Lue keskustelun säännöt.
Onko se seksi pikkulapsien vanhemmille nyt NIIN älyttömän tärkeää???
Olenko ainoa pikkulapsiperheen äiti, joka keksii niiiiiiin monta muuta mielenkiintoista asiaa kuin seksi vaikka puoliso onkin ihan komea ja pitää itsestään huolta. Kaksi pientä lasta, 4.v ja 1.v ja joku lusikka-asento aamuisin piirrettyjen aikana tai suihkussa häröily lukkojen takana pikkukakkosen aikana todella ihmetyttää! En osaa kuvitella että sellainen kiinnostaisi tai olisin lasten läsnäollessa niin halukkaalla tuulella. Saunon mieluiten rauhassa ja lämpimässä suihkussa kävisin kyllä mieluiten yksin. Iltaisin lasten nukkumaanmentyä on meillä sitä seksiä. Ja senkin ajan voisin ihan hyvin käyttää muuhunkin, vaikka oman alan opiskeluun tai urheiluun, herkutteluun, sarjojen katseluun, venyttelyyn, järjestelyyn... miksiköhän tuo seksi ei vaan tunnu olevan itselle mitenkään tärkeää. Onko muita samanlaisia? - perheenäiti 35, kaksi lasta
https://www.vauva.fi/artikkeli/vanhemmuus/parisuhde/naiset-kertovat-men…
Kommentit (450)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee ihan kauhusta kylmät väreet kun luen näitä juttuja!! En todellakaan ihmettele pettämistä ja eroja näiden viestien jälkeen!! Ihan itse aiheutettua.
Miten voi olla haluamatta sitä rakkainta ihmistään jonka on omaksi parikseen valinnut? Läheisyyttä, seksiä, hyviä keskusteluja, rapsuttelua sohvalla tv:tä katsoessa lasten mentyä nukkumaan, nopeaa halausta ruokaa laittaessa, pusua töihin lähtiessä ja kotiin tullessa. Miten se voi olla vastenmielistä jollekin?? Meillä ei ole vielä tullut hetkeä jolloin olisi pitänyt kieltäytyä mistään edellämainituista.
t yli 20v onnellisessa seksin- ja läheisyydentäyteisessä parisuhteessa ollut ja oleva 4 lapsen äiti.
Tottakai siitä voi tulla jopa vastenmielistä tai vähintään neutraalia tai sellaista, ettei enää haluaisi, vaikka fyysisesti pystyy. Esim jos toinen osapuoli kritisoi ulkonäköä ja alkaa tuntea itsensä rumaksi hänen silmissään tai jos hän syyllistää seksittömyydestä ja painostaa siihen.
Tuossa tilanteessa hakisin jo eroa, aika monta hyvää syytä. Ed kirjoitus tarkoittikin tilannetta jossa molemmat kokevat toisen yhtä kauniiksi ja haluttavaksi kuin alussa, siis onnellisessa parisuhteessa.
Ihminen joka rakastaa puolisoaan, ei todellakaan kritisoi hänen ulkonäköään ja oleta sitten että on vielä parisuhteessa ja seksisuhteessa... Kuinka hullu pitää olla että haukkuu ensin puolisoa rumaksi ja sitten vonkaa seksiä? Sama kun sanoisi että tuo ruoka on myrkytettyä ja pilaantunutta, mutta syö se silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei ole mitään oikeata parisuhdetta. En vois naisena kuvitella etten antas miehelleni silloin tällöin vaikka jos itseäni ei kiinostas.
Todella itsekästä!!
Entäpä kun tilanne muuttuu ja miestäsi et enää kiinnosta.Tiesitkö, avoperse, että parisuhteen määrittää sitoutuneisuus, ei seksi? Iloisia antohetkiä sitoutumattomalle siipallesi!
Parisuhteessa jossa ollaan sitoudutta, pitäisi rakkauden vuoksi huolehtia toisen tarpeista, molemmin puolin ja vaikka ei niin huvittaisikaan. Ei sitä miestäkään välttämättä niin kovasti kiinnosta se autonrenkaiden vaihtaminen vaimon autoon, mutta rakkaudesta kuitenkin ilomieliin sen tekee. Joka ei tätä ymmärrä, ei ymmärrä rakkaudesta edes alkeita. Jokainen asia mikä tekee toisen parisuhteessa onnellisemaksi, tekee koko parisuhteen onnellisemmaksi. Jokainen asia joka tekee toisen onnettomaksi, tekee koko parisuhteen onnettomaksi. Kaikki mitä toiseen panostat, panostat samalla ja jopa ennen kaikkea itseesi! Se miten petaan, sillain makaat parisuhteessa.
Hassua, että vertaat seksiä auton renkaisiin, kun nainen tekee useimmiten aika paljon muutakin siellä taloudessa rakkaidensa eteen, vaikkei niin huvittaisikaan. Vai meinaatko, että kaikki naiset ihan huvikseen siivoavat ja laittavat ruokaa? Miksi näitä ei lasketa rakkaudeksi ja huolehtimiseksi naisen osalta, vaan pelkästään seksi?
Mä tajusin pointin tuosta rengasjutusta, mutta sun vastauksesta paistaa suoranainen inho seksiin. Älä siis harrasta sitä ja ei, et ole pakotettu mihinkään sellaiseen mitä et halua. Parisuhteessa teot perustuu omaan haluun, tahtoon ja toisen huomioimiseen ja siihen vaikeasti selitettävään rakkauteen.
En inhoa seksiä, vaan pidän siitä aika paljonkin. Ehkä juuri siitä syystä, että olen yleensä itse saanut päättää, milloin sitä harrastan ja milloin en. Ei tulisi mieleenkään harrastaa seksiä vain siksi, että toinen pysyisi tyytyväisenä.
Missä se toisen huomioiminen sitten on siinä kohtaa, kun toinen painostaa seksiin, vaikka toista ei huvita?
Suhde ON jo rikki siinä vaiheessa kun toisen tarvitsee painostaa seksiin! Laiminlyönti on alkanut jo kauan sitten, ja tämä painostaminen on viimeinen hätähuuto tilanteen korjaamiseksi. Tässä tilanteessa oikein suhtautumalla tilanne on vielä korjattavissa, mutta valitettavan usein eteenkin naiset tekevät sen kaikkein pahimman valinnan, eli jalat ristiin. Sitten onkin enää tuhon avaimet kädessä parisuhteessa. Parisuhteessa toisen hätään pitäisi suhtautua AINA auttamalla, ei vetäytymällä.
Tiedätkö ollenkaan psykologiaa. Painostaessa terve ihminen yleensäkin muuttuu defensiiviseksi. Ja eihän seksi tuossa ratkaise mitään. Yhden kerran saa seksiä painostamalla ja seuraavalla kerralla taas sama. Aivot on olemassa että niitä käytetään. Ongelma on selvästikin muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei ole mitään oikeata parisuhdetta. En vois naisena kuvitella etten antas miehelleni silloin tällöin vaikka jos itseäni ei kiinostas.
Todella itsekästä!!
Entäpä kun tilanne muuttuu ja miestäsi et enää kiinnosta.Tiesitkö, avoperse, että parisuhteen määrittää sitoutuneisuus, ei seksi? Iloisia antohetkiä sitoutumattomalle siipallesi!
Parisuhteessa jossa ollaan sitoudutta, pitäisi rakkauden vuoksi huolehtia toisen tarpeista, molemmin puolin ja vaikka ei niin huvittaisikaan. Ei sitä miestäkään välttämättä niin kovasti kiinnosta se autonrenkaiden vaihtaminen vaimon autoon, mutta rakkaudesta kuitenkin ilomieliin sen tekee. Joka ei tätä ymmärrä, ei ymmärrä rakkaudesta edes alkeita. Jokainen asia mikä tekee toisen parisuhteessa onnellisemaksi, tekee koko parisuhteen onnellisemmaksi. Jokainen asia joka tekee toisen onnettomaksi, tekee koko parisuhteen onnettomaksi. Kaikki mitä toiseen panostat, panostat samalla ja jopa ennen kaikkea itseesi! Se miten petaan, sillain makaat parisuhteessa.
Hassua, että vertaat seksiä auton renkaisiin, kun nainen tekee useimmiten aika paljon muutakin siellä taloudessa rakkaidensa eteen, vaikkei niin huvittaisikaan. Vai meinaatko, että kaikki naiset ihan huvikseen siivoavat ja laittavat ruokaa? Miksi näitä ei lasketa rakkaudeksi ja huolehtimiseksi naisen osalta, vaan pelkästään seksi?
Mä tajusin pointin tuosta rengasjutusta, mutta sun vastauksesta paistaa suoranainen inho seksiin. Älä siis harrasta sitä ja ei, et ole pakotettu mihinkään sellaiseen mitä et halua. Parisuhteessa teot perustuu omaan haluun, tahtoon ja toisen huomioimiseen ja siihen vaikeasti selitettävään rakkauteen.
En inhoa seksiä, vaan pidän siitä aika paljonkin. Ehkä juuri siitä syystä, että olen yleensä itse saanut päättää, milloin sitä harrastan ja milloin en. Ei tulisi mieleenkään harrastaa seksiä vain siksi, että toinen pysyisi tyytyväisenä.
Missä se toisen huomioiminen sitten on siinä kohtaa, kun toinen painostaa seksiin, vaikka toista ei huvita?
Jos rakastat puolisoasi, haluat tehdä hänelle mielettömän orgasmin, ja normaalisti toki saat siinä itsekin. Miksi joku ei muka halua orgasmia? Miten voi olla huvittamatta saada orgasmi, kuitenkin aika pieni vaiva. Miksi sinä päätät myös puolisosi puolesta koska hän saa harrastaa seksiä ja milloin ei? Ehkä sitten jos ne orgasmit on vain pieniä klitorisorgasmeja niin jotenkin ymmärrän että sen voi "unohtaa", ja ei tajua että se puoliso saa ihan oikeita orgasmeja ja tarvii niitä pystyäkseen elämään normaalisti.
N43
Et ole ilmeisesti koskaan ollut oikeasti väsynyt.
Minulla ei ole puolisoa. Ja saan orgasmin itsekin, jos sitä ei kukaan minulle tee. Miksi ihmeessä vaatisin jonkun muun tekemään sellaisen minulle, jos hän ei juuri sillä hetkellä pysty/halua?
En ole edellinen mutta voin todellakin sanoa että olen ollut väsynyt. 33 vuotta. Sen verran on mennyt pikkukakkosen syntymästä 2-4 tunnin yhtäjaksoisilla unilla. Hänellä oli koliikki 3v saakka ja heräsi 3-7 x yössä joten en ehtinyt ollenkaan nukkumaan enkä tuon jälkeen oppinut sitä uudelleen. Toki menin normaalisti töihin äitiysloman jälkeen ja saipa tuo vielä2 pikkusisarustakin vuosien mittaan.
Silti - seksiä on ollut vähintään kerran viikossa synnytyksen aikaista kuukauden taukoa lukuunottamatta. Mikään ei ole niin lohduttavaa, rentouttavaa ja nautinnollista kuin toisen syli ja kunnon rakastelu!
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aina ajatellut, että jos ne halut häviävät tosta vaan (pl. synnytyksen jälkeinen aika), ei ne halut ole kyllä kovin kummoiset olleet ennen sitäkään.
Saattaa joillekin naisille olla äitiys ainakin alitajuisesti huomattavasti tärkeämpi tavoite ja parisuhde vain keino päästä siihen. Kun tarve on tyydytetty, ei enää kaipaa ainakaan seksuaalista parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei ole mitään oikeata parisuhdetta. En vois naisena kuvitella etten antas miehelleni silloin tällöin vaikka jos itseäni ei kiinostas.
Todella itsekästä!!
Entäpä kun tilanne muuttuu ja miestäsi et enää kiinnosta.Tiesitkö, avoperse, että parisuhteen määrittää sitoutuneisuus, ei seksi? Iloisia antohetkiä sitoutumattomalle siipallesi!
Parisuhteessa jossa ollaan sitoudutta, pitäisi rakkauden vuoksi huolehtia toisen tarpeista, molemmin puolin ja vaikka ei niin huvittaisikaan. Ei sitä miestäkään välttämättä niin kovasti kiinnosta se autonrenkaiden vaihtaminen vaimon autoon, mutta rakkaudesta kuitenkin ilomieliin sen tekee. Joka ei tätä ymmärrä, ei ymmärrä rakkaudesta edes alkeita. Jokainen asia mikä tekee toisen parisuhteessa onnellisemaksi, tekee koko parisuhteen onnellisemmaksi. Jokainen asia joka tekee toisen onnettomaksi, tekee koko parisuhteen onnettomaksi. Kaikki mitä toiseen panostat, panostat samalla ja jopa ennen kaikkea itseesi! Se miten petaan, sillain makaat parisuhteessa.
Hassua, että vertaat seksiä auton renkaisiin, kun nainen tekee useimmiten aika paljon muutakin siellä taloudessa rakkaidensa eteen, vaikkei niin huvittaisikaan. Vai meinaatko, että kaikki naiset ihan huvikseen siivoavat ja laittavat ruokaa? Miksi näitä ei lasketa rakkaudeksi ja huolehtimiseksi naisen osalta, vaan pelkästään seksi?
Mä tajusin pointin tuosta rengasjutusta, mutta sun vastauksesta paistaa suoranainen inho seksiin. Älä siis harrasta sitä ja ei, et ole pakotettu mihinkään sellaiseen mitä et halua. Parisuhteessa teot perustuu omaan haluun, tahtoon ja toisen huomioimiseen ja siihen vaikeasti selitettävään rakkauteen.
En inhoa seksiä, vaan pidän siitä aika paljonkin. Ehkä juuri siitä syystä, että olen yleensä itse saanut päättää, milloin sitä harrastan ja milloin en. Ei tulisi mieleenkään harrastaa seksiä vain siksi, että toinen pysyisi tyytyväisenä.
Missä se toisen huomioiminen sitten on siinä kohtaa, kun toinen painostaa seksiin, vaikka toista ei huvita?
Suhde ON jo rikki siinä vaiheessa kun toisen tarvitsee painostaa seksiin! Laiminlyönti on alkanut jo kauan sitten, ja tämä painostaminen on viimeinen hätähuuto tilanteen korjaamiseksi. Tässä tilanteessa oikein suhtautumalla tilanne on vielä korjattavissa, mutta valitettavan usein eteenkin naiset tekevät sen kaikkein pahimman valinnan, eli jalat ristiin. Sitten onkin enää tuhon avaimet kädessä parisuhteessa. Parisuhteessa toisen hätään pitäisi suhtautua AINA auttamalla, ei vetäytymällä.
Tiedätkö ollenkaan psykologiaa. Painostaessa terve ihminen yleensäkin muuttuu defensiiviseksi. Ja eihän seksi tuossa ratkaise mitään. Yhden kerran saa seksiä painostamalla ja seuraavalla kerralla taas sama. Aivot on olemassa että niitä käytetään. Ongelma on selvästikin muualla.
Viisaat ovatkin harvassa. Suurin osa painostaessa puolustautuu hullun lailla, ja tästä se poteroihin kaivautuminen saakin loistavan alkusysäyksen. Sitten on niitä muutamia viisaita, jotka eivät puolustaudu, vaan kuuntelevat, ottavat osaa toise hätään. Sivutuotteena heillä tuppaakin olemaan sellainen asia kuin onnellinen parisuhde. Ei se sen kummempaa psykologiaa tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 8kk ikäinen vauva.
Kyllä meillä on seksiä useamman kerran viikossa.
Seksi on meille erittäin tärkeää.
Itsellä tarpeet kasvaneet niin isoiksi, että ostin hiljattain kalliin ja laadukkaan dildon, koska miehen pitää ehtiä käymään töissäkin.
N33
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi, että en löytänyt tällaisia ketjuja aikanaan ennen lastentekoa. En tiennyt, että lapset vievät vaimon halut. Lapset ovat kuitenkin erittäin rakkaita minulle, mutta parisuhde on valitettavasti kuollut. Toisaalta emme ole oikein hyvät roolimallit lapsillemme, mutta ainakin on vielä perhe periaatteessa kasassa.
Sinulle tuli ihan yllätyksenä, että stressi, häiriötekijät ja väsymys voivat viedä halut? Mitä ihmeen tomppeleita täällä oikein on?
Voivat joo, mutta kumma kun ne eivät juuri koskaan vie niitä miehen haluja, samat stressit, väsymys ja häiriötekijät ne miehelläkin on. Helppoa antaa vaikka joka ilta, nukkumaan käydessä lusikassa liukuvoiteella sen kuin lopsauttaa sen sisään ja tekee molemmille hyvää.
Ai miten niin eivät koskaan vie miesten haluja? Jos tarkoitit vain itseäsi, niin puhu ystävällisesti vain omasta puolestasi. Miesten haluttomuus on ehkä vähemmän keskusteltu ilmiö kuin naisten haluttomuus, mutta ei kumpikaan mikään harvinaisuus ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ovat erilaisia.
Eivät kaikki miehetkään välitä seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on tärkeetä. Meillä olis ollu aika viileetä viimmeset 26 vuotta, jos ei pikkulapsiaikana olis seksiä ollunna. Jos mies kieltäytyisi jatkuvasti seksistä tai huomaisin sen olevan hänelle lähinnä pakkoa, niin hakisin hyvää seksiä jostain muualta. Ei ole onneksi näin ollut.
Siis teidän perheessä on ollut pikkulapsia 26 vuotta. No, jopas..
Meillä on ollut lapsiperheaikaa tähän mennessä 36 vuotta ja vielä 3 jäljellä ennen kuin kuopus on 18v. Pikkulapsia ei ole ollut enää..... mihinkäs se pikkulapsi loppuikaan, koulun alkuun?? Eli 28 vuotta pikkulapsiaikaa:)
4:n äiti
Joo kyllä on ollut 26 vuotta. Ensimmäiset pojat syntyi kahden vuoden ikäerolla ja sitten seuraavat 6-7 vuoden ikäerolla. Eli tähän asti perheessä ollut jatkuvasti yksi alle kouluikäinen. Esikoisen sain 20 vuotiaana ja kuopuksen 41 vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei ole mitään oikeata parisuhdetta. En vois naisena kuvitella etten antas miehelleni silloin tällöin vaikka jos itseäni ei kiinostas.
Todella itsekästä!!
Entäpä kun tilanne muuttuu ja miestäsi et enää kiinnosta.Tiesitkö, avoperse, että parisuhteen määrittää sitoutuneisuus, ei seksi? Iloisia antohetkiä sitoutumattomalle siipallesi!
Parisuhteessa jossa ollaan sitoudutta, pitäisi rakkauden vuoksi huolehtia toisen tarpeista, molemmin puolin ja vaikka ei niin huvittaisikaan. Ei sitä miestäkään välttämättä niin kovasti kiinnosta se autonrenkaiden vaihtaminen vaimon autoon, mutta rakkaudesta kuitenkin ilomieliin sen tekee. Joka ei tätä ymmärrä, ei ymmärrä rakkaudesta edes alkeita. Jokainen asia mikä tekee toisen parisuhteessa onnellisemaksi, tekee koko parisuhteen onnellisemmaksi. Jokainen asia joka tekee toisen onnettomaksi, tekee koko parisuhteen onnettomaksi. Kaikki mitä toiseen panostat, panostat samalla ja jopa ennen kaikkea itseesi! Se miten petaan, sillain makaat parisuhteessa.
Hassua, että vertaat seksiä auton renkaisiin, kun nainen tekee useimmiten aika paljon muutakin siellä taloudessa rakkaidensa eteen, vaikkei niin huvittaisikaan. Vai meinaatko, että kaikki naiset ihan huvikseen siivoavat ja laittavat ruokaa? Miksi näitä ei lasketa rakkaudeksi ja huolehtimiseksi naisen osalta, vaan pelkästään seksi?
Mä tajusin pointin tuosta rengasjutusta, mutta sun vastauksesta paistaa suoranainen inho seksiin. Älä siis harrasta sitä ja ei, et ole pakotettu mihinkään sellaiseen mitä et halua. Parisuhteessa teot perustuu omaan haluun, tahtoon ja toisen huomioimiseen ja siihen vaikeasti selitettävään rakkauteen.
En inhoa seksiä, vaan pidän siitä aika paljonkin. Ehkä juuri siitä syystä, että olen yleensä itse saanut päättää, milloin sitä harrastan ja milloin en. Ei tulisi mieleenkään harrastaa seksiä vain siksi, että toinen pysyisi tyytyväisenä.
Missä se toisen huomioiminen sitten on siinä kohtaa, kun toinen painostaa seksiin, vaikka toista ei huvita?
Suhde ON jo rikki siinä vaiheessa kun toisen tarvitsee painostaa seksiin! Laiminlyönti on alkanut jo kauan sitten, ja tämä painostaminen on viimeinen hätähuuto tilanteen korjaamiseksi. Tässä tilanteessa oikein suhtautumalla tilanne on vielä korjattavissa, mutta valitettavan usein eteenkin naiset tekevät sen kaikkein pahimman valinnan, eli jalat ristiin. Sitten onkin enää tuhon avaimet kädessä parisuhteessa. Parisuhteessa toisen hätään pitäisi suhtautua AINA auttamalla, ei vetäytymällä.
Tiedätkö ollenkaan psykologiaa. Painostaessa terve ihminen yleensäkin muuttuu defensiiviseksi. Ja eihän seksi tuossa ratkaise mitään. Yhden kerran saa seksiä painostamalla ja seuraavalla kerralla taas sama. Aivot on olemassa että niitä käytetään. Ongelma on selvästikin muualla.
Viisaat ovatkin harvassa. Suurin osa painostaessa puolustautuu hullun lailla, ja tästä se poteroihin kaivautuminen saakin loistavan alkusysäyksen. Sitten on niitä muutamia viisaita, jotka eivät puolustaudu, vaan kuuntelevat, ottavat osaa toise hätään. Sivutuotteena heillä tuppaakin olemaan sellainen asia kuin onnellinen parisuhde. Ei se sen kummempaa psykologiaa tarvitse.
Minä en usko että onnellinen parisuhde syntyy henkiseen väkivaltaan alistumalla, vaan kommunikaatiolla ja molemminpuolisella kunnioituksella. Se taas taitaa olla jo tuossa vaiheessa menetetty. Kyllä painostamisestakin voi vielä päästä ehjään ja terveeseen parisuhteeseen, mutta ei siinä enää pelkkä saksien avaaminen auta (eikä varmasti ole ensimmäisenä mielessäkään), vaan itse painostuksen aiheuttamat vahingot pitää tunnustaa ja käsitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on tärkeetä. Meillä olis ollu aika viileetä viimmeset 26 vuotta, jos ei pikkulapsiaikana olis seksiä ollunna. Jos mies kieltäytyisi jatkuvasti seksistä tai huomaisin sen olevan hänelle lähinnä pakkoa, niin hakisin hyvää seksiä jostain muualta. Ei ole onneksi näin ollut.
Siis teidän perheessä on ollut pikkulapsia 26 vuotta. No, jopas..
Meillä on ollut lapsiperheaikaa tähän mennessä 36 vuotta ja vielä 3 jäljellä ennen kuin kuopus on 18v. Pikkulapsia ei ole ollut enää..... mihinkäs se pikkulapsi loppuikaan, koulun alkuun?? Eli 28 vuotta pikkulapsiaikaa:)
4:n äiti
Joo kyllä on ollut 26 vuotta. Ensimmäiset pojat syntyi kahden vuoden ikäerolla ja sitten seuraavat 6-7 vuoden ikäerolla. Eli tähän asti perheessä ollut jatkuvasti yksi alle kouluikäinen. Esikoisen sain 20 vuotiaana ja kuopuksen 41 vuotiaana.
Mulla esikoinen kun olin 21v ja kuopus juuri ennen kuin täytin 42v:)
ed
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää tätä joidenkin äityleiden itsekeskeisyyttä. Onko se 15min kerran viikkoon tosiaan liikaa, vaikka sen ajan itse mieluummin käyttäisi vaikka AP:n mainitsemaan "sarjojen katseluun"?
Onko se tosiaan liikaa, jos se puolisolle kuitenkin on about maailma tärkein ja ihanin asia?
Kumpikohan se suhteessa tosiaan on se vain itseään ajatteleva kusipää? Rakastamaansa ja himoitsemaansa vaimoaan vonkaava mies vai absoluuttinen pihtari, joka ei viitsi uhrata varttia viikossa kun ei "huvita".
Ei kenenkään tarvitse antaa omaa kehoaan toisen käyttöön edes vartiksi, jos ei huvita.
Olet oksettava.
"Toisen käyttöön"
Nyt puhutaan omasta aviopuolisosta. Etkö halua antaa mitään omaasi aviopuolisosi käyttöön ilman, että ensin ajattelet aina mitä sinä itse siitä hyödyt?
Olet oksettavan itsekäs.
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei ole mitään oikeata parisuhdetta. En vois naisena kuvitella etten antas miehelleni silloin tällöin vaikka jos itseäni ei kiinostas.
Todella itsekästä!!
Entäpä kun tilanne muuttuu ja miestäsi et enää kiinnosta.Tiesitkö, avoperse, että parisuhteen määrittää sitoutuneisuus, ei seksi? Iloisia antohetkiä sitoutumattomalle siipallesi!
Parisuhteessa jossa ollaan sitoudutta, pitäisi rakkauden vuoksi huolehtia toisen tarpeista, molemmin puolin ja vaikka ei niin huvittaisikaan. Ei sitä miestäkään välttämättä niin kovasti kiinnosta se autonrenkaiden vaihtaminen vaimon autoon, mutta rakkaudesta kuitenkin ilomieliin sen tekee. Joka ei tätä ymmärrä, ei ymmärrä rakkaudesta edes alkeita. Jokainen asia mikä tekee toisen parisuhteessa onnellisemaksi, tekee koko parisuhteen onnellisemmaksi. Jokainen asia joka tekee toisen onnettomaksi, tekee koko parisuhteen onnettomaksi. Kaikki mitä toiseen panostat, panostat samalla ja jopa ennen kaikkea itseesi! Se miten petaan, sillain makaat parisuhteessa.
Hassua, että vertaat seksiä auton renkaisiin, kun nainen tekee useimmiten aika paljon muutakin siellä taloudessa rakkaidensa eteen, vaikkei niin huvittaisikaan. Vai meinaatko, että kaikki naiset ihan huvikseen siivoavat ja laittavat ruokaa? Miksi näitä ei lasketa rakkaudeksi ja huolehtimiseksi naisen osalta, vaan pelkästään seksi?
Mä tajusin pointin tuosta rengasjutusta, mutta sun vastauksesta paistaa suoranainen inho seksiin. Älä siis harrasta sitä ja ei, et ole pakotettu mihinkään sellaiseen mitä et halua. Parisuhteessa teot perustuu omaan haluun, tahtoon ja toisen huomioimiseen ja siihen vaikeasti selitettävään rakkauteen.
En inhoa seksiä, vaan pidän siitä aika paljonkin. Ehkä juuri siitä syystä, että olen yleensä itse saanut päättää, milloin sitä harrastan ja milloin en. Ei tulisi mieleenkään harrastaa seksiä vain siksi, että toinen pysyisi tyytyväisenä.
Missä se toisen huomioiminen sitten on siinä kohtaa, kun toinen painostaa seksiin, vaikka toista ei huvita?
Suhde ON jo rikki siinä vaiheessa kun toisen tarvitsee painostaa seksiin! Laiminlyönti on alkanut jo kauan sitten, ja tämä painostaminen on viimeinen hätähuuto tilanteen korjaamiseksi. Tässä tilanteessa oikein suhtautumalla tilanne on vielä korjattavissa, mutta valitettavan usein eteenkin naiset tekevät sen kaikkein pahimman valinnan, eli jalat ristiin. Sitten onkin enää tuhon avaimet kädessä parisuhteessa. Parisuhteessa toisen hätään pitäisi suhtautua AINA auttamalla, ei vetäytymällä.
Tiedätkö ollenkaan psykologiaa. Painostaessa terve ihminen yleensäkin muuttuu defensiiviseksi. Ja eihän seksi tuossa ratkaise mitään. Yhden kerran saa seksiä painostamalla ja seuraavalla kerralla taas sama. Aivot on olemassa että niitä käytetään. Ongelma on selvästikin muualla.
Viisaat ovatkin harvassa. Suurin osa painostaessa puolustautuu hullun lailla, ja tästä se poteroihin kaivautuminen saakin loistavan alkusysäyksen. Sitten on niitä muutamia viisaita, jotka eivät puolustaudu, vaan kuuntelevat, ottavat osaa toise hätään. Sivutuotteena heillä tuppaakin olemaan sellainen asia kuin onnellinen parisuhde. Ei se sen kummempaa psykologiaa tarvitse.
Minä en usko että onnellinen parisuhde syntyy henkiseen väkivaltaan alistumalla, vaan kommunikaatiolla ja molemminpuolisella kunnioituksella. Se taas taitaa olla jo tuossa vaiheessa menetetty. Kyllä painostamisestakin voi vielä päästä ehjään ja terveeseen parisuhteeseen, mutta ei siinä enää pelkkä saksien avaaminen auta (eikä varmasti ole ensimmäisenä mielessäkään), vaan itse painostuksen aiheuttamat vahingot pitää tunnustaa ja käsitellä.
Ei rakkauden osoittaminen toiselle ole henkistä väkivaltaa! Rakastava ja viisas ihminen osaa suhtautua siihen painostamiseenkin ilman pakoa, vetäytymistä tai hyökkäystä. Viisas näkee sen hädän ja auttaa toista hädässä, sillon ei olekaan kysymys henkiseen väkivaltaan alistumisesta vaan todellisesta rakkauden osoittamisesta toista ihmistä kohtaan ja täysin vapaaehtoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tärkeää. Meillä 2v ja 7v lapset. Seksi on asia joka erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista. Ja kun muuta läheisyyttä ei juuri ole kun aina jotain tehdään tai varsinkin pienempi änkeää aina väliin jos istumme/köllimme vierekkäin niin on todella tärkeää ettei seksi jää pois. Parasta läheisyyttä. Painottuu meillä viikonloppuiltoihin(muksut nukkuvat onneksi todella sikeästi omassa huoneessaan ;) )mutta ehtiihän siinä pe, la ,su. Ja seksin jälkeen lusikkaan nukkumaan ja mies suukottee hetken niskaa ja silittelee. Siinä on ihana olla. Kyllä parisuhdetta pitää hoitaa. En ymmärrä ihmisiä joilla on vain ne lapset eikä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en vaan jaksa, vauva nyt 5kk. Muutaman kerran on ollut synnytyksen jälkeen ja se toki tuntui ihan hyvältä, mutta tällä hetkellä kroppa tuntuu niin väsyneeltä ettei halua sieltä irtoa.
Rakastan miestäni ja hän tietää sen. Meillä oli jakso, jolloin miehen terveydentilan vuoksi seksiä ei ollut muutamaan kuukauteen. Siitä selvittiin ja nyt on näin ja luotan että tästäkin selvitään.
Ollaanko nykyään vähän liikaakin hetkessä eläjiä, ei osata odottaa mitään? Minäkin miehelleni olen sanonut, että eihän hän voi olettaa että vauvan syntymän jälkeen mikään ei muuttuisi.
En näe mitään syytä, miksi en taas haluaisi kunhan vauva vähän kasvaa. Esikoinen kun oli parivuotias niin yaluni olivat ihan ennallaan.Mä kans luulen, että jos väkisin toisen mieliksi hommaan rupeaa niin ne halut ei välttämättä palaa koskaan.
Pari vuotta?
Mitä jos mies sanoisi että hän ei pariin vuoteen haluaisi puhua kanssasi? Olisiko se OK?
Ihan eri asia. Minulle olisi ihan ok, jos pariin vuoteen ei olisi energiaa syvällisille keskusteluille, mutta kyllä nyt arki jonkinlaista kommunikaatiota vaatii sujuakseen. Siksi sitä ei voi kokonaan lopettaa. En tiedä minkälaista teidän arkenne on, jos se ajautuisi täydelliseen kaaokseen ja lukuisiin hankaluuksiin ilman vaikka viikon seksiä. Täydellinen puhumattomuus pikkulaosiperheessä kyllä aiheuttaisi tämän.
Mikä ihmeen parisuhde on sellainen ettei toisen kanssa kiinnosta keskustella kuin välttämättömät arjen asiat? Se ei ole parisuhde, se on kämppissuhde ja se kannattaa tehdä selväksi heti alussa.
Se on sellainen parisuhde, jossa on pieniä lapsia ja tiedetään, että heidän tarpeensa laitetaan nyt etusijalle muutaman vuoden ajan.
Ahhaa, riittääkö yhdeksän vuotta keskustelua kauppalistoista ja lapsen retkieväistä ja hammaslääkäreistä? Omalle miehelle riitti ja lopulta häipyi vieraisiin, sanoi ettei jaksa tällaista paskaa enää. Kuitenkin se oli miehen päätös torjua kaikki läheisyys ja tuijotella kännykkää kun yritin jotain muutakin keskustelua viritellä kuin vain tarvittavien maitolitrojen määrää sille päivälle.
Vanhanaikaisena ymmärrän parisuhteen muuttuvan lasten myötä perheeksi jossa jokaisella on omat tarpeensa ja tasapainoilu niiden saavuttamiseen vaatii kaikilta kompromisseja. Kukaan ei saa enää kaikkea heti ja just nyt, opitaan odottamaan, keskustelemaan, perustelemaan, luovimaan, ilmaisemaan oma tahto, opitaan ymmärtämään että täällä on muitakin kuin vain Kiira-Kallen tarpeet ja niiden täyttäminen. Mies yritti hienosti suorittavaa vanhemmuutta ja luuli ettei tarvitse mitään ja kas yhtäkkiä tarvitsikin naisseuraa.
Sinusta 9- vuotias on pikkulapsi?
Näyttäis se vielä vanhempia kaipaavan. Ei ole vielä etsinyt omaa kämppää ja tuskin töihinkään pääsee. Mihin ikään tuo pikkulapsilimbo lopetetaan, äläkä vaan ala vauvoista puhumaan. Aloittajankaan lapset eivät ole alle vuoden ikäisiä.
Olisiko kuitenkin aika katkaista se napanuora jos lapsi on jo 9v?? Tätä menoa pikkulapsiaika jatkuu ainakin siihen saakka kun tuo lapsi lopulta pääsee äidin helmoista omaan elämään! Mies on siihen mennessä jo muualla.
Niin, miehen ja lapsen napanuoran katkaisu ja kuinka se tehdään. Tässä on vuosia kuunneltu jaarituksia kuinka lapset sitä ja tätä ja siksi ei voi seksiä harrastaa. Miehen haluttomuus alkoi täsmälleen samana päivänä kun tikutin plussan. Mutta saahan noita tekosyitä satuilla ja lapset on mitä mainioin syy säveltää tarinaa siitä kuinka itsekäs akka olen kun haluaisin välillä kahdenkeskeistä aikaa, se on lapsilta pois. Että vähän on huono vinkki poistaa lapsi täältä äidin helmoista kun siellä se ei ole koskaan ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan seksuaaliteraupeuttienkin mielestä ongelma on sillä, joka haluaa vähemmän. Kummallista kyllä.
Meillä mies ei välitä tippaakaan että annanko säälistä vai olenko edes jollain tasolla hommassa mukana, kunhan saa. Mielestäni outoa, sillä itse en haluaisi edes väsymyksestä puolikuollutta puolisoani vaivata omilla ongelmillani vaan tyytyisin omaan apuun.Niinpä.Ja kun haluttavaksi pitäisi tuntea itsensä kun mies kourii pitkin päivää ,esittelee erektiossa olevaa vehjettään ym todella kiihoittavaa.Kun olet loputtoman väsynyt hoidettuasi työsi,lapset,kodin ja mies tulee siinäkin ns. valmiille.Kun saat nuorimmaisen nukahtamaan niin mies nukkunut jo hyvän tovin mutta sinun aviollinen velvollisuutesi on herättää mies ettei hänen tarvitse kärsiä puutteessa.Liikeneehän sinulta se 5-10min olla patjana jotta toinen saa pussinsa tyhjennettyä.Äläkä missään nimessä kysy mitä itse saat koska avioliiton LIIMA on tuo 5-10min patjana olo.
Itse olemme esim. tehneet niin että vaimo on seissyt peilin edessä vessassa ja olen laskenut housut alas vaimolta, pusinut pyllyä ja nuollut peppureikää vetäen samalla käteen, menee 3-4 minuuttia ja homma on hoidettu vessassa ovi lukossa.
Hyi yök. Onneksi en ole vaimosi.
Edelleen mun mielestä on hämmentävää, että pidetään jotenkin ylitsepääsemättömänä ongelmana jos mies ei muutamaan kuukauteen saa seksiä.
Vaimo on sitä ennen kasvattanut uuden elämän sisällään, synnyttänyt (mikä on iso riskikin ja ihan helvetillinen homma), ehkä revennyt, ommeltu, voi kärsiä virtsan ja ulosteenkin karkailusta, imettää pienokaista, kokee valtavia hormonaalisia ja emotionaalisia muutoksia, ei välttämättä saa nukuttua - ja suurin huoli tuntuu olevan että jos miesparka hetken elämässään joutuu laittamaan omat seksuaaliset tarpeensa sivummalle.
Mikä teitä vaivaa?!?
Tokikaan seksittömään suhteeseen ei kannata jäädä mutta kyllä sen vauva-ajan voisi ihan rauhassa katsoa. Se on ihan eri asia.
Luojan kiitos minulla on fiksu, aikuismaisesti ajatteleva mies niin ei ole tästä asiasta tarvinnut paineita ottaa.
Hyvää kannattaa aina odottaa, hän sanoo. Pikkuhiljaa alkaa mieli nyt taas tekemäänkin kun ehjempiä öitä saa nukkua. :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan seksuaaliteraupeuttienkin mielestä ongelma on sillä, joka haluaa vähemmän. Kummallista kyllä.
Meillä mies ei välitä tippaakaan että annanko säälistä vai olenko edes jollain tasolla hommassa mukana, kunhan saa. Mielestäni outoa, sillä itse en haluaisi edes väsymyksestä puolikuollutta puolisoani vaivata omilla ongelmillani vaan tyytyisin omaan apuun.Niinpä.Ja kun haluttavaksi pitäisi tuntea itsensä kun mies kourii pitkin päivää ,esittelee erektiossa olevaa vehjettään ym todella kiihoittavaa.Kun olet loputtoman väsynyt hoidettuasi työsi,lapset,kodin ja mies tulee siinäkin ns. valmiille.Kun saat nuorimmaisen nukahtamaan niin mies nukkunut jo hyvän tovin mutta sinun aviollinen velvollisuutesi on herättää mies ettei hänen tarvitse kärsiä puutteessa.Liikeneehän sinulta se 5-10min olla patjana jotta toinen saa pussinsa tyhjennettyä.Äläkä missään nimessä kysy mitä itse saat koska avioliiton LIIMA on tuo 5-10min patjana olo.
Itse olemme esim. tehneet niin että vaimo on seissyt peilin edessä vessassa ja olen laskenut housut alas vaimolta, pusinut pyllyä ja nuollut peppureikää vetäen samalla käteen, menee 3-4 minuuttia ja homma on hoidettu vessassa ovi lukossa.
Hyi yök. Onneksi en ole vaimosi.
Edelleen mun mielestä on hämmentävää, että pidetään jotenkin ylitsepääsemättömänä ongelmana jos mies ei muutamaan kuukauteen saa seksiä.
Vaimo on sitä ennen kasvattanut uuden elämän sisällään, synnyttänyt (mikä on iso riskikin ja ihan helvetillinen homma), ehkä revennyt, ommeltu, voi kärsiä virtsan ja ulosteenkin karkailusta, imettää pienokaista, kokee valtavia hormonaalisia ja emotionaalisia muutoksia, ei välttämättä saa nukuttua - ja suurin huoli tuntuu olevan että jos miesparka hetken elämässään joutuu laittamaan omat seksuaaliset tarpeensa sivummalle.Mikä teitä vaivaa?!?
Tokikaan seksittömään suhteeseen ei kannata jäädä mutta kyllä sen vauva-ajan voisi ihan rauhassa katsoa. Se on ihan eri asia.
Luojan kiitos minulla on fiksu, aikuismaisesti ajatteleva mies niin ei ole tästä asiasta tarvinnut paineita ottaa.
Hyvää kannattaa aina odottaa, hän sanoo. Pikkuhiljaa alkaa mieli nyt taas tekemäänkin kun ehjempiä öitä saa nukkua. :-)
Ja vielä kerran, täällä ei puhuta vauva-ajasta ellei 4v. ole vielä vauva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan seksuaaliteraupeuttienkin mielestä ongelma on sillä, joka haluaa vähemmän. Kummallista kyllä.
Meillä mies ei välitä tippaakaan että annanko säälistä vai olenko edes jollain tasolla hommassa mukana, kunhan saa. Mielestäni outoa, sillä itse en haluaisi edes väsymyksestä puolikuollutta puolisoani vaivata omilla ongelmillani vaan tyytyisin omaan apuun.Niinpä.Ja kun haluttavaksi pitäisi tuntea itsensä kun mies kourii pitkin päivää ,esittelee erektiossa olevaa vehjettään ym todella kiihoittavaa.Kun olet loputtoman väsynyt hoidettuasi työsi,lapset,kodin ja mies tulee siinäkin ns. valmiille.Kun saat nuorimmaisen nukahtamaan niin mies nukkunut jo hyvän tovin mutta sinun aviollinen velvollisuutesi on herättää mies ettei hänen tarvitse kärsiä puutteessa.Liikeneehän sinulta se 5-10min olla patjana jotta toinen saa pussinsa tyhjennettyä.Äläkä missään nimessä kysy mitä itse saat koska avioliiton LIIMA on tuo 5-10min patjana olo.
Itse olemme esim. tehneet niin että vaimo on seissyt peilin edessä vessassa ja olen laskenut housut alas vaimolta, pusinut pyllyä ja nuollut peppureikää vetäen samalla käteen, menee 3-4 minuuttia ja homma on hoidettu vessassa ovi lukossa.
Hyi yök. Onneksi en ole vaimosi.
Edelleen mun mielestä on hämmentävää, että pidetään jotenkin ylitsepääsemättömänä ongelmana jos mies ei muutamaan kuukauteen saa seksiä.
Vaimo on sitä ennen kasvattanut uuden elämän sisällään, synnyttänyt (mikä on iso riskikin ja ihan helvetillinen homma), ehkä revennyt, ommeltu, voi kärsiä virtsan ja ulosteenkin karkailusta, imettää pienokaista, kokee valtavia hormonaalisia ja emotionaalisia muutoksia, ei välttämättä saa nukuttua - ja suurin huoli tuntuu olevan että jos miesparka hetken elämässään joutuu laittamaan omat seksuaaliset tarpeensa sivummalle.Mikä teitä vaivaa?!?
Tokikaan seksittömään suhteeseen ei kannata jäädä mutta kyllä sen vauva-ajan voisi ihan rauhassa katsoa. Se on ihan eri asia.
Luojan kiitos minulla on fiksu, aikuismaisesti ajatteleva mies niin ei ole tästä asiasta tarvinnut paineita ottaa.
Hyvää kannattaa aina odottaa, hän sanoo. Pikkuhiljaa alkaa mieli nyt taas tekemäänkin kun ehjempiä öitä saa nukkua. :-)Ja vielä kerran, täällä ei puhuta vauva-ajasta ellei 4v. ole vielä vauva.
Aloittajallahan on lapset 4v ja 1v ja kyllä se 1v vielä aika pieni on ja lasten hoito voi todellakin viedä energiat.
Toki hyvä on miettiä, mitä voisi tehdä että halut heräisivät, mutta syyllistäminen täällä ja vielä naisten taholta on hämmentävää.
Mua ei viime aikoina ole niin kiinnostanut, mutta täytyy sanoa että mies osaa sitten auttaa tunnelmaan niin halutessaan. Kun muutama kerta on mennyt näin niin olen kyllä niin tyytyväinen tyyppiin että sitten tekee minunkin mieli "iskeä kiinni" :D Lisäksi välillä vaikka ei kauheasti tekisi itsellä mieli seksiä, nautin kauheasti siitä kun näen miten mies nauttii, joten teen sen ns hänen vuokseen. Tämä saattaisi pitkällä aikavälillä alkaa korpeamaan ellei mies sitten osoittaisi kiitollisuuttaan hyvin innokkaasti... elipä eli, vaikka luonne saattaisi olla sellainen että keksii paljon seksiä kiinnostavampiakin asioita, oikean ihmisen kanssa se sitten kuitenkin kiinnostaa.
Ketju on lukittu.
Ja sama juttu myös toisinpäin. Myös miehet pihtaa ja jättää seksin kun on kaikenlaista muutakin. Se joka jättää seksin, jättää rakkauden. Ja kun jättää rakkauden, jättää parisuhteen.