Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä ihmisestä joka ei ikinä osallistu firman pikkujouluihin?
Taas lähestyy pikkujouluaika ja muut alkaa olla innoissaan ja sitten on tämä yksi joka ei taaskaan aio tulla paikalle.
Mitä te ajattelisitte tällaisesta? En oikein tiedä syytä että miksi ei tule.. Alkoholia ei käytä mutta voisi kai sitä syömään tulla ym. Ja poistua sen jälkeen. Miksi pitää jättää kokonaan väliin?
Kommentit (767)
Ennenkuin sai ilmaista viinaa niin paljon kun jaksoi juoda kävin vetäisenässä ilmaiset kännit, haukuin ne ketkä oli ansainneet ja taputtelin selkään niitä jotka sitä tarvitsi ja lähdin jatkamaan matkaani omien tuttujen jatkoille. Nykyään kun työnantaja tarjoaa vaan joululounaan ja pikkujoulut käytännössä omakustanteiset en jaksa niihin osallistua lainkaan.
En muutenkaan ole kaveri vapaa-ajalla työkavereiden kanssa vaikka töissä ihan hyvin tullaan juttuun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en mene pikkujouluihin, koska en käy muutenkaan missään juomingeissa. En vaan jaksa tälläytyä ja matkustaa naapuripaikkakunnalle katsellakseni humaltuvia ihmisiä. Firmamme pikkujoulut ovat isot, joten en tunne kuin ehkä max. 10% porukasta ja suurimman osan kanssa siitäkään porukasta ei kiinnosta hengailla vapaa-ajalla. Lisäksi täytyy hommata joku kyyti kotiin jos aikoo juoda pari lasia viiniä tai sitten se on selvin päin koko ilta ja omalla autolla kotiin.
Kävisin pikkujouluissa, jos niissä olisi jotain ohjelmaa (muutakin kuin coverbändi+alkoholi). Minusta joku showesitys, teatteri, keilaus tms. + ruoka kaupungin keskustassa olisi ihan kiva ja halukkaat voivat siitä jatkaa iltaa halutessaan.
Nään näitä työkavereita päivät. Sen kerran kun mies ja lapset jää kotiin, niin menen todella omien kavereitteni kanssa.
Kyllä korona oli siinä mielessä hyvä että mikä tahansa kissanristiäinen niin aina saattoi ilmoittautua ja vapautua siitä sosiaalisesta painostuksesta ja sitten ratkaisevasti joko itsellä tai lapsella olikin oireita eikä voikaan tulla. Voi surku ;)
N. 300 henkeä työllistävässä metallialan yrityksessä on tapana, että viimeisenä työpäivänä ennen jouluaattoa työpaikalla tarjotaan ravintolan valmistama jouluateria juomineen kello 12.00 alkaen, ja samalla siinä yrityksen johto toivottaa työntekijöille ja toimihenkilöille Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle. Kun ateria on syöty, voi lähteä kotiin joulupaketti mukanaan. Joulupaketin sisältö on yleensä noin 100 euron arvoinen lahja- tai käyttöesine tai lahjakortti.
Kuka siinä enää kaipaa mitään firman pikkujouluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N. 300 henkeä työllistävässä metallialan yrityksessä on tapana, että viimeisenä työpäivänä ennen jouluaattoa työpaikalla tarjotaan ravintolan valmistama jouluateria juomineen kello 12.00 alkaen, ja samalla siinä yrityksen johto toivottaa työntekijöille ja toimihenkilöille Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle. Kun ateria on syöty, voi lähteä kotiin joulupaketti mukanaan. Joulupaketin sisältö on yleensä noin 100 euron arvoinen lahja- tai käyttöesine tai lahjakortti.
Kuka siinä enää kaipaa mitään firman pikkujouluja.
tähän minäkin osallistuisin, vaikka en koskaan käy pikkujoulujuhlissa
sivusta
Minäpä tykkään pikkujouluista niin kovasti, että menen myös entisen työpaikkani pikkujouluihin, kun kutsu tuli. Tykkään myös työkavereistani ja muutamista entisen työpaikan kollegoista on tullut ihan ystäviä, joiden kanssa vietän aikaa mielelläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kans yritän aina väistää nämä työpaikan järjestämät kissanristiäiset. Ihan vain siksi, että on mulla ihan elämäkin. Töissä mä olen töissä ja se siitä. Jos nyt joku työkaveri tulee mulle läheisemmäksi, niin häntä saatan tavata jopa vapaa-ajallani, mutta muutoin en sotke työtä ja vapaa-aikaani keskenään. Ei kiinnosta, vaikka tuo olisi jollekulle ongelma.
En ole aikoihin osallistunut itsekään työpaikan pikkujouluihin, ja ulkomailla ollessa ei tätä juhlamuotoa edes tunnettu.
Mutta en nyt sentään semmoinen törkimys ole, että ilmoittaisin kaikenlisäksi vielä äärimmäisen tyhmän "mulla ihan elämäkin" -typeryyden syyksi. Sillä käykö niissä vai ei, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihmisellä elämä vai ei.
Pidän äärmmäisen positiivisena sitä, että niitä järjestetään, koska ilmiselvästi monet tykkäävät niistä.
Ja kyllä, kyllä niillä tykkääjillä näyttää olevan ihan oma ja oikea elämäkin, usein vielä oikein laadukas ja hauska.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä "pakotetut" yhteiset kahvitauot kaksi kertaa päivässä, niin joudun jokainen työpäivä kuuntelemaan miten heidän elämässään menee mm. lapsien harrastuksista, seurustelukuviosta ja puolison terveydestä. Ei jaksa enää vapaa-ajalla. Lisäksi vihaan sitä alkoholin tyrkyttämistä.
Minä pidän työpaikan kahvitauoista etenkin aamulla klo 9, sillä se on usein ainoa aika päivässä kun näkee kerralla useimpia työkavereita ja heidän kanssaan puhutaan kaikesta muusta kuin työasioista. Oma työni on siinä määrin itsenäistä ja epäsosiaalista että en ole välttämättä tekemisissä kuin muutaman työkaverin kanssa päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäpä tykkään pikkujouluista niin kovasti, että menen myös entisen työpaikkani pikkujouluihin, kun kutsu tuli. Tykkään myös työkavereistani ja muutamista entisen työpaikan kollegoista on tullut ihan ystäviä, joiden kanssa vietän aikaa mielelläni.
Muinainen työkaverini kävi miehineen entisen taloyhtiönsä pikkujouluissa, eivätkä olleet ainoat poismuuttaneet ,jotka osallistuivat edelleen vuosien päästäkin.
On paljon fiksumpaa istua kotona tekemässä jotain rauhallista, sivistävää ja intellektuellia kuin katsella rahvaan älämölöä oksenteluineen. Pikkujoulukulttuurin soisi muutenkin siirtyvän historiaan työpaikoilta, se ei enää kuulu nykyaikaan. Töissäkäyvän aikuisen ihmisen tulee elää hillitysti ja vastuullisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän firmassa pikkujoulut suunnittelee aina sama ihminen ja AINA on sama ohjelmapohja ja samat ruokailut. Tämän lisäksi samat jutut ja ihmiset ramppaamassa vessassa juomassa piilopulloistaan. Jutut ovat tylsiä: juorutaan muista ihmisistä. Kun on käynyt yksissä, tietää miten seuravaat menee.
Firmassamme on muutama ihminen, jotka eivät useinkaan pääse pikkujouluihin, minä heidän mukanaan. Luojan kiitos tänä vuonna voin käyttää tekosyynä isäni sairastumista ja sanoa, että niin huolissani elen ettei nyt tee mieli juhlia (en oikeasti ole, mutta en aio sitä heille kertoa). Yksi toinen työkaverini tietää, että hänen lapsensa tulee sairastumaan juuri pikkujouluja edeltävänä yönä pahaan oksennustautiin ja yhdeltä hajoaa auto.
eräänä vuonna oli tuo jokapaikan häärä (hän, joka aina pikkujoulut järjestää firmassamme) estynyt ja jonkun muun iti suunnitella pikkujoulut. Voi että ne olivat kivat. Kaikki kehuivat kilvan miten hyvin suunniteltu ja viihtyisät jne. mutta ei auttanut... ensi vuonna tuo jokapaikan häärä oli taas puikoissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla ainoa fiksu teidän työpaikalla. Hankkii kaverinsa muualta ja työkavereita näkee muutenkin aivan liikaa.
Meidän työpaikalla oli aikanaan kaunis nainen, joka itse sanoi, ettei hän voi tulla firman pikkujouluihin, koska mies oli niin mustasukkainen. Onhan tuo kai ihan perusteltu syy.
Jätän väliin pippalot taas. Omalla kustannuksella viikonloppuna sadankilometrin päähän pitäisi mennä ja selvinpäin katsella paikallisia humalaisia työkavereita. Ei kiitos! Majoitusta ei ole järjestetty.
Olen miettinyt, että osallistuisin tänä vuonna. Neljäs vuosi samassa työpaikassa.
On vähän hassua, että opettajan työssä kärsin jonkin sorttisesta sosiaalisten tilanteiden pelosta. Ahdistaa ajatus "hauskanpidosta" kollegoiden kanssa, vaikka töissä ovatkin mukavia ihmisiä. En jotenkin osaa sekoittaa "työminääni" ja "vapaa-ajan minääni", niin tuntuu oudolta. Mistä heidän kanssaan juttelisin, jos en töistä?
En mitään mieltä, koska se ei muille kuulu ellei hän sitten itse sitä minulta kysy. Kuka olet ap tuomitsemaan?
Alue: Aihe vapaa
Jokainen voi itse päättää meneekö vai ei. Vuosia sitten olin työpaikassa, jossa oli kova sosiaalinen paine osallistua milloin mihinkin työajan ulkopuolisiin pippaloihin. Lähin esimieheni ei näitä vaatimuksia esittänyt, hän oli fiksu. Ongelmaksi muodostui hiukan vanhempien naisten klikki, jota selvästi ärsytti se etten halunnut käyttää vapaa-aikaani melussa ja ilmaisen viinan bileissä. Näiden tätien kanssa jouduin kuitenkin olemaan tekemisissä päivittäin. Se oli sellaista alituista vihjailua, uhriutumista, eikö seura kelpaa, olet vissiin vähän meitä parempi-tyyppistä. Rasittavaa!