Lue keskustelun säännöt.
Miksei vieläkään koululiikunnasta ole saatu kivaa?
Uusi OPS:kin on taas mutta liikunta on edelleen samaa verenmaku suussa puurtamista ja paremmuusjärjestykseen laittamista. Hitaammin oppiville ei vieläkään opeteta niitä pelejä niin hyvin, että voisivat nauttia pelaamisesta, eikä tunarin maineesta. Sitten vain annnetaan huono arvosana (sinä olet huono, älä ikinä kehtaa näyttää naamasi mihinkään liikuntaan liittyvässä).
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa eri lajien parhaat yleensä harrastavat kyseistä lajia vapaa-ajallaan. Koulussa yhtä lajia on vain muutaman kerran vuodessa ei siinä ehdi taitoja kunnolla oppia, jos ei itse harrasta.
Siksi pitäisikin opetella niitä perustaitoja tai sitten liikutaan sillä tavalla, että jokainen saa liikuntaa. Lähdetään vaikka kävelemään tai hölkkäämään, sen jokainen osaa. Ei matikkaakaan aloiteta yhtälön ratkaisemisesta.
Mutta matematiikassakin edetään ja kaikki niitä yhtlöitä laitetaan ratkaisemaan, vaikka eivät osaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa eri lajien parhaat yleensä harrastavat kyseistä lajia vapaa-ajallaan. Koulussa yhtä lajia on vain muutaman kerran vuodessa ei siinä ehdi taitoja kunnolla oppia, jos ei itse harrasta.
Siksi pitäisikin opetella niitä perustaitoja tai sitten liikutaan sillä tavalla, että jokainen saa liikuntaa. Lähdetään vaikka kävelemään tai hölkkäämään, sen jokainen osaa. Ei matikkaakaan aloiteta yhtälön ratkaisemisesta.
Mutta matematiikassakin edetään ja kaikki niitä yhtlöitä laitetaan ratkaisemaan, vaikka eivät osaisikaan.
Joo, mutta niitä huonoimpia ei laiteta taululle koko luokan eteen ratkaisemaan tehtävää, jota he eivät osaa, niin, että opettaja huokailee ja luokkakaverit kuiskuttelevat ivallisia kommentteja. Eikä kahta matematiikassa hyvää oppilasta päästä tekemään luokan jakoa joukkueisiin niin, että kumpikin valitsee vuorollaan parhaimman vielä jäljellä olevista, ja lopuksi molemmat riitelevät, kumpi joutuu ottamaan joukkueeseensa sen viimeiseksi jääneen. Liikunnassa tämä on edelleen ihan tavallista.
Minäkin inhosin liikuntaa kouluaikana, vaikka en edes ollut huonokuntoinen. Cooperin testissä olin parhaimpien joukossa. Mutta lähes kaikki tunnit pelattiin pallopelejä. Olen syntyjäni hidas ja kömpelö, joten en pärjännyt niissä. Miksi en saanut juosta muutaman kilometrin juoksulenkkiä kentän ympäri sillä aikaa, kun muut pelasivat pesäpalloa? Se olisi nostanut kuntoakin paljon enemmän kuin seisoskelu pesäpallokentällä.
Vierailija kirjoitti:
Minun kouluaikanani (83-92) ei opetettu myöskään kuvaamataitoa eikä musiikkia. Siitä vain laulamaan ja piirtämään sen mukaan, mitä valmiiksi osaa.
Omissa kouluissani (peruskoulussa 82-90) todellakin opetettiin kuvaamataitoa ja musiikkia. Perehdyttiin eri värien ominaisuuksiin, sivellintekniikat näytettiin kädestä pitäen, kuuluisia taideteoksia tutkittiin yhdessä, jokaisella oli kuvaamataidossa oma oppimispäiväkirja, josta todella huomasi kuinka paljon tietoa ja taitoa karttui. Samoin musiikkia opetettiin kyllä, viimeistään neljännellä luokalla jokainen osasi lukea nuotteja sujuvasti, äänenmuodostusta neuvottiin, laulamista todella harjoiteltiin. Opettaja järjesti myös esiintymisiä koulussa ja sen ulkopuolella, jolloin oli motivaatiotakin opetella työstettävät kappaleet kunnolla.
Liikunta sen sijaan oli ihan toinen juttu, tosiaan minkään pallopelin sääntöjä ei kerrottu, esim. vasta täysi-ikäisenä minulle valkeni jääkiekon ja jalkapallon paitsiosääntöjen ero. Juoksutekniikasta kuulin puhuttavan vasta 2000-luvulla, voimisteluliikkeitä ei neuvottu, vaan piti taululta katsoa kaavakuvaa. Uintitekniikoistakaan ei muistaakseni puhuttu mitään, vaan sukellettiin pohjasta kiekkoja tai pelattiin jotain improvisoitua vesipalloa.
Vierailija kirjoitti:
Uusi OPS:kin on taas mutta liikunta on edelleen samaa verenmaku suussa puurtamista ja paremmuusjärjestykseen laittamista. Hitaammin oppiville ei vieläkään opeteta niitä pelejä niin hyvin, että voisivat nauttia pelaamisesta, eikä tunarin maineesta. Sitten vain annnetaan huono arvosana (sinä olet huono, älä ikinä kehtaa näyttää naamasi mihinkään liikuntaan liittyvässä).
Yksi syy on entiset kilpaurheilijat joita päätyy liikan opettajiksi. Joukkepelaajan miellän lähinnä kirosanaksi.
Omat numerot liikasta oli sitä seiskaa-kasia. Se mitään merkinny että juoksin satasen sileen nopeiten porukasta.
Hiihdänkin heti jos ladatulla aseella uhataan en muuten. Kiitos kuuluu koulun pakko hiihdolle.
Yläasteella harrastin judoa. Ysillä käytin sitä väärin. Tai no väärin ja "väärin". Mä olin 180 ja painoin nihkeästi 70 kiloa. Ope painoi "himpun verran" enemmän. Toista sataa kiloa. Meillä tuli vähän tilanne niin äijä oli ihan vastaan tulija kun sitä pyöritti..
Eihän sillä ollut mitään mahista kun judossa kuuluin edistyneiden porukkaan. Vieläkin tasapaino mikä on kaiken alku on sellainen ettei mua helposti saa nurin. Vitun liikinta tunnit.
Vierailija kirjoitti:
Uusi OPS:kin on taas mutta liikunta on edelleen samaa verenmaku suussa puurtamista ja paremmuusjärjestykseen laittamista. Hitaammin oppiville ei vieläkään opeteta niitä pelejä niin hyvin, että voisivat nauttia pelaamisesta, eikä tunarin maineesta. Sitten vain annnetaan huono arvosana (sinä olet huono, älä ikinä kehtaa näyttää naamasi mihinkään liikuntaan liittyvässä).
No kun koululiikunnan tarkoituskaan ei ole olla kivaa! Jokainen joka on koululiikuntaan osallistunut, tietää mitä se tekee halulle liikkua! Täytyy olla lähes fakiiri jos koululiikkunnan jälkeen haluaa vielä liikuntaa harrastaa. Sen tarkoitus on passivoida ihmiset, jotta kuolisivat mahdollisimman aikaisin, heti työuran jälkeen, jotta hallituksen nimellä kulkeville varkaille jäisi kertyneet eläkerahat. Unelmatilanne valtiolle on se että kuolee ennen kun 50 täyttää. On ehtinyt vahvimman työikänsä maksaa veroja, eikä alkavan vanhuuden vaivoja tarvitse maksaa raskaan työn raatajalle. Ei valtio meidän parasta ajattele missään asiassa. Omaansa ainoastaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa eri lajien parhaat yleensä harrastavat kyseistä lajia vapaa-ajallaan. Koulussa yhtä lajia on vain muutaman kerran vuodessa ei siinä ehdi taitoja kunnolla oppia, jos ei itse harrasta.
Siksi pitäisikin opetella niitä perustaitoja tai sitten liikutaan sillä tavalla, että jokainen saa liikuntaa. Lähdetään vaikka kävelemään tai hölkkäämään, sen jokainen osaa. Ei matikkaakaan aloiteta yhtälön ratkaisemisesta.
Mutta matematiikassakin edetään ja kaikki niitä yhtlöitä laitetaan ratkaisemaan, vaikka eivät osaisikaan.
Joo, mutta niitä huonoimpia ei laiteta taululle koko luokan eteen ratkaisemaan tehtävää, jota he eivät osaa, niin, että opettaja huokailee ja luokkakaverit kuiskuttelevat ivallisia kommentteja. Eikä kahta matematiikassa hyvää oppilasta päästä tekemään luokan jakoa joukkueisiin niin, että kumpikin valitsee vuorollaan parhaimman vielä jäljellä olevista, ja lopuksi molemmat riitelevät, kumpi joutuu ottamaan joukkueeseensa sen viimeiseksi jääneen. Liikunnassa tämä on edelleen ihan tavallista.
Minäkin inhosin liikuntaa kouluaikana, vaikka en edes ollut huonokuntoinen. Cooperin testissä olin parhaimpien joukossa. Mutta lähes kaikki tunnit pelattiin pallopelejä. Olen syntyjäni hidas ja kömpelö, joten en pärjännyt niissä. Miksi en saanut juosta muutaman kilometrin juoksulenkkiä kentän ympäri sillä aikaa, kun muut pelasivat pesäpalloa? Se olisi nostanut kuntoakin paljon enemmän kuin seisoskelu pesäpallokentällä.
Juuri noin. Varsinkin, kun luokan SM-tason hiihtäjän ei tarvinnut luistella, koska ei osannut vaan sai aina hiihtää ulkoliikuntatunnit. Silti sai liikunnasta 10. Mielestäni ei voi saada kymppiä, jos yhtä lajia ei hallitse ollenkaan, vaikka olisi kuinka hyvä kaikissa muissa, jos se kerran kuuluu kuitenkin muille. Mä muuten tykkäsin luistelusta kuten myös hiihtämisestä ja hiihdin ja luistelin paljon vapaa-ajallakin. Mulla oli lyhyt matka jäälle, sekä jäädytetylle että järvelle. Olen vain aina ollut hidas ja kömpelö, mutta juoksussa minäkin pärjäsin. Niin hyvin, että ope arveli ajanotossa olleen jotain vikaa, kun pääsin satasen alle 15 sekuntiin, mikä on huonolle liikkujalle ihan ok. aika.
Liikunta nyt vaan on asia joka jakaa mielipiteet. Joku joka on hyvä kaikessa liikunnassa nauttii tehdä kaikkea ja joku joka on kömpelö taas inhoaa kaikkea. Siihen väliin sitten mahtuu kaikkia jotka tykkää yhdestä ja toinen toisesta liikunnasta.
Itse olen aina inhonnut kaikkea muuta liikuntaa kun uintia ja ratsastusta. Silti koulu uinti oli pakkopullaa koska opettaja mittasi kaiken tarkasti ja piti suorittaa merkkejä sen sijaan että olisi saanut vain nauttia siitä liikkumisesta. Ratsastukseen taas koululla ei olisi ollut varaa. Muuten lähinnä tykkään vain istua sisällä tekemässä luovia asioita. Inhoan hengästyä ja hikoilla.
Minusta pitäisi antaa oppilaiden osallistua tuntien sisällön suunnitteluun niin että sielä olisi asioita joista kaikki pitää ja numeron sijaan annetaan vain suoritusmerkintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cooperin voisi jättää kyllä pois. Muuten sanoisin, että omituista, ettei ongelmaksi koeta sitä, että jollekin voi olla vaikka ruotsi tai matikka vaikeaa. Eikö ole kiva, että koulussa on arvioitavana monenlaisia aineita ja jollekin se kässyn tai liikunnan kasi tai ysi voi olla huippunumero? Sitten sekin pitäisi viedä pois... Minusta on hyvä, että hyviä numeroita voi jostain saada myös se oppilas, jolle lukuaineet on vaikeita. Taito- ja taideaineet antavat tilaa myös toisenlaisille taipumuksille ja mahdollisuuden saada niistä niitä kelvollisia numeroita. Sitten se luokan lukutoukka kitisee, kun ei olekaan aine, josta saisi kiitettävän, niin pitäisi poistaa kokonaan arviointi.
Yleisellä tasolla sanoisin, että meillä kumpikin lapsi tykkää liikunnasta. Tytön lempiaine, pojan lempiaineita. Tyttö on kasilla, poika kutosella. Tyttö ei ole himoliikkuja tai urheilija, mutta tykkää silti. Liikunta on varmaan suosituimpia aineita vielä yläkoulussakin. Tietysti nämä huonokuntoiset plösöt inhoaa sitä, mutta suurin osa tykkää kyllä ja osa todella paljon.
Ja samaan aikaan uutisoidaan, kuinka jo pienet lapset ylipainoisia ja pelkkä perusliikkuminen on raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja samaan aikaan uutisoidaan, kuinka jo pienet lapset ylipainoisia ja pelkkä perusliikkuminen on raskasta.
Johtuisikohan juuri siitä että vanhempien motivaatio liikkua on rusennettu koulussa jo alkutekijöihinsä ja jätetty paskan maku suuhun joten sitten ei enää haluta liikkua niiden omien lapsien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Cooperin voisi jättää kyllä pois. Muuten sanoisin, että omituista, ettei ongelmaksi koeta sitä, että jollekin voi olla vaikka ruotsi tai matikka vaikeaa. Eikö ole kiva, että koulussa on arvioitavana monenlaisia aineita ja jollekin se kässyn tai liikunnan kasi tai ysi voi olla huippunumero? Sitten sekin pitäisi viedä pois... Minusta on hyvä, että hyviä numeroita voi jostain saada myös se oppilas, jolle lukuaineet on vaikeita. Taito- ja taideaineet antavat tilaa myös toisenlaisille taipumuksille ja mahdollisuuden saada niistä niitä kelvollisia numeroita. Sitten se luokan lukutoukka kitisee, kun ei olekaan aine, josta saisi kiitettävän, niin pitäisi poistaa kokonaan arviointi.
Yleisellä tasolla sanoisin, että meillä kumpikin lapsi tykkää liikunnasta. Tytön lempiaine, pojan lempiaineita. Tyttö on kasilla, poika kutosella. Tyttö ei ole himoliikkuja tai urheilija, mutta tykkää silti. Liikunta on varmaan suosituimpia aineita vielä yläkoulussakin. Tietysti nämä huonokuntoiset plösöt inhoaa sitä, mutta suurin osa tykkää kyllä ja osa todella paljon.
Sun ajattelutapa on just se miksi osa inhoaa liikuntaa. Vain koska sun lapset siitä tykkää ei tarkoita että ne jotka ei tykkää on huonokuntoisia plösöjä. Tiedän useita laihoja ja hoikkia jotka inhoaa liikuntaa missään muodossa. Ei sillä että syy olisi huono kunto jne vaan se että heitä nyt vaan kiinnostaa muut asiat elämässä kuin paahtaa tuolla urheilemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku ei tykkää koulussa matematiikasta tai ruotsista, niin siitä on tuskin suurta haittaa hänen terveydelleen aikuisena. Mutta jos joku oppii inhoamaan liikuntaa koulussa, ei hän todennäköisesti harrasta liikuntaa aikuisenakaan. Siitä taas aiheutuu paljon kansanterveydellisiä ongelmia. Valitettavasti nykyinen koululiikunta tappaa kaiken halun liikuntaan juuri niiltä, jotka kaikista eniten tarvitsisivat liikuntaa oman terveytensä vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa eri lajien parhaat yleensä harrastavat kyseistä lajia vapaa-ajallaan. Koulussa yhtä lajia on vain muutaman kerran vuodessa ei siinä ehdi taitoja kunnolla oppia, jos ei itse harrasta.
Siksi pitäisikin opetella niitä perustaitoja tai sitten liikutaan sillä tavalla, että jokainen saa liikuntaa. Lähdetään vaikka kävelemään tai hölkkäämään, sen jokainen osaa. Ei matikkaakaan aloiteta yhtälön ratkaisemisesta.
Mutta matematiikassakin edetään ja kaikki niitä yhtlöitä laitetaan ratkaisemaan, vaikka eivät osaisikaan.
Joo, mutta niitä huonoimpia ei laiteta taululle koko luokan eteen ratkaisemaan tehtävää, jota he eivät osaa, niin, että opettaja huokailee ja luokkakaverit kuiskuttelevat ivallisia kommentteja. Eikä kahta matematiikassa hyvää oppilasta päästä tekemään luokan jakoa joukkueisiin niin, että kumpikin valitsee vuorollaan parhaimman vielä jäljellä olevista, ja lopuksi molemmat riitelevät, kumpi joutuu ottamaan joukkueeseensa sen viimeiseksi jääneen. Liikunnassa tämä on edelleen ihan tavallista.
Minäkin inhosin liikuntaa kouluaikana, vaikka en edes ollut huonokuntoinen. Cooperin testissä olin parhaimpien joukossa. Mutta lähes kaikki tunnit pelattiin pallopelejä. Olen syntyjäni hidas ja kömpelö, joten en pärjännyt niissä. Miksi en saanut juosta muutaman kilometrin juoksulenkkiä kentän ympäri sillä aikaa, kun muut pelasivat pesäpalloa? Se olisi nostanut kuntoakin paljon enemmän kuin seisoskelu pesäpallokentällä.
No täällä keskustelijat eivät oikeasti tiedä nykyisestä koululiikunnasta mitään. Cooperin testit lopetettiin, oppilaat eivät ole tehneet joukkuejakoja enää vähään aikaan ja nyt ollaan siinä pisteessä ettei pituushypyssäkään enää mitata hyppyjen pituuksia. Uusi OPS.
Ja viime vuonna esim. oma lapseni sai peruskoulun päättötodistukseen 10liikunnasta vaikkei ole pallopelivirtuoosi, vaan enemmän yksilöliikkuja. Mutta asenne taisi silti olla kohdallaan. Toisen ala-asteikäisen lapseni luokalla oppilaat pitivät itse monia liikuntatunteja toisilleen sisältäen esim. jalkapalloa, tanssia ja voimistelua. Ja useampi aiemmin yläasteella olleet kaksi lastani ovat liikuntatunneilla tutustuneet lajeihin tosi monipuolisesti sisältäen esim. golfia, ratsastusta, keilailua, kehonhuoltoa, kamppailulajeja, akrobatiaa ja kaikkea muutakin kuin vain normeja perinteisiä koululajeja.
Taitaa täällä keskustella väki, joka vaan muistelee omaa kouluaikaansa, eikä ole nykykäytännöistä tietoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja samaan aikaan uutisoidaan, kuinka jo pienet lapset ylipainoisia ja pelkkä perusliikkuminen on raskasta.
Kerro mulle, miten pesäpallokentällä seisominen parantaa kuntoa tai saa lapsia laihduttamaan? Ensin jonotetaan omaa lyöntivuoroa. Sitten ulkokentällä ne hyvät siepparit ja heittäjät eivät anna edes yrittää, kun voittaminen on niin tärkeää. Kyllähän koulussa kilpaillaan matikassa, kirjoittamisessa yms. mutta ei joka helkutin tunti, vaan ne kilpailut on erikseen ja vapaaehtoisia. Liikunnassa kilpaileminen ei ole vapaaehtoista.
Meillä oli liikunnassa niin , että noin 10 tyttöä oli koulun takana tupakalla . 8 vältteli hikeä ja 6 otti tosissaan. Ihan hauskaa :D . (opettaja kävi vain antamassa välineet ja lopuksi huutamassa , että voitte mennä kotiin. tämä 90 luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku ei tykkää koulussa matematiikasta tai ruotsista, niin siitä on tuskin suurta haittaa hänen terveydelleen aikuisena. Mutta jos joku oppii inhoamaan liikuntaa koulussa, ei hän todennäköisesti harrasta liikuntaa aikuisenakaan. Siitä taas aiheutuu paljon kansanterveydellisiä ongelmia. Valitettavasti nykyinen koululiikunta tappaa kaiken halun liikuntaan juuri niiltä, jotka kaikista eniten tarvitsisivat liikuntaa oman terveytensä vuoksi.
Matematiikka esimerkiksi on taas todella tärkeää tulevaisuuden työnsaannin jne takia kuten muutkin lukuaineet. Liikunnassa taas riittää hyötyliikunta hyvin. Ei tarvitse alkaa harrastaa mitään lajia jne. Mutta koulun ongelma on se että siihen hyötyliikuntaan ei kannusteta jos se on se oma juttu vaan pitäisi osata jokaista lajia.
Vierailija kirjoitti:
Kasvaako kivalla voittajaksi? Niinpä.
Kilpailkoot urheiluseuroissa ne jotka sitä haluavat. Tärkeämpää olisi saada koululiikunnasta mielekästä ja miellyttävää, ja sitä kautta varmistella tervettä tulevaisuutta koko ikäluokalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja samaan aikaan uutisoidaan, kuinka jo pienet lapset ylipainoisia ja pelkkä perusliikkuminen on raskasta.
Johtuisikohan juuri siitä että vanhempien motivaatio liikkua on rusennettu koulussa jo alkutekijöihinsä ja jätetty paskan maku suuhun joten sitten ei enää haluta liikkua niiden omien lapsien kanssa.
Tää on ihan paras. Omasta saamattomuudesta voidaan aina syyttää muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa eri lajien parhaat yleensä harrastavat kyseistä lajia vapaa-ajallaan. Koulussa yhtä lajia on vain muutaman kerran vuodessa ei siinä ehdi taitoja kunnolla oppia, jos ei itse harrasta.
Siksi pitäisikin opetella niitä perustaitoja tai sitten liikutaan sillä tavalla, että jokainen saa liikuntaa. Lähdetään vaikka kävelemään tai hölkkäämään, sen jokainen osaa. Ei matikkaakaan aloiteta yhtälön ratkaisemisesta.
Mutta matematiikassakin edetään ja kaikki niitä yhtlöitä laitetaan ratkaisemaan, vaikka eivät osaisikaan.
Joo, mutta niitä huonoimpia ei laiteta taululle koko luokan eteen ratkaisemaan tehtävää, jota he eivät osaa, niin, että opettaja huokailee ja luokkakaverit kuiskuttelevat ivallisia kommentteja. Eikä kahta matematiikassa hyvää oppilasta päästä tekemään luokan jakoa joukkueisiin niin, että kumpikin valitsee vuorollaan parhaimman vielä jäljellä olevista, ja lopuksi molemmat riitelevät, kumpi joutuu ottamaan joukkueeseensa sen viimeiseksi jääneen. Liikunnassa tämä on edelleen ihan tavallista.
Minäkin inhosin liikuntaa kouluaikana, vaikka en edes ollut huonokuntoinen. Cooperin testissä olin parhaimpien joukossa. Mutta lähes kaikki tunnit pelattiin pallopelejä. Olen syntyjäni hidas ja kömpelö, joten en pärjännyt niissä. Miksi en saanut juosta muutaman kilometrin juoksulenkkiä kentän ympäri sillä aikaa, kun muut pelasivat pesäpalloa? Se olisi nostanut kuntoakin paljon enemmän kuin seisoskelu pesäpallokentällä.
No täällä keskustelijat eivät oikeasti tiedä nykyisestä koululiikunnasta mitään. Cooperin testit lopetettiin, oppilaat eivät ole tehneet joukkuejakoja enää vähään aikaan ja nyt ollaan siinä pisteessä ettei pituushypyssäkään enää mitata hyppyjen pituuksia. Uusi OPS.
Ja viime vuonna esim. oma lapseni sai peruskoulun päättötodistukseen 10liikunnasta vaikkei ole pallopelivirtuoosi, vaan enemmän yksilöliikkuja. Mutta asenne taisi silti olla kohdallaan. Toisen ala-asteikäisen lapseni luokalla oppilaat pitivät itse monia liikuntatunteja toisilleen sisältäen esim. jalkapalloa, tanssia ja voimistelua. Ja useampi aiemmin yläasteella olleet kaksi lastani ovat liikuntatunneilla tutustuneet lajeihin tosi monipuolisesti sisältäen esim. golfia, ratsastusta, keilailua, kehonhuoltoa, kamppailulajeja, akrobatiaa ja kaikkea muutakin kuin vain normeja perinteisiä koululajeja.
Taitaa täällä keskustella väki, joka vaan muistelee omaa kouluaikaansa, eikä ole nykykäytännöistä tietoinen.
Jos sinun lapsillasi sattuu olemaan edistyksellinen liikunnanopettaja, niin älä kuvittele, että liikunnanopetus olisi suurimmassa osassa kouluja yhtä hyvällä tolalla. Ainakin minä puhun omien kokemusteni lisäksi kolmen lapseni kokemuksista. Niin juoksutestit kuin oppilaiden tekemät jaot joukkueisiin ovat tuttuja heillekin.
Vähän sama kuin kysymys miksei kouluruotsista ole saatu vieläkään kivaa?
Uusi OPS on taas mutta ruotsi on edelleen samaa verenmaku suussa puurtamista ja paremmuusjärjestykseen laittamista. Hitaammin oppiville ei vieläkään opeteta niitä lauseita niin hyvin, että voisivat nauttia kielen puhumisesta, eikä tunarin maineesta. Sitten vain annetaan huono arvosana (sinä olet huono, älä ikinä kehtaa näyttää naamaasi mihinkään ruotsinkieleen liittyvässä).