Päiväkodissa ei anneta leipääkään, jos ruoka ei maistu

Meidän lapsi oli nirso, myös kotona. Kotona söi paremmin kuin pk:ssa. Lopulta selvisi syy. Syöminen aiheutti huonoa oloa. Päällimmäinen syy löytyi päästä. Pahanlaatuinen aivokasvain.

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän mielestä silloin olisi oikein toimia, jos lapsi joka päivä kieltäytyy syömästä ruokaa ja syö vain leipää?

Mitä vanhempana toivoisit avuksi?

Silloin syö vain leipää, eiköhän syömishäiriöitä ole ihan tarpeeksi, ettei niitä tahallaan tarvitse kasvattaa.

Lapsi saa ruuan eteensä, syö minkä syö, kysytään maistoitko tätä, minusta tämä oli hyvää ja lapsi saa päättää maistaanko, voidaan myös keskustella muiden lasten kanssa piditkö sinä tästä, mutta enää ei kiinnitetä huomiota maistamattomaan lapsen maistamattomuuteen. Ja pieni leipä tarjolle heti alussa. Ja välipalalla todellakaan ei enää pantata mistään kiisselistä.

Tiedän monta aikuista, jotka eivät jotain syö kun lapsena on ollut pakko maistaa tai istutettu tunti jonkun inhokkiruuan edessä.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi poistaa leivät kokonaan ateriasta. Mitäs nämä mamman mussut sitten syö? Ja sittenkö kiljutaan että pakotetaan syömään jos päiväkodin kanta on, että siinäpä olet syömättä jos et halua syödä?

Teet niin tai näin teet aina väärinpäin. Ei saa lasta pitää nälässä, mutta ei saa pakottaa syömään. Ratkaisu ei ole leipää vatsan täydeltä, ihan siksikin, että sitä leipääkin on rajoitetusti ja laskettu tietty määrä/lapsi, ei voi yksi lapsi syödä puoltapussia leipää joka aterialla.

Koska sitä leipää ei tosiaan saa kuin sen yhden palan se ei ole mikään ongelma antaa sitä. Lapsi pärjää sillä seuraavaan syöntiin. Tuntuu että täällä on monelle tärkeämpää voittaa joku henkinen kädenvääntö lapsen kanssa kuin opettaa positiivista suhtautumista ruokailuun.

Leipä siirtää nälkää sen verran, että pärjää välpalaan jolla syötetään litkukiisseleitä ja lisää ravintoköyhää leipää.

En sinänsä ihmettele tuota linjausta.

Jotkut lapset pitävät leivästä kuin karkista. Sitten kun tähän yhdistetään se, ettei kotona opetella maistamaan eri ruokia, vaan voi vapaasti sanoa "yök, en syö!".

Sitten lapsi lappaa kitusiinsa puolikkaan limpun ruoan sijaan.

Meilläkään ei syödä leipää ruoan ohessa (paitsi keiton kanssa), vaan leipä on ilta-/välipala tai retkieväs. Lapsi syö ravintopitoisen ateriansa, eikä pahemmin välipaloillekaan ole tarvetta.

Meillä päiväkodissa sama juttu ja siitä on seurannut se, että lapseni ei saa koko päivänä ruokaa. Ihmeen pian pienen elimistö tottuu siihen, että pärjää koko päivän kotona syödyllä aamupalalla. Vettä saa juodakseen, maitoakaan ei anneta, jos ei syö. Alkoi pakkomaistamisesta, kun lapsi kieltäytyi siitä ja sen jälkeen tuli kotiin tieto, että jos ei syö lautaselle annettua ruokaa, ei saa leipääkään. Eikä iltapäivällä välipalaa. Päiväkodissa ei voida "hyppiä yhden käskyjen mukaan" ja uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta selkeästi poiketen räätälöidä hoitoa lapselle sopivaksi. Olen kieltänyt pakkosyöttämisen ja niin tuo meidän 4v on oppinut, että ilman ruokaa voi elää. Kotona syö normaalisti, ei ole erityisen nirso, mutta esim. tomaatin, omenan ja porkkanan jättää sivuun, koska ne "polttavat suuta".

Laadukas varhaiskasvatus vuonna 2017 on edelleen sitä, että ruoka on osa vallankäyttöä. Yksi hoitajista oli esittänyt jopa vessakieltoa !!! lapselle, joka ei syö. Silloin ei kuulemma ole tarvetta käydä vessassa. Meni näin sanomaan lasta hakeneelle miehelleni, joka oli ihan ihmeissään päiväkodin touhuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi poistaa leivät kokonaan ateriasta. Mitäs nämä mamman mussut sitten syö? Ja sittenkö kiljutaan että pakotetaan syömään jos päiväkodin kanta on, että siinäpä olet syömättä jos et halua syödä?

Teet niin tai näin teet aina väärinpäin. Ei saa lasta pitää nälässä, mutta ei saa pakottaa syömään. Ratkaisu ei ole leipää vatsan täydeltä, ihan siksikin, että sitä leipääkin on rajoitetusti ja laskettu tietty määrä/lapsi, ei voi yksi lapsi syödä puoltapussia leipää joka aterialla.

Koska sitä leipää ei tosiaan saa kuin sen yhden palan se ei ole mikään ongelma antaa sitä. Lapsi pärjää sillä seuraavaan syöntiin. Tuntuu että täällä on monelle tärkeämpää voittaa joku henkinen kädenvääntö lapsen kanssa kuin opettaa positiivista suhtautumista ruokailuun.

Nojoo, muttakun alapeukutetaan tuotakin missä kerroin, että lapsi saa puolikkaan leivän, jos ei ruokaansa syö (meillä siis puolitetaan kaikki leivät kun ovat lasten mittapuulla yleensä aika isoja), toisen puolikkaan saa vain jos on syönyt edes jonkinverran ruokaa.

Maistamiseen kiinnitetään todellakin huomiota, moni lapsi on oppinut meillä maistamaan ruokaa, siihen painostetaan kyllä, mutta ei pakoteta (miten se pakottaminen edes tapahtuu?), sitten kun lapsi maistaa, niin bileet pystyyn ja paljon kehuja. On se niin kamalaa.

Nykyajan suurin ongelma lasten kanssa on se ettei heiltä uskalleta enää vaatia mitään, ei uskalleta painostaa ylittämään itseään, vaikka se joskus olisikin vaikeaa ja aiheuttaisi hammasten kiritselyä ja kiukkua. Huomaa kyllä esim. pukemistilanteissakin, että lapset yrittää todella paljon mennä sieltä mistä aita on matalin, mutta voi sitä riemua kun aikuinen ei ryntääkkään tekemään lapsen puolesta, vaan painostaa ja kannustaa yrittämään itse, joskus jopa useammankin kerran vaikka lapsi meinaisi jo luovuttaa.

Se on sitä curling-vanhemmuutta, lasta täytyy säilyttää pumpulissa, ettei hän joutuisi koskaan kokemaan minkäänlaista ahdistusta tai negatiivisia tunteita.

Jos lapsi ei maista ruokaansa, niin annetaan se leipä ja sanotaan, että ensi kerralla sitten. Jos on erityisen nirso/herkkä tms. lapsi niin painostetaan vähemmän jne. ammattitaidolla kyllä osataan toimia lapsikohtaisesti näissä tilanteissa, oikeasti syömisongelmaisia ei juurikaan painosteta.

Itse en lapsena voinu sietää tiettyjä ruokia ja yksi niistä oli perunamuusi

Ei vaan mennyt kurkusta alas tai meni mut sai melkein oksentamaan jos söi

Ei auttanut pakottamiset ja muut

Istuin vaikka tunnin pöydässä syömättä

Nykyään syön muusia hyvillä mielin:)

Vierailija kirjoitti:

Leipä siirtää nälkää sen verran, että pärjää välpalaan jolla syötetään litkukiisseleitä ja lisää ravintoköyhää leipää.

Päiväkodin laitosruoka koostuu muutenkin jostain moneen kertaan lämmitetyistä perunoista ja juureksista ja jauhokastikkeesta. Se on ravintoarvoltaan sellaista että ihan sama syökö sitä vai leipää.

Vierailija kirjoitti:

Meillä päiväkodissa sama juttu ja siitä on seurannut se, että lapseni ei saa koko päivänä ruokaa. Ihmeen pian pienen elimistö tottuu siihen, että pärjää koko päivän kotona syödyllä aamupalalla. Vettä saa juodakseen, maitoakaan ei anneta, jos ei syö. Alkoi pakkomaistamisesta, kun lapsi kieltäytyi siitä ja sen jälkeen tuli kotiin tieto, että jos ei syö lautaselle annettua ruokaa, ei saa leipääkään. Eikä iltapäivällä välipalaa. Päiväkodissa ei voida "hyppiä yhden käskyjen mukaan" ja uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta selkeästi poiketen räätälöidä hoitoa lapselle sopivaksi. Olen kieltänyt pakkosyöttämisen ja niin tuo meidän 4v on oppinut, että ilman ruokaa voi elää. Kotona syö normaalisti, ei ole erityisen nirso, mutta esim. tomaatin, omenan ja porkkanan jättää sivuun, koska ne "polttavat suuta".

Laadukas varhaiskasvatus vuonna 2017 on edelleen sitä, että ruoka on osa vallankäyttöä. Yksi hoitajista oli esittänyt jopa vessakieltoa !!! lapselle, joka ei syö. Silloin ei kuulemma ole tarvetta käydä vessassa. Meni näin sanomaan lasta hakeneelle miehelleni, joka oli ihan ihmeissään päiväkodin touhuista.

Tuo ei kyllä todellakaan ole oikein. Otappas yhteyttä aluehallintovirastoon ja kerro heille tuo juttu, sekä päiväkoti missä tapahtuu, pistävät varmasti stopin asialle. Puolusta sitä lastasi! Kaikki lastenhoitajat/opettajat eivät ole metodeineen ihan nykyajassa.

T: Lastenhoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi poistaa leivät kokonaan ateriasta. Mitäs nämä mamman mussut sitten syö? Ja sittenkö kiljutaan että pakotetaan syömään jos päiväkodin kanta on, että siinäpä olet syömättä jos et halua syödä?

Teet niin tai näin teet aina väärinpäin. Ei saa lasta pitää nälässä, mutta ei saa pakottaa syömään. Ratkaisu ei ole leipää vatsan täydeltä, ihan siksikin, että sitä leipääkin on rajoitetusti ja laskettu tietty määrä/lapsi, ei voi yksi lapsi syödä puoltapussia leipää joka aterialla.

Koska sitä leipää ei tosiaan saa kuin sen yhden palan se ei ole mikään ongelma antaa sitä. Lapsi pärjää sillä seuraavaan syöntiin. Tuntuu että täällä on monelle tärkeämpää voittaa joku henkinen kädenvääntö lapsen kanssa kuin opettaa positiivista suhtautumista ruokailuun.

Nojoo, muttakun alapeukutetaan tuotakin missä kerroin, että lapsi saa puolikkaan leivän, jos ei ruokaansa syö (meillä siis puolitetaan kaikki leivät kun ovat lasten mittapuulla yleensä aika isoja), toisen puolikkaan saa vain jos on syönyt edes jonkinverran ruokaa.

Maistamiseen kiinnitetään todellakin huomiota, moni lapsi on oppinut meillä maistamaan ruokaa, siihen painostetaan kyllä, mutta ei pakoteta (miten se pakottaminen edes tapahtuu?), sitten kun lapsi maistaa, niin bileet pystyyn ja paljon kehuja. On se niin kamalaa.

Nykyajan suurin ongelma lasten kanssa on se ettei heiltä uskalleta enää vaatia mitään, ei uskalleta painostaa ylittämään itseään, vaikka se joskus olisikin vaikeaa ja aiheuttaisi hammasten kiritselyä ja kiukkua. Huomaa kyllä esim. pukemistilanteissakin, että lapset yrittää todella paljon mennä sieltä mistä aita on matalin, mutta voi sitä riemua kun aikuinen ei ryntääkkään tekemään lapsen puolesta, vaan painostaa ja kannustaa yrittämään itse, joskus jopa useammankin kerran vaikka lapsi meinaisi jo luovuttaa.

Se on sitä curling-vanhemmuutta, lasta täytyy säilyttää pumpulissa, ettei hän joutuisi koskaan kokemaan minkäänlaista ahdistusta tai negatiivisia tunteita.

Jos lapsi ei maista ruokaansa, niin annetaan se leipä ja sanotaan, että ensi kerralla sitten. Jos on erityisen nirso/herkkä tms. lapsi niin painostetaan vähemmän jne. ammattitaidolla kyllä osataan toimia lapsikohtaisesti näissä tilanteissa, oikeasti syömisongelmaisia ei juurikaan painosteta.

Eli olet samaa mieltä kuin minä, että ruokailu pyritään pitämään positiivisena mutta jos ei maistu niin lopuksi saa sen palan leipää. Jos minä curlaan tällä tyylillä niin varmaan sinäkin sitten.

Vierailija kirjoitti:

Meillä päiväkodissa sama juttu ja siitä on seurannut se, että lapseni ei saa koko päivänä ruokaa. Ihmeen pian pienen elimistö tottuu siihen, että pärjää koko päivän kotona syödyllä aamupalalla. Vettä saa juodakseen, maitoakaan ei anneta, jos ei syö. Alkoi pakkomaistamisesta, kun lapsi kieltäytyi siitä ja sen jälkeen tuli kotiin tieto, että jos ei syö lautaselle annettua ruokaa, ei saa leipääkään. Eikä iltapäivällä välipalaa. Päiväkodissa ei voida "hyppiä yhden käskyjen mukaan" ja uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta selkeästi poiketen räätälöidä hoitoa lapselle sopivaksi. Olen kieltänyt pakkosyöttämisen ja niin tuo meidän 4v on oppinut, että ilman ruokaa voi elää. Kotona syö normaalisti, ei ole erityisen nirso, mutta esim. tomaatin, omenan ja porkkanan jättää sivuun, koska ne "polttavat suuta".

Laadukas varhaiskasvatus vuonna 2017 on edelleen sitä, että ruoka on osa vallankäyttöä. Yksi hoitajista oli esittänyt jopa vessakieltoa !!! lapselle, joka ei syö. Silloin ei kuulemma ole tarvetta käydä vessassa. Meni näin sanomaan lasta hakeneelle miehelleni, joka oli ihan ihmeissään päiväkodin touhuista.

Niin no, se että kotina syö ja tarhassa ei voi johtua myös siitä, että kotina syödään vain niitä ruokia, joista lapsen tiedetään pitävän. Siinähän lapsia äkkiä oppii siihen, ettei syödä vaan yritetään manipuloida itselleen sitä lempiruokaa.

Tämä näkyy meillä kotona. Minä olen tiukempi ja jos lapsi ei suostu syömään, niin saa olla syömättä. Yleensä syö mukisematta kun tietää, ettei temppuilut auta.

Mies taas on usein tarjonnut tilalle jotain herkullisempaa jos lapsi on kieltäytynyt syömästä. No, nythän sitä temppua yritetään sitten jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi poistaa leivät kokonaan ateriasta. Mitäs nämä mamman mussut sitten syö? Ja sittenkö kiljutaan että pakotetaan syömään jos päiväkodin kanta on, että siinäpä olet syömättä jos et halua syödä?

Teet niin tai näin teet aina väärinpäin. Ei saa lasta pitää nälässä, mutta ei saa pakottaa syömään. Ratkaisu ei ole leipää vatsan täydeltä, ihan siksikin, että sitä leipääkin on rajoitetusti ja laskettu tietty määrä/lapsi, ei voi yksi lapsi syödä puoltapussia leipää joka aterialla.

Koska sitä leipää ei tosiaan saa kuin sen yhden palan se ei ole mikään ongelma antaa sitä. Lapsi pärjää sillä seuraavaan syöntiin. Tuntuu että täällä on monelle tärkeämpää voittaa joku henkinen kädenvääntö lapsen kanssa kuin opettaa positiivista suhtautumista ruokailuun.

Nojoo, muttakun alapeukutetaan tuotakin missä kerroin, että lapsi saa puolikkaan leivän, jos ei ruokaansa syö (meillä siis puolitetaan kaikki leivät kun ovat lasten mittapuulla yleensä aika isoja), toisen puolikkaan saa vain jos on syönyt edes jonkinverran ruokaa.

Maistamiseen kiinnitetään todellakin huomiota, moni lapsi on oppinut meillä maistamaan ruokaa, siihen painostetaan kyllä, mutta ei pakoteta (miten se pakottaminen edes tapahtuu?), sitten kun lapsi maistaa, niin bileet pystyyn ja paljon kehuja. On se niin kamalaa.

Nykyajan suurin ongelma lasten kanssa on se ettei heiltä uskalleta enää vaatia mitään, ei uskalleta painostaa ylittämään itseään, vaikka se joskus olisikin vaikeaa ja aiheuttaisi hammasten kiritselyä ja kiukkua. Huomaa kyllä esim. pukemistilanteissakin, että lapset yrittää todella paljon mennä sieltä mistä aita on matalin, mutta voi sitä riemua kun aikuinen ei ryntääkkään tekemään lapsen puolesta, vaan painostaa ja kannustaa yrittämään itse, joskus jopa useammankin kerran vaikka lapsi meinaisi jo luovuttaa.

Se on sitä curling-vanhemmuutta, lasta täytyy säilyttää pumpulissa, ettei hän joutuisi koskaan kokemaan minkäänlaista ahdistusta tai negatiivisia tunteita.

Jos lapsi ei maista ruokaansa, niin annetaan se leipä ja sanotaan, että ensi kerralla sitten. Jos on erityisen nirso/herkkä tms. lapsi niin painostetaan vähemmän jne. ammattitaidolla kyllä osataan toimia lapsikohtaisesti näissä tilanteissa, oikeasti syömisongelmaisia ei juurikaan painosteta.

Eli olet samaa mieltä kuin minä, että ruokailu pyritään pitämään positiivisena mutta jos ei maistu niin lopuksi saa sen palan leipää. Jos minä curlaan tällä tyylillä niin varmaan sinäkin sitten.

Kyllä vain, meillä saa sen (puolikkaan)leivän vaikkei söisikään ruokaansa, mutta sitä ei anneta samantien kun lapsi sanoo ettei syö, usein alkavat sitten kuitenkin syömään kun vähän odotuttaa ja kehottaa ainakin maistamaan. Täytyy myös joskus lukea tilannetta, joskus lapset menevät lauman mukana ja kiirehtimään leipää syömään kun kaveritkin jo syö leipää, eli saattaa jäädä ruoka kesken lapselta jos aikuinen heti toteuttaa lapsen toiveen ja antaa leivän kun lapsi niin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä päiväkodissa sama juttu ja siitä on seurannut se, että lapseni ei saa koko päivänä ruokaa. Ihmeen pian pienen elimistö tottuu siihen, että pärjää koko päivän kotona syödyllä aamupalalla. Vettä saa juodakseen, maitoakaan ei anneta, jos ei syö. Alkoi pakkomaistamisesta, kun lapsi kieltäytyi siitä ja sen jälkeen tuli kotiin tieto, että jos ei syö lautaselle annettua ruokaa, ei saa leipääkään. Eikä iltapäivällä välipalaa. Päiväkodissa ei voida "hyppiä yhden käskyjen mukaan" ja uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta selkeästi poiketen räätälöidä hoitoa lapselle sopivaksi. Olen kieltänyt pakkosyöttämisen ja niin tuo meidän 4v on oppinut, että ilman ruokaa voi elää. Kotona syö normaalisti, ei ole erityisen nirso, mutta esim. tomaatin, omenan ja porkkanan jättää sivuun, koska ne "polttavat suuta".

Laadukas varhaiskasvatus vuonna 2017 on edelleen sitä, että ruoka on osa vallankäyttöä. Yksi hoitajista oli esittänyt jopa vessakieltoa !!! lapselle, joka ei syö. Silloin ei kuulemma ole tarvetta käydä vessassa. Meni näin sanomaan lasta hakeneelle miehelleni, joka oli ihan ihmeissään päiväkodin touhuista.

Kirjoita tämä sama juttu paikallislehteen. Et voi vaan viedä lastasi joka päivä tuonne ja tyytyä tilanteeseen.

Kyllä menisi kuppi nurin, jos miinuskäyrillä kasvavalta lapseltani evättäisiin leipä ja maito aterialla, koska nirsoilee ruuan kanssa.

Onneksi meillä on ihana päiväkoti ja ammattimaiset ja ystävälliset hoitajat. Ovat saaneet lapseni rentoutumaan ruokailujen suhteen ja nykyään on jo päiviä jolloin pyytää ruokaa lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä päiväkodissa sama juttu ja siitä on seurannut se, että lapseni ei saa koko päivänä ruokaa. Ihmeen pian pienen elimistö tottuu siihen, että pärjää koko päivän kotona syödyllä aamupalalla. Vettä saa juodakseen, maitoakaan ei anneta, jos ei syö. Alkoi pakkomaistamisesta, kun lapsi kieltäytyi siitä ja sen jälkeen tuli kotiin tieto, että jos ei syö lautaselle annettua ruokaa, ei saa leipääkään. Eikä iltapäivällä välipalaa. Päiväkodissa ei voida "hyppiä yhden käskyjen mukaan" ja uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta selkeästi poiketen räätälöidä hoitoa lapselle sopivaksi. Olen kieltänyt pakkosyöttämisen ja niin tuo meidän 4v on oppinut, että ilman ruokaa voi elää. Kotona syö normaalisti, ei ole erityisen nirso, mutta esim. tomaatin, omenan ja porkkanan jättää sivuun, koska ne "polttavat suuta".

Laadukas varhaiskasvatus vuonna 2017 on edelleen sitä, että ruoka on osa vallankäyttöä. Yksi hoitajista oli esittänyt jopa vessakieltoa !!! lapselle, joka ei syö. Silloin ei kuulemma ole tarvetta käydä vessassa. Meni näin sanomaan lasta hakeneelle miehelleni, joka oli ihan ihmeissään päiväkodin touhuista.

Tuo ei kyllä todellakaan ole oikein. Otappas yhteyttä aluehallintovirastoon ja kerro heille tuo juttu, sekä päiväkoti missä tapahtuu, pistävät varmasti stopin asialle. Puolusta sitä lastasi! Kaikki lastenhoitajat/opettajat eivät ole metodeineen ihan nykyajassa.

T: Lastenhoitaja.

Voi kuule, yhteyttä on otettu päiväkodin johtajaan, kapungin päivähoidosta vastaavaan ja lopulta AVIin. Ongelmana on se, että mitään tuollaista ei ole tapahtunut, kun asia kirjataan paperille. Kyllä lapsi saa ruokaa, ei ole kielletty leipää, on maitoa tarjolla jne. koska tässä on vastakkain vain lapsen sana ja päiväkoti. Tietysti ovat myös meille vanhemmille kerrotut asiat, mutta koska ne eivät ole paperilla, niin ne ovat mielikuvitusta.

Siinä ei kamalasti hetkauta jonkun harjoittelijan lausunto siitä, että lapsi on jätetty ilman ruokaa. Se on tulkittu väärinkäsitykseksi. Eikä sekään riitä, että lapsen kaverit sanovat, että jos Martta ei syö, Martalle ei anneta edes maitoa. Ne tulkitaan höpöpuheiksi.

Vierailija kirjoitti:

En sinänsä ihmettele tuota linjausta.

Jotkut lapset pitävät leivästä kuin karkista. Sitten kun tähän yhdistetään se, ettei kotona opetella maistamaan eri ruokia, vaan voi vapaasti sanoa "yök, en syö!".

Sitten lapsi lappaa kitusiinsa puolikkaan limpun ruoan sijaan.

Meilläkään ei syödä leipää ruoan ohessa (paitsi keiton kanssa), vaan leipä on ilta-/välipala tai retkieväs. Lapsi syö ravintopitoisen ateriansa, eikä pahemmin välipaloillekaan ole tarvetta.

Mutta se maistaminen on oltava muuta kuin valtataistelua ja nälkää.

Vierailija kirjoitti:

Meillä päiväkodissa sama juttu ja siitä on seurannut se, että lapseni ei saa koko päivänä ruokaa. Ihmeen pian pienen elimistö tottuu siihen, että pärjää koko päivän kotona syödyllä aamupalalla. Vettä saa juodakseen, maitoakaan ei anneta, jos ei syö. Alkoi pakkomaistamisesta, kun lapsi kieltäytyi siitä ja sen jälkeen tuli kotiin tieto, että jos ei syö lautaselle annettua ruokaa, ei saa leipääkään. Eikä iltapäivällä välipalaa. Päiväkodissa ei voida "hyppiä yhden käskyjen mukaan" ja uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta selkeästi poiketen räätälöidä hoitoa lapselle sopivaksi. Olen kieltänyt pakkosyöttämisen ja niin tuo meidän 4v on oppinut, että ilman ruokaa voi elää. Kotona syö normaalisti, ei ole erityisen nirso, mutta esim. tomaatin, omenan ja porkkanan jättää sivuun, koska ne "polttavat suuta".

Laadukas varhaiskasvatus vuonna 2017 on edelleen sitä, että ruoka on osa vallankäyttöä. Yksi hoitajista oli esittänyt jopa vessakieltoa !!! lapselle, joka ei syö. Silloin ei kuulemma ole tarvetta käydä vessassa. Meni näin sanomaan lasta hakeneelle miehelleni, joka oli ihan ihmeissään päiväkodin touhuista.

Voi luoja! Ottaisin itse varmaan lapseni pois tuollaisesta päiväkodista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä päiväkodissa sama juttu ja siitä on seurannut se, että lapseni ei saa koko päivänä ruokaa. Ihmeen pian pienen elimistö tottuu siihen, että pärjää koko päivän kotona syödyllä aamupalalla. Vettä saa juodakseen, maitoakaan ei anneta, jos ei syö. Alkoi pakkomaistamisesta, kun lapsi kieltäytyi siitä ja sen jälkeen tuli kotiin tieto, että jos ei syö lautaselle annettua ruokaa, ei saa leipääkään. Eikä iltapäivällä välipalaa. Päiväkodissa ei voida "hyppiä yhden käskyjen mukaan" ja uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta selkeästi poiketen räätälöidä hoitoa lapselle sopivaksi. Olen kieltänyt pakkosyöttämisen ja niin tuo meidän 4v on oppinut, että ilman ruokaa voi elää. Kotona syö normaalisti, ei ole erityisen nirso, mutta esim. tomaatin, omenan ja porkkanan jättää sivuun, koska ne "polttavat suuta".

Laadukas varhaiskasvatus vuonna 2017 on edelleen sitä, että ruoka on osa vallankäyttöä. Yksi hoitajista oli esittänyt jopa vessakieltoa !!! lapselle, joka ei syö. Silloin ei kuulemma ole tarvetta käydä vessassa. Meni näin sanomaan lasta hakeneelle miehelleni, joka oli ihan ihmeissään päiväkodin touhuista.

Tuo ei kyllä todellakaan ole oikein. Otappas yhteyttä aluehallintovirastoon ja kerro heille tuo juttu, sekä päiväkoti missä tapahtuu, pistävät varmasti stopin asialle. Puolusta sitä lastasi! Kaikki lastenhoitajat/opettajat eivät ole metodeineen ihan nykyajassa.

T: Lastenhoitaja.

Voi kuule, yhteyttä on otettu päiväkodin johtajaan, kapungin päivähoidosta vastaavaan ja lopulta AVIin. Ongelmana on se, että mitään tuollaista ei ole tapahtunut, kun asia kirjataan paperille. Kyllä lapsi saa ruokaa, ei ole kielletty leipää, on maitoa tarjolla jne. koska tässä on vastakkain vain lapsen sana ja päiväkoti. Tietysti ovat myös meille vanhemmille kerrotut asiat, mutta koska ne eivät ole paperilla, niin ne ovat mielikuvitusta.

Siinä ei kamalasti hetkauta jonkun harjoittelijan lausunto siitä, että lapsi on jätetty ilman ruokaa. Se on tulkittu väärinkäsitykseksi. Eikä sekään riitä, että lapsen kaverit sanovat, että jos Martta ei syö, Martalle ei anneta edes maitoa. Ne tulkitaan höpöpuheiksi.

No huhhuh, vaihtaisin lapsen toiseen päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Minne tahansa kuin tuollaiseen paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä päiväkodissa sama juttu ja siitä on seurannut se, että lapseni ei saa koko päivänä ruokaa. Ihmeen pian pienen elimistö tottuu siihen, että pärjää koko päivän kotona syödyllä aamupalalla. Vettä saa juodakseen, maitoakaan ei anneta, jos ei syö. Alkoi pakkomaistamisesta, kun lapsi kieltäytyi siitä ja sen jälkeen tuli kotiin tieto, että jos ei syö lautaselle annettua ruokaa, ei saa leipääkään. Eikä iltapäivällä välipalaa. Päiväkodissa ei voida "hyppiä yhden käskyjen mukaan" ja uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta selkeästi poiketen räätälöidä hoitoa lapselle sopivaksi. Olen kieltänyt pakkosyöttämisen ja niin tuo meidän 4v on oppinut, että ilman ruokaa voi elää. Kotona syö normaalisti, ei ole erityisen nirso, mutta esim. tomaatin, omenan ja porkkanan jättää sivuun, koska ne "polttavat suuta".

Laadukas varhaiskasvatus vuonna 2017 on edelleen sitä, että ruoka on osa vallankäyttöä. Yksi hoitajista oli esittänyt jopa vessakieltoa !!! lapselle, joka ei syö. Silloin ei kuulemma ole tarvetta käydä vessassa. Meni näin sanomaan lasta hakeneelle miehelleni, joka oli ihan ihmeissään päiväkodin touhuista.

Tuo ei kyllä todellakaan ole oikein. Otappas yhteyttä aluehallintovirastoon ja kerro heille tuo juttu, sekä päiväkoti missä tapahtuu, pistävät varmasti stopin asialle. Puolusta sitä lastasi! Kaikki lastenhoitajat/opettajat eivät ole metodeineen ihan nykyajassa.

T: Lastenhoitaja.

Voi kuule, yhteyttä on otettu päiväkodin johtajaan, kapungin päivähoidosta vastaavaan ja lopulta AVIin. Ongelmana on se, että mitään tuollaista ei ole tapahtunut, kun asia kirjataan paperille. Kyllä lapsi saa ruokaa, ei ole kielletty leipää, on maitoa tarjolla jne. koska tässä on vastakkain vain lapsen sana ja päiväkoti. Tietysti ovat myös meille vanhemmille kerrotut asiat, mutta koska ne eivät ole paperilla, niin ne ovat mielikuvitusta.

Siinä ei kamalasti hetkauta jonkun harjoittelijan lausunto siitä, että lapsi on jätetty ilman ruokaa. Se on tulkittu väärinkäsitykseksi. Eikä sekään riitä, että lapsen kaverit sanovat, että jos Martta ei syö, Martalle ei anneta edes maitoa. Ne tulkitaan höpöpuheiksi.

Tee asiasta julkinen että muut vanhemmat tietävät selvittää omien lastensa tilannetta. Meillä on päiväkotiryhmällä oma fb-sivu ja siellä olisi helppo ottaa tuo esiin. Vaihtoehtoisesti kirjoittaisin sitten vaikka yleisönosastoon ja myös sen että valitukset ei ole muuttaneet mitään. Vaikka kukaan ei tunnustaisikaan luulisi että lapsen kiusaaminen loppuu kun asia tuodaan päivänvaloon. Jos mikään ei muuttuisi niin vaihtaisin päiväkotia.