Onko se seksi pikkulapsien vanhemmille nyt NIIN älyttömän tärkeää???

Ihan seksuaaliteraupeuttienkin mielestä ongelma on sillä, joka haluaa vähemmän. Kummallista kyllä.

Meillä mies ei välitä tippaakaan että annanko säälistä vai olenko edes jollain tasolla hommassa mukana, kunhan saa. Mielestäni outoa, sillä itse en haluaisi edes väsymyksestä puolikuollutta puolisoani vaivata omilla ongelmillani vaan tyytyisin omaan apuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin mutta entäs kun ei kiinnosta seksi, muut asiat paljonkin enemmän. Väkisin panemallako siitä parisuhteesta huolta pidetään? -Ap

Aina ei kiinnosta tai haluta, mutta sen mahdollisuuden voi tilanteelle antaa jos esim toista haluttaa. En ole tainnut kuuden vuoden suhteen aikana kieltäytyä ikinä paitsi kun on menkat ja mies tietää minuakin tarkemmin milloin on.

Kun on toisen lähellä niin kummasti sitä kosketuksista lämpenee ja miten ihana, läheinen olo on sen jälkeen. Kyllä se jonkinlainen liima parisuhteessa on.

Mutta tuossakin on ihan eri asia se, ollaanko siinä läheisyydessä siksi, että se sinällään tuntuu hyvältä vai pelkästään siksi, että sen odotetaan johtavan seksiin. Jos sitä läheisyyttä on myös ilman seksiä, siihen ei tule sitä ahdistavaa seksiodotuselementtiä, jolloin läheisyys on paljon aidompaa ja luontevampaa. 

Miksi puolison seksi odotuksista tulee ahdistavaa? Eikö useimmat halua olla haluttavia?

Siksi, että puoliso ei halua olla läheisyydessä muuten kuin seksimielessä. Läheisyydellä on taka-ajatus, jolloin se läheisyys menettää merkityksensä. Vähän sama kuin jos deittikumppani sanoo rakastavansa sinua vain saadakseen seksiä. Tällöin rakkaudentunnustus vain ällöttää, kun tietää, että se ei ole aito. 

Onko tuossa tilanteessa mitään mahdollisuutta että se rakkaus ja seksi palautuisi pikkulapsi vaiheen jälkeenkään jos rakkaus ja halu ei ole aitoja. Minun hiukan vaikea sitä uskoa.

Niin, ei varmaan olekaan. Siksi sitä läheisyyttä pitäisikin olla myös ilman seksiä. Mutta näin ei valitettavasti monilla ole ja etenkin miesten pitäisi tätä miettiä. Onhan tässäkin nyt ainakin pari kommentoijaa kirjoittamassa omia kokemuksiaan, joissa mies odottaa läheisyyden olevan synonyymin seksille ja muu läheisyys on vain turhaa ja vastenmielistä. 

Eli, jos mies ei raskausaikana halua seksiä esim. pelätessään satuttavansa vauvaa, tai miehelle tulee erektio-ongelmia, niin ihan hyväksyttävää on että nainen

- Syyllistää "Nyyh, et edes tämän vertaa halua tehdä yhteisen hyvän eteen". "Et rakasta minua".

- Uhkaa jättää miehen "Jos ei pikkuhiljaa ala seisomaan, niin lähden etsimään muualta". "Et näköjään halua minua".

Näin toimiessa ongelmat varmaan ratkeavat hienosti :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun näitä juttuja lukee, niin kuulostaa että mies on oikeesti yksi lapsi jonossa vaatimassa mammalta huomiota. Eikös sen miehen pidä olla se kallio, johon äiti saa nojata ja jolta saa tukea että jaksaa imetysmaratonit ja loputtomat heräilyt eikä mököttävä iso lapsi, kun ei saa osaansa huomiosta. Kyllä aikuisen miehen pitää kestää se, että lasten tulo muuttaa tätäkin asiaa.

Mun seksuaalisuus ainakin kuoli vaikeassa avioliitossa, jossa mitään syvällisempää ei puhuttu ja mies mökötti seksinpuutetta. Jos kieltäydyin seksistä, mies kosti sen niin ettei ollut aamulla kuulevinaankaan kun lapset heräsivät eikä siis noussut ylös vaikka olisi ollut minun vuoroni nukkua pidempään. Älyttömän lapsellista! Kun en anna kehoani hänen käyttöönsä niin hän kosti niin ettei hoitanut HÄNENKIN omia lapsia. 😮 Tiedänpä vaan sen, ettei äidit toimisi ikinä noin. Jos mies ei siivoa/vaihda renkaita/hiero hartioita, niin äiti jättäisi lapset ruoatta? Kukaan äiti ei toimi niin mutta miehistä noitakin löytyy.

Erohan meille tuli vuosi sitten. Ja oon päättänyt etten koskaan enää harrasta seksiä jos en sitä halua. Mun ei tee seksiä mieli vielä tänäkään päivänä, en tiiä tekeekö enää koskaan. En kyllä halua miestäkään. Miksi haluasin yhden lapsen katraaseen lisää. Mun on hyvä olla lasten kanssa yksin.

No ihan sama juttu. Mies on kiukkuinen ja vihainen. Mua kohtaan todella töykeä ja lapsille ilkeä, jos meinaa mennä yli viikko seksin välissä..

Ei ole kivaa ei... Veti vakavaksi tuo mitä sait mut ymmärtämään.

Symppaan sua kyllä täysin. Pystyisittekö istua alas ja puhua vakavasti. Selittäisit miten naisen seksuaalisuus toimii ja miten pikkulapsiaika siihen vaikuttaa. Että mieluummin tauko seksissä nyt kun se että halusi kuolevat kokonaan. Uskon että se on luonnon sanelema juttu ettei pienten lasten äitejä haluta. Keho on virittynyt huolehtimaan lasten tarpeista. Miehen pitäisi tukea vanhemmuudessa, eikä lisätä äidin taakkaa. Ovathan ne lapset yhdessä hankittu! Ja se että lapset joutuu kärsimään kun isä ei saa, sen on loputtava! Lasten hoidossa ja kohtelussa ja siinä saako iskä äidiltä EI SAA olla yhtäläisyysmerkkiä!

Mun mies aina sano ettei voi vitutukselleen mitään. No aikuisen pitää voida eikä lasten pidä maksaa! Hakee sitten apua jostain jos ei oman käden helpotus toimi.

Siis meillä se ainakin menee siihen kauheaan syyllistämiseen vielä. Et minä pidän miestä ällöttävänä, minä en ollenkaan pidä seksistä tai minussa on jotain vikaa. Pelottaa että koittaa hakea syytä sitten käydä vaikka vieraissa, en tiedä onko koskaan käynyt..

En tiedä.. Meille on tulossa vauva ja tiedän että taukoa taas tulee väkisin se kuukausi. Kiva jos on taas ihan törkeä koko tuon ajan.

Mitään hellyttä en nykyään saa, se on sitä kourimista jos päästän miehen lähellekään, siksi melkein välttelen häntä. Turha toivoa mitään jalkahierontaa tai selkähierontaa.. Sellaista hän ei ikinä tee. Onhan tää välillä todella raskasta. Muuten hyvä mies. Ja ei ole mikään tuore juttu, yhdessä 18 vuotta mutta tuntuu että pahenee vanhemmiten.

Kyllä tuossa kourimisessa jo jonkinlaiset fyysisen koskemattomuuden rajat ylittyvät. Tästä pitäisi sun saada jutella jonnekin, perheneuvola tms? Vauva tulossa ja sinä joudut jopa hieman pelkäämään miestäsi. 😕 Paras olisi jos mieskin saataisiin pöydän ääreen.

Munkin mies oli jollain lailla uhkaava. Se hiljainen mökötys ja puhumattomuus tuntui uhkaavalta. Joskus teki myös tuota kourimista. Jälkeenpäin oon ajatellut että oliko hänellä hieman narsistisia piirteitä. Hänellä oli aina se tyyli ettei sanonut suoraan mutta antoi ymmärtää. Kaikki oli niin kummallista riitatilanteissa kun mitään keskusteluyhteyttä ei ollut.

Hae apua ennen kuin vauva syntyy. Tuosta ei hyvä seuraa. Sinä tarvitsisit kaiken tuen ja avun eikä henkistä (ja jopa lievää fyysistä) väkivaltaa tekevää miestä. Tuo on just se paha kun ei voi turvautua ja tukeutua omaan puolisoon, vaan hän on se, joka päinvastoin potkaisee lisää vauhtia reunan yli.

Voi kun voisin auttaa. ❤ Tunnen niin sun tuskan. 😕 Mulla auttoi vain ero. Mutta kyllä jotku onnistuu saamaan apuakin.

Vierailija kirjoitti:

Eli, jos mies ei raskausaikana halua seksiä esim. pelätessään satuttavansa vauvaa, tai miehelle tulee erektio-ongelmia, niin ihan hyväksyttävää on että nainen

- Syyllistää "Nyyh, et edes tämän vertaa halua tehdä yhteisen hyvän eteen". "Et rakasta minua".

- Uhkaa jättää miehen "Jos ei pikkuhiljaa ala seisomaan, niin lähden etsimään muualta". "Et näköjään halua minua".

Näin toimiessa ongelmat varmaan ratkeavat hienosti :-)

Niinpä. Joidenkin ajatusmaailma tosiaankin näyttäisi olevan tämä. Vai päteekö tämä vain toiseen suuntaan? 

Kyse on todellakin vain siitä onko vähäisempi seksi molemmille ok vai haluaisiko toinen useammin läheisyyttä tai seksiä.

Meillä minä haluaisin useammin kuin mies. Hän mieluummin nukkuu kaiken vapaa ajan, ei tunnu hyvältä ei. Tulee olo, että olen jotenkin henkisesti hylätty ja arvoton. Toki ymmärrän väsymyksen ja haluttomuuden, mutta kyllähän sitä monesti tulee mieleen että vika on minussa.

Yritän ajatella, että tämä olisi vain väliaikaista (kuopus tosin jo 4 v...), mutta entä jos tämä vain jatkuu vuosia näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli, jos mies ei raskausaikana halua seksiä esim. pelätessään satuttavansa vauvaa, tai miehelle tulee erektio-ongelmia, niin ihan hyväksyttävää on että nainen

- Syyllistää "Nyyh, et edes tämän vertaa halua tehdä yhteisen hyvän eteen". "Et rakasta minua".

- Uhkaa jättää miehen "Jos ei pikkuhiljaa ala seisomaan, niin lähden etsimään muualta". "Et näköjään halua minua".

Näin toimiessa ongelmat varmaan ratkeavat hienosti :-)

Niinpä. Joidenkin ajatusmaailma tosiaankin näyttäisi olevan tämä. Vai päteekö tämä vain toiseen suuntaan? 

Luulen vahvasti, että pätee vain yhteen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin mutta entäs kun ei kiinnosta seksi, muut asiat paljonkin enemmän. Väkisin panemallako siitä parisuhteesta huolta pidetään? -Ap

Aina ei kiinnosta tai haluta, mutta sen mahdollisuuden voi tilanteelle antaa jos esim toista haluttaa. En ole tainnut kuuden vuoden suhteen aikana kieltäytyä ikinä paitsi kun on menkat ja mies tietää minuakin tarkemmin milloin on.

Kun on toisen lähellä niin kummasti sitä kosketuksista lämpenee ja miten ihana, läheinen olo on sen jälkeen. Kyllä se jonkinlainen liima parisuhteessa on.

Mutta tuossakin on ihan eri asia se, ollaanko siinä läheisyydessä siksi, että se sinällään tuntuu hyvältä vai pelkästään siksi, että sen odotetaan johtavan seksiin. Jos sitä läheisyyttä on myös ilman seksiä, siihen ei tule sitä ahdistavaa seksiodotuselementtiä, jolloin läheisyys on paljon aidompaa ja luontevampaa. 

Miksi puolison seksi odotuksista tulee ahdistavaa? Eikö useimmat halua olla haluttavia?

Siksi, että puoliso ei halua olla läheisyydessä muuten kuin seksimielessä. Läheisyydellä on taka-ajatus, jolloin se läheisyys menettää merkityksensä. Vähän sama kuin jos deittikumppani sanoo rakastavansa sinua vain saadakseen seksiä. Tällöin rakkaudentunnustus vain ällöttää, kun tietää, että se ei ole aito. 

Onko tuossa tilanteessa mitään mahdollisuutta että se rakkaus ja seksi palautuisi pikkulapsi vaiheen jälkeenkään jos rakkaus ja halu ei ole aitoja. Minun hiukan vaikea sitä uskoa.

Niin, ei varmaan olekaan. Siksi sitä läheisyyttä pitäisikin olla myös ilman seksiä. Mutta näin ei valitettavasti monilla ole ja etenkin miesten pitäisi tätä miettiä. Onhan tässäkin nyt ainakin pari kommentoijaa kirjoittamassa omia kokemuksiaan, joissa mies odottaa läheisyyden olevan synonyymin seksille ja muu läheisyys on vain turhaa ja vastenmielistä. 

Pikkulapsi vaiheessa sitä aikaa läheisyydessä on usein vähä ja se vähäinen läheisyys johtaa haluihin ja usein myös seksiin. Mutta jos läheisyys on epäaitoa niin miksi se johtaisi haluihin kummallakaan.

Läheisyyttä ilman seksiä varmasti pikkulapsi vaiheessa meilläkin oli minimaalisen vähän, mutta läheisyydestä se ei tehnyt epäaitoa.

Minulla vauva- tai pikkulapsiaika ei ole vaikuttanut ikinä niin etten haluaisi seksiä. Sen sijaan nyt kun lapset ovat isompia, ei jostain syystä vaan jaksa. Ehkä kerran viikossa. Miehellä ei ole koskaan tullut sellaista aikaa ettei haluaisi

Vierailija kirjoitti:

Kyse on todellakin vain siitä onko vähäisempi seksi molemmille ok vai haluaisiko toinen useammin läheisyyttä tai seksiä.

Meillä minä haluaisin useammin kuin mies. Hän mieluummin nukkuu kaiken vapaa ajan, ei tunnu hyvältä ei. Tulee olo, että olen jotenkin henkisesti hylätty ja arvoton. Toki ymmärrän väsymyksen ja haluttomuuden, mutta kyllähän sitä monesti tulee mieleen että vika on minussa.

Yritän ajatella, että tämä olisi vain väliaikaista (kuopus tosin jo 4 v...), mutta entä jos tämä vain jatkuu vuosia näin?

Ymmärrän kyllä, että tuo tuntuu pahalta, mutta jos tosiaan nukkuu kaiken vapaa-ajan eikä esimerkiksi ramppaa kavereiden luona tai puuhastele muita juttuja energisenä, niin voit kyllä mielestäni yrittää ajatella, että vika ei ole todellakaan sinussa. Niin, hyvähän täältä ulkopuolisena on sanoa, mutta ihan järjellä ajatellen tuo ei ole mitenkään sinusta riippuvaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin mutta entäs kun ei kiinnosta seksi, muut asiat paljonkin enemmän. Väkisin panemallako siitä parisuhteesta huolta pidetään? -Ap

Aina ei kiinnosta tai haluta, mutta sen mahdollisuuden voi tilanteelle antaa jos esim toista haluttaa. En ole tainnut kuuden vuoden suhteen aikana kieltäytyä ikinä paitsi kun on menkat ja mies tietää minuakin tarkemmin milloin on.

Kun on toisen lähellä niin kummasti sitä kosketuksista lämpenee ja miten ihana, läheinen olo on sen jälkeen. Kyllä se jonkinlainen liima parisuhteessa on.

Mutta tuossakin on ihan eri asia se, ollaanko siinä läheisyydessä siksi, että se sinällään tuntuu hyvältä vai pelkästään siksi, että sen odotetaan johtavan seksiin. Jos sitä läheisyyttä on myös ilman seksiä, siihen ei tule sitä ahdistavaa seksiodotuselementtiä, jolloin läheisyys on paljon aidompaa ja luontevampaa. 

Miksi puolison seksi odotuksista tulee ahdistavaa? Eikö useimmat halua olla haluttavia?

Siksi, että puoliso ei halua olla läheisyydessä muuten kuin seksimielessä. Läheisyydellä on taka-ajatus, jolloin se läheisyys menettää merkityksensä. Vähän sama kuin jos deittikumppani sanoo rakastavansa sinua vain saadakseen seksiä. Tällöin rakkaudentunnustus vain ällöttää, kun tietää, että se ei ole aito. 

Onko tuossa tilanteessa mitään mahdollisuutta että se rakkaus ja seksi palautuisi pikkulapsi vaiheen jälkeenkään jos rakkaus ja halu ei ole aitoja. Minun hiukan vaikea sitä uskoa.

Niin, ei varmaan olekaan. Siksi sitä läheisyyttä pitäisikin olla myös ilman seksiä. Mutta näin ei valitettavasti monilla ole ja etenkin miesten pitäisi tätä miettiä. Onhan tässäkin nyt ainakin pari kommentoijaa kirjoittamassa omia kokemuksiaan, joissa mies odottaa läheisyyden olevan synonyymin seksille ja muu läheisyys on vain turhaa ja vastenmielistä. 

Pikkulapsi vaiheessa sitä aikaa läheisyydessä on usein vähä ja se vähäinen läheisyys johtaa haluihin ja usein myös seksiin. Mutta jos läheisyys on epäaitoa niin miksi se johtaisi haluihin kummallakaan.

Läheisyyttä ilman seksiä varmasti pikkulapsi vaiheessa meilläkin oli minimaalisen vähän, mutta läheisyydestä se ei tehnyt epäaitoa.

Jaa, minusta taas pikkulapsiaikana sille läheisyydelle on paljon enemmän aikaa ja tilaisuuksia kuin seksille. Lasten aikana voit ihan hyvin istua vieretysten sohvalla tai makoilla sängyllä puolison kanssa, vaikka lapsi olisikin vieressä tai sylissä. Jopa imetyksen aikana. Mutta juuri tällaisia läheisyysmahdollisuuksia miehet tuntuvat välttelevän, koska lapsi on vieressä ja seksin saanti mahdotonta. 

Läheisyyden epäaitous ei tietenkään haittaa miestä, joka ei edes välitä siitä läheisyydestä, vaan pitää sitä vain keinona seksin saamiselle. Moni mies haluaa pelkkää seksiä ilman läheisyyttä. 

Joo ei todellakaan kiinnosta. Riittää että tyydytän lapsen ja koiran tarpeet, vauvakin on lähes koko ajan iholla. Joskus kaipaisin omaakin aikaa rauhoittumiseen ja akkujen lataukseen. Miehelle kun sitten on pakko antaa, tulee todella hyväksikäytetty olo. Etten ole muuta kuin tissi (vauvalle) ja p**** miehelle.

Kyllä meillä läheisyyttä on päivittäin huolimatta kolmesta pikkulapsesta. Seksiä on ollut vähemmän, sillä ajatus seksistä saa tällä hetkellä kuvottamaan. Johtuu imetyshormoneista. Mies tietää tämän, ihan yhdessä ollaan hankittu tietoa ja pohdittu miten tämä vaikuttaa parisuhteeseen. Yhteisymmärryksessä vielä ollaan, vauva nyt 8kk ja rupeaa pikkuhiljaa helpottamaan. Arvostan ja rakastan miestäni enemmän kuin koskaan, sillä minulla on tunne, että hänkin arvostaa tunteitani ja sitä kautta oikeasti rakastaa minua, eikä vain sitä mitä pystyn tarjoamaan. Näkisin, että seksiä tärkeämpää parisuhteessa on molempien läsnäolo. Joillekkin läsnäoleminen on ilmeisesti yhtä kuin seksin harrastaminen. Seksi on vain yksi muoto sille.

Vierailija kirjoitti:

Moni mies haluaa pelkkää seksiä ilman läheisyyttä. 

Se voisikin olla hiukan vaikeaa toteuttaa, onneksi en ole törmännyt heihin.

Siihen tietysti olen törmännyt että miehen halut herää läheisyydestä eikä hän ehkä halua niitä halutaan herättää lasten ollessa vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Niin mutta entäs kun ei kiinnosta seksi, muut asiat paljonkin enemmän. Väkisin panemallako siitä parisuhteesta huolta pidetään? -Ap

Kyllä mies sen huomaa jos annat vastenmielisesti panna. Jos toista ei seksi kiinnosta ja toista kiinnostaa niin silloin on paha ongelma kyseessä, ainakin jos et anna miehen luvalla välillä käydä vieraissa tai pitää rakastajatarta. Siinä on taas riski siihen että mies rakastuu rakastajattareensa.

Ei ole sattumaa että monissa sivistysmaissa kuten Ranskassa kaikilla vähän paremmassa asemassa olevilla miehillä on rakastajatar. Suomesta en muista kuin yhden minua opettaneen miespuolisen professorin yliopistolta jolla oli ihan julkisesti rakastajatar josta myös vaimo tiesi eikä asia aiheuttanut mitään konflikteja tai kriisejä.

Jos miestäkään ei seksi yhtään kiinnosta niin sitten ongelmaa ei tietysti ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin mutta entäs kun ei kiinnosta seksi, muut asiat paljonkin enemmän. Väkisin panemallako siitä parisuhteesta huolta pidetään? -Ap

Aina ei kiinnosta tai haluta, mutta sen mahdollisuuden voi tilanteelle antaa jos esim toista haluttaa. En ole tainnut kuuden vuoden suhteen aikana kieltäytyä ikinä paitsi kun on menkat ja mies tietää minuakin tarkemmin milloin on.

Kun on toisen lähellä niin kummasti sitä kosketuksista lämpenee ja miten ihana, läheinen olo on sen jälkeen. Kyllä se jonkinlainen liima parisuhteessa on.

Mutta tuossakin on ihan eri asia se, ollaanko siinä läheisyydessä siksi, että se sinällään tuntuu hyvältä vai pelkästään siksi, että sen odotetaan johtavan seksiin. Jos sitä läheisyyttä on myös ilman seksiä, siihen ei tule sitä ahdistavaa seksiodotuselementtiä, jolloin läheisyys on paljon aidompaa ja luontevampaa. 

Miksi puolison seksi odotuksista tulee ahdistavaa? Eikö useimmat halua olla haluttavia?

Siksi, että puoliso ei halua olla läheisyydessä muuten kuin seksimielessä. Läheisyydellä on taka-ajatus, jolloin se läheisyys menettää merkityksensä. Vähän sama kuin jos deittikumppani sanoo rakastavansa sinua vain saadakseen seksiä. Tällöin rakkaudentunnustus vain ällöttää, kun tietää, että se ei ole aito. 

Parisuhteessa harrastetaan seksiä. Ilman sitä ei ole parisuhdetta.

Eroa jos sinua ei seksi kiinnosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin mutta entäs kun ei kiinnosta seksi, muut asiat paljonkin enemmän. Väkisin panemallako siitä parisuhteesta huolta pidetään? -Ap

Aina ei kiinnosta tai haluta, mutta sen mahdollisuuden voi tilanteelle antaa jos esim toista haluttaa. En ole tainnut kuuden vuoden suhteen aikana kieltäytyä ikinä paitsi kun on menkat ja mies tietää minuakin tarkemmin milloin on.

Kun on toisen lähellä niin kummasti sitä kosketuksista lämpenee ja miten ihana, läheinen olo on sen jälkeen. Kyllä se jonkinlainen liima parisuhteessa on.

Mutta tuossakin on ihan eri asia se, ollaanko siinä läheisyydessä siksi, että se sinällään tuntuu hyvältä vai pelkästään siksi, että sen odotetaan johtavan seksiin. Jos sitä läheisyyttä on myös ilman seksiä, siihen ei tule sitä ahdistavaa seksiodotuselementtiä, jolloin läheisyys on paljon aidompaa ja luontevampaa. 

Miksi puolison seksi odotuksista tulee ahdistavaa? Eikö useimmat halua olla haluttavia?

Siksi, että puoliso ei halua olla läheisyydessä muuten kuin seksimielessä. Läheisyydellä on taka-ajatus, jolloin se läheisyys menettää merkityksensä. Vähän sama kuin jos deittikumppani sanoo rakastavansa sinua vain saadakseen seksiä. Tällöin rakkaudentunnustus vain ällöttää, kun tietää, että se ei ole aito. 

Parisuhteessa harrastetaan seksiä. Ilman sitä ei ole parisuhdetta.

Eroa jos sinua ei seksi kiinnosta

Olenkin eronnut. 

Parisuhteeseen kuuluu myös läheisyys ilman seksiä. Jos et kestä läheisyyttä ilman seksiä, eroa sinäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan seksuaaliteraupeuttienkin mielestä ongelma on sillä, joka haluaa vähemmän. Kummallista kyllä.

Meillä mies ei välitä tippaakaan että annanko säälistä vai olenko edes jollain tasolla hommassa mukana, kunhan saa. Mielestäni outoa, sillä itse en haluaisi edes väsymyksestä puolikuollutta puolisoani vaivata omilla ongelmillani vaan tyytyisin omaan apuun.

Niinpä.Ja kun haluttavaksi pitäisi tuntea itsensä kun mies kourii pitkin päivää ,esittelee erektiossa olevaa vehjettään ym todella kiihoittavaa.Kun olet loputtoman väsynyt hoidettuasi työsi,lapset,kodin ja mies tulee siinäkin ns. valmiille.Kun saat nuorimmaisen nukahtamaan niin mies nukkunut jo hyvän tovin mutta sinun aviollinen velvollisuutesi on herättää mies ettei hänen tarvitse kärsiä puutteessa.Liikeneehän sinulta se 5-10min olla patjana jotta toinen saa pussinsa tyhjennettyä.Äläkä missään nimessä kysy mitä itse saat koska avioliiton LIIMA on tuo 5-10min patjana olo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin mutta entäs kun ei kiinnosta seksi, muut asiat paljonkin enemmän. Väkisin panemallako siitä parisuhteesta huolta pidetään? -Ap

Hae nyt edes eroa miehestä. Että miehen ei tarvitse kärsiä suhteessa yhtään enempää.

Onko sulla vastuukysymykset nyt pikkuisen päin pillua? Kenenköhän se kannattaa erota jos ei seksiä ole mutta se haittaa? ;)

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Kyllä se on niin tärkeää.