Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä ihmisestä joka ei ikinä osallistu firman pikkujouluihin?
Taas lähestyy pikkujouluaika ja muut alkaa olla innoissaan ja sitten on tämä yksi joka ei taaskaan aio tulla paikalle.
Mitä te ajattelisitte tällaisesta? En oikein tiedä syytä että miksi ei tule.. Alkoholia ei käytä mutta voisi kai sitä syömään tulla ym. Ja poistua sen jälkeen. Miksi pitää jättää kokonaan väliin?
Kommentit (767)
Ajattelen, että fiksu ihminen !!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kävin aina ja olin yleensä viimeiseen asti, mutta sitten työyhteisö kasvoi liian suureksi ja mulle vieraaksi, ei kiinnosta enää. Vuonna 2016 kävin viimeksi.
Mut kivaa oli aikoinaan ja kivaa on nytkin olla pois. Muista en ajattele mitään, osallistuvat tai ei.
Riittää kun heitä pitää jaksaa päivisin, viitsi enää iltaa siihen kuluttaa. Enkä jaksa jutella työasioista.
Ajattelen, että siinä on ihminen joka on tuossa asiassa kanssani samalla aaltopituudella.
Jos tarjolla on vaikka jouluruokaa, niin ei se nyt niin ihmeellistä ole että menisin sitä pe-iltana tai la-iltana työkavereitten kanssa syömään. Saati katsomaan kun jotkut sekoilee selvin päin tai muuten.
Tuollainen tyyppi Ei hirveästi pidä työkavereistaan tai pomostaan. Itse jätän joskus väliin näitä juhlia jos esimies on antanut katteettomia lupauksia tai muuten vedättänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kitisijät vaihtakaa työpaikkaa kirjoitti:
Onpas ihmeellistä valitusta! Meillä moni osallistuu vaikka juhlasta pitää maksaa 10e. Huikea porukka vetää, minkäs voit! 🥰
Kuulostat juuri sellaiselta pirtsakalta pikkupimulta joka yrittää yltiösosiaalisuudella ja nokkansa joka paikkaan työntämisellä nousta pomojen suosioon. Riittää että saa katsella ja kuunnella teikäläisiä työajalla, en jaksa vielä vapaata aikaanikin käyttää sen pälätyksen ja oman erinomaisuuden korostamisen kuuntelemiseen.
Vihaan juhlia, enkä osallistu edes kavereiden järjestämiin turhanpäiväisiin juhliin (synttärit, tuparit yms.). Miksi ihmeessä viettäisin illan työkavereiden kanssa, joista kenenkään kanssa en muutenkaan viettäisi vapaa aikaa. Tykkään tiimistäni, mutta ovat vain työkavereita.
Korona on ollut ihanaa aikaa, kun saan ihan luvan kanssa olla omissa oloissani. Nuorempana olen osallistunut firman juhliin, mutta niissä on lähes aina todella huono ruoka. Enkä tänä päivänä kestä yhtään humalaisia ihmisiä. Nykyisessä firmassa olen ollut 4 vuotta enkä ole osallistunut mihinkään tilaisuuteen.
Aloitus on vanha, mutta miksi se häiritsee jos joku ei osallistu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräässä työpaikassa oli fiksu mies, joka sanoi jotenkin niin, että hän ei todellakaan halua nähdä, millaisia puolia työkavereista paljastuu humalassa. Haluaa tykätä työkavereista vielä ensi vuonnakin.
Minä olen tainnut osallistua vain kerran. Silloin pikkujoulut olivat työajalla ja mentiin syömään. Vapaa-ajallani en tee työasioita, ja työkaverit kuuluvat minulla niihin työasioihin eivätkä omaan elämään.
Vierailija kirjoitti:
Mun vaikea ymmärtää miksi kukaan tuhlaa elämästään 40 tuntia joka viikko ellaisessa paikassa jossa ei viihdy ja jossa ei pidä muista kanssaihmisistä. Jos mulle tulos tunne että pikkujoulut on pakkopullaa niinnvakhtaisin kyllä työpaikkaakin. Haluam työskennellä vain yhteisöissä joissa pidän työkavereistani ja viihdyn aidosti.
No voi kuule kun kaikilla aloilla ei niitä työpaikkoja kasva joka oksalla. Siksi jumissa nykyisessä. Useimpiin ihmisiin siellä sellainen suhtautuminen että ei haittaisi vaikkei enää koskaan näe, uteliaita juorupellejä. Palkka on minulla silti oikein hyvä ja sen takia käyn siellä töissäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun vaikea ymmärtää miksi kukaan tuhlaa elämästään 40 tuntia joka viikko ellaisessa paikassa jossa ei viihdy ja jossa ei pidä muista kanssaihmisistä. Jos mulle tulos tunne että pikkujoulut on pakkopullaa niinnvakhtaisin kyllä työpaikkaakin. Haluam työskennellä vain yhteisöissä joissa pidän työkavereistani ja viihdyn aidosti.
Minä rakastan työkavereitani, työtäni ja viihdyn työpaikallani aidosti. Saatan mennä etuajassa töihin, että ehdin rupatella ihmisten kanssa, tai vanua paikalla vielä vuoron loputtua. Mutta ihan oikeasti, vietän viikossa sen melkein 40 tuntia heidän kanssaan, eikö se riitä?
Minulla on elämässäni muitakin tärkeitä ihmisiä, kuten nyt vaikkapa puoliso ensialkuun. Moni rakentaa koko sosiaalisen elämänsä työpaikalla verkostoituen ja tapaa työkavereita vapaa-ajallakin, soittelee heille jne, mutta minulle se ei sovi. Toki pysähdyn kaupungilla juttelemaan, jos työkaveri tulee kadulla vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vaikea ymmärtää miksi kukaan tuhlaa elämästään 40 tuntia joka viikko ellaisessa paikassa jossa ei viihdy ja jossa ei pidä muista kanssaihmisistä. Jos mulle tulos tunne että pikkujoulut on pakkopullaa niinnvakhtaisin kyllä työpaikkaakin. Haluam työskennellä vain yhteisöissä joissa pidän työkavereistani ja viihdyn aidosti.
Minä rakastan työkavereitani, työtäni ja viihdyn työpaikallani aidosti. Saatan mennä etuajassa töihin, että ehdin rupatella ihmisten kanssa, tai vanua paikalla vielä vuoron loputtua. Mutta ihan oikeasti, vietän viikossa sen melkein 40 tuntia heidän kanssaan, eikö se riitä?
Minulla on elämässäni muitakin tärkeitä ihmisiä, kuten nyt vaikkapa puoliso ensialkuun. Moni rakentaa koko sosiaalisen elämänsä työpaikalla verkostoituen ja tapaa työkavereita vapaa-ajallakin, soittelee heille jne, mutta minulle se ei sovi. Toki pysähdyn kaupungilla juttelemaan, jos työkaveri tulee kadulla vastaan.
Ihan "rakastat", oikeasti?? Tai no nykysukupolvet taitavat rakastaa esim. salaattia, jäätelöä, kierrätystä ja ikeassa käymistä eli sana on kokenut inflaation. Ehkä tästä kyse kun huolestuin jo kuinka työnarkomaani mahtaa olla.
Nimim. Korkeintaan PIDÄN työkavereistani ja työstäni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vaikea ymmärtää miksi kukaan tuhlaa elämästään 40 tuntia joka viikko ellaisessa paikassa jossa ei viihdy ja jossa ei pidä muista kanssaihmisistä. Jos mulle tulos tunne että pikkujoulut on pakkopullaa niinnvakhtaisin kyllä työpaikkaakin. Haluam työskennellä vain yhteisöissä joissa pidän työkavereistani ja viihdyn aidosti.
Minä rakastan työkavereitani, työtäni ja viihdyn työpaikallani aidosti. Saatan mennä etuajassa töihin, että ehdin rupatella ihmisten kanssa, tai vanua paikalla vielä vuoron loputtua. Mutta ihan oikeasti, vietän viikossa sen melkein 40 tuntia heidän kanssaan, eikö se riitä?
Minulla on elämässäni muitakin tärkeitä ihmisiä, kuten nyt vaikkapa puoliso ensialkuun. Moni rakentaa koko sosiaalisen elämänsä työpaikalla verkostoituen ja tapaa työkavereita vapaa-ajallakin, soittelee heille jne, mutta minulle se ei sovi. Toki pysähdyn kaupungilla juttelemaan, jos työkaveri tulee kadulla vastaan.
Ihan "rakastat", oikeasti?? Tai no nykysukupolvet taitavat rakastaa esim. salaattia, jäätelöä, kierrätystä ja ikeassa käymistä eli sana on kokenut inflaation. Ehkä tästä kyse kun huolestuin jo kuinka työnarkomaani mahtaa olla.
Nimim. Korkeintaan PIDÄN työkavereistani ja työstäni
Kun pian kolkuttelee kymmenen vuotta samassa työpaikassa, niin kyllä niistä pisimpään samassa toimistossa olleista jo ihan aidosti välittää ja voi rehellisesti sanoa, että he ovat tärkeitä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ärsyttää nämä jankkaavat kyselijät "miksi et lähde". Vastaan vaan ylimalkaisesti, että en nyt vaan lähde enkä ala keksimään mitään tekosyitä.
Työkaverit ovat kyllä oikein kivoja ja käsittääkseni olen itsekin ihan pidetty ihminen, mutta en ole koskaan ollut mikään juhlijatyyppi, siksi ei pikkujoulutkaan kiinnosta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vaikea ymmärtää miksi kukaan tuhlaa elämästään 40 tuntia joka viikko ellaisessa paikassa jossa ei viihdy ja jossa ei pidä muista kanssaihmisistä. Jos mulle tulos tunne että pikkujoulut on pakkopullaa niinnvakhtaisin kyllä työpaikkaakin. Haluam työskennellä vain yhteisöissä joissa pidän työkavereistani ja viihdyn aidosti.
Minä rakastan työkavereitani, työtäni ja viihdyn työpaikallani aidosti. Saatan mennä etuajassa töihin, että ehdin rupatella ihmisten kanssa, tai vanua paikalla vielä vuoron loputtua. Mutta ihan oikeasti, vietän viikossa sen melkein 40 tuntia heidän kanssaan, eikö se riitä?
Minulla on elämässäni muitakin tärkeitä ihmisiä, kuten nyt vaikkapa puoliso ensialkuun. Moni rakentaa koko sosiaalisen elämänsä työpaikalla verkostoituen ja tapaa työkavereita vapaa-ajallakin, soittelee heille jne, mutta minulle se ei sovi. Toki pysähdyn kaupungilla juttelemaan, jos työkaveri tulee kadulla vastaan.
Ihan "rakastat", oikeasti?? Tai no nykysukupolvet taitavat rakastaa esim. salaattia, jäätelöä, kierrätystä ja ikeassa käymistä eli sana on kokenut inflaation. Ehkä tästä kyse kun huolestuin jo kuinka työnarkomaani mahtaa olla.
Nimim. Korkeintaan PIDÄN työkavereistani ja työstäni
Niin, eikö olekin ihmeellistä, että ihmiset kokevat asioita eri tavoin? Toinen rakastaa, sinä pidät. Saatko nukuttua, vaikka joku on asioista eri mieltä kuin sinä ja et voi asialle mitään?
En ajattele sellaisesta mitään. Saa olla menemättä, jos haluaa. Miksi te ketjuun vastaajat ette vastaa aloittajan kysymykseen, vaan horisette siitä, mitä itse teette?
Epäilen, että sellaisella ihmisellä ei ole kotona luottamus kunnossa.
Tavallaan ymmärrän että olisi kunnioittavaa osallistua, kun joku niitä juhlia on kuitenkin hiki hatussa järjestänyt. Mutta onneksi mun työpaikalla osallistujia silti riittää. Mä en vaan kerta kaikkiaan halua.
Vierailija kirjoitti:
Onko pikkujouluihin pakko osallistua?
Jos siitä palkka maksetaan niin yleensä on.
En ole osannut ajatella että firman pikkujoulut olisivat jotenkin pakolliset pippalot... olen systemaattisesti skipannut nämä pikkujoulut ja tykypäivät. Paitsi tietty niinä parina kertana kun työpaikalla olikin pakollista osallistua tykypäivään mutta tuolloin oltiinkin hieman panostettu ohjelmaan että se oli meille naisillekin mieluista. Olin siis tuolloin töissä miesvaltaisella alalla ja kaikki työpaikan illanvietot oli alkoholi painotteisia Eikä niistä oikeastaan muuta odotettavaa ollut. Olen sen jälkeen työskennellyt parissa muussa työpaikassa mutta vaikka kutsun mukaan pikkujoulut vaikuttavat sivistyneemmiltä tai ainakin niihin on panostettu enemmän niin en näe miksi vaivautuisin sinne. En ole kenenkään kanssa niin läheinen että minulla olisi juttuseuraa siellä pippaloissa Eikä minua myöskään kiinnosta katsoa känniääliöitä... Tietty on helppoa jäädä noista ulos kun on työpaikat ovat olleet sen verran isoja ettei kukaan noteeraa jos pari tyyppiä jättää menemättä.