita jokin pallopeli jne. Jos joku inhoaa joukkuelajeja, tehköön vaikka lihaskuntotreeniä omaa tahtiaan, kunhan liikkuu sen tunnin.

Itse olisin lintsannut tuon viimeisen tunnin. Koulu ei edes voisi tehdä asialle mitään kun Suomessa ei ole koulupakkoa. Luulen että tuo pakotettu tunti tappaisi lopunkin innon liikuntaa kohtaan oli se järjestetty miten tahansa.

Vierailija
74/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/141 |
21.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse koulutan varusmiehiä ja tähän kuuluu myös paljon liikuntakoulutusta. Pidän liikuntakoulutukset todella monipuolisena, hyödynnän tasoryhmiä sekä jokaista lajia tai urheilumuotoa aloittaessa pidän koulutuksen aiheesta. Tämän lisäksi kritisoin koululiikunnan paskuutta ja motivoin tyyppej innostumaan urheilusta omalla elämäntarinallani. Eli en pidä pelkkiä "tässä mailat, pelatkaa säbää." -liikuntatunteja

Vierailija
76/141 |
22.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Cooperin voisi jättää kyllä pois. Muuten sanoisin, että omituista, ettei ongelmaksi koeta sitä, että jollekin voi olla vaikka ruotsi tai matikka vaikeaa. Eikö ole kiva, että koulussa on arvioitavana monenlaisia aineita ja jollekin se kässyn tai liikunnan kasi tai ysi voi olla huippunumero? Sitten sekin pitäisi viedä pois... Minusta on hyvä, että hyviä numeroita voi jostain saada myös se oppilas, jolle lukuaineet on vaikeita. Taito- ja taideaineet antavat tilaa myös toisenlaisille taipumuksille ja mahdollisuuden saada niistä niitä kelvollisia numeroita. Sitten se luokan lukutoukka kitisee, kun ei olekaan aine, josta saisi kiitettävän, niin pitäisi poistaa kokonaan arviointi.

Yleisellä tasolla sanoisin, että meillä kumpikin lapsi tykkää liikunnasta. Tytön lempiaine, pojan lempiaineita. Tyttö on kasilla, poika kutosella. Tyttö ei ole himoliikkuja tai urheilija, mutta tykkää silti. Liikunta on varmaan suosituimpia aineita vielä yläkoulussakin. Tietysti nämä huonokuntoiset plösöt inhoaa sitä, mutta suurin osa tykkää kyllä ja osa todella paljon.

Sun ajattelutapa on just se miksi osa inhoaa liikuntaa. Vain koska sun lapset siitä tykkää ei tarkoita että ne jotka ei tykkää on huonokuntoisia plösöjä. Tiedän useita laihoja ja hoikkia jotka inhoaa liikuntaa missään muodossa. Ei sillä että syy olisi huono kunto jne vaan se että heitä nyt vaan kiinnostaa muut asiat elämässä kuin paahtaa tuolla urheilemassa.

No, mutta onhan se kunto huono, jos ei kiinnosta liikunta. On hoikka tai ei. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, ettei paahda koskaan urheilua, mutta silti on hyvä kunto.

Minä kilpailin kouluaikana kestävyysjuoksussa ja suunnistuksessa. Minulla on jopa piirinmestaruuskilpailujen mitali ikäkausisarjoissa molemmista. Siitä huolimatta inhosin koululiikuntaa. Se oli meillä suurimmaksi osaksi pallopelejä, joissa en pärjännyt, koska olen hidas ja kömpelö. Hyvästä kunnosta ei ole mitään iloa, jos ei osu lyödessä pesäpalloon. Ja allekirjoitan töysin tuon, että asioita ei kunnolla opetettu. Esim. minä jouduin pelaamaan pesäpalloa kouluaikanani yli 200 liikuntatunnilla (siihen aikaan liikuntaa oli vielä kaksi kertaa viikossa). Näistä kokonaista kahdella harjoiteltiin pallon lyömistä muuten kuin itse pelitilanteessa.

Vierailija
77/141 |
22.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koululiikunta on kyllä osalle kivaa, ei koske siis tuo otsikointi kaikkia. Tänne lienevät vastanneet lähinnä ne keiden mielestä se ei ole ollut kivaa.

Vierailija
78/141 |
22.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koululiikunta on kyllä osalle kivaa, ei koske siis tuo otsikointi kaikkia. Tänne lienevät vastanneet lähinnä ne keiden mielestä se ei ole ollut kivaa.

Tuskin mistään pakollisesta kouluaineesta voidaan edes saada ihan kaikille aina kivaa. Aina on joku joka ei tykkää tai halua. Lisäksi koulujen resurssit on rajallisia, yleensä sitä yhtä luokkaa kohti on yksi opettaja joten tekemistäkään ei välttämättä voi hajauttaa ilman että aiheuttaisi ongelmia valvonnassa.

Vierailija
79/141 |
22.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

2 % valitus saa suhteettomat mittasuhteet. Tietysti omassa päässä se on 100 %

Vierailija
80/141 |
22.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohjattua liikuntaa pitäisi olla yksi tunti jokaisen koulupäivän päätteeksi. Huolestuttavan moni lapsi/nuori ei vapaa-ajallaan liiku, jolloin ei voi myöskään liikuntatuntien puitteissa mitenkään kehittää kuntoaan. En kuitenkaan kannata nykyistä pakottamis/nöyryytysmallia, vaan eri vaihtoehtoja tarjolle ja arvostelu hiiteen. Lukiossa meillä oli jokaisella liikuntatunnilla 2-4 lajivaihtoehtoa, joista sai itse valita. Raamit oli kuitenkin asetettu niin, että vähintään kerran lukuvuodessa piti käydä uimassa, x määrä kertoja valita jokin pallopeli jne. Jos joku inhoaa joukkuelajeja, tehköön vaikka lihaskuntotreeniä omaa tahtiaan, kunhan liikkuu sen tunnin.

Itse olisin lintsannut tuon viimeisen tunnin. Koulu ei edes voisi tehdä asialle mitään kun Suomessa ei ole koulupakkoa. Luulen että tuo pakotettu tunti tappaisi lopunkin innon liikuntaa kohtaan oli se järjestetty miten tahansa.

Minusta tämä vastaus kiteytti ongelman hyvin. Olisi se koululiikunta järjestetty miten tahansa niin se olisi kumminkin paskaa ja osalle teinejä paikka luovuudelle, miten pääsee tälläkin kertaa osallistumasta.

Isoissa kouluissa tasoryhmät liikunnassa voi kyllä auttaa. Se mahdollistaisi henkilökohtaisemman opetuksen niille jotka ei liiku vapaa-ajalla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi seitsemän