Päiväkodissa ei anneta leipääkään, jos ruoka ei maistu

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kerta ruoka maistu ei ole nälkä joten miksi sitten pitäisi saada nakertaa leipää?

No jos ei pidä siitä ruuasta mutta kuitenkin on nälkä ja haluaisi syödä leivän josta pitää?

Miten teidän mielestä silloin olisi oikein toimia, jos lapsi joka päivä kieltäytyy syömästä ruokaa ja syö vain leipää?

Mitä vanhempana toivoisit avuksi?

Vierailija kirjoitti:

Lastentarhaopettaja vain tokaisi, että nähkööt nälkää ja ainakin välipalalla sitten maistuu.

Ei mene mun järkeen, vaikka ymmärrän pointin...

Hyvä että opettavat lapset syömään oikeita ruokia, kun vanhemmat eivät ole siihen kyenneet.

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän mielestä silloin olisi oikein toimia, jos lapsi joka päivä kieltäytyy syömästä ruokaa ja syö vain leipää?

Mitä vanhempana toivoisit avuksi?

Syö mitä syö, kunhan jotain syö.

Ihan hyvä käytäntö.Ei tarvitse nirsoksi opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän mielestä silloin olisi oikein toimia, jos lapsi joka päivä kieltäytyy syömästä ruokaa ja syö vain leipää?

Mitä vanhempana toivoisit avuksi?

Meillä aiemmin aina hyvin syönyt lapsi alkoi yhtäkkiä n. neljävuotiaana toimia näin. Toivoimme, että maistelisi ennen leipää ( koska siis nirsoili samoille ruuille joita ennen söi).Sellainen väsytystaisto se oli, mutta nyt syö hyvin taas.

Meillä on yleensä annettu puolikas leipä, vaikkei ruokaa söisikään, mutta mahaa ei leivällä täytetä, sitten tosiaan on vaikka nälissään, jos mikään ruuan osanen ei kelpaa. Kyllä sieltä yleensä nirsoinkin pystyy vähintään perunat/riisit/pastat syömään jos nälkä on.

Entäs, jos ruoka on pahaa? Meille töihin tulee samaa ruokaa kuin viereiseen päiväkotiin ja mielestäni se on kyllästyttävää, huonodta raaka-aineista tehtyä ja pahaa minun mielestäni ja minä olen kaikki ruokainen.

Eli mikä on kasvatuksellinen ajatus? Lapsen on syötävä huono laatuista roskaa tai oltava nälässä?

Ainiin, maistaa tosiaan pitäisi ennen leivän saamista, mutta jotku lapset ei edes maista vaikka kuinka painostaisi, se puolikas leipä on silti annettava ja jälkiruoka jos sellaista on koska se kuuluu ateriaan. Kaupungin linjaus.

Vierailija kirjoitti:

Entäs, jos ruoka on pahaa? Meille töihin tulee samaa ruokaa kuin viereiseen päiväkotiin ja mielestäni se on kyllästyttävää, huonodta raaka-aineista tehtyä ja pahaa minun mielestäni ja minä olen kaikki ruokainen.

Eli mikä on kasvatuksellinen ajatus? Lapsen on syötävä huono laatuista roskaa tai oltava nälässä?

Kyllä me hoitajatkin niitä samoja ruokia syödään mitä lapsetkin, eihän  ne mitään gulinaristisia nautintoja ole, mutta harvemmin ne ihan PAHOJAKAAN suorastaan on, tylsiä ja mauttomia korkeintaan, mikä ei mielestäni ole syy jättää syömättä. Kaikki ruoka ei voi olla hyvää ja sitä parasta herkkua. Ja minä olen itse melkoisen nirso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän mielestä silloin olisi oikein toimia, jos lapsi joka päivä kieltäytyy syömästä ruokaa ja syö vain leipää?

Mitä vanhempana toivoisit avuksi?

Syö mitä syö, kunhan jotain syö.

Parempi että jättää sen yksi tai kaksi ruokailua välistä ja sitten taas kunnon ruoka maistuu kun antaa vetää ravintököyhää leipää mahan täydeltä

Meillä juuri keskusteltiin näistä päiväkodin ruokailuasioista perheneuvolan psykologien kanssa. Meillä on kolme lasta joista kaksi syövät aika lailla mitä tahansa, mutta yksi lapsista on suorastaan neuroottinen sen kanssa mitä uskaltaa suuhunsa laittaa. Psykologien yksiselitteinen kanta tähän niin sanottuun pakkosyöttämiseen on se, että se on vaan ja ainoastaan haitallista lapsen kehitykselle. Kaikki pakottaminen ruokapöydässä ei ole nykypäivää. Mitä vähemmän huomiota lapsen syömättömyyteen kiinnitetään sen parempi.

Voisko arvon alapeukuttaja kirjoittaa ihan sanallisen vastineen alapeukutuksensa syylle? Sinustako siis lapsen tulee saada täyttää vatsansa leivällä? Ja siitäkin huolimatta että monet lapset ottaa sen sitten tavaksi, jos vähänkään epämieluisaa ruokaa, niin syödään sitten 10 leipää ja juodaan litra maitoa päälle.

Päiväkodin tehtävä on tukea täysipainoiseen terveisiin ruokailutapoihin, leipä ei paljon syötynä ole tervettä ja ravitsevaa ruokaa kasvavalle lapselle, varsinkaan vaalea leipä.

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän mielestä silloin olisi oikein toimia, jos lapsi joka päivä kieltäytyy syömästä ruokaa ja syö vain leipää?

Mitä vanhempana toivoisit avuksi?

Antaa sen leivän eikä tee asiasta numeroa. Lapsia alkaa jossain vaiheessa ruoka kiinnostamaan ihan jo siksi että kaverit syö, mutta tuollainen valtataistelu pöydässä kyllä varmasti tekee sen että lapsi suhtautuu kielteisesti ruokailuun. Jotkut ilmeisesti kuvittelee edelleen että lapsen saa kasvatettua nöyräksi alistamalla. Sillä saa kasvatettua vain kapinamieltä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä juuri keskusteltiin näistä päiväkodin ruokailuasioista perheneuvolan psykologien kanssa. Meillä on kolme lasta joista kaksi syövät aika lailla mitä tahansa, mutta yksi lapsista on suorastaan neuroottinen sen kanssa mitä uskaltaa suuhunsa laittaa. Psykologien yksiselitteinen kanta tähän niin sanottuun pakkosyöttämiseen on se, että se on vaan ja ainoastaan haitallista lapsen kehitykselle. Kaikki pakottaminen ruokapöydässä ei ole nykypäivää. Mitä vähemmän huomiota lapsen syömättömyyteen kiinnitetään sen parempi.

Nimenomaan, eihän lasta pakoteta syömään, annetaan vaihtoehto: Syö tai ole syömättä, siitähän tässä kai on kyse?

Ruoka ja pakko ei kuulu yhteen.

Jos syö leipää niin sitten syö sitä leipää.

Vierailija kirjoitti:

Voisko arvon alapeukuttaja kirjoittaa ihan sanallisen vastineen alapeukutuksensa syylle? Sinustako siis lapsen tulee saada täyttää vatsansa leivällä? Ja siitäkin huolimatta että monet lapset ottaa sen sitten tavaksi, jos vähänkään epämieluisaa ruokaa, niin syödään sitten 10 leipää ja juodaan litra maitoa päälle.

Päiväkodin tehtävä on tukea täysipainoiseen terveisiin ruokailutapoihin, leipä ei paljon syötynä ole tervettä ja ravitsevaa ruokaa kasvavalle lapselle, varsinkaan vaalea leipä.

Missään päiväkodissa ei saa kymmentä leipää, joten lopeta liioittelu. Minulle on ihan sama syökö lapsi päiväkodissa leipää vai ruokaa, kunhan ei ole nälissään. Meillä saa oikean ruuan vielä kotonakin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä juuri keskusteltiin näistä päiväkodin ruokailuasioista perheneuvolan psykologien kanssa. Meillä on kolme lasta joista kaksi syövät aika lailla mitä tahansa, mutta yksi lapsista on suorastaan neuroottinen sen kanssa mitä uskaltaa suuhunsa laittaa. Psykologien yksiselitteinen kanta tähän niin sanottuun pakkosyöttämiseen on se, että se on vaan ja ainoastaan haitallista lapsen kehitykselle. Kaikki pakottaminen ruokapöydässä ei ole nykypäivää. Mitä vähemmän huomiota lapsen syömättömyyteen kiinnitetään sen parempi.

Tuossa tilanteessa tietysti päiväkodissa tulee ottaa lapsen neuroosi ja yhteistyötahon kanta huomioon. Sama kuin vaikka selektiivisestä mutismista kärsivää lasta ei pakoteta puhumaan.

Pitäisi poistaa leivät kokonaan ateriasta. Mitäs nämä mamman mussut sitten syö? Ja sittenkö kiljutaan että pakotetaan syömään jos päiväkodin kanta on, että siinäpä olet syömättä jos et halua syödä?

Teet niin tai näin teet aina väärinpäin. Ei saa lasta pitää nälässä, mutta ei saa pakottaa syömään. Ratkaisu ei ole leipää vatsan täydeltä, ihan siksikin, että sitä leipääkin on rajoitetusti ja laskettu tietty määrä/lapsi, ei voi yksi lapsi syödä puoltapussia leipää joka aterialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisko arvon alapeukuttaja kirjoittaa ihan sanallisen vastineen alapeukutuksensa syylle? Sinustako siis lapsen tulee saada täyttää vatsansa leivällä? Ja siitäkin huolimatta että monet lapset ottaa sen sitten tavaksi, jos vähänkään epämieluisaa ruokaa, niin syödään sitten 10 leipää ja juodaan litra maitoa päälle.

Päiväkodin tehtävä on tukea täysipainoiseen terveisiin ruokailutapoihin, leipä ei paljon syötynä ole tervettä ja ravitsevaa ruokaa kasvavalle lapselle, varsinkaan vaalea leipä.

Missään päiväkodissa ei saa kymmentä leipää, joten lopeta liioittelu. Minulle on ihan sama syökö lapsi päiväkodissa leipää vai ruokaa, kunhan ei ole nälissään. Meillä saa oikean ruuan vielä kotonakin.

Eli ei kymmentä leipää, mikä siis on sopiva määrä leipiä mielestäsi esim. lapselle joka ei mielellään koskaan muuta söisikään kuin sitä leipää, koska leipä on herkkua ja ruoka ei.